Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan lisää 27.5.2021 Hallitus on sopinut vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä ja esittää pelastustoimen toimintamenoihin 955 000 euron lisäystä ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseksi. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen toteaa, että esitys on odotettu ja toivottu. – Rahoituksen turvin pystytään järjestämään ylimääräinen kurssi vastaamaan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötarpeita. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen kesken. 1,5 vuotta kestävä 24 aloituspaikan hätäkeskuspäivystäjäkurssi voidaan käynnistää Kuopiossa ensi syksynä. Hätäkeskuslaitos on jo pitkään ilmaissut huolensa henkilöstön riittävyydestä. Johtaja Taito Vainio pitää ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämistä ratkaisevan tärkeänä. – Ylimääräisen kurssin toteutuminen on äärimmäisen tärkeää Hätäkeskuslaitoksen tulevaisuuden palvelukyvyn kannalta. Olen todella tyytyväinen esitykseen. Se osoittaa, että huoltamme henkilöstön jaksamisesta ja palvelukykymme pitämisestä yllä on kuultu. Tulemme omalta osaltamme tukemaan koulutuksen toteuttamista niin hyvin kuin pystymme. Vuoden 2021 kolmas lisätalousarvioesitys annettiin eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta. Lisätietoja: Mervi ParviainenPelastusopiston rehtorip. 0295 453 470mervi.parviainen@pelastusopisto.fi Taito VainioHätäkeskuslaitoksen johtajap. 0295 480 112 (vaihde)taito.vainio@112.fi
Erikoisyksiköille saatava valtakunnalliset määritelmät 24.5.2021 Miten erikoisyksiköt määritellään? Milloin tehokkaan pelastustoiminnan voidaan katsoa alkaneen? kysyy yliopettaja Ismo Huttu Asiantuntijat äänessä -blogissa. Mitä ovat kärki-, hybridi- ja monitoimiyksikkö pelastustoiminnassa? Niin, mitä ovat niin sanotut erikoisyksiköt ja mikä on niiden suorituskykyvaatimus ja kalusto? Yritin selvitellä asiaa, mutta en löytänyt yhtenäistä selkeää määritelmää saatikka linjausta, mitä vaatimuksia noilla eri yksiköillä on pelastustoiminnassa. Tähän epämääräisyyteen tarvitaan pikaisesti yhtenäiset määritelmät valtakunnan tasolla. Tehokas pelastustoiminta edellyttää laadukasta ja oikeaa kalustoa, se ei ole pelkästään jauhe- ja vaahtosammutin autossa. Lisäksi pienemmät erikoisyksiköt asettavat jo työturvallisuuden vuoksi pelastustoiminnassa henkilöstölle koulutustasovaatimuksen: pelastajatutkinto ja täydennyskoulutus tai vastaavat tiedot täydentävien sammutusmenetelmien käytöstä. Erikoisyksikön jäsen on usein myös tilannepaikan johtaja, varsinkin alueilla missä välimatkat ovat pitkiä. Pelastuslain mukaan pelastuslaitoksen pelastustoimintaan osallistuvalla päätoimisella työntekijällä pitää olla virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto. Takaako ensihoitajan koulutus täydennettynä sopimuspalokuntakursseilla riittävän ammattitaidon noihin erikoisyksiköihin, jos puhutaan tehokkaasta pelastustoiminnasta? Tämäkin siis riippuu siitä, miten nuo erikoisyksiköt määritellään ja mitä niiden suorituskykyvaatimukset ovat. Tehokkaan pelastustoiminnan aloittaminen sammutustekniikan osalta Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa ensitoimenpiteisiin kuluvalla ajalla tarkoitetaan tiedusteluun ja sellaiseen kalustoselvitykseen kuluvaa aikaa, joka mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen. Tehokas pelastustoiminta katsotaan alkavaksi, kun tulipalossa vesi on työparin (pelastusparin) suihkuputkella. Sammutustekniikka on mennyt eteenpäin 1980-luvulta, jolloin puhuttiin vain pienpisarasammutuksesta ja savusukeltaminen oli synonyymi huonepalon sammuttamiselle. On vanhanaikaista ajatella, että suihkuputkella oleva vesi olisi tehokkaan pelastustoiminnan ainut oikea mittari. Tehokkaan pelastustoiminnan voidaan katsoa alkaneen myös (ottamatta kantaa, millä kokoonpanolla – nykyisen ohjeen mukaan 1+3), jos tilanteeseen päästään käsiksi nopeilla täydentävillä sammutusmenetelmillä. Näillä nopeilla menetelmillä voi olla ratkaiseva merkitys ihmisen pelastamisessa ja tilanteen saamisessa hallintaan. Selvää on, että silloin, kun tilanteessa vaaditaan suurempaa vesivirtaa, täydentävät sammutusmenetelmät eivät täytä tehokkaan pelastustoiminnan määritelmää. Tehokas pelastustoiminta on siis käsitteenä hyvin suhteellinen. Palaako kohteessa kodinhoitohuoneen pyykkikone? Onko kyseessä teollisuushalli täyden palon vaiheessa? Pelastetaanko ihmistä palavan rakennuksen sisältä?
Litiumioniakkupalon käsisammuttimia testattu – sammutus haastavaa ja sisältää riskejä 18.5.2021 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Pelastusopisto testasivat erilaisia sammutusmenetelmiä litiumioniakkupalon sammuttamiseen. Testeissä todettiin, että litiumioniakkupalon sammuttaminen on hyvin vaikeaa ja riskialtista. Tutkija Juha Laitinen kertoo, että Pelastusopiston operatiivisessa osuudessa testattiin sammuttimien ja upotusmenetelmän tehokkuutta ja mitattiin niiden päästöjä sammutustilanteessa Korvaharjun harjoitusalueella. – Samalla arvioitiin sammutusmenetelmien turvallisuutta alkusammuttajan ja pelastuslaitoksen täydessä suojavarustuksessa olevan sammuttajan näkökulmasta. Vähänkin isomman akkupalon sammuttaminen ilman suojavarustusta on vaarallista heitteiden, pistoliekkien ja kaasujen vuoksi. Mikään testeissä ollut sammutin tai vesiruiskusammutus ei pystynyt sammuttamaan akkupaloa välittömästi. Akkupalo saatiin parhaiten sammumaan upottamalla akku veteen. Katso video litiumioniakkupalon sammuttamisesta (Tukes–YouTube). Loppuraportti Litiumioniakkupalon sammuttaminen akkupalosammuttimilla on luettavissa Pelastusopiston verkkosivulta. Hankkeessa olivat mukana Pelastusopisto, Tukes sekä Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK. Hankkeeseen saatiin ulkopuolista rahoitusta Palosuojelun edistämissäätiöltä. Tukes-mediatiedote (18.5.2021): Litiumioniakkupaloon tarkoitettuja käsisammuttimia testattu – sammutus haastavaa ja sisältää riskejä Lisätietoja: Marko Hassinen, erikoistutkija, puh. 029 545 3423, marko.hassinen@pelastusopisto.fi (litiumioniakkupalot, sammutusmenetelmät) Juha Laitinen, tutkija, puh. 029 545 3443, juha.laitinen@pelastusopisto.fi (päästömittaukset)
Osaamiskartoitushanke OKA 2 on valmistunut – webinaari 10.6. 14.5.2021 Pelastusopisto ja OKA 2 -hanke järjestävät to 10.6.2021 kaksi samansisältöistä verkkoseminaaria, joissa esitellään osaamiskartoitushankkeen tuotoksia, uutta arviointisovellusta ja tausta-aineistoja osaamiskartoitusten pitämiseksi. Pelastusopisto aloitti syksyllä 2020 yhdessä pelastuslaitoksien kanssa Osaamisenkartoitushankkeen OKA 2. Hanke on jatkoa OKA 1 -hankkeelle, jossa laadittiin P20-, P30- ja TIKE-henkilöstölle osaamiskartoitusmallit. OKA 2 -hankkeen tavoitteita olivat muun muassa seuraavat asiat: 1. Hankkeessa luotiin yhteiset arviointikriteerit ja osaamiskartoitusaineistot eri onnettomuustyyppeihin ja eri johtamistasoille.2. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin sähköinen arviointityökalu Koulumaali-verkko-oppimisympäristöön kaikille johtamistasoille. Ilmoittaudu webinaariin Pelastusopisto ja OKA 2 -hanke järjestävät to 10.6.2021 klo 12–13.30 ja 17–18.30 kaksi maksutonta, samansisältöistä webinaaria. Webinaarissa esitellään hankkeen tuotoksia, uutta arviointisovellusta ja tausta-aineistoja osaamiskartoituksien pitämiseksi. Tilaisuuden avaus. Ohjausryhmän puheenjohtaja, rehtori Mervi ParviainenOKA 2 -hankkeen arviointisovelluksen ja aineistojen esittely. Yliopettajat Matti Honkanen ja Anna-Mari Kosunen Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu päivä- tai iltatilaisuuteen tästä linkistä. Ilmoittautuminen päättyy ke 9.6.2021. Lisätietoja: Matti Honkanenyliopettaja +358 29 545 3459 matti.honkanen@pelastusopisto.fi
Yhteistyö on voimaa 12.5.2021 Yhteisopettajuus on tiivistänyt yhteisöllistä tekemistä ja tiimihenkeä, kirjoittavat Titta Lindholm ja Pia Hanski Asiantuntijat äänessä -blogissa. Pelastusopistossa työskentelemme sekä yksin että osana tiimiä. Olemme asiantuntijaorganisaatio, jossa työ voi olla hyvin itsenäistä, mutta oman ammattitaidon kehittäminen ja jakaminen ovat olennainen osa kollegiaalisuutta. Hyvä yhteishenki ja yhteistyö kuvaavat kollegiaalisuuttamme. Moni liittää tähän myös yhteisen arvopohjan ja etiikan kunnioituksen. Yhteinen näkemys ja arvopohja rakentuvat kollegiaalisuuden kautta. Ne vahvistavat ammatti-identiteettiä ja tunnetta siitä, että jokaisen työpanosta ja ammattitaitoa arvostetaan. Hyvä vuorovaikutus on työyhteisöllisyyden perusta, ja se kuuluu työyhteisötaitoihin alasta riippumatta. Vuorovaikutus on paljon muutakin kuin puhetta. Se on kaikkinaisvaltaista läsnäoloa, kuuntelemista ja kuulluksi tulemista. Hyvällä vuorovaikutuksella ja kommunikoinnilla tiimin toiminnasta tulee tuloksellista. Hyvässä tiimissä kommunikoidaan suoraan kaikkien jäsenten kesken tai kahdenkeskisesti, eikä ainoastaan esimiehen kautta. Jäsenet ovat jatkuvasti tekemisissä myös muiden kuin oman tiiminsä kanssa ja tuovat siten uusia ajatuksia tiimiin. Ryhmässä, jossa kollegiaalisuus on tunnustettu ja käytetty voimavara, on enemmän henkistä resurssia kuin ryhmässä, jossa yhteistä näkemystä ja yhteistyötä ei ole. Hyviä kokemuksia yhteisopettajuudesta Yhdessä opettamisen malli on ollut 2000-luvulla suomalaisessa opetuksessa nouseva trendi. Erään väitöstutkimuksen mukaan yhteisopettajuutta toteuttaville opettajille kehittyy jaettu opettajaidentiteetti, jossa he rakentavat tietoa ja kehittävät ideoita yhdessä entistäkin paremmaksi. Tavallisimmin yhteisopettajuutta pidetään modernina toimintamallina, jossa luokanopettajat yhdistävät vahvuutensa ja osaamisensa. Malli on yleistynyt peruskouluissa, mutta yhteisopettajuutta voi toteuttaa myös tiimeissä, ja siitä on kokemuksia Pelastusopistossakin. Olemme lähteneet toteuttamaan yhteisopettajuuden mallia hätäkeskustoiminnan opettajien tiimissä, oikeastaan tietämättämme. Tiimin seitsemästä opettajasta neljällä on tällä hetkellä jonkin opintojakson tai opintojaksojen vastuuopettajuus. Kun jaoimme ammatillisten opintojen laajojen opintojaksojen vastuuopettajuutta osavastuisiin, nimesimme jokaiselle vastuuopettajalle työparin. Tällä tavoin pystyimme jakamaan opetuksen suunnittelu- ja toteuttamistyötä useammalle henkilölle, ja esimerkiksi harjoittavan opetuksen valmistelu (harjoitustehtävien laadinnasta aina ryhmäkohtaisiin ohjeisiin) ei kaadu vain vastuuopettajalle. Työajan huomioimisellekin löysimme ratkaisun. Olemme sitä mieltä, että yhteisopettajuus on tiivistänyt yhteisöllistä tekemistä ja tiimihenkeä. Työpari ja opetuksen vastuun osittaminen ovat mahdollistaneet sen, että meillä ei käytännössä ole enää osa-aluetta, jota toinen ei voisi paikata. Hallitsemme tiimissä paremmin opetuksen kokonaisuutta ja olemme kaikki tietoisia siitä, miten opinnot tutkinnossa etenevät. Titta LindholmVanhempi opettaja, Hätäkeskustiimi Pia HanskiOpettaja, Hätäkeskustiimi