Ilmoittajansuojelulain mukainen ilmoituskanava 31.3.2023 Pelastusopistolla on nyt ilmoittajasuojelulain mukainen ilmoituskanava. Ilmoituskanavan kautta Pelastusopiston nykyiset ja entiset työntekijät voivat ilmoittaa työssään tai sen yhteydessä havaitsemiaan väärinkäytösepäilyjä. Ilmoituksen jättäjä on voinut olla Pelastusopistolla myös vapaaehtoistyöntekijänä tai harjoittelijana. Lisätietoa Pelastusopiston ilmoituskanavasta täällä. Lisätietoja Jouni PummilaHallintojohtaja029 545 3404, jouni.pummila@pelastusopisto.fi
Suomalaisten pelastusasenteet 2023 29.3.2023 Etusivu Suomalaisten pelastusasenteet 2023 Hankkeen kesto:1.6.2022–31.6.2023Hankkeen rahoitus:SisäministeriöHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Suomalaisten pelastusasenteet on kolmen vuoden välein toistuva kansallinen kyselytutkimus suomalaisten kansalaisten asenteista pelastustointa kohtaan. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten asenteita, osaamista, suhtautumisia ja käsityksiä liittyen pelastustoimintaan, kansallisiin ja kansainvälisiin uhkakuviin ja omatoimiseen poikkeusolovarautumiseen. Hanke tuottaa tutkimustuloksia, jotka tukevat pelastustoimen operatiivista, viestinnällistä sekä varautumiskehitystä, kasvattaa tietoa suomalaisten pelastustoimintaan liittyvistä kokemuksista ja toimii työkaluna pelastusosaamisen kansallisessa kehittämisessä. Hankkeen tavoitteet 1. Kasvattaa tietoa suomalaisten pelastuskokemuksista, osaamisesta ja käsityksistä.2. Kehittää pelastustoimen käsitystä kansalaisten odotuksista pelastustointa kohtaan.3. Nostaa yhteiskuntatutkimuksellista näkökulmaa pelastustoimeen esille alan toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa.Hankeen pohjana on Suomalaisten pelastusasenteet 2023-raportti, jossa käydään läpi vuoden 2023 kyselytutkimuksen tuloksia, tehdään pitkittäisvertailuja aikaisempiin tutkimuksiin ja tarkistetaan kansalaisten sosiaalisten ryhmien välisiä eroja asenteissa, tiedossa, käyttäytymisessä ja käsityksissä. Kyselytutkimuksen kerätty data pyritään mahdollisuuksien mukaan avaamaan julkisissa tietovarantoissa, jotta kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää myöhemmässä tutkimuksessa myös muiden tahojen osalta.Tutkimusraportin pohjalta hankkeessa suoritetaan webinaarisarja. Webinaareissa käsitellään sekä raporttia yleistajuisesti, että syvennytään kansalaisten pelastusasenteisiin osa-alueittain. Webinaarisarjan kohdeyleisönä on pelastusalan toimijat, muut pelastustoimen sidosryhmät, sekä pelastus- ja turvallisuustutkimuksesta kiinnostuneet. Lisätietoja Oliver SaalTutkija029 545 3500Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Varautumisen merkitys korostuu tänä päivänä 27.3.2023 Tätä blogia kirjoittaessani Euroopan turvallisuusympäristössä on liikehdintää ja historiallisia kansallisia turvallisuuspäätöksiä valmistellaan kovaa tahtia Suomessa ja Ruotsissa. Sotilaallinen tilanne Ukrainassa on kestänyt reilun vuoden, kun Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heijastuvat enenevässä määrin laajemmin Eurooppaan. Varautuminen on pinnalla useassa puheenvuorossa ja uutisessa mediassakin. Ei sovi unohtaa, että varautuminen on jatkuvaa ja varautumisvelvollisuuden velvoittamaa arkista työtä useammalle toimijalle Suomessa. Varautumista tehdään kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti yhteistyössä. Päivittyneet kansalliset uhkamallit vahvistavat varautumistyötä Suomea koskevat uhkamallit ja -skenaariot on kuvattu äskettäin julkaistussa Kansallisessa riskiarviossa 2023. Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismiin pohjautuva kansallinen riskiarvio kuvaa jäsenmaidensa kansallisesti merkittävimmät uhkamallit ja -skenaariot, jotka uhkaavat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Suomen osalta uhkamalleihin päivitettiin edelliseen kansalliseen riskiarvioon verrattuna äärimmäisen voimakas avaruusmyrsky sekä useampi yhtäaikainen laaja maastopalo. Näistä jälkimmäinen on toteutunut muun muassa Kalajoella kesällä 2021, ja enenevässä määrin sähköriippuvaista maailmaa laajemmin haavoittavaa avaruusmyrskyä varten varaudutaan. Uutta päivitetyssä kansallisessa riskiarviossa on sekin, ettei uhkamallien todennäköisyyksiä enää arvioida, vaan uhkamallit arvioidaan taustatekijöiden, uhkan kohteen, toteutumistavan sekä vaikutusten ja häiriöiden ketjuuntumisen näkökulmista. Erityisesti häiriöiden ketjuuntumisen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen keskinäisriippuvuuden näkökulma tulee korostuneesti esiin. Tämä on tärkeä näkökulma myös organisaatiokohtaisia valmiussuunnitelmia laadittaessa: mitä vaikutuksia jonkin häiriötilanteen toteutuminen mahdollisesti aiheuttaa jossakin toisessa organisaation tuottamassa palvelussa ja miten näiden keskinäisriippuvuus on huomioitu valmiussuunnitelmassa? Varautuminen ja siihen kouluttautuminen on ajankohtaista aina Varautumisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa nykyisessä maailmantilanteessa, jossa Suomen lähiympäristössä on myös kansallista turvallisuuden tunnettamme heikentävä sotilaallinen konflikti. Paljon on varautumisen saralla kuitenkin tehty, esimerkiksi valmiuslakia on päivitetty ja rajaturvallisuuteen sekä puolustuskykyyn investoitu. Ajankohtainen sosiaali- ja terveystoimea sekä pelastustoimea koskeva hyvinvointialueuudistus ei vaikuttanut valmiuslain mukaiseen varautumisvelvollisuuteen, vaan tärkeä varautumistyö sielläkin jatkuu organisaatiorakenneuudistuksesta huolimatta. Erityisesti kunnallisen varautumistyön tukemiseen hyvinvointialueuudistus edellyttänee myös kunnilta aktiivista roolia toimivan ja ajantasaisen yhteistoiminnan varmistamiseksi. Suomalaiseen kokonaisturvallisuuteen pohjautuva varautumisen yhteistoimintamalli on maailman kärkeä erityislaatuisuudellaan, jossa viranomaisten lisäksi myös esimerkiksi järjestöt, elinkeinoelämä, yritykset yksittäisiä kansalaisia unohtamatta varautuvat kukin omalla panoksellaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Varautumista siis tehdään koko ajan. Pelastusopiston lakisääteinen tehtävä on varautumiskoulutuksen tuottaminen normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Edellä mainittu koulutuskokonaisuus on erittäin kysyttyä ja varautumiskoulutusta pyritään järjestämään mahdollisimman laajasti, niin verkossa kuin lähikoulutuksena. Aluehallintoviratojen valmiusharjoitukset Pohjois-Suomeen ja Itä-Suomeen syksyllä 2023 viitoittavat myös osaltansa tietä entistä varautuneempaan ja kriisinkestävään Suomeen, jossa jokaisen organisaation ja yksilön panos on merkittävä. Jatketaan tärkeää varautumistyötä, yhteistyössä. Matias LuostarinenVanhempi opettajaOnnettomuuksien ehkäisy ja siviilivalmius
Tunnelmia 20. kertaa järjestetystä suuronnettomuusharjoitus Krisusta 23.3.2023 Pelastusopisto kutsui eri viranomaistahot yhteen suuronnettomuusharjoitus Krisuun tänä vuonna jo 20. kertaa. Harjoitus on osa Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa -opintojaksoa Pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) koulutusohjelmassa. Harjoitukseen osallistui 29 päällystöopiskelijaa, 20 alipäällystöopiskelijaa sekä noin 125 opettajaa ja yhteistyökumppania eri viranomaisorganisaatioista. Krisussa harjoitellaan johtamista muun muassa tilanteissa, jossa on sattunut useita onnettomuuksia yhtäaikaisesti. Tämän vuoden harjoituksessa taustatilanteena oli tulva. Tulvaan liittyen osallistujat pääsivät ratkomaan esimerkiksi alusonnettomuuksia, ilmailuonnettomuuksia, rakennuspaloja, metsäpaloja, öljyntorjuntaan liittyviä tehtäviä sekä vaarallisten aineiden onnettomuuksia. Krisuun oli yhdistetty tänä vuonna kansainvälisen pelastustoiminnan harjoitus. Päällystöopiskelijat pääsivät harjoittelemaan Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin mukaista avun pyytämistä ja lähettämistä sekä kansainvälisen avun vastaanottamista Suomeen. Kansainvälisen pelastustoiminnan Teknisen avun tukitiimin (TAST) -peruskurssi osallistui Krisu-harjoitukseen perustamalla ja ylläpitämällä leiriä, jossa pelastustoiminnan johtajien on mahdollista majoittua ja työskennellä. Keräsimme harjoitukseen osallistuneilta yhteistyökumppaneiltamme ajatuksia Krisu-harjoitukseen osallistumisesta. Poliisi mukana kaikkien aikojen suurimmalla osallistujamäärällä Poliisi osallistui tänä vuonna harjoitukseen 14 poliisimiehen voimin. Kyseessä on poliisin osalta kaikkien aikojen suurin osallistujamäärä. Harjoitukseen osallistuneet Poliisiammattikorkeakoulun edustajat toimivat poliisin johtamisen kenttäkouluttajajärjestelmän pääkouluttajina ja poliisiyksiköiden edustajat alueellisina johtamisen kenttäkouluttajina. Poliisiyksiköistä oli edustajia ympäri Suomea: Itä-Suomen, Helsingin, Lapin ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksista. Harjoituksen ohessa poliisille tarjoutui mahdollisuus valmistella Pelastusopiston tiloissa poliisin operatiivisten johtajien uutta tasokoetta. Lisäksi johtamisen kenttäkouluttajat pääsivät tutustumaan KEJO:n tuomiin mahdollisuuksiin ja käyttöön viranomaisyhteistyössä. Poliisin tavoitteena oli tarjota muille harjoituksen osallistujille mahdollisimman realistinen kokemus poliisin operatiivisesta johtamisesta ja viranomaisyhteistyöstä. Poliisin painopisteenä olivat tiealueella tapahtunut ilmaliikenneonnettomuus ja tunnelissa tapahtunut tieliikenneonnettomuus. Harjoituksissa simuloitiin realistisesti kaikki poliisin operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmän tasot päivittäistoiminnassa ja tilanneorganisaatiossa. Harjoituksessa nousi esiin samoja kehittämiskohteita kuin aiemmissa harjoituksissa ja käytännön työelämässä. Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi osoittautui jälleen viranomaisten välinen tiedonkulku ja viestintä. Käytännössä tämä tarkoittaa Virven oikeaoppista ja aktiivista käyttöä, sekä kenttäjärjestelmän (POKE/PEKE/VIKE/KEJO) kirjauksia ja muuta tiedonvaihtoa. Toisena kehittämiskohteena nousi esiin johtosuhteiden määräytyminen ja vaihtuminen. Poliisin näkökulmasta harjoitus tarjosi erinomaisen mahdollisuuden harjoitella johtamista ja viranomaisyhteistyötä vaativissa tilanteissa. Harjoitus on valtakunnallisesti vailla vertaa ja sille on ehdottomasti tilausta jatkossakin. Poliisi on mielellään mukana harjoituksessa ja sen kehittämisessä. Hätäkeskustoimintaa toivotaan jatkossa vahvemmin mukaan ERICA-järjestelmä oli käytössä Krisu-harjoituksessa nyt toista kertaa. Toiminta on kehittynyt viime vuodesta hyvin paljon. Hätäkeskuslaitoksen rooli harjoituksessa on keskittynyt ERICA:n käytön tukemiseen sen eri osa-alueilla, kuten käyttötavan ja käyttöoikeuksien sekä tekniikan ympärillä. Lisäksi olemme valistaneet ERICA:n käytön mahdollisuuksista sekä käyneet lukuisia keskusteluja eri toimijoiden kanssa ERICA:n hyödyntämisestä paikallisesti. Tarkasteltavana kokonaisuutena meillä on ollut myös ERICA:n ja KEJO:n välisen järjestelmäintegraation toiminnan tarkkailu ja KEJO:n käyttötapojen arviointi. Olemme saaneet harjoituksessa arvokkaita havaintoja sekä ERICA:n, että KEJO:n toiminnasta. Mielestämme hätäkeskustoiminta kannattaa ottaa tulevissa harjoituksissa vahvemmin mukaan. Harjoittelussa tulisi hyödyntää olemassa olevaa vastesuunnittelua ja kyseisen toiminta-alueen resursseja. Resursseja olisi kohtuullisen pienellä työmäärällä täydennettävissä harjoitustoimintaa palvelevilla yksiköillä. Alueelliset vastemallit ovat harjoituksen onnettomuustyyppien osalta riittävän oikeelliset toiminnan käynnistämiseen. Vasteen arviointi ja tapahtumien lisäresursointi kuuluu osaksi pelastustoiminnan johtamista. Hätäkeskuksen tuottamien kiireellisten tukitoimien mukaan ottaminen alkuvaiheessa ja tapahtuman siirto pelastustoimen seurantaan ovat asioita, joita olisi hyvä harjoitella. Hätäkeskus kykenee tuottamaan kiireellisenä tukitoimena esimerkiksi lisähälytyksiä, valmiussiirtoja, asemavalmiuksia, mediatiedottamista, vaaratiedottamista sekä asiantuntijoiden kontaktoimista pelastustoimen puolesta. Hätäkeskustoiminnan järjestämisen osaksi KRISU:a on suunnittelun arvioinen ajatus. Sosiaali- ja kriisipäivystys toi mukaan psykososiaalisen tuen osaamista Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystys on osallistunut Krisu harjoitukseen neljä kertaa. Viimeisenä kahtena vuonna mukana ollut myös Pohjois-Savon sosiaali- ja kriisipäivystys. Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on ollut myös mahdollisuus päästä pitämään opiskelijoille luento psykososiaalisen tuen roolista suuronnettomuus, poikkeus- ja häiriötilanteissa. Harjoituksen aikana harjoitellaan tärkeää viranomaisyhteistyötä. On tärkeää, että opiskelijoilla on harjoituksen jälkeen tieto mikä psykososiaalisen tuen rooli on ja missä tilanteissa heidät tulee hälyttää ja mitä yhteistyö sisältää. Harjoituksen yhtenä osa-alueena oli puolustusvoimien osallistuminen pelastustoimintaan sekä virka-apuprosessin testaaminen ja harjoittelu. Kuvassa Ilmavoimien edustaja selvittää yhteistoimintatilannetta puolustusvoimien edustajan kanssa sosiaali- ja kriisipäivystäjille. Ensi vuonna harjoituksessa mukana hyvinvointialueiden tilanne- ja johtokeskustoiminta Seuraava Krisu-harjoitus toteutetaan helmikuussa 2024. Silloin on tarkoitus mallintaa muun muassa hyvinvointialueiden tilanne- ja johtokeskustoimintaa tulevan valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Kehitämme jo varsin hyvin toimivaa harjoitusta edelleen ensi vuodelle saatujen palautteiden perusteella. Lämmin kiitos kaikille vuoden 2023 Krisu-harjoitukseen osallistuneille. Toivottavasti nähdään taas ensi vuonna! Lisätietoja Krisu-harjoituksesta Matti HonkanenYliopettaja029 545 3459, matti.honkanen@pelastusopisto.fi
Webinaari: Miten arvioida palon aiheuttamaa vaaraa terveydelle? Tutkimustietoa palojen aiheuttamista kemiallisista altistumisista to 20.4. klo 13–15 21.3.2023 Järjestämme Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa (Ilmo2) -hankkeessa webinaarin palojen aiheuttamista kemiallisista altistumisista torstaina 20.4. klo 13–15 Teamsilla. Tilaisuudessa käydään läpi kolmen kemiallisiin altistumisiin keskittyneiden tutkimushankkeiden tuloksia. Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 19.4. klo 16.15 mennessä tästä linkistä. Teams-linkki lähetetään ilmoittautuneille aamupäivällä 20.4.2023. Ilmo2-hankkeen yhteyshenkilöt ovat saaneet ilmoittautumislinkin jo suoraan, ja heidän ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Hankkeessa tuotetaan ohjeistus pelastusviranomaisen asiantuntijalausunnosta Ilmo2-hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda Suomeen ensimmäinen ohjeistus ja pohja pelastusviranomaisen asiantuntijalausunnosta palorikosten tutkinta- ja oikeusprosessiin. Pelastusviranomaisen asiantuntemusta palotapauksissa tarvitaan erityisesti palon aiheuttaman vaaran arvioinnissa. Merkittävä osa palon aiheuttamista vaaroista liittyy savuun ja ylipäänsä monimuotoiseen kemialliseen altistumiseen. Helppoa näiden arviointi tuskin koskaan tulee olemaan, mutta uusimmasta tutkimustiedosta saamme merkittävästi apua arvioidessamme erilaisia paloihin liittyviä riskejä. Tutkimustiedon jakaminen on tärkeää siksikin, että asiantuntijalausunnossa esitettyjen väitteiden tulee perustua tutkittuun ja koeteltuun tietoon. Kuluvana keväänä Pelastusopistolla valmistuvissa loppuraporteissa kootaan tietoa kemialliseen altistumiseen liittyen, joka palvelee myös vaaran arviointia ja rakentaa siihen tarvittavaa tietopohjaa. Loppuraportit koskevat seuraavia hankkeita: Liesipalojen syttyminen, vaikutukset ja ehkäisy: hankkeessa tarkastellaan mm. varhaisessa vaiheessa sammutettujen tulipalojen jälkeistä asumisterveellisyyttä. Nämä tiedot auttavat meitä arvioimaan myös vahingoiltaan vähäisiksi jääneiden palojen terveysvaikutuksia. SAVE – Varusteiden ja kaluston puhdistus- ja desinfiointimenetelmien arviointi ja kehittäminen: hankkeessa tehdyt monipuoliset mittaukset antavat entistä tarkempaa tietoa siitä kemikaalien kirjosta, jota paloissa vapautuu. Yksittäisten kemikaalien karsinogeeniset ja muut haitalliset vaikutukset yhdistyessään cocktailiksi on vaikeasti tutkittava ilmiö, mutta tuon cocktailin haitalliset terveysvaikutukset ovat epäilemättä enemmän kuin osiensa summa. Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen: SAVE-hankkeen tavoin saamme tässäkin yhteydessä lisää tietoa paloissa vapautuvista kemiallisista altisteista tutkimalla niiden pitoisuuksia pelastajien varusteista. Huomattavassa osassa Suomen rakennuskantaa on käytetty asbestia: sen käyttö alkoi laajamittaisesti 1930-luvulla ja jatkui aina 1980-luvulle saakka, ja laajimmillaan sen käyttö oli rakennusteollisuudessa vuosina 1960-1970. Asbesti on tunnetusti terveydelle erittäin haitallinen ja sammutustilanteessa ilmaan vapautuva aine. Erilaisista suojavarusteista huolimatta palomiesten riski sairastua keuhkopussin pahanlaatuiseen kasvaimeen, mesotelioomaan, onkin huomattavasti perusväestöä suurempi. Hankkeiden tutkimustuloksia meille esittelevät erikoistutkija, FT, työtoksikologian dosentti Juha Laitinen: Pelastusopistolla erikoistutkijana työskentelevällä Laitisella on kolmen vuosikymmenen tutkimuskokemus Työterveyslaitokselta ja Pelastusopistolta. Laitisen erityisalaa ovat juuri palokohteiden työturvallisuus ja pelastajien työterveyskysymykset. tutkija, FM (ympäristötiede) Marjaleena Aatamila: Pelastusopistolla tutkijana työskentelevä Aatamila on aiemmassa tutkimustyössään perehtynyt mm. onnettomuuskohteiden jälkivahinkojen torjunnan ja vahinkosaneerauksen turvallisuuteen, sekä pelastajien altistumiseen ja sen vähentämiseen. Lisätietoja 20.4.2023 tilaisuudesta: Päivi MäkeläTutkija029 545 3549, paivi.makela@pelastusopisto.fi Lisätietoja tutkimuksista työturvallisuuden kannalta jo perjantaina 21.4. Nimenomaan pelastusalan työturvallisuuden näkökulmasta samoja tutkimuksia käsitellään jo seuraavana päivänä, perjantaina 21.4. klo 13–14. Erikoistutkija Juha Laitinen alustaa tuolloin otsikolla Ajankohtaista tutkimusta pelastusalan työturvallisuuteen liittyvistä haasteista ja ratkaisuista. Tilaisuuden järjestävät Pelastusopiston 4T-hanke ja Suomen Palopäällystöliitto Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta -webinaarisarjassa. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkin tähän tilaisuuteen löydät täältä. Lisätietoja 21.4.2023 tilaisuudesta: Aino HarinenTutkija029 545 3531aino.harinen@pelastusopisto.fi