Olen käsitellyt tilannejohtamisen erilaisia malleja aiemmin muun muassa Pelastustiedon artikkelissa 4.11.2019 Erilaisia johtamismalleja Suomessa – etäjohtaminen lisääntynyt pelastustoiminnassa. Tämän jälkeen pelastustoiminta on kehittynyt ja olemme saaneet näistä asioista kokemusta. Sähköiset järjestelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa johtamistoiminnassa. Lainsäädännön päivitykset ja uudet säädökset ovat tuoneet esille tarpeen kehittää uusia malleja ja vahvistaa aiempia malleja pelastustoiminnan johtamiseen.

Yhteinen käsitys onnettomuustilanteen aikaisesta johtamisesta on keskeinen edellytys pelastustoiminnan onnistumiselle. Pelastustoiminnan johtaminen sekä yhteistyö onnettomuustilanteen aikana mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen tuloksekkaammin, jos johtamisessa käytetyt toimintamallit ovat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteneväiset.

Johtamiseen kuuluvat muun muassa tietojen kerääminen, tilanneymmärrys sekä tilannekuvan ylläpitäminen, analysointi ja jakaminen. Lisäksi tehtävänä on valmiuden ylläpitäminen sekä pelastustoiminnan johtaminen ja sen tukeminen.

Pelastustoiminnan muodostelman suorituskyky, tuloksellisuus ja henkilöstön osaaminen ovat yhteydessä hyvään johtamiseen. Johtamisen kehittämisellä ja oikean toimintamallin valinnalla voidaan saavuttaa erilaisia hyötyjä onnettomuustilanteessa.

Aikaisempien rinnalle tarvitaan uudenlaisia johtamismalleja, joita on harjoiteltu, ja valittava niistä malli, joka sopii parhaiten tilanteeseen. Aikaisempia mallejakaan ei kannata unohtaa, vaan on valittava parhaiten sopiva malli tilannekohtaisesti.

Pidempään pelastustoiminnan johtajana työskenteleville uusien käytäntöjen ja uusien johtamismallien huomioiminen ja hyväksyminen eivät tapahdu hetkessä. Jokainen käyttää osaamisensa tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

”Älä tee sitä, mikä ei toimi, vaan sitä, mikä toimii.” (Ristikangas, Marja-Riitta & Ristikangas, Vesa 2010)

Etäjohtamisen määritelmä: Pelastustoiminnan etäjohtaminen tarkoittaa johtamisjärjestelyä, jossa toimivaltainen pelastusviranomainen tukee ja johtaa pelastustoimintaa video- ja/tai viestiyhteyden sekä muiden teknisten apuvälineiden avulla johtopaikastaan. Pelastustoiminnan etäjohtamisessa toimivaltainen pelastusviranomainen toimii pelastustoiminnan johtajana, vaikka hän ei fyysisesti ole onnettomuuspaikalla. Pelastustoiminnan etäjohtaminen edellyttää aina tilannepaikan johtajan nimeämistä. (Hyvönen Eemu, 2019)

Seuraavaksi käsittelen erilaisia tilannejohtamisen malleja pelastustoiminnan johtamisessa. Aluksi käsittelen mallia, jossa pelastustoiminnanjohtaja menee onnettomuuskohteeseen, ja toisena kokonaisuutena etäjohtamisen malleja.

Johtaminen kohteessa

Perinteinen tapa on, että onnettomuustilannetta johdetaan onnettomuuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Tämän tavan toinen versio on, että suurissa tehtävissä pelastustoiminnan johtaja on kohteessa ja perustaa johtopaikan johtoautoon ja muodostaa esikunnan. Jos henkilöt ovat sijoittuneet eri paikkoihin, pelastustoiminnan johtaja tekee hajautetun esikunnan perustamispäätöksen, ja operaatiopäällikkö sekä tilannepäällikkö perustavat työskentelypaikan esimerkiksi pelastustoiminnan johtokeskukseen, johtoautoon tai muuhun sopivaan paikkaan ja ottavat videoyhteyden keskenään sekä muut tarvittavat yhteydet toimintamallin mukaisesti. Kaikki henkilöt toimivat fyysisesti eri paikoissa.

Etäjohtaminen: Tilannepaikan johtaminen

Toinen tapa on etäjohtaminen, jossa pelastustoimintaa johdetaan matkan aikana ajoneuvosta, ja päästyään onnettomuuspaikalle pelastustoiminnanjohtaja alkaa johtamaan onnettomuustilannetta onnettomuuspaikalta käsin. Tässä mallissa olisi hyvä olla käytettävissä ajoneuvon kuljettaja. Tilanteessa on voitu nimetä tilannepaikanjohtaja, joka johtaa tilannetta siihen saakka, kunnes pelastustoiminnan johtaja on onnettomuuspaikalla.

Etäjohtamismallissa on mahdollista myös, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde heti onnettomuuspaikalle, vaan sitten kun on saanut alkutoimet hallitusti käyntiin. Hän nimeää tilannepaikanjohtajan onnettomuuspaikalle siksi aikaa, kunnes itse saapuu paikalle.

On myös mahdollista, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde lainkaan onnettomuuspaikalle, vaan nimeää tilannepaikanjohtajan onnettomuuspaikalle. Pelastustoiminnan johtaja perustaa johtopaikan esimerkiksi pelastustoiminnan johtokeskukseen, johtoautoon tai muuhun sopivaan paikkaan.

Etäjohtaminen: yleisjohtaminen ja pelastusmuodostelman johtaminen

Kolmas tapa on, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde onnettomuuspaikalle, vaan nimeää pelastusmuodostelman johtajan ja toimii itse pelastustoiminnan johtajana yleisjohtajan roolissa huolehtien muun muassa kokonaistilanteen johtamisesta, tiedottamisesta, valmiussiirroista ja viranomaisyhteistyöstä. Pelastusmuodostelman johtajan määrittäminen koskee vain suuria, pitkäkestoisia ja laajoja onnettomuustilanteita, keskisuurissa tehtävissä käytetään tilannepaikanjohtajuutta. Tämä malli on uudentyyppinen tapa ajatella pelastustoiminnan johtamista. Tässä mallissa saadaan johdettavien määrä pidettyä hallittavana ja toiminnan tehokkuus säilyy. Esikunta voi työskennellä pelastustoiminnan johtajan tukena joko samassa johtopaikassa tai hajautetun mallin mukaisesti eri työskentelypisteissä.

Johtamistavoissa kaksi ja kolme on kyseessä etäjohtaminen.

Pelastustoiminnan johtamisen yhteisesti hyväksytyt ja käytetyt mallit ovat keskeinen osa onnistunutta pelastustoimintaa onnettomuustilanteessa.

Lähteet:
Hakkarainen, Mikko 2019: Etäjohtaminen poliisin työssä, Valmentavan johtamisen hyödyntäminen yleispoliisitoiminnan etäjohtamisessa, Poliisiammattikorkeakoulu.
Honkanen, Matti 2019: Erilaisia johtamismalleja Suomessa, luentomateriaali, Pelastusopisto.
Honkanen, Matti 2024: Erilaisia tilannejohtamismalleja Suomessa, luentomateriaali, Pelastusopisto.
Hyvönen, Eemu 2019: Pelastustoiminnan etäjohtamisen perusteet, opinnäytetyö, Pelastusopisto.
Ristikangas, Marja-Riitta & Ristikangas, Vesa 2010: Valmentava johtajuus. Helsinki, Alma Talent.

Matti Honkanen
Yliopettaja
Pelastustoiminnan johtaminen

Syksy tuo mukanaan monia muutoksia, jotka alkavat pian näkyä arjessamme. Pelastajalisäyksen vaikutukset ovat alkamassa, ja ensi vuoden aikana Pelastusopistolla vakiintuneet käytännöt muuttuvat merkittävästi. Tämä herättää ymmärrettävästi huolta, sillä uusien toimintatapojen toimivuus on vielä epävarmaa.

Meidän tulee huolehtia henkilökunnan jaksamisesta, kun uudistukset etenevät nopeasti. Uskon kuitenkin, että keskittymällä olennaisiin asioihin voimme varmistaa, että pelastajat saavat tarvittavat ydinosaamiset ja voivat toimia tehokkaasti pelastusyksikön jäseninä ja perustason ensihoitajina.

Positiivista kehitystä edustaa pelastajakoulutukseen hakijoiden määrän kasvu, mikä osoittaa, että olemme onnistuneet houkuttelemaan edelleen riittävästi päteviä hakijoita. Työskentely aloittavien kurssien kanssa on jo käynnissä, mutta tulevaisuudessa voimme kohdata haasteita pienenevien ikäluokkien vuoksi.

Erityinen huolenaihe on, kuinka valmistuneet pelastajat saadaan siirtymään alueille, joissa pelastajapula on suurin. Tämä ongelma voitaisiin mahdollisesti ratkaista koulutuksen uudistuksella. Pelastustoimen valtiollistamista on esitetty ratkaisuksi, mutta toistaiseksi asia on vielä keskustelun tasolla.

Mikä on tekoälyn rooli oppilaitosympäristössä?

Tekoälyn rooli herättää paljon kysymyksiä. Mitä tarkoittaa, kun puhumme tekoälystä? Kaikki meistä ovat jo olleet tekemisissä sen kanssa käyttäessämme verkkosivuja tai älypuhelimia.

Tekoäly on teknologia, jota kannattaa hyödyntää. Nyt saatavilla olevat generatiiviset tekoälyt ovat tietyissä tehtävissä ylivoimaisia, mutta niitä ei kannata käyttää kaikissa tilanteissa. Arvioiden mukaan noin 40 % työtehtävistä on sellaisia, joihin tekoäly ei sovellu tai joista ei ole merkittävää hyötyä.

Näitä tehtäviä on paljon myös oppilaitoksessamme. Suurena haasteena onkin, miten oppilaitosympäristössä hyödynnetään tätä uutta teknologiaa, kun generatiiviset tekoälyt muuttavat oppimista. Uusien menetelmien käyttöönotto voi tuoda mukanaan uusia haasteita, mutta historiasta olemme oppineet, ettei uuden teknologian vastustaminen kannata.

On tärkeää varmistaa, että opiskelijamme osaavat käyttää tekoälyä tehokkaasti.

Tekoäly voi olla arvokas työpari ja avustaja

Niille, jotka miettivät tekoälyn käyttöönottoa, sanon, että generatiivinen tekoäly voi olla arvokas työpari ja avustaja. Sen kyky käsitellä tietoa on usein vaikuttava, eikä se tee niin paljon virheitä kuin julkisuudessa on toisinaan annettu ymmärtää. Jos työsi kuuluu siihen 60 % tehtävistä, jossa tekoäly voi tuoda hyötyä, sen oikeaoppinen käyttö helpottaa työskentelyäsi. Uusien asioiden oppiminen ei koskaan mene hukkaan.

Kannustan ottamaan tekoälyn käyttöön ja arvioimaan itse, onko siitä hyötyä omassa työssäsi. Opettajille perusosaaminen tekoälystä on tänä päivänä välttämätöntä.

Everett Rogersin ”Diffusion of Innovations” -mallin mukaan ihmiset jakautuvat viiteen ryhmään sen perusteella, kuinka nopeasti he ottavat uutta teknologiaa käyttöönsä. Olet siis vielä hyvin mukana tässä kehityksessä.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että Gartnerin hypekäyrän mukaan teknologian hyödyt yliarvioidaan usein lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.

Vielä yksi pikku juttu: onko tämä teksti tekoälyn kirjoittama vai ihmisen käsialaa?

Jarkko Lundberg
Opettaja
Ensihoitotiimi