Puolikuollutta pelastusrikkomusta elvyttämässä 15.3.2021 Pelastusrikkomus on vähäinen rikos, josta voidaan määrätä sakkoa silloin, kun pelastuslain velvollisuuksia rikotaan tai laiminlyödään tahallaan tai huolimattomuudesta. Pelastusviranomaisten tehtävänä on valvoa pelastuslain velvoitteiden noudattamista, mikä vaatii ymmärryksen siitä, mitkä ovat pelastusviranomaisen velvollisuudet. Pelastusrikkomuksissa pelastusviranomaisten tehtävänä on määritellä, onko teko ollut vähäinen sekä ottaa kantaa teon tahallisuuteen ja tuottamuksellisuuteen. Pelastusviranomaisen ei sen sijaan tarvitse murehtia siitä, onko teko rikkomus tai täyttääkö se jonkun rikoksen tunnusmerkistön. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja pelastusrikkomus Miten pelastustoimen arvot inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti toteutuvat tasapuolisesti Suomessa, jos on olemassa useita eri tapoja toteuttaa arvoja asiassa, jossa kansalaiselle voi koitua oikeudellinen seuraamus? Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämisthankkeessa kiinnitettiin huomiota kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja siihen, että rikos- ja rikkomusepäilyt etenisivät varmasti, johdonmukaisesti, viivytyksettä ja mahdollista tutkintaa laadukkaasti alustavalla tavalla poliisin tietoon. Samalla kiinnitettiin huomiota erityisesti tuottamuksellisen toiminnan − huolimattomuuden, varomattomuuden, piittaamattomuuden, laiminlyöntien − arviointia tukevan koulutuksen tarjoamiseen pelastuslaitoksille. Iso harppaus päästiin eteenpäin, mutta työmaata toki vielä jäi. Pelastusrikkomus on tullut lainsäädäntöön vuonna 1999. Edelleen puuttuvat määrittelyt siitä, milloin kyseessä ei ole enää vähäinen pelastuslain rikkominen, jolloin harkintaan tulee pelastusrikkomuksen soveltaminen seuraamuksineen. Näitä mittapuita pelastusviranomaiset työnsä tueksi todella tarvitsisivat. Kun ohjeita ei ole, mennään pelastusrikkomusten määrittelytyössä hitaampaa ja työläämpää tietä. Poliisiasiain tietojärjestelmään pelastusrikkomus-nimikkeellä kirjattujen ilmoitusten kautta voidaan vetää johtopäätöksiä määrittelyn rajoista. Esimerkiksi niin sanotuissa nakit ja muusi -tapauksissa vahvoja perusteita pelastusrikkomuksena kirjattavalle ilmoitukselle on, jos kesken ruoanvalmistuksen on nukahdettu, sammuttu päihtyneenä tai poistuttu paikalta verrattuna inhimilliseen vahinkoon. Kuten kaikki pelastustoimen piirissä työskentelevät tietävät, näitä tapauksia ei ole aivan vähän. Hanketyön vaikuttavuudesta Tulevan määrittelytyön onneksi pelastusviranomaisten tehostunut ilmoituskäytäntö poliisille on jo huomattavasti lisännyt pelastusrikkomusepäilyjen ilmituloa. Alle on koottu poliisiasiain tietojärjestelmään pelastusrikkomus-nimikkeellä kirjattujen ilmoitusten määrät poliisilaitoksittain vuosikohtaisesti seitsemältä viime vuodelta. Poliisilaitos2014201520162017201820192021Helsinki3210841416Itä-Uusimaa3031452Kaakkois-Suomi113241110Länsi-Uusimaa2122243Häme912221135Sisä-Suomi1025592495Pohjanmaa43248949Lounais-Suomi6614131517154Itä-Suomi44032514Oulu23434621Lappi10122211Yhteensä4523464556108410 Pylväsdiagrammina esitettynä samat lukemat näyttävät tältä: Jatkossa johtopäätöksiä pelastusrikkomuksista ei enää tarvitse tehdä vuositasolla vain muutamien kymmenien tapausten perusteella, vaan satojen tapausten massasta. Samalla käyttöön on otettu huomattava onnettomuuksien ennaltaehkäisyn potentiaali − pelastusrikkomuksessa kärkenä kun ei ole rankaiseminen, vaan epätoivottuun turvallisuutta vaarantavaan käyttäytymiseen puuttuminen. Kirjoittajien esittely: Maarit Salonen on palopäällystötutkinnon kolmannen vuosikurssin opiskelija. Hän teki ilmoitusmenettelyhankkeen osana opinnäytetyön Pelastusrikkomuksen perusteet − Pelastusrikkomuksen vähäinen käyttö ja sen syyt VTM Päivi Mäkelä toimi projektipäällikkönä Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishankkeessa. Lisätietoa hankkeesta ja hankkeen loppuraportin löydä: Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke
Alipäällystökurssilta työkaluja omaan työkalupakkiin 12.2.2021 Tässä omakohtainen tarina alipäällystökurssille hakeutumisesta ja itse kurssista. Aloitetaan siitä, että olen valmistunut Pelastusopistosta 2003 ja siitä lähtien ollut palomiehenä. Vuosia on jo kivasti takana ja monta vielä edessä, joten nyt on aika luonteva hetki siirtyä täkiltä etupenkille. Ensimmäinen haku opiston järjestämälle ap-kurssille oli kurssi 44, josta jäin vaivaiset 0,24 pistettä varasijoille. Olisi pitänyt lukee kokeeseen snadisti enemmän. No seuraava haku eli Ap 45:lle menikin paremmin ja tulikin postissa kurssille kutsu. Pieni hämmennys ja pelko tuli mieleen, kun näin ensimmäisen lukkarin: tiivistä lähiopiskelua ja vain muutama etäjakso, joka oli pienoinen yllätys. Tämä onneksi muuttui hieman matkan varrella. Arjen pyörimisen helpottamiseksi jäin opintovapaalle koko kurssin ajaksi, osa jätkistä kävi koulua työn ohella. Syyslukukausi Syyslukukausi alkoi perheen hyvästelyllä viikoksi ja ajelulla 11.8.2019 illalla kohti Kuopiota. Matka oli kutkuttava, ehkä hieman pelonsekaisin tuntein, koska ei tiennyt mitä tuleman pitää. Kurssi alkoi aamulla 12.8.2019, jolloin kokoonnuttiin luokkaan ja huomasin, että kurssinjohtajana toimiikin vanha kurssikaveri pelastajakurssin ajoilta. Esittäytymisten jälkeen huomasin, että koossa olikin aika kova nippu. Kurssinvanhin sanoikin jossain vaiheessa, että työkokemusta on yhteensä n.200 vuotta. Syksyn aikana käytiin vaihtelevasti eri kursseja läpi mm. pelastustoiminnan johtamista, pelastustoimen hallintoa, omia viestintätaitoja, palofysiikkaa, sammutus- ja pelastustekniikoita, rakennusten paloturvallisuutta, liikuntakasvatusta sekä koulutustaitoja. Näistä viimeisimmässä pääsimme opettamaan ensimmäisen lukukauden pelastajaoppilaita. Heille vedettiin palomiehen perustaitoja sekä eri selvitysmalleja. Näinä päivinä saatiin hyvää treeniä kouluttamisesta ja palautteesta päätellen myös pelastajaoppilaat saivat hyvin vedetyt treenit. Oli hienoa huomata, millä innolla oppilaat vetivät kaikki treenit. Loppusyksystä meidän Ap-kurssi veti ensimmäiset lämpöiset savusukellukset kaikille toisen lukukauden oppilaille, myös nämä päivät olivat huippuja varmasti kaikille mukana olleille. Liikuntatunnit olivat todella mahtavia, jokainen veti vuorollaan liikuntatunnin omasta aiheestaan, todella monipuolisia ja hyviä treenejä. Joka tapauksessa aika meni kuin siivillä, ja niin oltiinkin jo joululomilla. Kevätlukukausi Kurssi jatkui siitä mihin jäätiin, hieman oli jopa orientaatio-ongelmia loman jälkeen. Nopeasti kuitenkin palattiin taas arkeen. Uusina aiheina aloitettiin pelastusjoukkueen johtamisen, riskienhallinnan ja varautumisen, varautumisen ja turvallisuusviestinnän, ensihoidon, henkilöstöjohtamisen ja vaarallisten aineiden opinnot. Paljon istuttiin skrakat kaulassa luokassa. Oppitunneilla yksi parhaimmista asioista oli keskustelu, joka virisi koko ajan jätkien ja opettajan välillä. Näistä keskusteluista jokainen sai lisää tavaraa omaan työkalupakkiin. Korona ja muutokset opetusjärjestelyissä No sitten tulikin Covid-19. Olimme etäviikolla, kun tuli tieto, että koko opetustoiminta keskeytyy pääsiäiseen asti. Seurasi epätietoisuus, että mitenhän tämä oikein jatkuu, milloin valmistuminen on jne. Pääsiäisen jälkeen, kun koulutus jatkui, olikin mielenkiintoista pitää kotikoulua kahdelle ala-astelaiselle ja itselle. Etäopiskelu Skypellä osoittautuikin oikein varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tosin klo. 8.00-16.15 Skypessä on kyllä kova haaste itselle. Toiseksi viimeinen kouluviikko käytiinkin lähiopetuksessa: opiskeltiin sprinklerilaitteistoa, savunpoistoa ja pelastusryhmän tasoisia vaarallisten aineiden onnettomuuksia. Myös kevät meni nopeasti. Iso harmi, että korona sotki juttuja. Omat havainnot Kaksi lukukautta on suhteellisen lyhyt aika työhistoriassa. Se menee nopeasti, sillä asiaa on paljon ja välillä tuntui, ettei selviä tehtävistä. Kotiväen kannalta voi tuskin sanoa, että aika on lyhyt. Perheestä erossa olo ja lasten ikävä oli välillä käsin kosketeltavissa. Yli 800 km autossa istumista viikonloppuisin oli myös kovaa hommaa, mutta kimppakyydillä sekin matka hoitui. Kaikki loppuu aikanaan, niin tämäkin kurssi. Toivottavasti tulevaisuudessa Ap- ja pelastajaopiskelijoiden yhteistoimintaharjoituksia olisi enemmän, jolloin Pelastusopiston tarjoamia puitteita voitaisiin hyödyntää vieläkin tehokkaammin. Tällöin alalle tulevat ja alalla olevat saisivat vieläkin monipuolisemmat yhteisharjoitukset. Mahtavaa aikaa, mahtavaa porukkaa kurssilla ja aivan mahtavia pelastusalan ammattilaisia kaikki. Toivottavasti yhteydenpito jatkuu vielä vuosienkin päästä. Iso kiitos Ap45. Iso hatunnosto maikoille, jotka tekivät ja hoitivat etäkoulutukset mallikkaasti. Samoin myös koko Pelastuspiston henkilökunnalle, sillä he huolehtivat siitä, että kaikki keväällä valmistuvat oppilaat valmistuvat ajallaan. Kai Wasenius, Alipäällystökurssi 45
Koulumaalin perusteet pääkäyttäjille, sopimushenkilöstökoulutus 9.2.2021 Pelastusopisto järjestää keväällä 2021 lyhyitä verkkokoulutuksia sopimushenkilöstökoulutuksen Koulumaalin alueellisille pääkäyttäjille ja muille vastaavissa tehtävissä toimiville. Kevään koulutuksissa lähdetään liikkeelle Koulumaalin käyttämisen perusteista ja pääkäyttäjän tehtävistä Koulumaali -oppimisympäristössä. 17.2. ja 17.3.2021 järjestettävät tilaisuudet ovat sisällöltään samanlaiset. Koulumaalin perusteet pääkäyttäjille Ke 17.2.2021 klo. 9.30 – 11.00 ja 14.00 – 16.00 » Ilmoittaudu tästä 16.2.2021 klo. 12.00 mennessäKe 17.3.2021 klo. 9.30 – 11.00 ja 14.00 – 16.00 » Ilmoittaudu tästä 16.3.2021 klo. 12.00 mennessä Tietoa koulutuksen järjestäjille »
Sopimushenkilöstökoulutuksen ajankohtaista 10.2.2021 9.2.2021 Pelastustopisto toteuttaa sopimushenkilöstökoulutuksen ajankohtaiskatsauksia Teams webinaarisarjoina helmi-maaliskuussa. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita niin koulutuksen järjestäjät, vastaavat kouluttajat kuin muutkin asiasta kiinnostuneet sidosryhmät. Ensimmäinen tilaisuus järjestetään ke 10.2.2021 klo. 9.30 – 11.00. Lisätietoja sopimuhenkilöstökoulutuksen Tapahtumat ja aineistot -sivulta » 10.2. tilaisuuteen pääset osallistumaan suoraan tästä linkistä »
PVAT -kurssin vastaavien kouluttajien seminaari 18. – 19.2.2021 8.2.2021 Pelastustopisto toteuttaa kevään 2021 aikana sopimushenkilöstön vastaavien kouluttajien seminaarit Teams -webinaareina. Ensimmäisenä järjestetään Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn seminaari 18. – 19.2.2021. Seminaari toteutetaan kahdessa osassa peräkkäisinä päivinä klo. 9.00 – 12.00 välisenä aikana. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka jatkossa aikovat toimia PVAT-kursseilla vastaavina kouluttajina. Tilaisuuteen ovat tervetulleita osallistumaan myös koulutuksen järjestäjät ja muut PVAT-kurssin kouluttajat. Ilmoittautumisaika päättyy tilaisuutta edeltävänä päivänä klo. 12.00. Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä » Lisätiedot ja ohjelma » Kurssitarjonta » Sopimushenkilöstökoulutus » PVAT seminaari