Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) -hanke 23.2.2023 Etusivu Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) -hanke Hankkeen kesto:1.5.2022–30.4.2024Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla alan tutkimusviestintää.Kannustamalla ja valmentamalla alan tutkijoita ja asiantuntijoita viestintään sekä tuomalla pelastusalaan liittyvää tutkittua tietoa entistä laajempien ryhmien ulottuville 4T-hanke pyrkii lisäämään eri ryhmien tietoisuutta niin tutkimustuloksista kuin tutkimuksen tekemisestä.Hankkeessa selvitetään pelastusalan tutkimustiedon tuottamisen nykytila sekä tehdään suunnitelma tiedon jakamisen kehittämiseksi. Lisäksi kirkastetaan Pelastusopiston roolia pelastustointa koskevan tutkimustiedon yhteen kokoajana, koordinoijana ja levittäjänä. Tutkittua tietoa jalostetaan ymmärrettävään ja saavutettavaan muotoon sekä saatetaan sitä eri ryhmien ulottuville monikanavaisesti. Lisäksi järjestetään pelastus- ja lähialoille tutkimusviestinnän koulutusta ja työpajoja sekä tuotetaan materiaalia vaikuttavan ja ytimekkään tutkimusviestinnän tueksi.Hanke tukee turvallisuusalalla toimivien tutkimus- ja viestintäverkostojen työtä sekä toimii niiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisessa päätöksenteossa, pelastustoimen kehittämisessä ja alan koulutuksessa. Hankkeen tavoitteet Lisätä pelastusalan tutkijoiden ja asiantuntijoiden ymmärrystä viestinnän strategisesta merkityksestä tutkimustulosten hyödyntämisessä ja turvallisuuskulttuurin vahvistamisessa. Kannustaa pelastusalan tutkijoita ja asiantuntijoita viestimään työstään ja sen tuloksista. Antaa pelastustoimelle ja sen yhteistyökumppaneille välineitä tutkimusviestinnän tehostamiseen. Saattaa pelastusalaa koskevien tutkimusten tulokset tehokkaasti päätöksenteon, käytännön työn ja koulutuksen hyödyksi jalostamalla tietoa ymmärrettävään ja saavutettavaan muotoon. Tunnistaa pelastusalan tutkimusviestinnän toimijat ja kanavat sekä kehittää viestintää yhteistyössä. Luoda toimintamalli pelastusalaa koskevan tutkitun tiedon levittämiseen monikanavaisesti. Vahvistaa yhteistoiminnallista kokeilu- ja kehittämiskulttuuria pelastusalaa koskevaa tutkimusta tekevien tahojen kanssa. Selkiyttää Pelastusopiston roolia pelastustoimen tutkimuksen yhteen kokoajana ja koordinaattorina. Tehostaa eri ryhmien pelastusalaa koskevan tutkitun tiedon tarpeisiin vastaamista. Hanke mahdollistaa tutkijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamiset, joissa voidaan jakaa tietoa ja käytäntöjä, kehittää työtapoja sekä oppia uutta. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan pilotti pelastusalaa koskevaa tutkimustietoa kokoavalle ja jakavalle verkkoalustalle. Hanke osallistuu myös keskusteluun pelastusalaa koskevasta tutkimuksesta ja tutkimusten tuloksista niin verkostoissa kuin julkisuudessa. Hankkeen toimintasuunnitelma, päivittyy hankkeen edetessä (viimeisin päivitys 03/2024), PDF 683 kt Hankkeen esitteet Hanke pähkinänkuoressa, PDF 290 kt Hankkeen esite, PDF 210 kt. Tulostettavissa vihkoksi Hankkeen tuottamat materiaalit ja työkalut tutkimusviestintään Viesti vaikuttavasti – opas pelastusalan tutkimusviestintään (PDF) Kommunicera effektivt – handbok för forskningskommunikation inom räddningsbranchen (PDF) Pelastusalan tutkimuksen verkkopalvelu Pelastusalan tutkimuksen ja tutkimusviestinnän kohde- ja sidosryhmät (PDF) Tutkimusviestinnän tarkastuslista (PDF) Kiteytys 4T-hankkeen opeista ja vinkeistä tutkimus- ja asiantuntijaviestintään (PDF) Tiedon visualisointi ja popularisointi -verkkokurssi: kysy lisätietoja verkkokurssille pääsemisestä sähköpostitse projektitoimisto[at]pelastusopisto.fi. Ajankohtaista: uutiset ja tiedotteet Hankkeen tärkeimmät opit ja tuotetut sisällöt kiteyttävä diasarja on julkaistu 15.4.2024. Tutustu diasarjaan tästä linkistä. Uutinen 12.4.2024: Pelastusopiston 4T-hanke päättyy – tutkimusviestinnän työkalut ja verkkopalvelu on julkaistu Hankkeen työryhmissä tuotetut työkalut on julkaistu 11.4.2024. Tutustu työkaluihin alla olevista linkeistä:* Viesti vaikuttavasti – opas pelastusalan tutkimusviestintään (PDF, 729 kt)* Kommunicera effektivt – handbok för forskningskommunikation inom räddningsbranchen (PDF, 970 kt)* Pelastusalan tutkimuksen verkkopalvelu (verkkosivusto) Hankkeen kevään tapahtumat on julkaistu 8.2.2024 ja ilmoittautuminen on avoinna; lämpimästi tervetuloa mukaan Parhaat opit käytäntöön -livetyöpajaan keskiviikkona 27.3.2024 klo 9.30 – 15 ja hankkeen päätöswebinaariin perjantaina 12.4.2024 klo 10 – 11.30! Työpajan osallistujamäärä on rajattu, joten varmistathan paikkasi joukossa pian. Katso tarkemmat ohjelmat ja ilmoittaudu mukaan työpajaan täällä ja webinaariin täällä. Kevään 2024 Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta -webinaarisarjan ohjelmatiedot on julkaistu 11.12.2023. Katso ohjelma tästä linkistä ja merkkaa ajankohdat jo kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tilaisuuksista julkaistaan kanavissamme aina noin kuukautta ennen tapahtumaa. Syksyn 2023 webinaarisarjojen ohjelmat on päivitetty 22.9.2023. Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta -sarjan tilaisuudet löytyvät tästä linkistä. Työkaluja pelastusalan tutkimusviestintään -webinaarisarjan ohjelma löytyy täältä. Nimitysuutinen 16.2.2023: Kulttuurialan YAMK Siiri Pohjoinen aloittaa 4T-hankkeen suunnittelijana 21.2.2023. Lue tiedote tästä linkistä. Lue projektipäällikön blogikirjoitus tutkijoiden osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä avoimen tutkimusviestinnän ja demokratian suhteesta: Avoin viestintä tutkimuksesta lisää tietoa ja vahvistaa demokratiaa. Julkaistu Pelastusopiston blogisarjassa 23.1.2023. Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta -webinaarisarjan kevään 2023 ohjelma on julkaistu tammikuussa 2023. Tarkemmat tiedot julkaistaan ja ilmoittautuminen avautuu kuhunkin tilaisuuteen aina noin kuukautta ennen tilaisuutta. Katso alustava ohjelma tästä linkistä (PDF, 150 kt). Työkaluja pelastusalan tutkimusviestintään -webinaarisarjan ohjelma on päivitetty 9.1.2023. Kevään 2023 koulutusten teemat ja alustajat ovat täsmentyneet, katso päivitetty ohjelma tästä linkistä (PDF, 193 kt) Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta -webinaarisarja (yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa) Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta 21.3.2024 klo 13 – 14: Kyvykkäänä kriisissä. Miten tukea johtajien ja esihenkilöiden resilienssiä yllättävissä tilanteissa? Katso ohjelma tästä linkistä ja ilmoittaudu mukaan 20.3.2024 mennessä. Työkaluja pelastusalan tutkimusviestintään -webinaarisarja (yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa) Pelastusalan tutkimusviestinnän lainsäädäntöä -webinaari: Julkisuuslaista, tietosuojasta ja tekijänoikeuksista 17.4.2024 klo 13.00 – 14.30. Katso ohjelma tästä linkistä ja ilmoittaudu mukaan 16.4. mennessä. Hankkeen muut tapahtumat Hankkeen päätöswebinaari 12.4.2024 klo 10 – 11.30 Teamsissa. Avoin ja maksuton webinaari pelastusalan tutkijoille ja asiantuntijoille, ohjelmassa hankkeen oppien ja työkalujen esittelyä sekä hankkeeseen osallistuneiden pelastusalan asiantuntijoiden kokemuksia tutkimusviestinnästä. Katso tarkempi ohjelma tästä linkistä ja ilmoittaudu mukaan perjantaihin 5.4.2024 mennessä. Menneiden tapahtumien tallenteet Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta, Kyvykkäänä kriisissä -tietoiskun tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 17.4.2024. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Pelastustoimen tilastot tutkijan aineistoina ja tutkimusviestinnän tukena -webinaarin tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 28.2.2024. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta, Miten pelastusalan ammattilainen jaksaa työssään? -tietoiskun tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 31.1.2024. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä.Maalittaminen ja häirintä – miten varautua niihin pelastusalalla? -webinaarin tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 20.12.2023. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta, Kyvykkyysolettamat asumisen turvallisuudessa -tietoiskun tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 24.11.2023. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä.Tieteen avoimuus, hyvä tieteellinen käytäntö ja eettinen tutkimusviestintä -webinaarin tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 10.11.2023. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta, Nou hätä! – kuka oppii ja millä keinoin? -tietoiskun tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 5.9.2023. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä.Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta, Suomalaisten pelastusasenteet 2023 -tietoiskun tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 19.6.2023. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä.Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta, Ajankohtaista tutkimusta pelastusalan työturvallisuuteen liittyvistä haasteista ja ratkaisuista -tietoiskun tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 25.4.2023. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä.Pelastusalan tutkija yhteiskunnallisena vaikuttajana ja julkisena keskustelijana -webinaarin tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 20.4.2023. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä.Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta, Aseman arki -tietoiskun tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 23.2.2023. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä.Tutkimuksesta bloggaavan ABC -webinaarin tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 10.2.2023. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä.Tunti tutkittua tietoa turvallisuudesta: Some viranomaistoiminnassa – uhka vai mahdollisuus? -tietoiskuwebinaarin tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 15.11.2022. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä.Pelastusalan tutkijana ja asiantuntijana Twitterissä -webinaarin tallenne on julkaistu Suomen Palopäällystöliiton Youtube-kanavalla 10.11.2022. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Aiemmat uutiset (vuosi 2022) 30.11.2022: Tule mukaan hankkeen työryhmätyöhön työstämään materiaaleja, pilotoimaan verkkopalvelua, ideoimaan ja toteuttamaan koulutuksia sekä tekemään yhdessä pelastusalan tutkimusviestintää. Työryhmät käynnistyvät alkuvuodesta 2023 ja työskentelevät vuoden 2023 ajan sekä alustoilla että tapaamisissa. Ilmoittautuminen työryhmiin on avoinna webropolissa 13.1.2023 saakka, kysy lisätietoja projektipäällikkö-Ainolta (etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi, puh. 050 343 8004)!4T- ja ViVaPe-hankkeissa työstetyn pelastusalan asiantuntijapankin ensimmäinen versio on julkaistu Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston sivulla. Tavoitteena on palvella mediaa ja muita pelastusalaa koskevaa tietoa tarvitsevia kiireettömissä tilanteissa tarjoamalla pelastuslaitosten eri aihealueiden asiantuntijoiden yhteystiedot yhdellä verkkosivustolla. Lue lisää 26.10.2022 julkaistusta tiedotteesta: Pelastusalan asiantuntijat löytyvät nyt monipuolisesti edustettuna yhdeltä verkkosivustolta.Lue projektipäällikön blogikirjoitus hankkeen kick off -tilaisuudesta ja siellä esiin nousseista ajatuksista: Pelastusalan tutkimus ansaitsee tulla kuulluksi. Julkaistu Pelastusopiston blogisarjassa 14.10.2022.Tiedote 5.10.2022: Kaksi webinaarisarjaa pelastusalan tutkimusviestinnästä ja ajankohtaisesta tutkimuksesta käynnistyy marraskuussaWebinaarisarja “Työkaluja pelastusalan tutkimusviestintään” järjestetään 4T-hankkeessa vuosina 2022 – 2024 yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Sarja käynnistyy pelastusalan tutkijan ja asiantuntijan Twitter-viestintään pureutuvalla webinaarilla 7.11.2022, jolloin keskustellaan mm. siitä, miksi tutkijan kannattaa olla mukana Twitter-keskusteluissa sekä saadaan aktiivisilta someviestijöiltä käytännön vinkkejä toimivaan tutkimusviestintään Twitterissä. Joulukuun webinaarissa 8.12. luodaan taas katsaus saavutettavan viestinnän perusteisiin pelastusalan tutkijan ja asiantuntijan näkökulmasta. Katso koko sarjan alustava ohjelma tästä linkistä. Kunkin tilaisuuden tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki julkaistaan kanavillamme aina noin kuukausi ennen tilaisuutta. Webinaarit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.Tietoiskut pelastusalaan liittyvästä tutkimuksesta käynnistyvät marraskuussa 2022. Luvassa on tietoa tutkimuksista ja niiden tuloksista sekä keskustelua tulosten hyödyntämismahdollisuuksista niin toimialan käytännön työssä, päätöksenteossa kuin koulutuksessa. Tutustu syksyn ohjelmaan tästä linkistä – ilmoittautumislinkit kuhunkin tilaisuuteen julkaistaan aina noin kuukausi ennen tilaisuutta kanavillamme erikseen. Webinaarisarja järjestetään yhdessä Suomen Palopäällystöliiton kanssa, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.Tiedote 24.8.2022: Pelastusopiston uudessa 4T-hankkeessa tuetaan tutkimustiedon hyödyntämistä pelastusalalla kehittämällä alan tutkimusviestintääSave the date: Hankkeen kick off -työpaja / keskustelutilaisuus torstaina 6.10.2022 klo 12 – 16. Tarkempi ohjelma julkaistaan ilmoittautumislinkin kanssa syyskuun 2022 aikana, mutta merkkaathan ajankohdan kalenteriisi jo nyt! Tilaisuus on avoin kaikille pelastusalan tutkimuksesta, viestinnästä sekä alan tutkimusviestinnän tehostamisesta ja vaikuttavuuden lisäämisestä kiinnostuneille. Lisätietoja Aino HarinenProjektipäällikköp. 0295 453 531Siiri PohjoinenSuunnittelijap. 0295 453 550Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fiSeuraa hankkeen etenemistä ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteella #4T. Hankkeen tietosuojaseloste (PDF, 176 kt)
UAS-toiminnan viranomaiskoordinaatiolla tehokkuutta yhteisiin tehtäviin 20.2.2023 Viranomaisyhteistyön kehittäminen miehittämättömässä ilmailussa (UAS) alkoi hankkeessamme syksyn 2022 aikana. Luomme yhdessä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa yhteiset toimintamallit ja ohjeet moniviranomaistehtäville miehittämättömässä ilmailussa. Viranomaiset pystyvät tulevaisuudessa toimimaan yhteisillä toimintamalleilla turvallisesti tehtävillä, ja antamaan tukea toiselle viranomaiselle omilla UAS-laitteillaan. Pelastustoimella oli vuoden 2022 aikana yhteensä noin 300 operatiivista tehtävää, joissa käytettiin UAS-järjestelmiä toiminnan tukena. Virka-apua tai yhteistehtäviä näistä oli Pronto-tilastojen mukaan 9, joihin lukeutui muun muassa kadonneen etsintä vesistöstä, maastosta ja henkilöiden etsintä korkeiden rakennusten katoilta. Poliisi puolestaan lensi vuonna 2022 yli 4000 operatiivista poliisitehtäviin liittyvää lentoa. Operatiivisten lentojen lisäksi tehtiin lähes yhtä paljon harjoitteluun ja testaamiseen liittyviä lentoja. Huomionarvoista on, että tilastollisesti yksi lentotehtävä voi kestää muutamasta minuutista kokonaiseen päivään. Siksi myös lentotunnit tilastoidaan. Vuonna 2022 kertyi kaikkiaan n. 3060 lentotuntia. Poliisi käyttää miehittämättömiä ilma-aluksia kaikessa toiminnassa, jossa niistä voidaan olettaa olevan hyötyä. Erilaiset etsinnät ovat nykyään yleisin käyttötapaus. Toiseksi yleisintä on dokumentointi ja kolmanneksi yleisintä tilannekuvan välittäminen. Rajavartiolaitoksessa puolestaan tehtiin vuonna 2022 noin 1200 operatiivista rajaturvallisuustehtäviin liittyvää lennätystä. Operatiivisten lennätysten lisäksi tehtiin 800 harjoitteluun ja testaamiseen liittyviä lennätystä. Lennätystoiminnasta kertyi vuonna 2022 yhteensä n. 900 lentotuntia. Yhteiset toimintamallit mahdollistavat useamman dronen käytön Kuvitellaan seuraavanlainen tilanne, jossa luonnostaan työskennellään yli viranomaisrajojen: Ison veneen kuljettaja saa sairauskohtauksen, ja vene ajautuu vauhdilla karikon kautta saareen. Merivartiosto saapuu kohteeseen ensimmäisenä ja havaitsee huviveneen syttyneen palamaan. Yksi veneessä ollut henkilö on kateissa. Merivartiosto ryhtyy pelastus- ja tiedustelutoimiin, sillä kohteeseen saapuu pian pelastuslaitoksen ja poliisin aluksia. Pelastuslaitoksen ottaessa sammutustehtävän vastuun ryhtyy merivartiosto etsimään poliisin kanssa kadonnutta henkilöä vedestä droneilla ja veneillä. Droneille sovitaan korkeusporrastus, ja merivartiosto vastaa ilmatoiminnan koordinoinnista. Henkilön etsinnän aikana pelastustoimi tarkastaa omalla UAS-laitteellaan mahdollisen öljyvuodon laajuuden saaren rannan läheisyydessä pysyen itse laitteellaan saaren päällä ilmatoiminnan koordinaattorin ohjeiden mukaan. Poliisi löytää dronetiedustelun avulla kadonneen henkilön saaren sisäosista loukkaantumattomana. Pelastustoimelle ei synny öljyntorjuntatehtävää onnettomuuden jälkitehtävänä drone tiedustelun perusteella havaitun öljymäärän vähäisyyden vuoksi. Ilman yhteistä UAS-toimintamallia viranomaisten välillä eivät kaikki viranomaiset välttämättä pystyisi käyttämään tässä tapauksessa tehokkainta työkalua, dronea. Yhteistyöllä saavutetaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia Keräämme hankkeessamme tietoa eri viranomaisten miehittämättömän ilmailun kokemuksista ja hyvistä käytänteistä. Jakamalla tietoa ja kokemuksia saamme kehitettyä UAS-toimintaa nykyistä tehokkaammaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Yhteistyöllä saadaan tietoa jo käytössä olevista UAS-laitteista sekä niiden soveltuvuudesta kullekin viranomaiselle. Yhteiset toimintamallit mahdollistavat muiden viranomaisten UAS-laitteistojen ja osaamisen hyödyntämisen tilanteiden niin vaatiessa eri puolella Suomea, kun jokainen yhteistyöviranomainen tietää miten toimia. Yhteistyöllä luodaan myös edellytykset toimia useammalla UAS-laitteella tilanteissa, jossa vaaditaan miehittämättömän ilmailun koordinoimista valtion miehittämättömän ilmailun määräyksen mukaisesti. Jaetulla ajantasaisella koulutusmateriaalilla yhteistä kyvykkyyttä yli viranomaisrajojen Pelastustoimen, poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteinen ilmatilan koordinaatioon liittyvä koulutus yhtenäistää toimintamallit yli toimirajojen. Tämä on erityisen tärkeää UAS-toiminnassa, jossa yksittäisen kauko-ohjaajan kokemukset asian parissa voivat olla harvassa. Koska miehittämätön ilmailu kehittyy paitsi tekniikan, myös lainsäädännön puolelta nopeasti, otetaan muutostenhallinta ja materiaalin päivittäminen olennaiseksi osaksi koulutusmateriaalia. Timo IkonenSuunnittelija, Projektipäällikkö, MiPeVi-hankeTutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Kimmo RytkönenSuunnittelija, MiPeVi-hankeTutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Palosuojelurahaston rahoittama Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi) -hanke rakentaa viranomaisten välistä yhteistyötä UAS-toiminnassa. Yhteistoiminnan ja vuoropuhelun avulla kehitetään pelastustoimen UAS-koulutusta vastaamaan nykyhetken vaatimuksia. Pelastustoimen kentältä nousseita näkemyksiä ja kokemuksia jalostetaan niin teoria- kuin käytännön UAS-koulutukseen. Pelastustoiminnan johtajille luodaan verkkokoulutus UAS-toimintaan liittyen, jotta ymmärrys UAS-laitteiden käyttömahdollisuuksista kasvaisi ja ymmärrys UAS-toimintaan liittyvään lainsäädäntöön kasvaisi. Hankkeen aikana päivitetään olemassa oleva UAS-peruskoulutus vastaamaan voimassa olevia määräyksiä.
Työrauhaa ja resursseja, kiitos! 13.2.2023 Pelastusopisto on toiminut Kuopiossa reilun 30 vuoden ajan. Näitä vuosikymmeniä ovat värittäneet tiukan sijoitustaiston jälkeenkin jatkuvat puheet siitä, missä olisi oikea oppilaitoksen paikka. Höysteeksi on heitelty alueellisia kursseja milloin mihinkin päin valtakuntaa. Vastaavaa puhetta ei ole kantautunut Poliisiammattikorkeakoulusta tai Raja- ja merivartiokoulusta. Koska rahaa ei tulevaisuudessakaan ole kaikkien tuiki tärkeiden asioiden, saatikka kevytheittoisten mielitekojen toteuttamiseen, puheet resurssien ripottelemista useisiin paikkoihin tuntuvat suorastaan vastuuttomilta. Hyvinvointialueille ei ole laissa säädettyä koulutustehtävää. Pelastusopiston toimintojen hajasijoittaminen vaatisi huomattavia resursseja, jotka olisivat pois Kuopiosta. Jos Helsingin pelastuskoulun toiminta rahoitettaisiin valtion rahoista siten, että se osuus on pois Pelastusopistolta, vastustan ajatusta jyrkästi. Opettajan työ kunniaan Pelastusopistolla on parhaat fasiliteetit laadukkaan koulutuksen toteuttamiseksi. Harjoitusalueen merkitystä ja käytettävyyttä ei tarvinne toistaa. Saa toki tulla katsomaan, jos asia mietityttää. Lisäksi on muistettava opetushenkilöstön ammattitaito ja osaaminen. Se, että henkilö on hyvä pelastaja tai esihenkilö, ei vielä tee hänestä hyvää opettajaa – ei välttämättä minkäänlaista opettajaa. Kuuntelin yhtä kansanedustajaehdokasta, joka siteerasi tuntiopettajana toiminutta henkilöä: ”ei se ole mitenkään kummosta, sen kun menee ja juttelee niille”. ”Niille”! ”Ne” sattuvat olemaan opiskelijoita, joilla on oikeus saada laadukasta opetusta. Opetus ei ole mitään jutustelua, se on oikeaa työtä. Tuntiopettajanakaan työskentely ei vielä anna täyttä kuvaa Pelastusopiston opettajan työstä, koska tuntiopettajat tulevat ns. valmiille. Vastuuopettaja on huolehtinut toteutus- ja harjoitussuunnitelmista, turvaohjeista, ajoneuvojen, tilojen ja varusteiden varauksista ja monesta muusta asiasta. Annetaan opettajille ja opettajien työlle se kunnia, mikä heille kuuluu. Pysyvä, riittävä rahoitus keskeistä Pelastusopistolla on panostettu opettajien osaamiseen. Pedagogisten opintojen suorittamista tuetaan vahvasti. Käänteisen oppimisen metodi, arviointikoulutus ja substanssiosaamisen kehittäminen ovat muutamia esimerkkejä, miten osaamista on vahvistettu. TKI-toiminta tuottaa tutkittua tietoa, jota niin tutkinto- kuin täydennyskoulutuksen kautta viedään käytäntöön. Tämä on tärkeä kytkös, enkä heti keksi tehokkaampaa tapaa saada tutkittua tietoa leviämään. Kevään eduskuntavaalit ja uusi hallitus kiinnostavat Hulkontien kampuksella luultavasti enemmän kuin vaalit aikoihin. Pysyvän, riittävän rahoituksen turvaaminen on aivan keskeinen kysymys. Jos sitä ei saada kuntoon, on edessä toiminnan karsiminen. Kaikkea sitä, mitä tänä vuonna vielä pystymme tekemään, emme tee jatkossa. Olemme saaneet valmistelurahaa pelastajalisäyksen valmisteluun ja suunnittelutyö on täydessä vauhdissa. Järjellä ajatellen tuntuisi selvältä, että rahaa saataisiin myös varsinaiseen lisäykseen. Valitettavasti järki ja politiikka eivät aina osu samaan lauseeseen. Jos tätä rahoitusta ei saada, joudumme toteamaan tehneemme turhaa työtä, eikä kipeästi kaivattua lisäväkeä kentälle saada. Se onkin sitten oma tarinansa, onko hyvinvointialueilla rahaa palkata uusia pelastajia. Mervi ParviainenRehtori
Suomi lähettää kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija-apua Turkkiin 7.2.2023 Suomi lähettää Turkkiin maanjäristysalueelle kolme EUCPT-asiantuntijaa (European Union Civil Protection Team) ja neljän hengen TAST-muodostelman (Technical Assistance and Support Team). EUCPT-asiantuntijat lähtivät Suomesta tiistaina 7.2. ja TAST-muodostelma lähtee keskiviikkona 8.2. Tehtävä kestää alustavan arvion mukaan noin kolme viikkoa. Pelastusopisto toimii lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana ja lähettämisestä päättää sisäministeriö. Asiantuntijat lähetetään osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (Union Civil Protection Mechanism. EUCPT-asiantuntijoiden tehtävänä on kartoittaa tuhoja ja koordinoida mahdollista kansainvälistä pelastustoimintaa yhdessä paikallisviranomaisten kanssa keräämällä tietoa ja ylläpitämällä tilannekuvaa. Suomen TAST-muodostelma osallistuu tehtävään yhteistyössä tanskalaisen ja ruotsalaisen TAST:in kanssa, mistä on sovittu pohjoismaisessa yhteistyössä siviilivalmiudesta ja pelastustoimesta vastaavien toimijoiden kesken. TAST:ien tehtävä on tukea EU:n koordinaatiotiimin työskentelyä kenttäolosuhteissa. TAST:it perustavat ja ylläpitävät leiriä, jossa koordinaatiotiimin on mahdollista majoittua ja työskennellä. Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille sekä avun vastaanottamista Suomeen. Tällaisia tilanteita ovat luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit ja onnettomuudet, joissa maan omat pelastusresurssit eivät riitä. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi kansainvälistä pelastustoimintaa toteutetaan kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa. Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta. Lisätietoja Jari Korpela (tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset lisätiedot)Koulutussuunnittelija, Pelastusopisto029 545 3480, jari.korpela@pelastusopisto.fi Pauliina Eskola (kansainvälinen pelastustoiminta)pelastusosaston kansainvälisten asioiden johtaja, sisäministeriö0295 488 263, pauliina.eskola@gov.fi Lisätietoa kansainvälisen avun antamisesta.
Pelastusopiston hanketoiminta koottuna yhteen pakettiin 6.2.2023 Olemme julkaisseet uuden Pelastusopiston hanketoiminnan yhteen kokoavan julkaisun Pelastusopiston hanketoiminta vuosina 2021–2022. Julkaisuun on koottu tiiviit kuvaukset kaikista Pelastusopistolla vuosina 2021 ja 2022 käynnissä olleista 24 hankkeesta. Pelastusopiston hanketoiminta onkin tutkimuksen kentässä poikkeuksellisen monitieteistä ja monialaista. Hankkeiden sisällöt vaihtelevat maastopaloista ja altistumisesta kansalaisten asenteisiin sekä globaaleihin uhkakuviin – ja kaikkeen niiden väliltä. Julkaisun avulla hanketoimintamme laajuudesta ja sisällöstä piirtyy aiempaa selkeämpi kuva. Julkaisu kootaan ja julkaistaan jatkossa vuosittain. Tutustu julkaisuun verkkokirjastossamme. Lisätietoja Suvi TiirikainenTutkimuskoordinaattori029 545 3405, suvi.tiirikainen(at)pelastusopisto.fi