Miehittämätön ilmailu pelastustoimen laaja-alaisilla tehtävillä 21.9.2023 Viimeisen kolmen vuoden aikana pelastustoimi on lisännyt omaa UAS-toimintaa tehtävissä, joissa toiminnalla saadaan selkeää hyötyä ajallisesti ja taloudellisesti. Yhtenä mainittavana tehtävätyyppinä on muut tarkastustehtävät, joihin kuuluvat muun muassa savuhavainnot. Näissä tehtävissä UAS-laitteilla luotu tilannekuva on nopeuttanut resurssien kohdentamista ja reaaliaikaisen tilannekuvan ylläpitämistä. UAS-toiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen on näkynyt Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi) -hankkeen kehitystyössä kuluneen vuoden aikana. Laaja selvitystyö pelastustoimen UAS-toiminnasta on saatu valmiiksi. UAS-toiminta tehostaa ja nopeuttaa pelastustoimen tehtäviä UAS-laitteet ovat yksi lisämenetelmä pelastustoimelle. Niiden avulla voidaan tuottaa nopeampaa ja tehokkaampaa pelastustoimen palvelua. UAS-toiminnan avulla tarvittavia resursseja voidaan kohdentaa oikeaan aikaan ja paikkaan, saavuttaen suoria ja epäsuoria taloudellisia säästöjä. Suorat säästöt syntyvät pelastustoimen tehtävien tehokkaammasta suorittamisesta, kuten epäsuorien savuhavaintojen käsittelystä. Epäsuorat säästöt puolestaan saavutetaan nopeammalla reagoinnilla pelastustehtävien alkuvaiheessa, kun tilanteen laajeneminen ja paheneminen on mahdollista pysäyttää aiemmin. Esimerkiksi metsäpaloissa UAS-toiminta auttaa sammutustaktiikan suunnittelussa, tarjoten arvokasta tilannekuvaa ilmasta käsin. Reaaliaikaisella tilannekuvalla voidaan kohdentaa sammutustyötä niihin paikkoihin, jotka edesauttavat palon sammuttamista tai leviämisen estämistä. Sopivissa olosuhteissa UAS-laitteilla voidaan tarkastaa laajoja alueita yhdellä kertaa, mikä jalkaisin tai ajoneuvoin suoritettuna veisi huomattavasti paljon enemmän aikaa. UAS-koulutus yhdenmukaistaa toimintaa Jokaisella pelastuslaitoksella on UAS-toimintaa, jota toteutetaan joko omana tai sopimuspalokunnan toimintana. Pelastusopiston UAS-peruskoulutus on hyvin käytössä pelastustoimen kentällä ja moni pelastuslaitos hyödyntää sitä oman UAS-toiminnan koulutuksissa. UAS-peruskoulutus yhdenmukaistaa osaamisvaatimuksia ja toimintaa, kehittäen näin koko pelastustoimen UAS-osaamista. Viime toukokuussa hankkeessa julkaistiin pelastustoiminnan ja tilannepaikan johtajille suunnattu verkkokoulutus, joka lisää tietämystä UAS-laitteen käyttämisestä pelastustoimen tehtävillä ja viranomaisyhteistyössä. Kyseinen verkkokoulutus on tavoittanut jo 116 henkilöä 22 pelastuslaitoksella ja sopimuspalokunnassa. Tulevaisuutta ajatellen UAS-jatkokoulutusta pilotoidaan ja pyritään jalkauttamaan täydennyskoulutukseksi pelastustoimen UAS-kauko-ohjaajille. Kehitys luo uusia mahdollisuuksia Selvityksessä nousee esille se, että UAS-laitteiden kehitys on nopeaa. Tulevaisuudessa on mahdollista hyödyntää tekoälyä pelastustoimen UAS-toiminnassa ja tilannekuvan muodostamisessa. Tekoälyä hyödyntäen UAS-toiminnalla on mahdollista saada ensikäden tietoa kohteesta jo ennen pelastusyksiköiden saapumista paikalle nopeampien automatisoitujen tai autonomisten UAS-järjestelmien avulla. Tutustu uuteen julkaisuun webinaarissa Hankkeen selvitystyön pohjalta on valmistunut uusi julkaisu: Miehittämättömien ilma-alusten turvallinen ja tehokas käyttö pelastustoimessa Tutustu julkaisuun avoimessa webinaarissa 5.10.2023 klo 10–11 Teamsilla Webinaariin pääset osallistumaan tästä linkistä: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä Webinaarissa esitellään UAS-toiminnan nykytilannetta pelastustoimen kentällä. Nykyisten UAS-laitteiden kyvykkyyksiä ja mahdollisuuksia käydään läpi määräysten ja laitteiden ominaisuuksien mukaan. Lisäksi esitellään kolmannen ja neljännen sektorin hyödyntämistä UAS-toiminnassa pelastustoiminnan tukena. Heräsikö kysymyksiä aiheesta? Voit lähettää UAS-toimintaan liittyvän kysymyksen 3.10.2023 klo 12 mennessä linkin kautta: Kysymys webinaariin Kysymyksiin pyritään vastaamaan webinaarin aikana. Tervetuloa! Timo IkonenSuunnittelija, Projektipäällikkö, MiPeVi-hankeTutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Kimmo RytkönenSuunnittelija, MiPeVi-hankeTutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Palosuojelurahaston rahoittama Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi) -hanke rakentaa viranomaisten välistä yhteistyötä UAS-toiminnassa. Yhteistoiminnan ja vuoropuhelun avulla kehitetään pelastustoimen UAS-koulutusta vastaamaan nykyhetken vaatimuksia. Pelastustoimen kentältä nousseita näkemyksiä ja kokemuksia jalostetaan niin teoria- kuin käytännön UAS-koulutukseen. Pelastustoiminnan johtajille luodaan verkkokoulutus UAS-toimintaan liittyen, jotta ymmärrys UAS-laitteiden käyttömahdollisuuksista kasvaisi ja ymmärrys UAS-toimintaan liittyvään lainsäädäntöön kasvaisi. Hankkeen aikana päivitetään olemassa oleva UAS-peruskoulutus vastaamaan voimassa olevia määräyksiä.
CLIMAte risk and vulnerability Assessment framework and toolboX, CLIMAAX 18.9.2023 Etusivu CLIMAte risk and vulnerability Assessment framework and toolboX, CLIMAAX Hankkeen kesto:1.1.2023-31.12.2026Hankkeen rahoitus:European Comission, Horizon EuropeHankkeen koordinointi:Stichting Deltaires, Holland Hankkeen kuvaus CLIMAte risk and vulnerability Assessment framework and toolboX, CLIMAAX on 4-vuotinen Horizon Europe -projekti, joka tarjoaa taloudellista, analyyttistä ja käytännön tukea alueellisten ilmasto- ja hätäriskien hallintasuunnitelmien parantamiseksi. CLIMAAXin tarkoituksena on kehittää vankka ja koordinoitu viitekehys johdonmukaisille, yhdenmukaistetuille ja vertailukelpoisille riskinarvioinneille. Hanke alkoi tammikuussa 2023 ja kestää joulukuuhun 2026 saakka.CLIMAAX on Deltaresin koordinoima projekti. Konsortio koostuu yhdistelmästä ilmastoriskien arvioinnin ja hätätilanteiden asiantuntijoita, riskienhallinnasta vastaavia alueviranomaisia, alueellisia ja kansallisia pelastuspalveluvirastoja, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on kokemusta alueellisesta riskinarvioinnista, alueellisista verkostojärjestöistä ja tukiorganisaatioista.Suomi toimii yhtenä hankkeen viidestä pilottialueesta. Suomen ilmastoriskinarviointi on hyvällä tasolla, mutta lisäkehitystä tarvitaan ilmastomuutoksen, erityisesti sään ääri-ilmiöiden suhteen. Ilmatieteenlaitos ylläpitää LUOVA-varoitusjärjestelmää, ja pilotissa jatkokehitetään järjestelmän parametrejä tulevaisuuden ilmastoriskejä ja rajat ylittävää toimintaa silmällä pitäen. Pelastusopiston rooli hankkeessa on testata pilotissa jatkokehitettävää LUOVA-varoitusjärjestelmää. Lisätietoja Juha LaitinenErikoistutkija029 545 3443, juha.laitinen@pelastusopisto.fi Riikka SalmiTutkija029 545 3493, riikka.salmi@pelastusopisto.fi Hankkeen nettisivut: https://www.climaax.eu/
Raportti: Sosiaalista mediaa tulee hyödyntää suunnitelmallisesti viranomaisten kriisi- ja onnettomuusviestinnässä 1.9.2023 Sosiaalisen median täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomaisten viestintäohjeissa on määriteltynä kanavakohtaisesti viestinnän tavoitteet, kohderyhmät, ydinviestit ja viestintävastuut. Somen hyödyntämiseen ja viranomaisten koulutukseen on myös resursoitava riittävästi. Myös tuen järjestäminen tulisi huomioida tilanteissa, joissa viranomaiset joutuvat maalittamisen tai muun häiritsevän toiminnan kohteeksi. Viranomaisten someviestintä voidaan jakaa kriisin elinkaarta mukaillen somen hyödyntämiseen ennen kriisiä, kriisin aikana ja sen jälkeen. ”Kriiseihin valmistautumisessa olennaisia asioita ovat someviestinnän suunnittelu, yleisösuhteen rakentaminen ja saavutettavuuden varmistaminen. Kriisinaikaisessa someviestinnässä tarvitaan yhteistyöverkostoja, mediaekosysteemissä luovimista, kykyä vastustaa informaatiovaikuttamista ja valmiutta hyödyntää tekoälyä. Kriisinjälkeisessä someviestinnässä keskeisiä tavoitteita ovat luottamuksen rakentaminen ja kriiseistä oppiminen”, sanoo professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta. Kriisiajan viranomaisviestinnällä on myös yhteiskunnallista luottamusta rakentava ulottuvuutensa. ”Oikea-aikainen, ymmärrettävä ja saavutettava kriisiviestintä on omiaan vahvistamaan kansalaisten luottamusta viranomaisiin”, arvioi neuvotteleva virkamies Teija Mankkinen sisäministeriöstä. Operatiivisia ja strategisia kehittämissuosituksia Some pelastaa -hankkeessa (Sosiaalinen media kriisi- ja onnettomuustilanteiden johtamisessa) tarkasteltiin sosiaalisen median hyödyntämistä suomalaisissa ja kansainvälisissä kriisi- ja poikkeustilanteissa. Vaasan yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston yhteishankkeessa toteutettiin kansainvälinen kirjallisuuskatsaus, haastateltiin eri hallinnonaloilla työskenteleviä viranhaltijoita, ja lisäksi järjestettiin someviestinnän kyvykkyyksiä jäsentävä turvallisuuskahvila viranomaisille ja viestinnän asiantuntijoille. Hankkeen loppuraportti kokoaa yhteen eri aineistojen pohjalta muodostetut havainnot ja tarjoaa seitsemän tutkimukseen pohjautuvaa kehittämisehdotusta. ”Kiinnitämme loppuraportissamme huomiota somen hyödyntämiseen sekä operatiivisessa että strategisessa viranomaisviestinnässä”, kertovat hankkeeseen osallistuneet Alisa Puustinen Pelastusopistolta sekä Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta. Some pelastaa – sosiaalinen media kriisi- ja onnettomuustilanteiden johtamisessa -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Lisätietoja: Some pelastaa -hankkeen johtaja, professori Harri Jalonen, Vaasan yliopisto, harri.jalonen(at)uwasa.fi, p. 044 907 4964, Erikoistutkija Pirjo Jukarainen, Poliisiammattikorkeakoulu, pirjo.jukarainen(at)polamk.fi sekä Some pelastaa -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Teija Mankkinen, sisäministeriö, teija.mankkinen(at)govsec.fi Raportti: Sosiaalinen media viranomaisten onnettomuus- ja kriisiviestinnässäLisätietoa Some pelastaa -hankkeesta (suomeksi)
Pelastustoimen uudet taskutilastot on julkaistu 22.8.2023 Uudet taskutilastot on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uuteen versioon on päivitetty vuosien 2021 ja 2022 tilastotiedot. Tilastot perustuvat Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmän (PRONTO) tietoihin vuosilta 2018-2022, ellei toisin mainita. Taskutilastot ovat luettavissa kirjaston sivuilla: Pelastustoimen taskutilasto 2018–2022 (PDF) Räddningsväsendets fickstatistik 2018–2022 (PDF) Finnish Rescue Services’ Pocket Statistics 2018–2022 (PDF) Lisätietoja: Timo LoponenSuunnittelija029 545 3466timo.loponen@pelastusopisto.fi Heidi LiukkonenSuunnittelija029 545 3411heidi.liukkonen@pelastusopisto.fi
Ensimmäinen ryhmä pelastajia lähtee Portugaliin torjumaan maastopaloja 14.8.2023 Suomi lähettää valmiussiirtona keskiviikkona 16.8. ensimmäisen 24 pelastustyöntekijän ryhmän auttamaan Portugalia maastopalojen hallinnassa. Kaikkiaan Suomesta lähetetään 48 pelastustyöntekijää. Toinen ryhmä lähtee syyskuun alussa. Molemmat maastopalojen sammuttamiseen erikoistuneet Finn Rescue Team -ryhmät työskentelevät Portugalissa noin kahden viikon ajan. Portugali pyysi apua maastopalojen hallintaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Valmiussiirtoihin osallistuu pelastajia useista EU-maista ja niihin osallistumisesta on sovittu ennen maastopalokautta. Pelastushenkilöstön tehtävänä on avustaa ja tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen sammuttamisessa. EU toteuttaa tänä vuonna valmiussiirtoja Portugalin lisäksi Kreikkaan ja Ranskaan. Kesän 2023 maastopalotilanne on ollut eteläisessä Euroopassa haasteellinen, ja edellisten vuosien kokemusten perusteella Portugali on valikoitunut tänä vuonna Suomen tukikohteeksi. Portugalissa on ollut suuria tulipaloja tänä kesänä, ja ennusteet kertovat tilanteen myös jatkuvan lähiviikkoina. Valmiussiirrot ovat osa EU-tasoista varautumista Sisäministeriö päättää Suomen pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. EU:n pelastuspalvelumekanismi on yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Maat voivat pyytää sen kautta apua muilta mailta onnettomuus- tai häiriötilanteista selviämiseen. – Valmiussiirrot ovat osa EU-tasoista varautumista sään ääri-ilmiöihin ja etenkin maastopaloihin vastaamiseksi. Suomi haluaa aktiivisesti osallistua muiden maiden tukemiseen ja samalla saamme itse arvokasta oppia maastopalojen sammuttamisesta haasteellisissa olosuhteissa. Näitä kokemuksia tulemme hyödyntämään, kun itse varaudumme ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin sään ääri-ilmiöihin, sanoo pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen. Pelastusopisto vastaa lähetettävien työntekijöiden rekrytoinnista, koulutuksesta ja materiaalilogistiikasta sekä toimii heidän työnantajanaan. – Lähtijät ovat saaneet tehtävälle koulutusta sekä meiltä Pelastusopistolta että maastopalomuodostelman muodostavilta pelastuslaitoksilta (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-karjala ja Kymenlaakso). Meidän koulutus on keskittynyt kansainvälisessä ympäristössä työskentelyyn, kun taas pelastuslaitokset ovat valmentaneet lähtijöitä sammutustyön näkökulmasta, toteaa Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori Matti Inkeroinen. Lisätiedot: sisäministeriön pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen, p. 050 456 4477, etunimi.sukunimi@gov.fi (kansainvälinen pelastustoiminta) Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori Matti Inkeroinen, p. 029 545 3547 etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Tiedote 25.7.2023: Pelastusopisto toimii Portugaliin maastopaloja hallitsemaan lähetettävien pelastustyöntekijöiden työnantajana Lisätietoa kansainvälisen avun antamisesta — De första räddarna reser till Portugal för att bekämpa terrängbränder First group of rescue workers leave for Portugal to fight wildfires
