Kemikaalien ja vaarallisten aineiden pakkaamiseen, kuljettamiseen ja käsittelyyn liittyvät riskit sekä käytettävät teknologiat kehittyvät jatkuvasti. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia kemikaaleja ja vaarallisia aineita, mikä asettaa vaatimuksia myös torjuntaohjeiden päivittämiselle. TOKEVA-ohjeiden säännöllinen kehittäminen, käyttäjäystävällisyyden parantaminen ja sisällön ajantasaisuus takaavat, että pelastustoiminta pystyy vastaamaan uusimpiin innovaatioihin ja hyödyntämään parhaita käytäntöjä tehokkaasti.
Kemikaalionnettomuuden seuraukset määräytyvät kemikaalin ominaisuuksien, ympäristön, säätilan ja torjuntatoimien perusteella. Näistä tekijöistä voimme vaikuttaa vain torjuntatoimiin, joista tärkeimpiä ovat kaluston varautuminen sekä henkilöstön tiedollinen ja taidollinen valmius.
TOKEVA 2024 -ohjeiden tavoitteena on varmistaa tehokas ja turvallinen pelastustoiminnan johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Päivitetyissä ohjeissa annetaan tarkemmat ja käyttökelpoisemmat toimenpidesuositukset pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle, jossa tarkoituksenmukainen organisointi ja vastuualueiden määrääminen ovat keskeisiä.
Vaara-aluemallien käsitteet on päivitetty
TOKEVA-ohjeiden graafiset vaara-aluemallit on päivitetty erityisesti käsitteiden osalta. Uudet vaara-aluekuviot sisältävät välittömän vaaran alueen, vaara-alueen ja pelastustoiminta-alueen. Havainnollisuuden parantamiseksi alueet on esitetty eri väreillä: välittömän vaaran alue tummanpunaisella, vaara-alue keltaisella ja pelastustoiminta-alue vihreällä. TOKEVA-ohjeiden vaara-alueet perustuvat yhdysvaltalaisiin AEGL-arvoihin (akuutin altistumisen raja-arvot). Näissä määrittelyissä käytetään kahta kriteeriä:
- Eristysraja: Määrittelee alueen, jossa ulkona olevat ihmiset pelastetaan sisätiloihin tai pois alueelta. Pitoisuus on valittu siten, että 30 minuutin oleskelu alueella ilman hengityssuojausta voi aiheuttaa pysyviä terveyshaittoja ja vaikeuttaa poistumista alueelta.
- Varoitusraja: Määrittelee alueen, jossa väestö kehotetaan suojautumaan sisälle. Pitoisuus ei aiheuta pysyviä terveyshaittoja eikä vaikeuta poistumista alueelta.
Ohjeisiin on lisätty seitsemän uutta toimintaohjetta
Hankkeessa laadittiin viisi uutta torjuntaohjetta (T-ohje), mukaan lukien CBRNE-ohje, joka käsittelee tilanteita, joissa CBRNE-aineita käytetään tahallisesti vahingoittamistarkoituksessa tai niiden uhkaa esiintyy. Ohje toimii yleisenä toimintaohjeena ja selittää CBRNE-kirjainten merkityksen sekä niiden mahdolliset ilmenemismuodot. Lisäksi ohjeessa esitellään tärkeimmät viranomaisorganisaatiot, niiden tehtävät ja vastuualueet.
Neljä muuta uutta T-ohjetta laadittiin vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädännön vaarallisuusluokkien mukaisesti seuraaville aineille:
- T5.1b: Hapettavat aineet, myrkylliset, syövyttävät
- T6g: Myrkylliset aineet, palavat, syövyttävät
- T6h: Myrkylliset, torjunta-aineina käytettävät nesteet ja kiinteät aineet
- T8e: Syövyttävät kiinteät aineet
Uudet T-ohjeet ovat aineryhmäkohtaisia. T-ohjeita on nyt laadittu 40 aineryhmälle tai aineelle. Hankkeen aikana kaikki aiemmat T-ohjeet tarkistettiin ja muokattiin. Ohjeisiin lisättiin tarkempia tietoja aineryhmien yleisimmin esiintyvistä aineista.
Hankkeessa laadittiin myös kaksi uutta menetelmäohjetta (M-ohje):
- M4e: Kaasupullojen tunnistaminen
- M5a: Onnettomuuspaikan eristäminen
Menetelmäohjeet täydentävät taktisia torjuntaohjeita (T-ohjeita), ja ne on järjestetty yleisen torjuntataktiikan vaiheiden mukaan.
Lisäksi tarkastettiin ja muokattiin useita muita M-ohjeita, parantaen niiden laatua ja sisältöä. Tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota dekontaminaatio-ohjeistuksen merkittäviin parannuksiin. Dekontaminaatio tarkoittaa prosessia, jossa poistetaan tai neutraloidaan vaaralliset aineet, kuten kemikaalit, biologiset aineet tai radioaktiiviset materiaalit ihmisistä, varusteista, ajoneuvoista tai ympäristöstä. Tavoitteena on vähentää tai poistaa altistumisen riski ja estää vaarallisten aineiden leviäminen.
Turvallisuus vahvistuu ajantasaisilla ja monikielisillä torjuntaohjeilla
Suomessa vaarallisia aineita käytetään ja kuljetetaan laajasti useilla teollisuudenaloilla, kuten sellu- ja paperiteollisuudessa sekä lannoite-, kaivos- ja lääketeollisuudessa. Lisäksi esimerkiksi suurissa pakastamoissa ja tekojääradoilla käytetään myrkyllistä ammoniakkia kylmäaineena. Näiden alojen toiminta aiheuttaa merkittäviä vaarallisten aineiden meri-, tie- ja rautatiekuljetuksia, jotka sisältävät säiliö-, säiliökontti- ja kappaletavarakuljetuksia. Näihin sisältyy aina onnettomuusriski, sillä vaarallisten aineiden lastaaminen, purkaminen, varastointi ja muu käsittely voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Ajantasaiset torjuntaohjeet ovat välttämättömiä tehokkaan ja turvallisen pelastustoiminnan takaamiseksi onnettomuustilanteissa.
Hankkeen aikana nousi esille selkeä tarve kääntää torjuntaohjeet myös ruotsiksi. Tämä on erityisen tärkeää, jotta pelastustoiminnan johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa onnistuu sujuvasti koko Suomessa, riippumatta toiminta-alueen kielestä. Ruotsinkieliset ohjeet ja sivusto parantavat pelastustoiminnan laatua vähentämällä virheiden ja väärinymmärrysten riskiä. Ne myös tukevat ruotsinkielisten pelastustoimen ammattilaisten työturvallisuutta. TOKEVA-ohjeiden kääntäminen vahvistaa pelastustoimen yhtenäisiä toimintamalleja ja ammatillisuutta. Se mahdollistaa turvallisen ja tehokkaan toiminnan vaarallisten aineiden onnettomuustilanteissa koko maassa.
Jouni Salminen
Projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
TOKEVA-hanke
