Neljä askelta organisaatioiden varautumisen tueksi – varautumisen teemapäivä 7.2. 6.2.2023 Varautumisen kansallista teemapäivää vietetään 7.2. Me Pelastusopistolla kannustamme lämpimästi kaikkia ottamaan varautumisen tällöin puheeksi omalla työpaikalla. Tarjoamme lakisääteisen velvoitteemme mukaisesti varautumiskoulutusta julkishallinnolle. Valmistamme koulutuksella julkishallinnon toimijoita siihen, että ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä mahdollisimman häiriöttömästi poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Olemme koonneet organisaatioiden varautumisen tueksi neljän askeleen toimenpideluettelon, jonka avulla voitte viedä organisaationne varautumisen uudelle tasolle. 1. Tunnistakaa uhat Keskustelkaa erilaisista uhkamalleista ja pohtikaa, mitkä häiriötilanteet olisivat juuri teidän organisaatiollenne haastavimpia. Uhkamallit on esitelty Kansallisessa ja alueellisissa riskiarvioissa. Pohtikaa myös, millainen maailmantilanne on nyt ja tulevaisuudessa, mitä meillä organisaationa on mahdollisesti edessämme ja kirjatkaa keskustelunne päätteeksi ylös ne uhkamallit, joita kannattaisi lähteä nyt työstämään. 2. Ottakaa uhkamallit osaksi valmiussuunnittelua Keskustelkaa valitsemistanne uhkamalleista organisaationne johtajien kanssa. Johtajien tehtävänä on valita esiin nousseista uhkamalleista tärkeimmät, joihin organisaationne lähtee seuraavan vuoden ajan tekemään määrätietoista valmiussuunnittelua. Tarkistakaa tällä viikolla valmiussuunnitelmanne näiden valittujen uhkamallien osalta – onko suunnitelmanne mahdollisissa häiriötilanteissa hyödynnettävä työkalu vai pelkästään kauniita sanoja paperilla? 3. Laatikaa toimintasuunnitelma valmiussuunnittelun toteuttamiseksi Tehkää helmikuun aikana suunnitelma, miten lähdette seuraavan vuoden aikana työstämään valittuja uhkamalleja. Johdon rooli tässä työssä on ensiarvoisessa asemassa. Voit itse edistää työskentelyä ottamalla varautumisen puheeksi niin johtajien kuin muidenkin työkavereidesi kanssa sekä välittää tarvittavaa tietoa organisaatiosi varautumistyön koordinoijalle. Pohtikaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin mukaisesti, ketä kaikkia muita toimijoita tarvitsette mukaan suunnittelutyöhön, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa eri sidosryhmiesi kanssa häiriötilanteen tapahtuessa. Sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi viranomaiset, kunnat, hyvinvointialueet, elinkeinoelämä ja järjestöt. Voitte olla yhteydessä aluehallintovirastoonne ja selvittää alueelliset varautumisen yhteensovittamisen työtavat ja käytänteet, joiden mukaan tätä eri toimijoiden välistä valmiussuunnittelutyötä voidaan tehdä. 4. Päivittäkää valmiussuunnitelmaanne aktiivisesti Hienoa. Nyt teillä on suunnitelma vuodeksi, miten työstätte valittuja uhkamalleja omassa organisaatiossanne. On ensiarvoisen tärkeää, että päivitätte valmiussuunnitelmaanne valmiussuunnittelutyön aikana aktiivisesti – valmiussuunnitelma on työkalu häiriötilanteista selviytymiseksi ja niistä toipumiseksi. Varautuminen tehdään yhdessä. Yhteistyötä kannattaakin jatkaa sidosryhmien kanssa myös valmiussuunnitelman päivitystyössä. Pelastusopisto toivottaa kaikille hyvää kansallista varautumispäivää! Lisätietoja varautumiskoulutuksesta Petri HuttunenYliopettaja029 545 3532, petri.huttunen(at)pelastusopisto.fi
Avoin viestintä tutkimuksesta lisää tietoa ja vahvistaa demokratiaa 23.1.2023 Marraskuussa 2022 julkaistu Tiedebarometri kertoo, että tutkittu tieto kiinnostaa suomalaisia, ja kansalaisten luottamus tieteeseen ja tutkimukseen pysyy korkeana. Luottamus ei kuitenkaan jakaudu kansalaisten keskuudessa tasaisesti. Samalla, kun yhteiskunnalliset kriisit näyttäisivät lisänneen jo ennalta koettua luottamusta, myös tieteeseen ja sen tekijöihin epäillen suhtautuvien epäluottamus on kasvanut entisestään. Epäilijöiden joukko on valtavirtaan nähden pieni, mutta usein sitäkin näkyvämpi ja kuuluvampi. Tässä ajassa tutkijan onkin tärkeää pysähtyä miettimään epäluottamuksen syitä ja keinoja sen hälventämiseen. Viestinnän merkitys luottamuksen rakentamisessa on kiistaton, joten tutkimusviestintää tarvitaan enemmän kuin koskaan. Aktiivisesti viestivä tutkija herättää luottamusta sanoittamalla ja selittämällä, kutsumalla vuorovaikutukseen sekä auttamalla muuttamaan tiedon toiminnaksi. Luottamusta vahvistava tutkimusviestintä ei tarkoita vain tuloksista raportointia Tutkimusviestintä ei ole vain tulosten julkistamista, vaan suunnitelmallinen viestintä on tärkeä ottaa mukaan koko tutkimusprosessiin. Välttämättä aina ei muistakaan, kuinka merkittävä osa luottamuksen rakentumista myös esimerkiksi tutkimuksen kyselylomakkeet tai haastattelurungot ovat. Jos vastaaja kokee esimerkiksi kyselyn ohjaavan vastaamaan tietyllä tavalla, luottamus sen paremmin tutkijaan kuin tutkimukseen ei ainakaan vahvistu. Luottaakseen tutkittuun tietoon kansalaisen tulee luottaa tiedon jakajaan. Tiedebarometrin mukaan suomalaiset uskovat erityisesti tutkijoita, joiden kasvot ja ääni ovat tulleet tutuiksi eri kanavissa. Pelastusalankin tutkimusviestinnän ympärillä on käyty keskustelua tarpeesta näkyville persoonille. Onko meillä tutkimuksesta viestivää ja tunnettua henkilöä, jota yleisöt ymmärtävät ja jonka sanaan he luottavat? Tietääkö media, kehen olla yhteydessä, kun se kaipaa tietoa pelastusalan tutkimuksesta? Erottuakseen viestivirrasta tutkijan on toisinaan uskallettava myös heittäytyä. Vaikka tutkimusviestintä esimerkiksi somessa voi olla viihdyttävääkin, sitä ei tehdä pilailumielessä: someviestintäkin perustuu tavoitteisiin ja se tulee kytkeä vahvasti tutkimuksesta viestimisen kokonaisuuteen. Tutkimuksesta keskustelu edistää tiedon leviämistä ja jalostumista – ja sitä tutkijoilta myös odotetaan Demokraattisessa yhteiskunnassa tutkitun tiedon nähdään lähtökohtaisesti olevan yhteistä omaisuutta. Tutkimustietoa etsitään ja siitä keskustellaan etenkin perinteisessä mediassa, mutta myös verkossa ja somessa. Tutkimuksesta keskustelu on lähtökohtana myös tutkitun tiedon tehokkaalle leviämiselle ja jalostumiselle. Nykyiseen toimintaympäristöön liittyy yhä vahvemmin vaatimus sietää epävarmuutta ja jatkuvia muutoksia. Iloksemme myös Tiedebarometri 2022 osoittaa, että kansalaiset ymmärtävät tiedon muuttuvan tutkimustiedon lisääntyessä, eikä tieteen moniäänisyys rapauta luottamusta niin paljon kuin on uskottu. Tiedebarometrin mukaan suomalaiset luottavat myös tutkijoiden eettisyyteen sekä pitävät heidän osallistumistaan julkiseen keskusteluun omalla asiantuntija-alueellaan hyvänä ja päätöksentekoa hyödyttävänä. Kansalaisten mielestä tutkijoiden ei kuitenkaan pitäisi sekaantua politiikkaan eikä antaa politiikan vaikuttaa näkemyksiinsä Toimiva tutkimusviestintä edellyttää seurantaa ja ennakointia sekä tukea ja resursseja Somessa periaatteessa kuka tahansa voi saada äänensä kuuluviin. Moniäänisyys ja sananvapaus ovat yhteiskuntamme perusarvoja ja demokratian edellytyksiä, mutta ne saattavat tuoda mukanaan myös lieveilmiöitä. Häirintää, uhkailua tai epäasiallisia kommentteja ei tietenkään tule hyväksyä, ja viestijöiden tuleekin punnita myös viestinnän kanaviin liittyviä valintoja tämä huomioiden. Lisäksi organisaatioissa tulee olla selkeä prosessi mahdollisten ongelmatilanteiden käsittelyyn sekä tukea sitä tarvitseville. Tutkimuksesta viestivien työssä jaksamista on tuettava näinä päivinä entistäkin enemmän. Somessa myös erilaiset väärän, valheellisen tai virheellisen tiedon muodot leviävät tehokkaasti. Tutkimuksesta viestivän tehtävänä on tarjota tutkittua tietoa kansalaisten näkemysten ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Näin myös viestintäympäristön seuraaminen, ennakoiva viestintä sekä informaatiovaikuttamisen tunnistaminen ja tarvittaessa siihen reagointi ovat olennainen osa tutkijan ammattitaitoa. Tähän kaikkeen tarvitaan viestinnän resursseja. Onko meillä pelastusalan tutkimuksessa resursoitu riittävästi esimerkiksi some-keskustelun seuraamiseen? Tiedämmekö, millaista keskustelua toimintaamme liittyvistä teemoista käydään? Olemmeko ylipäätään näkyvillä eri kanavissa? Tavoittaako alan tutkimustieto myös epäilijät? Tavoittava, selkeä, inhimillinen ja rehellinen viestintä on tutkijan velvollisuus Tutkittu tieto on vaikuttavaa vain jaettuna ja ymmärrettynä – niin että se voi muuttua toiminnaksi. Tutkimuksesta viestivää voi pitää tulkkina tutkimuksen ja yleisöjen välillä. Tutkijan tehtävänä on myös antaa tieteeseen perustuvia ohjeita, joten hänen vastuunsa viestiä monikanavaisesti, ymmärrettävästi ja eri ryhmien tarpeet huomioiden korostuu. Mahdolliset virheet on uskallettava myöntää, omia näkemyksiään päivittää ja anteeksikin pyytää, jos aihetta siihen on. Viestinnän vaikuttavuutta pohtiessa on myös hyvä miettiä, mitä olisi tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta, jos tutkimuksesta ei olisi viestitty ollenkaan. Aino HarinenTutkijaTutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Pelastusopiston luotsaamaan, Palosuojelurahaston rahoittaman Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa pelastusalan tutkimuksen vaikuttavuutta viestinnällä. Voit lukea hankkeen edellisen blogikirjoituksen täältä: Pelastusalan tutkimus ansaitsee tulla kuulluksi
Vuoden Palomies 2022 -kunnianosoitus yliopettaja Matti Honkaselle 18.1.2023 Pelastustoiminnan johtamisen yliopettajallemme Matti Honkaselle myönnettiin Vuoden Palomies 2022 -kunnianosoitus tänään 18.1. Kunnianosoituksen myöntämisen perusteena oli, että hän on ansiokkaasti kehittänyt pelastusalan johtamismenetelmiä ja osaamista vuosikymmenien ajan. Honkanen on monen johtamismenetelmiä kehittäneen hankkeen ja työryhmän alullepanija ja yhteistyön rakentaja. Myös valtakunnalliset suuronnettomuusharjoitukset ovat hänen kehitystyönsä tulosta. Pelastusalalla hän on toiminut jo neljäkymmentä vuotta. Lisäksi Honkasta kehutaan siitä, että hänellä on aktiivinen ote johtamismenetelmien ja -osaamisen kehittämiseen sekä vaikuttaminen eri pelastustoimen hankkeissa. Perusteissa nousee esiin myös se, kuinka Honkanen ottaa huomioon toiminnassaan koko pelastustoimen, niin opiskelijat kuin pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat. Kysyimme Matilta, tutummin ”Matulta”, millaisia ajatuksia Vuoden Palomies -kunnianosoitus herättää. Miltä tuntuu olla Vuoden Palomies 2022? – Olen erittäin otettu saadessani tämä Vuoden Palomies -tunnustuksen. Valinta vuoden palomieheksi tuntuu hyvältä ja liikuttaa, sillä arvostan suuresti tätä tunnustusta. Tämä lämmittää kovasti mieltäni, onhan tämä suurimpia kunnianosoituksia, mitä tällä alalla voi saada. Mikä sinua innostaa työssäsi? – Olen aina ollut kiinnostunut pelastustoiminnan johtamisesta sekä johtamismenetelmien ja -osaamisen kehittämisestä. Se on yksi keskeinen osa-alue pelastusalalla, ja sen kehittämiselle on aina tilausta. – Yhteistyö on ollut laaja-alaista niin vakituisen henkilöstön kuin sopimuspalokuntalaistenkin kanssa. Verkostot, työryhmät, omat kollegat sekä erityisesti opiskelijat ovat tärkeitä – heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat tuoneet minulle uusia ajatuksia ja sitä kautta kehittänyt asioita. Mitä kaikkea työnkuvaasi tällä hetkellä kuuluu? – Opetan pääsääntöisesti päällystökursseille ja päällystön täydennyskoulutuksissa esikuntatyöskentelyä, tilanne- ja johtokeskusasioita, suuronnettomuuksien johtamista sekä viranomaisyhteistyöhön liittyviä asioita pääasiassa. Myös sähköiset johtamisjärjestelmät ovat minulle läheisiä asioita. Ohjaan opinnäytetöitä ja vastaan vastuullani olevista TKI-hankkeista. Myös asiantuntijatyö kuuluu nykyään tehtäviini. Millaisia terveisiä haluat lähettää matkan varrella mukana olleille ihmisille? – Kiitos niille henkilöille, jotka ovat opettaneet, tukeneet, kannustaneet sekä haastaneet minua pelastusalalla. Näitä henkilöitä on paljon. Annan todella arvoa tälle yhteistyölle! – Pelastusopisto on mahdollistanut kehittämisen ja alalla kehittymisen. On ollut hienoa työskennellä moderneissa opetustiloissa nykyaikaisilla välineillä hienojen työtovereiden kanssa. Pelastusopisto on mahdollistanut monien asioiden testaamisen ja kokeilun ennen kuin olen vienyt asioita käytäntöön. Tästä suuri kiitos Pelastusopiston johdolle, esihenkilöille ja kollegoille. – Erityisesti kiitän perhettäni ja läheisiäni, jotka ovat olleet tukena ja mahdollistaneet sen, että olen voinut olla monessa mukana. Kiitos kannustuksesta ja uskosta tekemisiini. Lämpimät onnittelut koko Pelastusopiston puolesta Matu! Lisätietoja Matti HonkanenYliopettaja029 545 3459, matti.honkanen@pelatusopisto.fi Vuoden Palomies on tunnustuksenosoitus esimerkillisestä toiminnasta, erityistä tunnustusta ansaitsevan pelastustehtävän suorituksesta tai muusta teosta, joka kohottaa pelastusalan, pelastuslaitosten tai palokuntien arvonantoa. Valinnan tekee vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL). Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien. Vuoden palomies 2022 julkistettiin Vuoden Palomies 40 vuotta -juhlatilaisuudessa Säätytalolla.
Sammutustekniikkahankkeen webinaareissa ennätysmäärä osallistujia – tallenne katsottavissa 28.1. asti 13.1.2023 Palosuojelurahaston rahoittamassa Sammutustekniikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa -hankkeessa tuotetut julkaisut esiteltiin eilen kahdessa samansisältöisessä webinaarissa. Webinaarin aihe koettiin kiinnostavaksi ja tärkeäksi: webinaareja oli kuuntelemassa päivän aikana yli 1200 henkilöä! Kiitämme kaikkia webinaariin osallistuneita aktiivisuudesta. Webinaarin tallenne on katsottavissa 28.1.2023 saakka. Uudet julkaisut ovat veloituksetta saatavilla Pelastusopiston www-sivuilta. Alla suorat linkit julkaisuihin. Rakennuspalon sammutus Uudet energiamuodot liikennevälineissä ja energiavarastoissa – Sammutustaktiikka ja -tekniikka Lisätietoja Ismo Huttu Yliopettaja, hankkeen projektipäällikkö029 545 3440, ismo.huttu@pelastusopisto.fi
Vuoden 2022 opettajaksi valittu Jyrki Laakso: ”Työ on kauttaaltaan opettavaa ja innostavaa” 11.1.2023 Pelastusopiston Oppilasyhdistys valitsi Vuoden Opettajaksi 2022 Jyrki Laakson. Valintaa perusteltiin sillä, että Laakson opetustapa on pelastajaläheinen, tarpeeksi jämerä, johdonmukainen ja reilu. Laakso on myös opiskelijoiden mukaan hyvä opettamaan ja pitää porukan kuosissa, mutta pystyy myös heittämään vitsiä. Miltä tuntuu, kun opiskelijat valitsivat sinut vuoden opettajaksi? Vuoden opettajaksi valitseminen yllätti. Totta kai tuntuu hyvälle, että semmoisen valinnan sai. Valinnan ovat tehneet opiskelijat, ja juuri siksi se tuntuu erityisen hyvälle. Ajatus siitä, että asioita on tullut tehtyä oikein, ja oppikin mennyt perille, vahvistuu tämän valinnan myötä. Kuinka kauan olet toiminut opettajana? Mitä olet opettajavuosien aikana oppinut? Tulin taloon elokuussa 2019 vuoden määräaikaisella sopimuksella. Tykkäsin työstä ja tykkään edelleen. Oli siis itsestäänselvyys, että haluan taloon jäädä, ja määräaikaisuuttani jatkettiin jälleen vuodella edeltävän loputtua. Helmikuussa 2021 sain vakituisen viran. Opettajavuosina olen oppinut – ja opin edelleen – paljon asioita ihmisen kohtaamisista: opin tutustumaan uusiin erilaisiin ihmisiin ja paljon kaikkea muuta. Tämä työ ei ole pelkkää opettamista, vaan kehittämistä yhteistyötä muiden viranomaisten ja edustajien kanssa. Työ on kauttaaltaan opettavaa ja innostavaa, parasta tietenkin oman opetusporukan touhuaminen harjoitusalueella. Mikä opetustyössä on parasta? Opetuksessa parasta on se, että saa työskennellä motivoituneiden ja opinhaluisten opiskelijoiden kanssa. Tietysti kirsikkana kakun päälle tulee se, kun huomaa päivän päätteeksi, että piru vie, oppihan menee hyvin perille. Millaisia Pelastusopiston opiskelijat mielestäsi ovat? Pelastusopiston opiskelijat ovat motivoituneita, urheilullisia sekä helposti lähestyttäviä. Heidän kanssaan on helppo sopia ja käsitellä asioita, yhteistyö opiskelijoiden kanssa toimii hyvin. Millaisia terveisiä haluat lähettää opiskelijoille? Tsemiä opintoihin niin uusille kuin vanhoille opiskelijoille. Tehdään hommat tosissaan ja hyvin, mutta pieni pilke silmäkulmassa ei ole pahitteeksi koskaan.