Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön

Pelastusopistosta 6.6.2025 valmistuneet tutkinto-opiskelijat

Juhlimme valmistujaisia tänään Pelastusopistolla. Tutkintotodistukset jaettiin yhteensä 125 valmistuneelle opiskelijalle. Juhlaa pystyi seuraamaan etänä Pelastusopiston YouTube-kanavalla. Juhlan tallenne on katsottavissa YouTubessa kaksi viikkoa juhlan jälkeen.

Vi firade examen idag på Räddningsinstitutet. Examensbetyg delades ut till totalt 125 utexaminerade studerande. Festligheterna kunde följas på distans via Räddningsinstitutets YouTube-kanal. Inspelningen av festligheten kan ses på YouTube i två veckor efter evenemanget.

Pelastusopiston priimusstipendit jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. Stipendin saivat Anna-Lotta Huuhka hätäkeskuspäivystäjäkurssilta, Anssi Mutila pelastajakurssilta ja Mikko Wikman alipäällystökurssilta. Omat stipendinsä jakoivat Pelastustieto-lehti, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, Hätäkeskuslaitos, Suomen Poliisijärjestöjen liitto SPJL, Palosuojelurahasto, Suomen Palopäällystöliitto SPPL, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Lisäksi Pelastusopiston oppilasyhdistys jakoi NouHätä!-kunniamaininnan ja AMKN8-kurssi oman stipendinsä. Pelastusopisto muisti myös someagenttejaan stipendeillä.

Henkilö pitää juhlapuhetta salin edessä.
Henkilö kättelee vastaanottaessaan tutkintotodistuksen.
Valmistunut pelastaja keltainen kypärä päässä.

Rehtori Mervi Parviainen lausui tervehdyssanat, ja juhlapuheen piti sisäministeri Mari Rantanen. Vaikka maailma ympärillämme muuttuu, on hyvä muistaa arjen työ: ”Jokapäiväinen perustyö on edelleen se tärkein tehtävä. Se myös luo pohjan osaamiselle vaativampaankin tilanteeseen.” Juhlan edetessä Rantanen vastaanotti myös valmistuvien pelastajan valan.

Päättävän kurssin puheenvuoron piti Cecilia Hjort (hätäkeskuspäivystäjäkurssi 44). Vaikka opinnot vaativat paljon, koulupäiviin sai vastapainoa liikunnasta ja yhdessäolosta, ja elinikäisiä ystäviä on löytynyt. ”Olemme myös kaikki mahdollisesti tulevia kollegoita auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspäivystäjänä toimimme ketjun ensimmäisenä lenkkinä ja välitämme tehtäviä eteenpäin teille pelastajille mutta myös muille viranomaisille. Yhdessä teemme tätä auttamisen työtä.”

Henkilö pitää juhlapuhetta salin edessä.
Henkilö kättelee vastaanottaessaan tutkintotodistuksen.
Kaksi henkilöä seisoo vierekkäin, hymyilevät ja katsovat kameraan. Käsissään heillä on tutkintotodistukset ja ruusut.

Pelastajakurssilta 128 valmistui kaksi naispelastajaa. Fiilikset ovat yhtä aikaa hyvät ja haikeat: ”On ollut tosi mahtava reissu”, summaa Ida Nöjd. Tänä keväänä tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun ensimmäinen nainen, Sari Rautiala valmistui pelastajaksi. ”Varmasti on aika erilainen maailma ollut 30 vuotta sitten, iso hatunnosto esimerkin näyttämisestä ja tien raivaamisesta meille muille”, kertoo Pinja Tikkanen.

”Jos halua ja motivaatiota riittää, kyllä tänne pääsee opiskelemaan”, kertoo Ida. Mikään ei ole ylitsepääsemätöntä pääsykokeissa tai opiskelussa. Sellainen pelko, etteikö naisena voisi olla täällä on turha. Meidät kaikki otettiin vastaan ihan samalla tavalla, kertoo Pinja.

Onnittelut valmistuneille!
Grattis till alla nyexaminerade studenter!

Lisätietoja:

Mervi Parviainen
Rehtori
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
029 545 3470

Valmistuneet opiskelijat kursseittain
Utexaminerade studerande per kurs

Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 44 / Nödcentraloperatörskurs 44

Andersson Sarah Altonia, Kuopio
Båsk Annette Rosanna, Mustasaari
Gröhn Jan-Eric Kristian, Helsinki
Heikkilä Pauli Antero, Eura
Hjort Anni Cecilia, Mustasaari
Huuhka Anna-Lotta Karoliina, Tampere
Kuusisto Päivi Tuulikki, Kankaanpää
Kyllönen Katia Tuulikki, Kajaani
Landgren-Mäkkylä Tiina Marika, Ylöjärvi
Pajunen Marjo Sinikka, Tampere
Roos Marja-Leena, Kuopio
Sinimäki Janina Christina, Vaasa
Viitanen Ida Emilia, Vaasa
Voutilainen Jaana Marita, Kuhmo
Österman Fredrik Artur Valdemar, Inkoo

Pelastajakurssi 127 / Räddarkurs 127

Ahtiainen Jesse Niklas Jonatan, Tampere
Arffman Henri Johan Jannenpoika, Pirkkala
Arvola Elias Juho Eemeli, Turku
Hannelius Jimi Waltteri, Kirkkonummi
Hannukainen Joel Waltteri, Joensuu
Hanski Niilo Ilmari, Forssa
Harainen Tommi Severi, Hämeenlinna
Harju Hannes Valdemar, Rovaniemi
Haukka Pauli-Petteri, Lahti
Hautala Marko Eemil, Vaasa
Hautamäki Tatu Kalevi, Tampere
Hiironen Leevi Olavi, Joensuu
Hirvi Lari Tapio, Lappeenranta
Joutsen Roni Aleksanteri, Kuopio
Kaipainen Jani Ville Valtteri, Juva
Kalliosalmi Matias Aksel, Tornio
Kangasmäki Aapo Eemeli, Tampere
Kangastie Sakarias Akseli, Lappajärvi
Karesluoto Ilmari Aleksanteri, Turku
Karjalainen Samuli Onni Ilmari, Tampere
Karsila Matias Nestor, Uusikaupunki
Karvinen Joonas Antero, Vantaa
Keinänen Aaro Emil Olavi, Turku
Kekäläinen Tomi Oskari, Kuopio
Kiiski Iikka-Jussi Anttoni, Kuopio
Kivinen Samu Markus, Hämeenlinna
Koistinen Markus Juhani, Oulu
Koivistoinen Martti Oskari, Kuopio
Könönen Pekka Samuli, Lappeenranta
Lahdenperä Juho Aaro Johannes, Pori
Lahtinen Simo Henrik, Jyväskylä
Lattu Jesse Vili Santeri, Kotka
Latvala Jere Joel, Joensuu
Sihvonen Lauri Olavi, Jyväskylä
Simonen Tomi Esko, Alavieska
Tuomaala Eemil Miika Ilari, Raahe

Pelastajakurssi 128 / Räddarkurs 128

Antikainen Juuso Matias, Järvenpää
Isosomppi Markus Mikael, Tampere
Lehtinen Jussi Petteri, Kouvola
Lukkari Tommi Emil, Tampere
Majava Joona Mikael, Kuopio
Mikkonen Pekka Jalmari, Hämeenlinna
Moilanen Topias Ville Johannes, Tampere
Mutila Anssi Timo Petteri, Rovaniemi
Mäkelä Tiitus Oskari, Vimpeli
Mäkinen Miro Mikael Timonpoika, Helsinki
Määttä Henri Mikael, Espoo
Niemelä Joel Kullervo, Keminmaa
Nikunen Ilari Alpo Sakari, Tampere
Nöjd Ida Emilia, Hamina
Oinonen Tuukka Antti Olavi, Kuopio
Ollikkala Luukas Valtteri, Vantaa
Pirinen Sami Juhani, Tampere
Poutiainen Jani Tapio, Helsinki
Puhakka Eetu Mikael, Joensuu
Pulkkinen Topias Jukanpoika, Nokia
Pöntinen Jyri Valtteri, Mikkeli
Rajala Vesa Tapio, Jyväskylä
Rantala Timo Valtteri, Oulu
Smolander Samuli Markus, Tampere
Suotama Niko Samuli, Lappeenranta
Tiainen Ville-Veikko Ilmari, Vantaa
Tikkanen Pinja Emilia, Mäntsälä
Toivonen Topi Kristian Verneri, Pertunmaa
Turunen Eemi Heikki, Kouvola
Viitaluoto Kalle Eerik Olavi, Ylöjärvi
Vuorijärvi Kasper Aleksi, Kuopio
Zeqiri Nebih, Turku
Öhman Miro Gabriel, Helsinki

Alipäällystökurssi 52 / Underbefälskurs 52

Alakurtti Mikko Ilmari, Lohja
Hukkanen Antti Juhani, Lapinlahti
Huovinen Matti Paavo, Ylöjärvi
Jännes Juha Mikael, Tampere
Karttunen Juuso Kalevi, Siilinjärvi
Keskinen Henri Kristian, Mikkeli
Kukkola Tuukka Olavi, Kirkkonummi
Kuusela Jeremias Eero Antero, Helsinki
Kyyrö Mikko Matti Nestori, Kuhmoinen
Litmanen Tommi Ville Oskari, Lahti
Mustaniemi Jarkko Toni Eerik, Muurame
Puhakka Mika Juhani, Jyväskylä
Seppänen Tuomo Aaron, Liminka
Sundström Bob Thomas, Porvoo
Tuomala Jukka Tapani, Vantaa
Törmänen Antti Tapani, Espoo
Virtanen Vili Aleksanteri, Kuopio
Voltti Pekka Tapani, Ylivieska
Wikman Mikko Helmer Ossian, Kaarina

Pelastusalan päällystötutkinto, AMK (Poliisiammattikorkeakoulu)
Befälsexamen för räddningsbranschen, YH (Polisyrkeshögskolan)

Heinonen Anssi Sakari, Espoo
Korri Aino Marja-Leena, Orivesi
Kumakari Lasse Kristian, Loviisa
Pohjalainen Kimmo Kalevi, Helsinki
Övermark Niko Antti Tapani, Lappajärvi
Piipponen Samuli Ensio, Hausjärvi
Henriksson Sebastian Wilhelm, Lielahti TL
Katajamaa Tarmo Janne-Johannes, Kaarina
Mänty Pasi Mikael, Oulu
Räsänen Janne Einari, Helsinki
Hetekorpi Leevi Matias Antero, Kuopio
Rimpiläinen Maki Rosa, Jyväskylä
Järvisalo Esa-Petteri, Kotka
Lahtinen Niko Marius, Vantaa
Jumpponen Teemu Ilmari, Eura
Kangastie Sakarias Akseli, Kuopio
Moilanen Markus Pekka Valtteri, Kuopio
Pirkkala Tero Markus, Kuopio

Pelastusopistolla vietetään valmistujaisjuhlaa 6.6.2025

Vietämme perjantaina 6.6.2025 valmistujaisjuhlaa, jossa todistuksensa saavat hätäkeskuspäivystäjäkurssi 44, alipäällystökurssi 52, pelastajakurssit 127 ja 128 sekä kevään aikana valmistuneet pelastusalan päällystöopiskelijat (AMK).

Juhla alkaa klo 11 ja sitä voi seurata livestriimistä:

Juhlan tallenne on katsottavissa YouTubessa kaksi viikkoa juhlan jälkeen.

Lämpimästi tervetuloa niin juhlaan Pelastusopistolla osallistujille kuin etänä striimin kautta seuraajille!

Lisätietoja:

Mervi Parviainen
Rehtori
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
029 545 3470

Leviämismallit ja tietopalvelut pelastustoimen johtamisen tukena (APLI-hanke)

Leviämismallit ja tietopalvelut pelastustoimen johtamisen tukena (APLI-hanke)

Hankkeen kesto:1/2024–2/2027
Hankkeen rahoitus:Palosuojelurahasto
Hankkeen koordinointi:Pelastusopisto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Hankkeen kuvaus

Ilmastonmuutos lisää maastopalojen riskiä myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. LUOVA-ennakkovaroitusjärjestelmältä ja Ilmatieteen laitoksen sääpalveluilta odotetaan entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa pelastustoiminnan tueksi. Leviämismallit, kuten WISE ja FLARE auttavat oikein ja tarpeeksi aikaisessa vaiheessa käytettynä arvioimaan palon etenemistä ja vaikutuksia. Myös käytettävistä aineistoista, esimerkiksi ojitettujen soiden ja peltojen osalta löytyy kehittämistarpeita. Varautuminen ja torjuntasuunnitelmat parantavat pelastuslaitosten toimintavalmiutta maastopaloissa.

Hankkeen tavoitteet

1. Selvittää kokemuksia leviämismallien, luonnononnettomuuksien ennakkovaroitusjärjestelmän sekä sää- ja salamatietopalvelun käytöstä alueellisissa tilannekeskuksissa ja pelastuslaitoksilla. Millaiseksi niiden käytettävyys on koettu, ja mitkä ovat suurimmat esteet niiden tehokkaammalle hyödyntämiselle? 

2. Testata leviämismallien toimivuutta ja toistettavuutta sekä kehittää luonnononnettomuuksien ennakkovaroitusjärjestelmän sekä sää- ja salamatietopalveluiden hyödynnettävyyttä tutkinto-opiskelijoiden onnettomuussimulaatioissa ja kartoittaa suurimmat esteet niiden tehokkaammalle hyödyntämiselle. 

3. Päivittää metsäpaloleviämismallin ojitettujen soiden ja peltojen leviämisparametreja. 

4. Tuottaa koulutusmateriaalia pelastuslaitoksille (Koulumaali) ja tutkinto-opetukseen leviämismallien, luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmien, säätietopalveluiden ja salamatietopalveluiden mahdollisuuksista tukea tehokkaasti pelastustoimen johtamista.

Hankkeen esitteet, selvitykset, raportit ja muut julkaisut

Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset

Lisätietoja

Kalle Kiviranta 
Tutkija
029 545 3526
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

PSR Palosuojelurahasto -logo.

Pelastusopiston ensimmäinen kestävyysraportti julkaistu – tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen ja kestävyyden vahvistaminen kaikilla tasoilla

Pelastusopisto on julkaissut historiansa ensimmäisen kestävyysraportin, joka kuvaa organisaation vuonna 2024 tekemiä toimenpiteitä kestävyyden edistämiseksi, sekä pitkän aikavälin tavoitteita. Kestävyysraportti on osa virastojen vastuullisuusraportointia, jota valtiokonttori suosittaa toteutettavaksi vuosittain.

– Haluamme edistää kestävyyttä systemaattisesti ja avoimesti. Raportti kertoo, miten kehitämme toimintaamme ympäristövastuun, yhdenvertaisuuden ja osaamisen näkökulmista, kertoo Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.

Pelastusopisto liittyi vuonna 2023 kansalliseen Sitoumus 2050 -ohjelmaan, jonka kautta asetettiin selkeät tavoitteet muun muassa hiilijalanjäljen pienentämiselle, vastuullisuusosaamisen kehittämiselle sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden vahvistamiselle. Vuosi 2024 oli sitoumuksen ensimmäinen raportointivuosi.

Raportti tarjoaa kokonaiskuvan siitä, miten Pelastusopisto edistää ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä osana koulutusta, tutkimusta ja operatiivista toimintaa. Kestävyystyö näkyy paitsi strategisissa linjauksissa myös konkreettisissa valinnoissa arjen tasolla. Vuoden aikana Pelastusopistolla on muun muassa lisätty etäopetuksen määrää, hyödynnetty VR-teknologiaa oppimisympäristöjen kehittämisessä, panostettu kampuksen energiatehokkuuteen ja vähäpäästöiseen liikkumiseen sekä kestävään kuluttamiseen.

Vaikka taloudelliset reunaehdot rajasivat joidenkin kehittämishankkeiden toteutusta, edistystä tapahtui monella osa-alueella.

Lisätiedot:

Mervi Parviainen
Rehtori
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
029 545 3400

Litiumioniakut helpottavat arkea – mutta voivat aiheuttaa vakavan paloriskin

LION-hankkeessa julkaistaan suosituksista kolmen blogin sarja. Seuraavat kaksi blogia julkaistaan syksyllä 2025.

Litiumioniakut ovat nykyään osa arkea – niitä löytyy lähes jokaisesta kodista. Sähköpyörät, potkulaudat, työkalut, kännykät ja jopa kotien energiavarastot toimivat usein litiumioniakuilla. Kevyet ja tehokkaat akut helpottavat arkea, mutta niiden käyttöön liittyy myös piileviä riskejä, joista jokaisen käyttäjän olisi hyvä olla tietoinen.

Pelastusopiston LION-hanke on julkaissut kotitalouksille suunnatut suositukset litiumioniakkujen turvallisesta käytöstä, säilytyksestä ja kierrätyksestä. Ohjeiden tavoitteena on lisätä tietoa ja ehkäistä akkujen aiheuttamia tulipaloja kodeissa.

Tulipalo voi alkaa huomaamatta

Litiumioniakku ei tarvitse palaakseen ulkoista happea, mikä tekee sen sammuttamisesta haastavaa. Yksittäinen akku voi syttyä nopeasti, mutta se myös sammuu nopeasti. Monikennoiset akut – kuten sähköpyörissä ja -skuuteissa – palavat pidempään ja voimakkaammin. Palon voimakkuuteen vaikuttavat akun koko ja lataustaso.

Litiumioniakkupalot voivat myös synnyttää heitteitä eli kuumia, palavia kappaleita, jotka voivat sytyttää muita materiaaleja jopa useiden metrien päästä alkuperäisestä palopaikasta.

Kotien yleisimmät litiumioniakkupalot liittyvät pienakkuihin, kuten akkutyökaluihin. Viiden viime vuoden aikana Suomessa on raportoitu 88 tulipaloa, joiden syyksi on arvioitu akkutyökalujen akut. Laitteet altistuvat helposti kolhuille, lämpötilavaihteluille ja valvomattomalle lataukselle. Eniten henkilövahinkoja ovat aiheuttaneet aiheuttavat sähköpyörien, -mopojen ja -potkulautojen akut, jotka ovat aiheuttaneet 93 tulipaloa samassa ajassa. Erityisen vaarallisia ne ovat, jos niitä ladataan esimerkiksi eteisessä, jolloin palo voi estää turvallisen poistumisen asunnosta.

Katso, kuinka sähköpyörä ja -skuuttipalo etenee:

Videot toteutettiin yhteistyössä Huoneistopalot-hankkeen kanssa.

Näin lataat turvallisesti – viisi ohjetta kotiin

  1. Lataa laitteet valvotusti ja varmista, ettei lähellä ole helposti syttyvää materiaalia.
    Esimerkiksi kännykkää ei tule ladata sohvalla tai sängyssä. Keittiön työtaso on hyvä latauspaikka. Siitä vikaantuneen akun voi nopeasti pudottaa tiskialtaaseen ja upottaa laitteen veteen.
  2. Älä lataa tai säilytä akkulaitteita poistumisteillä ja vältä lataamista sisätiloissa.
    Sähköpyöriä ja -potkulautoja ei tulisi pitää sisätiloissa. Sähköpyörien ja -potkulautojen säilytys- ja lataustilassa tulisi olla hyvä ilmanvaihto ja läheisyydessä ei saisi olla helposti syttyvää materiaalia.
  3. Käytä laadukkaita tuotteita ja tarkkaile laitteiden kuntoa.
    Käytä tunnettujen valmistajien tuotteita. Jos laite vaurioituu, ota se pois käytöstä ja siirrä se turvalliseen paikkaan. Toimita vaurioitunut laite keräyspisteen työntekijälle.
  4. Asenna palovaroitin lataustilaan.
    Häkää ja savua tunnistava yhdistelmävaroitin on paras vaihtoehto, sillä litiumioniakku muodostaa ennen paloa häkää ja hiilidioksidia.
  5. Älä käytä tai lataa akkuja, joita ei ole käytetty pitkään aikaan.
    Käytöstä pois olleiden akkujen kenno voi vioittua ja aiheuttaa syttymisriskin.

Toimi näin akkupalon syttyessä

Älä hengitä akusta purkautuvia kaasuja.
Jos tilassa on liekkejä tai savukaasuja, poistu tilasta ja soita hätänumeroon 112.

Jos et altistu kaasuille eikä liekkejä näy (akku savuaa)

  1. Irrota latausjohto pistorasiasta ja työnnä akku vesiastiaan.
    Siirrä akku vesiastiaan varrellista apuvälinettä käyttäen – älä koske akkuun paljain käsin. Anna akun olla vedessä vähintään 30 minuuttia.
  2. Siirrä vesiastia ulos paikkaan, josta sen voi viedä kierrätykseen.
    Akun saa viedä kierrätykseen aikaisintaan 12 tunnin kuluttua suljetussa metalliastiassa.

Jos akkua ei voi siirtää

  1. Poistu tilasta, sulje ovi ja soita hätänumeroon 112.
    Voit ennen tilasta poistumista peittää akun akkupalopeitteellä tai sammuttaa akun ympärillä palavat materiaalit, mikäli voit tehdä sen turvallisesti.

Katso tarkemmat ohjeet suositusten liitteistä:

Lataa akku säännöllisesti

Säännöllinen ylläpitolataus estää akkujen vanhentumista ja ylläpitää turvallisuutta. Pitkään käytöstä pois olleet litiumioniakut purkautuvat hitaasti tyhjiksi ja akkukenno voi vioittua, kun lataustaso pienenee riittävästi. Pitkään käyttämättömänä olleen litiumioniakun lataaminen voi aiheuttaa syttymisriskin.

Vanhat akut kierrätykseen – ei sekajätteeseen

Käytetyt ja vioittuneet litiumioniakut tulee aina kierrättää virallisesti. Teippaa navat, jotta oikosulku ei pääse syntymään, ja toimita akku akkuja myyvään liikkeeseen tai alueelliseen kierrätyspisteeseen. Sekajätteeseen akkuja ei saa missään nimessä laittaa.

Huomioi turvallisuus myös kotien energiavarastoissa

Aurinkosähkön yleistyessä yhä useampi kotitalous hankkii litiumioniakulla toimivan energiavaraston. Energiavarastot mahdollistavat auringon tuottaman sähkön varastoimisen omaan käyttöön, esimerkiksi silloin kun kulutus on vähäistä. Samalla ne tuovat mukanaan uusia turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.

Litiumioniakuston vikaantuessa voi syntyä lämpökarkaaminen – ilmiö, jossa akku kuumenee hallitsemattomasti ja vapauttaa helposti syttyviä kaasuja. Tällainen palo on vaikeasti sammutettava ja voi kestää pitkään. Tästä syystä energiavaraston sijoituspaikka on syytä suunnitella huolellisesti.

Laitteistoa ei tule asentaa asuin- tai oleskelutiloihin, vaan erilliseen, hyvin tuuletettuun tilaan, jossa on oma ilmanvaihto ja palovaroitin. Asennuspaikan tulee myös olla sellainen, että mahdollisen palon leviäminen voidaan estää ja ihmisillä on esteetön mahdollisuus poistua rakennuksesta ajoissa.

Asennuksessa tulee noudattaa valmistajan ohjeita, ja myyjältä kannattaa varmistaa myös toimintaohjeet mahdollisia häiriö- tai vaaratilanteita varten. Joissain tapauksissa kotiakun asennus voi vaikuttaa rakennuksen käyttötarkoitukseen, jolloin on tarpeen hakea rakennus- tai toimenpidelupa paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta.

Tutustu Pelastusopiston suosituksiin:


Kimmo Rytkönen
Suunnittelija
LION-hanke

Jari Mikkonen
Tutkija
LION-hanke

PSR Palosuojelurahasto -logo.
Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

close