Aloitin ensimmäisessä työssäni pelastusalalla toukokuussa 2017, kun minut valittiin tutkijaksi pelastuslaitosten viestintäkäytäntöjä kartoittavaan ja kehittävään hankkeeseen. Tehtävänäni oli laatia katsaus pelastuslaitosten viestinnän tilanteesta sekä tuottaa tulosten perusteella suosituksia ja työkaluja viestinnän kehittämiseen. Siispä kesän kynnyksellä pakkasin laukkuuni kysymyspatteriston, sanelimen ja muistiinpanovälineet pelastuslaitosten edustajien teemahaastatteluja varten ja lähdin kiertämään Suomen pelastuslaitoksia.
Pian selvisi, että toimialan valtakunnalliset arvot – inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti – muodostivat vahvan kivijalan kaikelle toiminnalle ja viestinnälle. Alan ulkopuolelta juuri tullut otettiin laitoksilla vastaan arvostaen, viestinnän keskusteluihin lähdettiin mukaan innostuneesti, ja usein huolehdittiin tutkija myös virka-autolla ehjänä rautatieasemalta pelastuslaitokselle ja takaisin, satoi tai paistoi. Kohtaamani henkilöt osoittivat olevansa paitsi ihmisiä, myös luottamuksensa ansaitsevia alan ammattilaisia.
Alusta alkaen pidin arvojen näkymistä arjen teoissa ja viesteissä yhtenä toimialan viestinnän vahvuuksista. Lisäksi huomioni kiinnittyi vahvaan tahtoon viedä asioita eteenpäin yhteistyössä. Mieleen piirtyivät niin alan sisäinen yhteen hiileen puhaltaminen kuin laajat yhteistyöverkostot.
Nykytilan selvityksistä ja suosituksista toimeenpanoon
Sittemmin ymmärrykseni toimialasta on vahvistunut, kun hankkeet, monenlainen verkostoyhteistyö ja asiantuntijuuden jakaminen ovat seuranneet toisiaan. Vuonna 2018 päättyneen Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hankkeen jälkeen pelastustoimen viestintää on kehitetty määrätietoisesti eri yhteyksissä. Samaan tähtää myös uusi, 1.8.2020 Pelastusopistolla Palosuojelurahaston tukemana startannut Strategisella viestinnällä vaikuttavuutta pelastustoimeen -hanke (ViVaPe).
Hanke rakennettiin tukemaan annettujen viestinnän kehittämissuositusten toimeenpanoa. Se tarjoaa työkaluja alan viestinnän pitkäjänteisen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen tueksi. Hankkeessa tuotetaan webinaareja, koulutusta, mentorointia, työpajoja, seminaareja ja yhteistä materiaalia viestintään. Lisäksi vahvistetaan alan viestinnän vaikuttavuuden arviointia kouluttamalla ja arviointikäytäntöjä yhtenäistämällä.
On vaikea ajatella, että kukaan lähtökohtaisesti vastustaisi ydinviestiämme turvallisuutta. Muuttuva viestintä- ja turvallisuusympäristö vaativat kuitenkin viranomaisviestinnältäkin paljon. Tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutusta eri ryhmien kanssa, läsnäoloa niissä kanavissa ja kohtaamispisteissä, missä ihmiset ovat. Tämä vaatii myös pelastustoimelta strategista näkökulmaa viestintään.
Kehittämisen pohjalla tunnistetut toiveet ja tarpeet
Hankkeen aluksi toteutettiin pienimuotoinen kysely alan viestinnän nykytilasta. Vuodesta 2017 onkin jo otettu askelia eteenpäin. Viestinnän päätoimisia ammattilaisia on yhä vähän, mutta viestinnän merkitys on ymmärretty laajemmin ja ammattimaisuus sekä suunnitelmallisuus ovat lisääntyneet.
Tietyt teemat toistuvat kuitenkin niin kyselyvastauksissa kuin keskusteluissa. Tarpeina esiin nousevat mm. toimialan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön sekä viestinnän arvioinnin kehittäminen. Lisäksi viestintään peräänkuulutetaan resursseja, rohkeutta, ennakointia, suunnitelmallisuutta, tarinallisuutta, ihmisläheisyyttä, kannustamista ja innostamista sekä hyvistä esimerkeistä oppimista ja onnistumisten esiin nostamista. Työkaluja tarvitaan uusien keinojen ja kanavien käyttöönottoon sekä yhtenäisten, ammattimaisten sisältöjen tuottamiseen eri kanavissa ja erilaisissa viestintätilanteissa. Näkyvyyttä ja aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun toivotaan erityisesti silloin, kun teemat liittyvät alan perustehtäviin ja lakisääteisiin velvoitteisiin.
Alan viestinnän vahvuuksiksi nähdään yhdessä tekeminen ja halu kehittämiseen. Selkeät prosessit lakisääteisiin onnettomuustiedottamiseen ja turvallisuusviestintään auttavat viestinnän toteutusta. Hankkeelta toivotaan ohjeita, materiaaleja ja työkaluja, koulutusta ja kohtaamisia, yhteistyön vahvistamista sekä alan koulutukseen vaikuttamista.
Strateginen näkökulma viestintään: miksi, mitä ja kenelle?
Kuluvana vuonna erityisesti koronakriisi – ja sittemmin myös kyberturvallisuuteen liittyvät haasteet – ovat ravisuttaneet yhteiskuntaamme laajasti. Ne ovat koetelleet kansalaisten turvallisuudentunnetta ja tuoneet samalla näkyväksi, kuinka olennainen viestinnän rooli on kaikessa turvallisuustyössä. Koronaviestintä on osoittanut todeksi pelastusalalla jo tunnetun faktan: oikea-aikaisella, tavoittavalla, totuudenmukaisella ja selkeällä viestinnällä voidaan pelastaa ihmishenkiä. Etenkin viranomaisviestinnän merkitys on tullut korostetusti näkyviin niin luottamuksen, turvallisuusosaamisen kuin turvallisuuskulttuurin vahvistajana.
Pelastusalan arvot, kansalaisten kokema luottamus sekä alan sisäinen ja ulkoinen yhteistyö muodostavat vahvan pohjan kaikelle sen viestinnälle ja toiminnalle. Lisäksi paljon hyvää viestinnässä on jo tehty ja tehdään koko ajan. Organisaatioissa viestinnän on kuitenkin oltava niin strategian ytimessä kuin osa kaikkien toimintaa. Vaikuttavuutta syntyy, kun tiedetään mitä halutaan sanoa ja kenelle, tunnetaan kohderyhmät ja viestintää tehdään suunnitellusti. Samoista lähtökohdista ponnistavat myös viestinnän arviointi ja mittaaminen. Ilman selkeitä, konkreettisia tavoitteita ei voida laatia myöskään toimivia mittareita.
On selvää, että vaikuttava viestintä vaatii sekä resursointia että osaamista. Viestinnän ammattilaisia kaivattaisiin pelastuslaitosten strategiseen päätöksentekoon ja tekemiseen sekä koko organisaation tukemiseen viestinnässä. Aina onnistunut viestintä ei kuitenkaan ole kiinni edes rahasummista: olemassa olevia vahvuuksia, yhteistä ideointia ja jakamista, elettyä elämää ja kiinnostavia tarinoita hyödyntämällä voidaan päästä jo pitkälle.
Yhdessä kohti vaikuttavampaa pelastusalan viestintää
Ammattimainen viestintä tukee pelastustointa sen tavoitteiden saavuttamisessa ja tehtävien toteuttamisessa. Pelastusalan ammattilaiset haluavatkin kehittää sitä yhdessä, valtakunnallisten linjausten mukaisesti mutta alueiden piirteet huomioiden. Muun muassa kevään koronakriisin yhteydessä osoitettiin, miten yhtenäistä turvallisuussisältöä voidaan tuottaa nopeastikin.
Pelastusalan viestinnässä myös tapahtuu. Useat valtakunnalliset, alueelliset ja teemakohtaiset viestinnän verkostot, tiimit ja työryhmät tukevat viestinnän kehittämistä. Yhteistä pelastustoimi.fi -verkkosivustoa kehitetään, ja valtakunnallista viestintästrategiaa aletaan laatia sisäministeriön vetämässä pelastustoimen avoimessa viestintäverkostossa lähikuukausien aikana. Viestintää pelastustoimen yhteisiltä some-kanavilta tehostetaan, ja aihetunniste #pelastusalayhdessä jatkaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa.
ViVaPe-hanke kutsuu puolestaan alan viestinnän kehittämisestä innostuneet yhteisiin kohtaamisiin, jotka toteutetaan ainakin toistaiseksi virtuaalisesti. Hankkeessa on hyvä draivi päällä, vaikka suunnitelmia, aikatauluja ja toteutusta onkin koronan vuoksi jouduttu muokkaamaan. Kentän tarpeita kuunnellaan, ja tulossa on useita viestinnän työpajoja, koulutuksia ja webinaareja. Tammikuussa hankkeen yhteen kokoamissa työryhmissä alkaa myös työskentely yhteisten someohjeen, kuvapankin ja kuvausohjeen tuottamiseksi.
