Pelastusopiston 4T-hanke päättyy – tutkimusviestinnän työkalut ja verkkopalvelu on julkaistu 12.4.2024 Pelastusopiston toteuttama ja Palosuojelurahaston rahoittama pelastusalan tutkimusviestinnän kehittämishanke Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) päättyy 30.4.2024. Hanke tuki pelastusalaan liittyvän tutkimustiedon näkyvyyden lisäämistä kouluttamalla alan tutkijoita ja asiantuntijoita viestintään. Hanke tarjosi kohtaamispaikkoja, tuotti materiaalia ja pilotoi verkkopalvelun alan tutkimuksesta. Lisäksi hanke suunnitteli ja toteutti viestintää eri verkostojen kanssa. Hanke pilotoi pitchauskisan, johon osallistuneita huomioitiin Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivillä Kuopiossa kesäkuussa 2023. Lisäksi hanke viesti pelastusalan tutkimuksesta monikanavaisesti ja tuotti tutkimusviestintää järjestämällä tietoiskuja pelastusalaan liittyvästä tutkimuksesta ja tuottamalla sisältöjä alan medioihin. Hanke toteutettiin laajassa yhteistyöverkostossa, johon kutsuttiin mukaan tutkimuksen, viestinnän ja pelastusalan asiantuntijoita eri organisaatioista. Pelastusalan ajankohtainen tutkimustieto löytyy nyt verkkopalvelusta Hanke tuotti demoversion pelastusalan valtakunnallista tutkimustietoa kokoavasta ja jakavasta verkkopalvelusta. Verkkopalvelu kokoaa tietoa pelastusalan tutkimuksesta, tapahtumista ja ajankohtaisista julkaisuista. Lisäksi siellä julkaistaan ajankohtaisia tutkimuspuheenvuoroja ja vinkkejä tutkimuksen tekijöille ja tutkimuksista viestiville. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun pelastusalaan liittyvää tutkimustietoa on koottu näin kattavasti yhden verkkopalvelun alle, projektipäällikkö Aino Harinen kertoo. Hankkeen päätyttyä verkkopalvelua ylläpitää Pelastusopiston projektitoimisto. – Toivomme palvelulle pitkää ikää, aktiivista käyttöä ja jatkuvasti päivittyvää sisältöä myös tulevaisuudessa, Harinen toteaa. Linkit:Viesti vaikuttavasti – opas pelastusalan tutkimusviestintäänKommunicera effektivt – handbok för forskningskommunikation inom räddningsbranschenPelastusalan tutkimuksen verkkopalvelu Lisätietoja: Pelastusopisto, tutkija/projektipäällikkö Aino Harinenaino.harinen@pelastusopisto.fipuh. 029 545 3531
Verkko-opiskelu Pelastusopiston varautumisen kurssitarjonnassa 3.4.2024 Pelastusopiston varautumisen peruskoulutustarjonta on laajentunut Varautumisen peruskurssin verkkokurssilla, jonka laskennallinen suoritusaika on 7 tuntia. Lisäksi tänä keväänä kurssi tulee tarjolle myös ruotsinkielisenä nimellä Grundkurs i beredskap. Myös Väestönsuojelun peruskurssin verkkokurssiversio on valmisteilla. Kyseinen kurssi tullaan tekemään myös ruotsinkielisenä. Kurssit ovat maksuttomia julkishallinnolle. Itsenäisesti, väljässä neljän viikon aikataulussa suoritettavat verkkokurssit antavat työelämässä olevalle kurssilaiselle vapautta opiskeluun työn ohessa. Verkkokurssilla opiskelu säästää myös matkustamiseen käytettävää aikaa, jolloin verkkokurssi on ajansäästön lisäksi myös ekologisesti kestävä ratkaisu. Koska työelämän kognitiivinen kuormitus voi olla hyvinkin suurta, on siviilivalmiuden verkkokursseilla moduulimainen ja systemaattisesti etenevä rakenne. Tällöin kurssilainen voi keskittyä yhteen rajattuun teemaan kerrallaan. Lisäksi teemoihin sisältyy pieniä kertaustehtäviä, jotka ohjaavat keskeisten asioiden oppimiseen. Lisäksi verkkokursseja on rakennettu tiedostaen, että aikuisella oppijalla voi olla hyvinkin laajaa koulutuksen, työn ja muun elämän tuomaa tietopuolista osaamista varautumisesta. Esimerkiksi Varautumisen peruskurssi onkin monille osin kertausta, mutta kurssilta saa myös uusia ajatuksia ja ajantasaista tietoa varautumistyöhön. Verkkokurssi on muutakin kuin lukemista Itsenäisesti suoritettava verkkokurssi antaa mahdollisuuksia osin myös yhteisöllisyyden kokemukseen. Kertaus- ja pohdintatehtävien avulla kurssilaisia voi osallistaa eri tavoin, ja osin ohjata myös luomaan yhteistä ymmärrystä varautumisesta. Alla olevassa kuvassa kurssilaiset ovat esimerkiksi määritelleet kokonaisturvallisuutta: Lyhyt verkkokurssi ei voi antaa kaikenkattavaa tietopuolista osaamista. Tietopuolisen aineiston lisäksi erilaiset pohdinta- ja keskustelutehtävät ohjaavat kurssilaista miettimään asioita oman organisaation ja oman työtehtävän näkökulmista. Siten esimerkiksi varautumisen verkkokurssi toimii parhaimmillaan tietopuolisen osaamisen lisäämisen kanavana sekä ajatusten herättelijänä ja varautumisen käytännön kehittämistyön edistäjänä. Uutena verkkokurssina tulossa Väestönsuojelun peruskurssi Valmisteilla oleva Väestönsuojelun peruskurssin verkkokurssi on yleiskatsaus väestönsuojeluun. Kurssi sisältää useita asiantuntijaluentoja eri teemoista. Väestönsuojelun verkkokurssilla käsitellään muun muassa laaja-alaista vaikuttamista ja sen tuomia sotilaallisia sekä CBRN-uhkia. Laaja-alaisen vaikuttamisen muotoja käsitellään kurssilla monipuolisesti, jotta kurssilaiselle muodostuu käsitys, millaisissa olosuhteissa väestönsuojelutoimia mahdollisesti tehdään. Väestönsuojelun toimijoita ja niiden tehtäviä tarkastellaan kurssilla tarkemmin kunnan, sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen, sekä 3. ja 4. sektorin osalta. Väestönsuojelun verkkokurssi antaa myös tietoutta väestön mahdollisesta toiminnasta ja käyttäytymisestä erilaisissa väestönsuojelutilanteissa. Kurssin kohderyhmä tarkentuu kevään 2024 aikana. Varautuminen tehdään yhdessä – niin myös kehittämistyö Verkkokursseilta kerättävä palaute on Pelastusopiston siviilivalmiuden koulutuksen kehittämisen kannalta merkityksellistä. Kehitettäviin kohteisiin on tarvittaessa reagoitava, ja uuden tiedon kumotessa vanhaa on myös pystyttävä tekemään tarvittavia muutoksia verkkokurssille. Siten Pelastusopiston varautumisen verkkokurssit elävät ajassa. Ja siihenkin on varauduttava. Anu KeränenSuunnittelijaOnnettomuuksien ehkäisyn ja siviilivalmiuden tiimi
Pelastustoimen miehittämätön ilmailu osana tehokasta pelastustoimintaa 28.3.2024 Miehittämättömän ilmailun käyttö pelastustoiminnassa on lisääntynyt, kiitos uusien teknisten innovaatioiden ja tiiviimmän yhteistyön eri viranomaisten välillä. Pelastuslaitokset ovat lisänneet UAS-toiminta, ja pelastustoimen tilastojen mukaan käyttömäärät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Käyttömääriin on voinut myötävaikuttaa paitsi laitteiden kehittyminen myös tilastoinnin tärkeyden viestittäminen sekä UAS-toiminnan kirjaamismahdollisuuksien lisääminen Pronto-järjestelmään. Oletettavasti myös harjoitusmäärät ovat nousseet tehtävämäärien myötä. UAS-toiminta parantaa tilannekuvan muodostamista pelastustoimen tehtävillä. Nopean ja kattavan tilannekuvan saaminen helpottaa ja tehostaa pelastustoiminnan johtajan päätöksentekoa, mikä vaikuttaa pelastustoiminnan taktiikkaan. Esimerkiksi, maastopalojen tapauksessa, UAS- toiminnalla saatu tarkka tilannekuva mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman sammutusstrategian suunnittelun. Koulutuksen myötä turvallisempaa ilmatoimintaa miehittämättömillä ilma-aluksilla Hankkeen tuottamien UAS-koulutusten myötä yhteiset osaamisvaatimukset ja kyvyt tulevat selkeämmin esille ja dronejen käyttäminen on yhtenäisempää. Haasteena säilyy hyvinvointialueiden pelastuslaitosten määrä. Yhtenäinen koulutusmateriaali on saatavilla, mutta koulutusten toteuttaminen ja harjoitusmäärät eivät toteudu samalla tavalla eri pelastuslaitoksilla. Kaikilla pelastuslaitoksilla ei ole mahdollista antaa riittävästi aikaa UAS-toiminnan koulutukseen ja harjoitteluun, kun muitakin pelastustoimen osaamisalueita tulee harjoitella. Tiedon ja osaamisen vaihtoa UAS-toiminnassa on tehostettava Yhtenä huomattavana asiana havaittiin, että tiedon ja osaamisen vaihto pelastuslaitosten kesken vaatii vielä kehittämistä erilaisista olemassa olevista verkostoista huolimatta. Avoimet keskusteluyhteydet ja yhteiset viestintäkanavat edistäisivät tiedon jakamista, jolloin pelastuslaitosten ei tarvitsisi itsenäisesti hankkia kaikkea tietoa ja osaamista UAS-toimintaan liittyen. Tämän hankkeen aikana saimme tuotua pelastuslaitosten UAS-toimijoita yhteen osaamisen ja kokemusten vaihtamiseksi. Hankkeessa luotujen UAS-koulutusten myötä pelastustoimen UAS-toiminnan toivotaan kehittyvän ja tuovan lisähyötyjä toimialalle. Tärkeää on, että UAS-toiminta toteutetaan turvallisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, niin pelastuslaitosten kesken kuin viranomaisyhteistyössäkin. Täydennyskoulutuksena toteutettavan UAS-jatkokoulutuksen tarkoitus on mahdollistaa eri pelastuslaitoksilla toimivien UAS-kauko-ohjaajien kokemusten ja tietämyksen vaihto sekä yhdenmukaistaa kouluttajien ja erityislentomenetelmien osaamista. Viranomaisyhteistyössä tehtävää kehittämistä on lisättävä Viranomaisyhteistyöhön tarvitaan jatkossa vahvempaa ministeriöiden ohjausta, sillä lähitulevaisuudessa viranomaisyhteistyön tarve kasvaa. Miehittämätön ilmailu yleistyy ja ilmailun eri toimijoiden on sovittava turvallisesti samalle taivaalle, erityisesti pelastustoimen näkökulmasta mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Vaikka valtion miehittämätön ilmailu ei suoraan ole EU:n sääntelyn alaista, on tärkeää huomioida tämäkin näkökulma, kun toimintaa yhteensovitetaan turvallisesti muun ilmailun kanssa. Timo Ikonen Suunnittelija, Projektipäällikkö, MiPeVi-hanke Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Kimmo Rytkönen Suunnittelija, MiPeVi-hanke Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Palosuojelurahaston rahoittama Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi) -hanke rakentaa viranomaisten välistä yhteistyötä UAS-toiminnassa. Yhteistoiminnan ja vuoropuhelun avulla kehitetään pelastustoimen UAS-koulutusta vastaamaan nykyhetken vaatimuksia. Pelastustoimen kentältä nousseita näkemyksiä ja kokemuksia jalostetaan niin teoria- kuin käytännön UAS-koulutukseen. Pelastustoiminnan johtajille on luotu verkkokoulutus UAS-toimintaan liittyen, jotta ymmärrys UAS-laitteiden käyttömahdollisuuksista kasvaisi ja ymmärrys UAS-toimintaan liittyvään lainsäädäntöön lisääntyisi. Hankkeen aikana päivitettiin olemassa oleva UAS-peruskoulutus vastaamaan voimassa olevia määräyksiä.
Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa (Ilmo2) -hankkeen päätöswebinaari torstaina 18.4.2024 klo 13 27.3.2024 Hankkeen päätösseminaarissa teemme monipuolisen esiintyjäjoukon (pelastus, poliisi, syyttäjä) voimin nostoja hankkeen keskeisistä teemoista: ykköstason palontutkinnan merkitys ja PelL 41 § / 106 § -ilmoitusmenettely ensivaiheen dokumentointi pelastustoimen, poliisin ja syyttäjän palontutkinnan yhteistyöryhmät palotapauksissa todistajina ja asiantuntijoina toimivien ohjeistukset hankkeessa tuotettu koulutusmateriaali tuottamuksellisuuden arvioinnista ja ilmoitusmenettelystä Webinaarin kesto on n. 2–2,5 h – riippuen keskustelun vilkkaudesta! Webinaariin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan voit tulla suoraan mukaan tästä: Liity kokoukseen nyt Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lisätietoja: Päivi MäkeläTutkijapaivi.makela@pelastusopisto.fi029 545 3549 Lisätietoa hankkeesta
Uusi hanke keskittyy litiumioniakkujen elinkaareen ja turvallisuuteen pelastusalan näkökulmasta 27.3.2024 Pelastusopistolla on käynnistynyt Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet -hanke (LION), joka luo litiumioniakkupaloja koskevat palo- ja työturvallisuusohjeistukset pelastuslaitosten käyttöön ja viestii litiumioniakkupaloista myös laajemmille kohderyhmille. Litiumioniakkupaloissa kehittyy myrkyllisiä kaasuja, joilta pelastajan tulisi pystyä suojautumaan oikeaoppisesti. Haastavia kohteita ovat erityisesti suljetut ja maanalaiset tilat, joissa kaasut eivät pääse poistumaan vapaasti. Litiumioniakkujen vikaantuessa akut alkavat lämmetä ja savuttaa. Tällöin syntyy helposti syttyviä kaasuja, jotka aiheuttavat leimahduksen vaaran. Reaktiota kutsutaan termiseksi karkaamiseksi. Myös vesi ja mahdolliset epäpuhtaudet sammutustyön yhteydessä lisäävät riskiä vedyn syntymiselle, joka lisää leimahduksen vaaraa. Riskit tulee aina huomioida sammutustyössä ja akkujen siirrossa. – Litiumioniakkupalot tulevat lisääntymään akkujen lisääntyessä, ja tietoa siitä, miten niiden kanssa tulee toimia pelastustoiminnassa, on erittäin tärkeää tutkia sekä kouluttaa pelastusalan ammattilaisille, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Kimmo Rytkönen. Hankkeessa kootaan tietopankki altistumisesta, suojautumisesta ja sammutuksesta LION-hanke tutustuu kansallisiin ja kansainvälisiin pelastustoimen ohjeistuksiin ja toimintamalleihin sekä litiumioniakkuteknologia-alan yrityksiin ja toimijoihin. Selvitystyön pohjalta rakennetaan tietopankki pelastajien altistumisesta ja suojavarusteista sekä tehokkaimmista sammutustekniikoista ja -taktiikoista. Lisäksi hanke luo turvaohjesuositukset litiumioniakkujen valmistuslinjoille sekä akkujen käsittelyyn ja purkamiseen pelastustoimen näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan myös litiumioniakkujen turvallisuutta energiavarastoina. Litiumioniakuissa on vaaroja, jotka kaikkien käyttäjien tulisi tietää: Tulipalo voi alkaa huomaamatta ja kehittyä nopeasti Aihe on ajankohtainen ja tärkeä paloturvallisuuden kannalta, sillä esimerkiksi vuonna 2023 kodeissa ja yrityksissä tapahtui noin 60 litiumioniakkupaloa, joista suurin osa aiheutti hengenvaaraa ihmisille. Useammassa tapauksessa palo oli saanut alkunsa latauksessa olleesta pienakusta tai laitteesta. Tietoa litiumioniakkujen paloturvallisuudesta tulee lisätä Litiumioniakkujen ikääntyminen ja niiden käytön lisääntyminen kasvattavat paloriskiä. Palo voi alkaa huomaamatta ja kehittyä nopeasti. Sen sammuttaminen on haastavaa myös pelastustoimelle. Litiumioniakkupalot voivat olla voimakkaita, ja niiden paloaika vaihtelee akun koon ja tyypin mukaan. Tietoa akkujen turvallisesta käytöstä ja mahdolliseen akkupaloon varautumisesta onkin tarpeen lisätä. Tietoa tarvitaan akkujen turvallisesta käytöstä, säilytyksestä, valvotun latauksen tärkeydestä ja käytönjälkeisestä kierrätyksestä. – Esimerkiksi akkukäyttöisten potkulautojen tai polkupyörien lataaminen asunnon eteisessä ei ole turvallisin vaihtoehto, sillä palon sattuessa se voi estää turvallisen poistumisen asunnosta, kertoo Pelastusopiston tutkija Jari Mikkonen. Jos akkua ei saa heti siirrettyä tai sammutettua, on turvallisempaa soittaa 112, poistua tilasta ja sulkea ovat tilasta poistuttaessa, jottei palo ja savukaasut pääse leviämään laajemmin. – Palanut sähköauton tai energiavaraston litiumioniakku voi syttyä vielä uudelleen ensimmäisen sammuttamisen jälkeen pitkänkin ajan kuluttua, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Kimmo Rytkönen. Hanke kestää vuoden 2025 loppuun ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto. Hankkeen etenemisestä ja tilaisuuksista viestitään hankkeen verkkosivulla www.pelastusopisto.fi/lion ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #LIONhanke. Lisätietoa: Kimmo Rytkönen Suunnittelija kimmo.rytkonen@pelastusopisto.fi 029 545 3498 Jari Mikkonen Tutkija jari.mikkonen@pelastusopisto.fi 029 545 3497