Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi-hanke) 10.11.2022 Etusivu Palosuojelurahasto Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi-hanke) Hankkeen kesto:01.04.2022–31.3.2024Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä on kehittämis- ja koulutushanke, joka tukee pelastustoimen UAS-toimintaa (Unmanned Aerial System, miehittämätön ilma-alusjärjestelmä) kehittämällä ja yhdenmukaistamalla koulutusta ja toimintamenetelmiä. Viranomaisyhteistyön avulla parannetaan kokonaisturvallisuutta mm. jakamalla kokemuksia UAS-toiminnasta eri viranomaisten kesken. Hankkeen tavoitteet Miehittämättömien ilma-alusten käytön tehostaminen pelastustoimessa -julkaisu UAS-toiminnan kouluttajakoulutus (jatkokoulutus) Pelastustoiminnan johtajien koulutus UAS-toimintaan Viranomaisyhteistyön edistäminen valtion miehittämättömän ilmailun osa-alueella. Pelastustoiminnan johtajien tulee tietää UAS-toiminnan kyvyt ja mahdollisuudet osana pelastustoimintaa, jotta miehittämättömien ilma-alusten käyttäminen on asianmukaista ja tehokasta. Vaikka miehittämättömät ilma-alukset pystyvät moniin asioihin, kaikkeen toimintaan ne eivät sovellu. Tätä varten tarvitaan syventävää koulutusta, jotta ilma-alusten käyttö pelastustoimessa tehostuu ja sen käyttö on turvallista. Tällä hetkellä tarvittavaa koulutusta ei ole olemassa. UAS-toimintaa muille kouluttavien on tarpeellista saada oma kouluttajakoulutus, jotta toiminnan tasalaatuisuus voidaan varmistaa läpi kentän koko maassa. Samalla osana kouluttajakoulutusta voidaan jatkokouluttaa enemmän toimintaan perehtyneitä henkilöitä, jotka pystyvät käyttämään miehittämättömiä ilma-aluksia myös vaativissa tehtävissä turvallisesti. Hankkeessa toteutetaan miehittämättömien ilma-alusten jatkokoulutus (kouluttajakoulutus ja pelastustoiminnan johtajien koulutus) pelastustoimeen, täydennetään ja päivitetään aikaisemmassa hankkeessa luonnosteltu sähköinen toimintakäsikirja sekä suunnitellaan koulutuksia täydentävää oppimateriaalia. Hanke on jatkoa sisäministeriön rahoittamalle ”Miehittämättömien ilma-alusten koulutuksen ja tilastoinnin valtakunnallinen kehittäminen pelastustoimeen”-hankkeelle. UAS-jatkokoulutus on jo käytössä ainakin poliisilla ja tarve toteuttaa vastaava koulutus pelastustoimeen on noussut yleisesti esille keskusteltaessa pelastuslaitosten edustajien kanssa UAS-toiminnan kehittämisestä. Lisäksi hankkeessa tehdään selvitystyö ja siihen perustuva julkaisu Miehittämättömien ilma-alusten tehokas käyttäminen pelastustoimessa (pelastustoimen nykyiset UAS-toiminnan käyttökohteet ympäri Suomea, tilastojen analysointi ja ilma-alusten käytön nykytila ja lähitulevaisuus). Hankkeessa tiivistetään myös viranomaisyhteistyötä yhteisillä työpajoilla ja pyritään muodostamaan tälle jatkumoa myös hankkeen jälkeiselle ajalle. Hankkeen esitteet, selvitykset, raportit ja muut julkaisut Hankkeen esittelydiat Miehittämättömien ilma-alusten käytön tehostaminen pelastustoimessa -julkaisu UAS-toimintaohje – johtajan näkökulma tehtävänannosta tilastointiin Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä -loppuraportti Hankkeen loppuwebinaaritallenne (katsottavissa 1.4.2024 asti) Hankkeen koulutusvideot / UAS-toiminta UAS-johtamisen järjestelyt UAS-toiminta, lämpökamera UAS-toiminta, BVLOS UAS-toiminta, miehittämättömän ilmatoiminnan koordinointi Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset Miehittämättömien ilma-alusten turvallinen ja tehokas käyttö pelastustoimessa, webinaarin tallenne (katsottavissa 20.10.2023 asti) Blogikirjoitus: Miehittämätön ilmailu pelastustoimen laaja-alaisilla tehtävillä Blogikirjoitus: UAS-toiminnan viranomaiskoordinaatiolla tehokkuutta yhteisiin tehtäviin Uutinen: MiPeVi-hankkeen loppuwebinaari 15.3. Uutinen: Aikakriittisyys, koulutus ja yhdenmukaisuus suurimpina haasteina pelastustoiminnan dronejen käytössä Blogikirjoitus: Pelastustoimen miehittämätön ilmailu osana tehokasta pelastustoimintaa Lisätietoja Timo IkonenSuunnittelijap. 029 545 3663Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Hankkeen tietosuojaseloste
Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa 5.4.2022 Etusivu Palosuojelurahasto Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa Hankkeen kesto: 1.1.2022−31.3.2024Hankkeen rahoitus: PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi: Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa -hankkeen tavoitteet voidaan jakaa karkeasti kahtia. Osa tavoitteista tähtää edellisissä hankkeissa tehtyjen tulosten vahvistamiseen ja jalkauttamiseen, osa puolestaan uusiin aluevaltauksiin palojen tutkintayhteistyössä ja palotapauksia koskevien oikeusprosessien vahvistamiseen. Hankkeen tavoitteet Kirjallisen PelL 41 §/106 § -ilmoitusmenettelyn ja pelastusrikkomuksen soveltamisen koulutus: koulutusta on tarpeen kerrata, ja pelastuslaitoksia tuetaan tässä tarjoamalla koulutuksen kertauskierroksia. Hanke tuottaa myös koulutusmateriaalia niin suomeksi kuin ruotsiksi, sekä vakituisen että sopimushenkilöstön koulutukseen. Etäjohtamisen tilanteissa havainnot, joiden perusteella ilmoitusvelvollisuuden täyttymistä arvioidaan, tehdään käytännössä sopimushenkilöstön toimesta. Ilmoitusmenettelyn seuranta ja poliisin palautetiedon saaminen: jotta ilmoitukset tulevat tehdyiksi ja jotta motivaatio niiden tekemiseen säilyy, tarvitaan pelastuslaitoksen sisäistä seurantaa, sekä palautetiedon saamista poliisilta tehdyistä ilmoituksista. Molemmat myös kehittävät tuottamuksellisuuden arvioinnin osaamista. Poliisin palautetiedon toimittaminen ei ole aivan yksinkertaista, ja hankkeessa viedään eteenpäin jo edellisessä vaiheessa kehitetyistä vaihtoehdoista toimivimmaksi osoittautuvaa. Pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmät: jo edellisessä hankkeessa tuettiin palojen tutkintayhteistyöhön paneutuvien pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmien perustamista. Korona-aika on haitannut ryhmien toimintaa, ja hankkeen yhteydessä on hyvä tilaisuus virittää niitä uudelleen käyntiin. Pelastusviranomaisten ensivaiheen dokumentointi: tulipaloissa alkutilanteen valokuva-/videodokumentointi kuuluu sekä ajallisesti että työturvallisuussyistä pikemmin pelastustoimen kuin poliisin tehtäviin. Tämän materiaalin saatavuuden turvaaminen on usein olennaisen tärkeää myöhemmän tutkinnan kannalta, ja siihen liittyy monia haasteita (mm. kuvien tietoturvallinen säilyttäminen ja välittäminen, sopimushenkilöstön rooli dokumentoinnissa jne.) Asiantuntijalausuntojen laadukkuus ja yhteismitallisuus: pelastusviranomaisella on keskeinen asiantuntijarooli tulipaloja koskevassa oikeusprosessissa erityisesti vaaran aiheuttamisen arvioinnissa. Jotta asiantuntijalausunnot ovat kattavia, korkeatasoisia ja turvaavat kansalaisten yhdenvertaista kohtelua, niihin on aiheellista saada yhteismitallisuutta ja yhtenäistä struktuuria. Hankkeessa luodaan asiantuntijalausunnon pohja ja ohjeistus. Yhteistyön vahvistaminen syyttäjien kanssa: aiemmin on vahvistettu pelastus- ja poliisiviranomaisten yhteistyötä palojen tutkinnassa. Nyt mennään rikostapausten läpivirtauksessa eteenpäin ja kasvatetaan yhteistyö kolmikannaksi yhdessä syyttäjien kanssa, jotka kokevat palotapaukset työssään monella tapaa haastaviksi. Syyttäjien tuntemus rikosprosessista auttaa sekä pelastusviranomaisia että poliisia kiinnittämään huomiota erityisesti niihin kysymyksiin, jotka ovat olennaisia tapauksen oikeudellisessa harkinnassa. Hankkeen toteuttaminen ja yhteistyötahot Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Poliisihallitus, valtakunnansyyttäjän toimisto ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan edellisten lisäksi edustajat mm. sisäministeriön pelastusosastolta, Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta, Suomen Palopäällystöliitosta sekä Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta. Edellisen hankkeen tavoin hanketyössä hyödynnetään yhteyshenkilöverkostoa, joka kootaan pelastus- ja poliisilaitosten sekä syyttäjäalueiden nimeämistä henkilöistä. Yhteyshenkilöt kehittävät alueellaan yhteistoimintaa ja välittävät organisaatioissaan hankkeen tuloksia eteenpäin. Hankkeessa pidetään kaksi työpajaa, ja tarpeen mukaan muita tilaisuuksia. Pelastuslaitosten, poliisin ja syyttäjien edustajista koostuva yhteistyöverkosto kokoontuu etänä muutaman kerran väliaikapisteisiin, joissa voidaan tarkentaa hankkeen suuntaa ja palvella matkan varrella heränneitä tietotarpeita. Hankkeen tausta ja töiden jatkumo Hanke liittyy tutkimus- ja kehittämishankkeiden jatkumoon: Mari Lehtimäki & Päivi Mäkelä: Tuottamukselliset tulipalot ja niitä koskevat ilmoitusmenettelyt (2018): Tuottamukselliset tulipalot ja niitä koskevat ilmoitusmenettelyt Päivi Mäkelä: Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke (2021): Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke – Loppuraportti Tuottamukselliset tulipalot -hankkeessa (2017−2018) muodostettiin tuottamuksellisuuden arvioinnin punnintamalli laajan empiirisen aineiston ja oikeuskirjallisuuden pohjalta. Kehittämisosuudessa luotiin pilottimenettely pelastusviranomaisen tahallisiksi, tuottamuksellisiksi ja syttymissyyltään epäselviksi jääneiden palojen sekä epäiltyjen pelastusrikkomusten ilmoittamiseen poliisille (PelL 379/2011) 41 §, 106 §). Pilottimenettely luotiin yhteistyössä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Lisäksi hankkeessa kiinnitettiin huomiota paloriskiasumisen puuttumiseen erityisesti juuri tuottamuksellisen toiminnan näkökulmasta. Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishankkeeseen (2019−2020) osallistui n. 80 yhteyshenkilön verkosto pelastus- ja poliisilaitoksilta. PelL 41 §/106 § -ilmoituspilottia yhteiskehitettiin eteenpäin, ja se otettiin käyttöön suurimmalla osalla pelastuslaitoksia (18/22 pelastuslaitoksella). Hankkeessa pelastuslaitoksia tuettiin tarjoamalla koulutusta sekä ilmoitusmenettelystä että tuottamuksellisuuden arvioinnista. Kirjallinen, vakioitu ja hyvän hallinnon tavoitteet toteuttava ilmoitusmenettely on selvästi lisännyt mm. pelastusrikkomusten määriä ilmoitusmenettelyn käyttöönottaneilla alueilla. Hankkeen yhteydessä Maarit Salonen teki opinnäytteessään uraauurtavaa työtä pelastusrikkomuksista: Pelastusrikkomuksen perusteet – Pelastusrikkomuksen vähäinen käyttö ja sen syyt. Pelastusrikkomuksen perusteet – Pelastusrikkomuksen vähäinen käyttö ja sen syyt Lisäksi hankkeessa tuettiin pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmien perustamista. Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset Uutinen: Webinaarit todistaja- ja asiantuntijaohjeistuksista palotapauksissa Uutinen: Ilmo2-hankkeen päätöswebinaari torstaina 18.4.2024 klo 13 Lisätietoja Päivi MäkeläProjektipäällikkö029 545 3549 Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Hankkeen tietosuojaseloste Tutkimusrekisterin seloste käsittelytoimista ja rekisteröidyn informointi
Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa 29.3.2022 Etusivu Palosuojelurahasto Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa Hankkeen kesto:1.6.2019–30.6.2021Hankkeen rahoitus:Palosuojelurahasto ja eduskuntaHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa on tutkimus- ja kehittämishanke. Hankkeen painopiste on uusien menetelmien sekä varusteiden testauksessa ja kehittämisessä.Hankkeen tuloksena syntyy videopohjainen opetusmateriaali pelastusalan sekä metsäalan käyttöön. Materiaalia voivat hyödyntää kaikki maastopaloihin osallistuvat tahot, kuten Puolustusvoimat ja metsänhoitoyhdistykset. Materiaali rakennetaan siten, että sen kääntäminen englanniksi ja muillekin kielille on helppoa, jolloin materiaalille saadaan huomattavasti parempi vaikuttavuus ja pystytään nostamaan suomalaista pelastusalan osaamista myös kansainvälisesti.Perustuen hankkeessa tehtyihin mittauksiin ja tutkimukseen laaditaan suositus sammuttajan henkilökohtaisesta suojavarustuksesta maastopalotehtävillä. Suosituksessa otetaan kantaa vaatetukseen, hengityksen suojaimiin, kypärään, käsineisiin sekä viestintä- ja paikannusvälineisiin.Sammutusvälineistöön sekä -menetelmiin tuotetaan ohjeistusta sekä koulutusmateriaalia sen mukaisesti mitä tutkimuksessa havaitaan nykyistä käyttökelpoisemmaksi. Kirjallinen materiaali käännetään ruotsin ja englannin kielelle. Hankkeen tavoitteet Selvittää metsäpaloissa syntyvät sammuttajan altistukset Löytää metsäpaloihin tehokkaimmat sammutustaktiikat ja -tekniikat Kehittää työtapoja ja välineitä niin, että ne kuormittavat aiemaan vähemmän Löytää tarkoituksenmukaisimmat suojavarusteet metsäpaloissa syntyviä epäpuhtauksia ja lämpökuormaa vastaan. Kehittää toimivimmat kommunikaatio-/paikannusvälineet turvataksemme sammuttajien turvallisen toiminnan ja tarvittavan avunsaannin hakalissakin olosuhteissa. Rakentaa tilannetietoisuutta tukevia menetelmiä sammuttajien tueksi ja turvaksi Tuottaa ajantasaista tilannekuvaa myös tilannetta johtavan henkilön tueksi.
Palontutkintaselosteen uudistamishanke 29.3.2022 Etusivu Palosuojelurahasto Palontutkintaselosteen uudistamishanke Hankkeen kesto:1.2019–30.9.2021Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Hankkeen päätavoitteet ovat tiivistettävissä kahteen osaan: Kartoitetaan palontutkinnan raportoinnin tarpeet Suunnitellaan palontutkintaselosteen sisältö ja toiminnot Tavoitteena on kehittää palontutkintaselosteen raportointimuotoa niin, että tarvetta muunlaiselle raportoinnille ei jatkossa enää olisi, ja palontutkinnan tulokset olisivat kansallisesti hyödynnettävissä vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi (mukaan lukien turvallisuusviestintä), vahinkojen rajoittamiseksi sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittämiseksi. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on luoda uusi palontutkintaseloste, jonka sisällöt ja toiminnot vastaavat palontutkinnalle asetettuja vaatimuksia. Selvittämisen alla on myös se, saataisiinko tämän tueksi luotua sovellus paikkatutkintaan, mikä helpottaisi tietojen kokoamista. Hankkeen tavoitteet Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on luoda uusi palontutkintaseloste, jonka sisällöt ja toiminnot vastaavat palontutkinnalle asetettuja vaatimuksia. Selvittämisen alla on myös se, saataisiinko tämän tueksi luotua sovellus paikkatutkintaan, mikä helpottaisi tietojen kokoamista. Hankkeen tuottamat työkalut Hankkeen päätösseminaari pidettiin 28.9.2021 – tallenne katsottavissa kaksi viikkoa Palontutkintaselosteen uudistamishankkeen päätösseminaari pidettiin tiistaina 28.9.2021, kaikkiaan 63 osallistujan voimin. Alkuiltapäivästä vedimme yhteen hankkeen vaiheita ja tuloksia. Loppuiltapäivästä syvennyimme kahteen teemaan: ihmisen, organisaation ja toimintaympäristön rooliin palossa, sekä pelastustoiminnan kulun selvittämiseen ja kehittämiseen. Päivän päätteeksi kartoitimme suuntaviivoja siihen, miten nyt laadittua ehdotuskokonaisuutta palontutkintaselosteesta viedään kohti toteutusvaihetta. Tilaisuus tallennettiin, mutta valitettavasti tallennuksessa tehtiin virhe ja se muistettiin aloittaa vasta Palontutkinnan asiantuntijaverkoston kommenttipuheenvuoron aikana. Sitä edeltäneistä ja tallentamatta jääneistä esityksistä − tutkimusjohtaja Jarno Ruususen avaussanoista, projektipäällikkö Päivi Mäkelän esityksestä hankkeen vaiheista ja tuloksista sekä vanhemman opettajan Tuomas Kuikan esityksestä kalanruotomallinnoksesta – vain Mäkelän esitys sisälsi kalvoesityksen. Mäkelän esitysmateriaali Tallennus alkaa kesken Palontutkinnan asiantuntijaverkoston puheenjohtajan Pasi Paloluoman esityksen. Teema 1: Ihmisen, organisaation ja toimintaympäristön rooli paloissa Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos: Vakavat henkilövahingot tulipaloissa (26:44) Erityisasiantuntija Esa Kokki, sisäministeriö: Pohjoismaiset tulipalotilastot (1:07:46) PRONTO-suunnittelija Heidi Liukkonen: PRONTO ja tilastointi (1:15:17) Teema 2: Pelastustoiminnan analysointi: keikkakeskustelujen mahdollisuudet Palomestari Juha Lahtinen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos: Pelastustoiminnan analysointi: keikkakeskustelujen mahdollisuudet (1:43:01) PRONTO-suunnittelija Heidi Liukkonen: Askeleet eteenpäin (2:16:16; samalla päätöskeskustelun avaus) Ehdotus uudeksi palontutkintaselosteeksi valmistunut (24.9.2021) Palontutkintaselosteen ehdotuksessa on otettu huomioon kesällä ja alkusyksystä toteutetun kommenttikierroksen palaute. ”Lopullinen” on lainausmerkeissä, koska osa valinnoista ja ratkaisuista sijoittuu väistämättä toteutusvaiheeseen. ”Lopullinen” seloste-ehdotus Seloste-ehdotuksen lisäksi uudistuskokonaisuuteen kuuluvat seuraavat dokumentit, joihin ei käytännössä tullut muutosehdotuksia kommenttikierroksella: 2. Palontutkintaselosteelle generoituva graafinen havainnollistus onnettomuuteen liittyvistä tapahtumista • Palontutkintaselosteen uudistamishanke: Saate kalanruoto-mallinnoksen kommentointiin 17.6.2021 (PDF, 135 kt) »• Palontutkintaselosteen uudistamishanke: Kalanruotograafi ja PRONTOn kentät 17.6.2021 (PDF, 344 kt) » 3. Palontutkinnan muistiinpanot Yhtenä Palontutkintaselosteen uudistamishankkeen tavoitteena on ollut luonnostella, miten esim. paikkatutkintaa voitaisiin tukea omalla tallennuspohjallaan, joka samalla toimii muistilistana huomioitavista asioista. Työpajoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että yhtenäistä menettelyä tukevat ratkaisut myös yhdenmukaistavat palontutkinnan laatua. Yksi esitys tällaiseksi tallennus- ja muistiinpanopohjaksi on tehty Pelastusopiston Palontutkinnan oppimateriaalihankkeessa. Tämä voisi toimia selosteuudistuksen rinnalla käyttöönotettavana mahdollisuutena saada tukea palontutkinnan eri vaiheiden kirjaamiseen. Palontutkinnan oppimateriaalihankkeessa tehty pohja palontutkinnan muistiinpanoista, versio 2019-2-20 (DOCX, 61 kt) » 4. Teematutkintojen toteuttaminen Palontutkintaselosteen uudistamishanke: Teematutkinnan toteuttamisesta 17.6.2021 (PDF, 104 kt) » 5. Muistio ja tietopyyntöpohjan luonnostelu terveys- ja sosiaalihuollon tietojen saamiseksi palontutkinnan käyttöön Palontutkintaselosteen uudistamishanke: Terveys- ja sosiaalitietojen pyytäminen ja käsittely, versio 1.0 17.6.2021 (PDF, 220 kt) » Lisätietoja Päivi MäkeläTutkija029 545 3549Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Hankkeen tietosuojaseloste
NouHätä? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus 24.3.2022 Etusivu Palosuojelurahasto NouHätä? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus Hankkeen kesto:1.1.2021–30.6.2024Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus NouHätä? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus -hankkeessa arvioidaan pitkittäistutkimukseen ja vertailuasetelmaan perustuen sitä, kuinka hyvin NouHätä!-kampanja saa aikaan sille asetettujen tavoitteiden mukaisia muutoksia nuorten turvallisuustaidoissa ja -pääomassa. NouHätä!-kampanja on valtakunnallinen, jo 25:nä vuotena toteutettu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) koordinoima pelastustaitokampanja, jonka yhteydessä toteutetaan pelastustaitokilpailu. NouHätä!-kampanja Käytettävissä ei toistaiseksi ole juurikaan tietoa NouHätä!-kampanjan vaikuttavuudesta nuorten turvallisuustaitojen tai -pääoman kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Kampanjan vaikutuksia koulu- tai kuntatason turvallisuuspääoman kehittymiseen ei ole aikaisemmin analysoitu, eikä ole tiedossa, kuinka hyvin kampanja yhdistyy ympärivuotisesti esimerkiksi koulujen ja kuntien turvallisuustoiminnan sisältöihin. Turvallisuuspääoma itsessään on lisäksi määrittelemätön käsite, jonka mittaamiseen ei ole suoraan olemassa valmiita mittaristoja tai malleja. Hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan mittaamismenetelmää, jolla nuorten turvallisuuspääoman kehittymistä voitaisiin tulevaisuudessa seurata ja analysoida. Vaikuttavuudella tarkoitamme tässä hankkeessa sitä, kuinka hyvin NouHätä!-kampanja saa aikaan sille asetettujen tavoitteiden mukaisia muutoksia nuorten turvallisuustaidoissa ja -pääomassa. Muutokset voivat olla tavoitteiden kannalta myönteisiä, kielteisiä tai muutoksia ei tapahdu lainkaan. NouHätä!-kampanjan vaikuttavuutta voidaan tarkastella toisaalta nuorten (turvallisuustaidot ja -pääoma), mutta myös organisaatioiden (esim. kouluyhteisön turvallisuus ja opettajien koulutuksellisesta näkökulmasta tai toteuttajaorganisaatio kannalta) ja laajemmin yhteiskunnan tasolla (esim. kunnan hyvinvoinnin ja kokonaisturvallisuuden edistämisen kannalta). Turvallisuuspääoma on vaikuttavuuden ohella tämän tutkimuksen keskeisin käsite. Turvallisuuspääoman voidaan ajatella koostuvan turvallisuuden tunteesta, luottamuksesta, taidoista ja kyvystä toimia oikein sekä yhteisön ja ympäröivien rakenteiden kautta syntyvästä tuesta luottamuksen, taitojen ja turvallisuuden tunteen ylläpitämisessä sekä kehittymisessä. Aineistona hyödynnetään sekä määrällistä kyselytutkimuksiin perustuvaa että laadullista haastatteluihin perustuvaa aineistoa. Lisäksi tutkimusasetelmaan liittyy erillinen havainnointiin perustuva nuorten toiminnallisten taitojen testaaminen suhteessa NouHätä!-kampanjan aikana saatuun koulutukseen. Tutkimukseen perustuen paitsi analysoidaan kampanjan vaikuttavuutta, myös etsitään mahdollisuuksia sekä kehittää kampanjan rakenteellista ja sisällöllistä toteutusta että onnettomuuksien ehkäisyn koulutusta yleisemminkin. Hankkeessa kertyvä, eri toimijoilta erilaisin menetelmin kerättävä, vaikuttavuuspohjainen tieto (so. saavuttaako kampanja sille asetetut tavoitteet yksilö-, organisaatio- ja yhteiskunnallisella tasolla) mahdollistaa sellaisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelun, joilla kampanjan sekä onnettomuuksien ehkäisyn koulutuksen vaikuttavuus oletettavasti paranee. Tutkimustieto hyödyttää kampanjan lisäksi laajemminkin erilaisten koulutusmenetelmien kehittämistä. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tuloksena odotetaan syntyvän: Tietoa NouHätä!-kampanjaan osallistuvien nuorten paloturvallisuuteen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn liittyvistä tiedoista, taidoista ja asenteista. Tietoa NouHätä!-kampanjan pitkän ajan vaikuttavuudesta nuorten turvallisuuspääoman kehittymisessä. Tietoa NouHätä!-kampanjaan osallistuneiden nuorten turvallisuustaitojen säilymisestä lyhyellä (välittömästi koulutuksen jälkeen) ja pitkällä (12kk) aikavälillä. Tietoa NouHätä!-kampanjaan osallistuneiden nuorten turvallisuusasenteiden muuttumisesta sekä kampanjan vaikutuksista nuorten myöhemmin tekemiin valintoihin liittyen paloturvallisuuteen (ml. ammatinvalinta ja harrastustoiminta). Vaikuttavuuspohjaista tietoa NouHätä!-kampanjan rakenteellisen kehittämisen tueksi. Vaikuttavuuspohjaista tietoa Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn koulutuksen kehittämisen tueksi. Tuotokset Hankkeen aikana syntyvät seuraavat konkreettiset tuotokset: Nuorten turvallisuuspääoman mittaamiseen tarkoitettu kyselytutkimukseen perustuva malli, jota voidaan jatkossa hyödyntää laajemminkin turvallisuusosaamisen ja -pääoman kehittymisen seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. (Työpaketti 1) Kehittämissuunnitelma NouHätä!-kampanjan mahdolliseen rakenteelliseen ja sisällölliseen kehittämiseen. (Työpaketti 2) Virtuaalinen, avoimesti käytössä oleva materiaali oppilaitosturvallisuuden ja nuorten turvallisuuskasvatuksen koulutuksessa hyödynnettäväksi. (Työpaketti 3) Tutkimusraportti vaikuttavuustutkimuksen tuloksista. Julkaistaan Pelastusopiston B-sarjassa Tutkimuksia. (Työpaketit 1–3) Kaksi palopäällystön koulutusohjelman opinnäytetyötä mahdollisuuksien mukaan (alempi AMK-tutkinto). (Työpaketit 1 ja 3) Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset Artikkeli Turvallisuuspääoma-käsiteanalyysi julkaistiin Tiede ja ase -lehden numerossa 81 3.4.2024. Painikkeesta avautuu listaus numeron kaikista julkaisuista. Turvallisuuspääoma-käsiteanalyysi sijaitsee PDF-tiedostojen listassa toiseksi alimpana. Turvallisuuspääoma-käsiteanalyysi Lisätietoja Dan SundblomTutkija029 545 3431Saana RikkiläTutkija029 545 3494Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fiHankkeesta viestitään Twitterissä, LinkedInissä ja Facebookissa aihetunnisteella #NouHätäHanke Hankkeen tietosuojaseloste Tutkimusrekisterin seloste käsittelytoimista ja rekisteröidyn informointi