Pelastustoimen vaikuttavuuden arvioinnista tehdään kattava selvitys 8.5.2024 Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden arviointimalleja kartoittava esiselvityshanke käynnistyi Pelastusopistolla. Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -hankkeessa selvitetään ja analysoidaan nykyisiä vaikuttavuuden mittaamisen käytäntöjä pelastustoimessa ja hyvinvointialueilla. Tulosten pohjalta laaditaan suunnitelma vaikuttavuuden arvioinnin jatkokehittämiselle. Esiselvityshanke lähtee liikkeelle lähes puhtaalta pöydältä, sillä näin laajaa selvitystä ei ole aiemmin tehty. Sisäministeriön johtava asiatuntija Jaana Määttälä odottaakin hankkeen tuloksia innolla. – Laki velvoittaa pelastustoimea seuraamaan ja arvioimaan palveluidensa vaikuttavuutta. Palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen tulisi olla osa hyvinvointialueiden vaikuttavuuden tarkastelua sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla. Pelastustoimessa ei kuitenkaan ole selvitetty vaikuttavuuden arviointimenetelmiä niin, jotta niitä voitaisiin kokonaisvaltaisesti hyödyntää tai yhteensovittaa hyvinvointialuekontekstissa, hän toteaa. Sisäministeriön rahoittaman vuoden mittaisen hankkeen toteutuksesta vastaa Pelastusopisto. Ohjausryhmänä toimii sisäministeriön pelastusosaston johtoryhmä. Lisäksi hankkeeseen osallistuu laaja joukko pelastusalan asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. – Pelastusalan keskeisten toimijoiden ja muiden alojen asiantuntijoiden osallistuminen hankkeen keskusteluun vaikuttavuuden arvioinnista on tärkeää alusta alkaen, hankkeen projektipäällikkönä toimiva tutkija Aino Harinen Pelastusopistolta toteaa. Monipuolista tutkimusta, toimintamallien jakamista ja yhteisen ymmärryksen vahvistamista Hankkeessa vaikuttavuuden arvioinnin nykytilaa selvitetään monimenetelmäisellä tutkimuksella kyselyn, dokumenttianalyysin ja haastatteluiden avulla. Tulosten pohjalta suunnitellaan kehittämishanke vaikuttavuuden mittareiden työstämiseen ja käyttöönottoon hyvinvointialueilla, pelastustoimessa ja osana pelastustoimen ohjausta. Tehokas tulosten hyödyntäminen vaatii yhteistä käsitystä vaikuttavuudesta. Hankkeessa tutkitaan ensin, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan pelastustoimen eri palveluiden yhteydessä. – Yhteistä ymmärrystä vahvistetaan muun muassa yhteissuunnittelun ja tulevaisuusajattelun menetelmin hankkeen työpajoissa, tutkija Harinen Pelastusopistolta valottaa. Lähtölaukaus kohti systemaattista arviointia hyödyntävää toimintakulttuuria Harinen muistuttaa, että palveluiden vaikuttavuuden arviointi olisi tärkeä saada osaksi alan asiantuntijoiden arkista työtä. – Pelastustoimen vaikuttavuus -hanke ottaa yhden askeleen kohti entistä vaikuttavampaa pelastustoimea. Se tuo tietoa alan jatkokehittämiseen ja luo pohjaa uudenlaiselle, osallistavalle ja tehokkaalle pelastustoimen arviointikulttuurille. —— Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -esiselvityshanketta rahoittaa sisäministeriö ja se toteutetaan yhteistyössä pelastusalan asiantuntijoiden ja kumppanien kanssa 1.5.2024–30.4.2025. Hankkeen toiminnasta ja tilaisuuksista viestitään sen verkkosivulla sekä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #PelastustoimenVaikuttavuus. Tulokset ja hankkeessa kertyneet opit julkaistaan keväällä 2025. Lisätietoja: Aino Harinen tutkija, Pelastusopisto aino.harinen@pelastusopisto.fi, puh. 029 545 3531 www.pelastusopisto.fi/pelastustoimenvaikuttavuus
Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -esiselvityshanke 8.5.2024 Etusivu Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -esiselvityshanke Hankkeen kesto:1.5.2024–30.4.2025Hankkeen rahoitus:SisäministeriöHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -hankkeessa luodaan katsaus pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin nykytilaan ja tehdään suunnitelma vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi. Monimenetelmäisellä ja useita aineistoja yhdistävällä tutkimuksella kartoitetaan pelastustoimessa ja hyvinvointialueilla käytettävät vaikuttavuuden mittaamisen käytännöt ja menetelmät. Nykytilan analyysin pohjalta rakennetaan myöhemmin toteutettava pitkäkestoisempi kehittämishanke, jossa vaikuttavuuden mittaamiskäytäntöjä muokataan ja otetaan käyttöön yhteistyössä laajan verkoston kanssa. Hankkeeseen kutsutaan mukaan laaja joukko pelastusalan ja sen yhteistyökumppanien asiantuntijoita. Hankkeen kohtaamisissa vahvistetaan yhteistä ymmärrystä pelastustoimen vaikuttavuudesta, jaetaan hyviä toimintamalleja ja luodaan pohjaa uudenlaiselle, systemaattiseen vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen perustuvalle toimintakulttuurille. Hankkeen tavoitteet 1) kartoittaa ja analysoida pelastustoimessa ja hyvinvointialueilla käytettävät vaikuttavuuden mittaamiskäytännöt ja menetelmät2) rakentaa nykytilan selvityksen pohjalta kehittämishanke, jossa vaikuttavuuden mittaamiskäytäntöjä muokataan ja otetaan käyttöön yhteistyössä pelastusalan ja kumppaniverkoston kanssa. Ajankohtaista: uutiset ja tiedotteet Uutinen 8.5.2024: Pelastustoimen vaikuttavuuden arvioinnista tehdään kattava selvitys Hankkeen julkaisut ja muu viestintä Hankkeen loppuraportti julkaistaan keväällä 2025. Hankkeen tuloksista ja etenemisestä viestitään Pelastusopiston ja hankkeen yhteistyöverkostojen kanavissa sekä eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Seuraa hankkeen etenemistä ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteella #PelastustoimenVaikuttavuus. Lisätietoja Aino HarinenProjektipäällikköp. 0295 453 531Dan SundblomTutkijap. 0295 453 431.Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Uusi opinnäytetyö osoittaa: Pelastusalan yhdenvertaisuutta on tutkittu niukasti 29.4.2024 Pelastusopiston Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hankkeessa on valmistunut AMK-opinnäytetyö: Syrjinnän ja häirinnän laajuus ja ilmeneminen pelastusalalla Suomessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Valmistunut opinnäytetyö on osa hankkeen laajempaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön tekijät Konsta Huovinen ja Maki Rimpiläinen tekivät laajan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen yhdenvertaisuutta ja epäasiallista kohtelua käsittelevistä tutkimuksista pelastusalalla ja ensihoidossa vuosilta 2010–2023. Suomessa on tehty vähän pelastusalan yhdenvertaisuustutkimusta Pelastusalan yhdenvertaisuusteemoista on Suomessa julkaistu vain 28 tutkimusta, joista useimmat keskittyvät vakinaisesti työskenteleviin. – Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia lisää sopimuspalokuntalaisten ja opiskelijoiden kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja epäasiallisesta kohtelusta, korostaa päällystöopiskelija Maki Rimpiläinen. Tutkimusten luotettavuutta ja eettisyyttä on tarpeen tarkastella tarkemmin Aiemmat tutkimukset ovat olleet vahvoja taustoitustensa ja tutkimusasetelmiensa suhteen, mutta niiden eettisyyttä on vaikea arvioida, sillä julkaisut eivät tarjoa riittävästi tietoa käytetyistä aineistoista. – Tutkimusten luotettavuuteen ja eettisyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, samoin siihen millaisista valta-asemista tutkimukset suoritetaan, toteaa Konsta Huovinen. Yhdenvertaisuutta tulisi tutkia laajemmin koko alalla Aiempien tutkimusten otoskoot olivat pieniä, minkä vuoksi tuloksia ei voi yleistää kuvaamaan koko alan syrjinnän ja häirinnän tilannetta. Laadun parantamiseksi opinnäytetyön tekijät suosittelevat tutkimuksia huomioimaan kaikki pelastusalalla ja ensihoidossa toimivat ryhmät. Lisäksi olisi hyvä tutkia organisaatioiden toimintatapoja ja niiden vaikutusta epäasiallisen kohtelun estämisessä. Valmistunut opinnäytetyö (theseus.fi) Lisätietoa Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hankkeesta Lisätietoja: Oliver SaalProjektipäällikkö, tutkijaetunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi029 545 3500 Konsta HuovinenPelastusalan päällystöopiskelijaetunimi.sukunimi@edu.pelastusopisto.fi Maki RimpiläinenPelastusalan päällystöopiskelijaetunimi.sukunimi@edu.pelastusopisto.fi
NouHätä!-pelastustaitokampanjan finaali kisataan tänään Pelastusopistolla 25.4.2024 Tänään on NouHätä!-pelastustaitokampanjan finaalipäivä. Finaaliin selvinneet joukkueet kilpailevat kello 8–16 välisenä aikana Pelastusopiston kampuksella ja harjoitusalueella. Kilpailun voittaja selviää klo 15.30 alkavassa päätöstilaisuudessa. Finaalipäivän tapahtumia ja tunnelmia voi seurata Nouhätä!-kilpailun somesta: Instagramista (@nouhata) ja Facebookista (@nouhatakampanja). Onnea kaikille joukkueille finaalipäivään! NouHätä!-kilpailuun osallistui tänä vuonna noin 9 000 oppilasta NouHätä! on valtakunnallinen 8-luokkalaisille suunnattu pelastustaitokampanja. Kampanja järjestetään jo 28. kerran. Tänä vuonna NouHätä!-kampanjaan otti osaa yhteensä huimat 504 koulua ja noin 46 000 oppilasta. Finaaliin selviytyi 21 koulua kaikilta pelastustoimen alueilta. Pelastusopiston pelastusalan päällystötutkinnon (AMK N22) opiskelijat huolehtivat tänä vuonna finaalin järjestelyistä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö koordinoi NouHätä!-kampanjaa, joka järjestetään yhteistyössä pelastuslaitosten, koulujen, sisäministeriön, Opetushallituksen, Pelastusopiston ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto. Lisätietoa kampanjasta Lisätietoja: Samuli KräkinVanhempi opettaja029 545 3537
Pelastusopiston harjoitusalue kiinnostaa myös kansainvälisesti: ”Opiskelijanne ovat onnekkaita” 22.4.2024 Pelastusopisto isännöi viime viikolla harjoitusalueiden kehittämiseen keskittyvää kansainvälistä työpajaa. Parisenkymmentä asiantuntijaa kahdestatoista eri maasta jakoi osaamista ja kokemuksia harjoitusalueista ja niiden kehittämisestä sekä tutustui erityisesti Pelastusopiston ainutlaatuiseen harjoitusalueeseen. Osallistujat olivat pääosin koulutusorganisaatioista, jotka ovat kehittämässä tai vasta perustamassa omia pelastustoiminnan koulutukseen tarkoitettuja harjoitusalueita. Työpajassa on tutustuttu myös Virossa, Italiassa ja Slovakiassa sijaitseviin harjoitusalueisiin. – Kattotyöskentelyn harjoituskohde on sellainen, jonka toteutusidean vien Pelastusopistolta mukanani Georgiaan, kertoi työpajaan osallistunut Mikheili Shubitidze. Vaikutuksen teki myös ympäristövaikutusten huomiointi harjoituskohteissa esimerkiksi sammutusvesien osalta. – Opiskelijanne ovat onnekkaita, kun käytössä on tällainen harjoitusalue, totesi puolestaan Flavio Tunno Italiasta. Osallistujat pitivät kansainvälistä yhteistyötä ja paitsi ajatustenvaihtoa, myös toisten tukemista kehittämisessä tärkeänä. – Yleisellä tasolla työpajan suurinta antia oli tuoda asiantuntijoita yhteen, jakaa kokemuksia ja antaa osallistujamaille eväitä omien harjoitusalueidensa kehittämiseen, arvioi työpajan vetänyt koulutussuunnittelija Tero Lähdesmäki. – Työpajassa luodut verkostot luovat edellytyksiä mahdolliseen jatkoyhteistyöhön, Lähdesmäki lisää. Työpaja on toteutettu yhteistyössä PPRDE3-hankkeen ja EU:n pelastuspalvelumekanismin asiantuntijavaihdon kanssa. PPRD East 3 -hankkeen tavoitteena on EU:n itäisten kumppanuusmaiden varautumisen, riskienhallinnan ja resilienssin kehittäminen. EU:n pelastuspalvelumekanismin asiantuntijavaihto tukee kokemusten ja asiantuntijuuden vaihtoa, tiedon jakamista sekä osaamisen vahvistamista unionin pelastuspalvelumekanismimaissa. Laura HokkanenKoulutuspäällikköOpintoasioiden ja suunnittelun vastuualue