Savusukellusoppaasta ilmestyi uudistettu painos 11.5.2021 Savusukellustekniikkaa on kehitetty käytännönläheisemmäksi, tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi. Uusi opas antaa perustiedot vaativaan työhön. Pelastusopiston A-sarjan Savusukellusopas julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Nyt 13 vuotta myöhemmin julkaisusta tuli toinen, uudistettu painos, joka korvaa ensimmäisen. Oikeastaan opas on kirjoitettu ja laadittu kokonaan uusiksi. Savusukellusopas antaa perustiedot savusukeltajan vaativaan työhön. Kirja on tarkoitettu pelastusalan ammatti- ja sopimushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutukseen. Kirja soveltuu kaikille pelastustoimintaan osallistuville, sillä se antaa hyvät tiedot tulipaloihin liittyvistä vaaroista, altisteista ja suojaimista. Pelastustoiminnan johtamisen tueksi oppaassa käsitellään savusukeltamisen aloittamispäätökseen liittyvää problematiikkaa. Koska Savusukellusopas on oppikirja, siinä pyritään esittämään asiat helposti opittavassa muodossa. Opas nostaa esille tärkeitä asioita, kysymyksiä ja lisätietoa erillisissä laatikoissa, jotka erottuvat hyvin tekstistä. Savusukellusoppaassa on 36 opetusvideota, joiden avulla opiskelija pystyy omaksumaan ja oppimaan lukemansa asiat erinomaisesti. Videon rakennuspalosta voi katsoa klikkaamalla linkkiä tai lukemalla QR-koodin. Koodin skannaus ja osoitteeseen siirtyminen tapahtuu useiden älypuhelinten kameralla automaattisesti. Painetusta kirjasta videot avautuvat QR-koodin avulla. Tutkimustulokset huomioitu Savusukellustekniikkaa on kehitetty käytännönläheisemmäksi, tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi. Lämpökamera on otettu vahvasti mukaan. Savusukellusoppaassa on huomioitu useiden eri tutkimusten tulokset. Luvut lämpökameran käytöstä ja lämpökamerasavusukellustekniikasta on kirjoittanut savusukelluksen vastuuopettajana toimiva Teemu Pietilä. Tähän saakka savusukellusopetus on perustunut hyvin pitkälti ns. sokkosavusukellustekniikkaan, jolloin savuisessa tilassa edetään joko vasemman tai oikean kautta edeten. Nyt tekniikan rinnalle on tuotu yllä kaaviossa esitetty lämpökamera ja suoraviivainen savusukellustekniikka. Suurin osa rakennuspaloja Savusukeltaja sukeltaa vuosittain keskimäärin 1–2 kertaa hälytystehtävällä. Savusukellusta edellyttäviä hälytystehtäviä on vuodessa keskimäärin 1732. Suurin osa (83 %) savusukelluksista on suoritettu rakennuspaloissa (Pronto ka. 2017–2019; Ala-Kokko, Puustinen & Laitinen 2020). Savusukellus tulee mieltää pelastuslaitoksen valmiudeksi pelastaa ja sammuttaa tulipalo sisältäpäin hyökkäävällä sammutustaktiikalla. Savusukeltamisen aloittaminen ei saa olla itsestäänselvyys, vaan tulee arvioida, mitä sillä saavutetaan, mihin sillä pyritään. On otettava huomioon ihmiset, rakennus ja vaarat sekä tulipalon vaihe, kesto ja sijainti sekä palon ja savun leviäminen. P1-paloluokan asuinkerrostalon huoneistopaloon voidaan lähtökohtaisesti aina savusukeltaa pelastamaan ja sammuttamaan sisäsammutustekniikalla. Sen sijaan P3-paloluokan rakennuksen palaessa savusukeltamiseen aloittamiseen vaikuttaa eniten kohteen saavuttamisaika ja palon vaihe sekä kesto. Savusukellusoppaan luvun Savusukeltamisen vaarallisuus ja sen huomioiminen tekstit kemiallisista ja biologisista altisteista on kirjoittanut tutkija Juha Laitinen. Laitisella on pitkä työkokemus pelastushenkilöstön altistumiseen liittyen Työterveyslaitoksella ja nyt Pelastusopistolla. Luku Kuuma työskentely-ympäristö on julkaistu aiemmin Työterveyslaitoksen Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt 2020 -julkaisussa. Kirjoittaja Sirkka Rissanen on erikoistutkijana Työterveyslaitoksella. Savusukellusoppaan uudistettu painos on ensimmäinen Pelastusopiston A-sarjan julkaisu, joka on saanut täysin uuden ulkoasun ja visuaalisen ilmeen. Oppaan voi ladata maksutta Pelastusopiston verkkosivulta. Painettua kirjaa (ISBN 978-952-7217-43-6) myy Pelastusopiston kirjasto.
Savusukeltamisen koulutus uudistuu – katso video 6.5.2021 Muistan, miten Pelastajakurssi 21:n oppilaana jännitti, kun tulossa oli ensimmäinen kerta savun keskellä sisäpalosimulaattorissa, kirjoittaa suunnittelija Ville Ala-Kokko. Miltä tuntuu olla tulipalon keskellä? Kiinnostus savusukellusta kohtaan ja eritoten punakukon viehätys veivät minut saman tien mukanaan. Happea etsiviä lieskoja seuraan joka kerta yhtä innostuneena, mutta kunnioittavasti ja nöyränä kuumuuden edessä polvistuen. Pelastajakurssin jälkeen olinkin saman tien jo sisäpalosimulaattorikouluttakurssilla yliopettaja, savuope Ismo Hutun opissa. Savusukellukseen liittyvä kouluttaminen kuumakouluttajana, kurssinjohtajuus savusukelluskursseilla sekä savusukellukseen liittyvien oppimateriaalien tekeminen on jatkunut koko työhistoriani ajan huipentuen kahteen viime vuoteen, jolloin olen saanut mahdollisuuden kehittää savusukellusta kokopäiväisesti hankkeessa. 1.6.2019 alkoi Savusukellusosaamisen kehittäminen Suomessa -hanke, jonka mahdollistivat Palosuojelurahasto ja Pelastusopisto. Osaaminen kohenee Hanke on nyt päättymässä ja yhdessä on saavutettu paljon. Uskon, että päämäärä on tavoitettu, sillä savusukellusosaaminen Suomessa kohenee tulosten myötä. Hankkeessa toteutettiin savusukelluskurssi (2 op, 54 h) Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään tutkimus savusukellusosaamisen nykytilasta 50 kpl savusukeltamisen opetusvideoita uusi Savusukellusopasuuden kurssin määrittäminen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään. Tuotokset ovat hyvin vahvasti sidoksissa toisiinsa. Tutkimuksen tulokset on huomioitu oppimateriaaleissa ja Savusukellusoppaassa. Videot havainnollistavat Opetusvideot on laadittu pedagogisten tavoitteiden mukaisesti ja integroitu sekä Savusukellusoppaaseen että savusukelluskurssiin. Videot ovat ammattikuvaaja Iiro Immosen kuvaamia ja editoimia. Niissä on käytetty myös suunnittelija Pekka Toivasen dronella kuvaamaa materiaalia sekä kuvausryhmän käytössä olevien lämpökameroiden tallenteita. Suunnittelija Kirmo Savolaisen ehdotuksesta kaikki videot on selostettu, mikä auttaa oppijaa keskittymään kuvaan ja oppimaan. Hyvänä esimerkkinä voi katsoa videon happirajoitteisesta huonepalosta. Suojavarusteet keskeisessä roolissa Kivijalan tulee ensin olla kunnossa. Tämän vuoksi hankkeessa keskityttiin hyvin vahvasti myös savusukelluksessa tarvittaviin suojavarusteisiin. Paineilmahengityslaite on savusukeltajan tärkein suojain. Myrkyllisen savun täyttämässä tilassa savusukeltaja ei voi olla ilman hengityksensuojainta. Pitkän uran Pelastusopiston paineilmahengityslaitehuoltajana tehnyt kalustonhuoltaja Kari Kovakoski oli merkittävässä roolissa, kun laadimme paineilmahengityslaitteeseen liittyviä opetusvideoita ja oppimateriaaleja. Paineilmahengityslaitteen oppimateriaali sisältyy sopimushenkilöstön pelastustoiminnan peruskurssiin ja Savusukellusoppaaseen. Koulutus uudistuu Hankkeen aikana vahvistui näkemys uusista kursseista. Tätä puolsivat myös savusukellus- ja sammutustekniikan osaamiskyselyn tulokset. Voit tutustua kyselyyn ja tuloksiin hankkeen sivuilla. Niin ammattitutkintojen opetuksessa kuin sopimushenkilöstön koulutuksessa on keskitytty sisältäpäin sammuttamiseen savusukeltamalla. Savusukellus ja se, oletko savusukelluskelpoinen, on ollut leimaava asia. Nyt sammutustekniikoiden kehittymisen ja monipuolistumisen jälkeen niin tutkintoja kuin sopimushenkilöstön koulutusta on ollut tarve uudistaa savusukelluksen painottamisesta sammuttamisen painottamisen suuntaan. Sopimushenkilöstön koulutuksessa tulipalojen sammuttamisen osalta Pelastustoiminnan peruskurssilla opitaan selvittämään vesitie pumpulta suihkuputkelle ja savusukelluskurssilla sammuttamaan tulipalo sisältä käsin pienpisarasammutuksella. Jatkossa tarvitaan ehdottomasti uusi sammutustekniikan kurssi, joka sijoittuu heti seuraavaksi pelastustoiminnan peruskurssin jälkeen. Sammutustekniikan kurssilla opitaan tekniikat, miten eri tulipalot sammutetaan erilaisilla välineillä ja miten näitä erilaisia välineitä käytetään. Kurssilla opiskellaan myös altistumisen vähentämistä ja paineilmahengityslaitteen käyttöä hengityssuojaimena. Toinen uusi kurssi olisi Sammutus- ja pelastustekniikka erityiskohteissa. Tämä kurssi toimisi jatko- ja täydennyskurssina jo pidempään pelastustoiminnassa mukana olleille. Näihin kursseihin eväitä saadaan meneillään olevasta Pelastusopiston hankkeista Sammutustekniikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa ja Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa. Uusi Savusukellusopas julkaistaan webinaarissa 11.5. Savusukellusoppaan voi ladata maksutta Pelastusopiston verkkosivulta. Painettua kirjaa (ISBN 978-952-7217-43-6) myy Pelastusopiston kirjasto.
Tervetuloa kehittämään palontutkinnan raportointia 4.5.2021 PRONTOn palontutkintaseloste on vuodelta 2007. Murrosikään ehtineen selosteen ohi ovat ajaneet niin aika, palontutkinnan kehittyminen kuin laventuneet tiedonintressitkin. Vuoden alusta lähtien on valmisteltu uutta selostetta ja mietitty palontutkinnalla kerättyjen tietojen tehokkaampaa hyödyntämistä. Yhteiskehittämistä on tehty jo kahden työpajan voimin. Tiistaina 25.5.2021 klo 9–15.30 kokoonnumme kolmanteen työpajaan. Tällä kertaa pohdimme konkreettisia ehdotuksia selosteen sisällöistä ja toiminnallisuuksista. Aiempien työpajojen pohjalta on koottu selostemallin karkea luonnos, jota muokkaamme yhdessä eteenpäin. Ilmoittaudu mukaan Teams-etätyöpajaan yhteiskehittämään parempaa palontutkinnan raportointia. Ilmoittautumisaika päättyy su 16.5.2021 klo 24. Tarkempi ohjelma, ryhmätyöjako ja etukäteisohjeistus ryhmätöitä varten lähetetään ilmoittautuneille noin viikkoa ennen työpajaa (ma 17.5. / ti 18.5.). Lisätietoja löydät Palontutkintaselosteen uudistamishankkeen sivulta. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Työryhmä Jari Korpela, Heidi Liukkonen ja Päivi Mäkelä
Uusi Savusukellusopas julkaistaan webinaarissa 29.4.2021 Savusukellusopas julkaistaan tiistaina 11. toukokuuta Pelastusopiston verkkoseminaarissa. Opas antaa perustiedot savusukeltajan vaativaan työhön. [Lue lisää…]
Varautuminen tehdään yhdessä 7.4.2021 Tämän blogitekstin kirjoitus osuu siviilivalmiuden koulutuslinjan kannalta mielenkiintoiseen ajanjaksoon. Olemme uudelleen poikkeusoloissa ja maassa vallitsee tila, josta varautumiskoulutuksissa olemme kurssilaisten kanssa puhuneet. Viime vuonna vasta aloittaneena opettajana pohdin, onko Pelastusopisto järjestänyt pandemiaan liittyvää koulutusta? Vastaus on kyllä: Pelastusopisto on viime vuosina järjestänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa yhteistyössä Biologisiin uhkatilanteisiin varautuminen -nimistä varautumisen kurssia. Kansallisessa riskiarviossakin noteerattuun uhkamalliin oli valtakunnallisella koulutuksella pyritty varautumaan etukäteen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten monenlaisten toimijoiden kanssa varautumisen koulutuskentälläkin yhteistyötä tehdään – varautuminen kun tehdään yhdessä. Mikä mahtaa olla seuraava meitä kaikkia koskettava häiriötilanne? Korona-aika helpottaa jossain vaiheessa, poikkeusolot väistyvät ja elämä jatkuu normaalioloissa. Mikä mahtaa olla seuraava meitä kaikkia laajemmin koetteleva häiriötilanne, johon olisi ensisijaisesti varauduttava? Kristallipalloa ei meilläkään ole, mutta varautumisen suunnittelun perustana toimiva Kansallinen riskiarvio tunnistaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) esiteltyjä yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaavia häiriötilanteita yhteensä 20 kappaletta. Miltäpä itse kunkin organisaation valmiussuunnitelman sisältö näyttää esimerkiksi uhkamallien laajamittainen maahantulo tai viestintäverkkojen ja -palveluiden vakavat häiriöt osalta? Kahden edellisen ja seitsemän muun uhkamallin todennäköisyyden trendin katsottiin vuonna 2018 olevan nousussa. On mielenkiintoista nähdä, mikä tilanne tulee olemaan päivityksen alla olevassa kansallisessa riskiarviossa, jonka pitäisi valmistua kuluvan vuoden aikana. Mihin varaudutaan koulutuksellisesti vuonna 2022? Pelastusopiston tarjoamien varautumiskoulutuksien rungon muodostaa varautumisen peruskurssitarjonnan kokonaisuudet. Näihin voi perehtyä tutustumalla varautumisen kurssitarjontaan, joihin olemme hiljattain päivittäneet uudet kurssikuvaukset. Varautumisen peruskurssitarjonnan lisäksi koulutuksia toteutetaan edelleen kunnille suunnattuina kriisijohtamisen koulutuspäivinä. Nämä yksipäiväiset varautumiskoulutukset ovat määrällisesti yleisin koulutustapahtuma, joita vuosittain siviilivalmiuden koulutuslinjana toteutamme. Varautumisen kurssitarjonnan runkoa täydentävät varautumiskoulutusesityksistä valittavat koulutuskokonaisuudet. Vuodelle 2022 saimme yhteensä 75 potentiaalista varautumiskoulutusesitystä, joista osaa lähdemme toteuttamaan. Joukossa on niin väestönsuojeluun kuin eri häiriötilanteisiin liittyviä koulutustarvepyyntöjä. Osa esitetyistä aihealueista on harvemmin varautumiskoulutusten kohteena ja onkin hienoa, että koulutustarpeita on ehdotettu rohkeasti myös erikoisempiin aiheisiin. Varautumiskoulutuksella pyritään osaltaan varmistamaan viranomaisten valmius ja yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustilanteissa, myös poikkeusoloissa.