OKA – Pelastustoimen yhteinen osaamisenkartoitusmalli 12.4.2023 Etusivu OKA – Pelastustoimen yhteinen osaamisenkartoitusmalli Hankkeen kesto:8.12.2016–1.7.2018Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Pelastustoimen yhteinen osaamisenkartoitusmalliPäivystävän päällikön ja päivystävän palomestarin tasoille sekä tilannekeskushenkilöstölle.Pelastustoimen kumppanuusverkoston pelastustoiminnan palvelualueen kokouksessa 4.2.2016 päätettiin perustaa pelastuslaitosten ja Pelastusopiston yhteistyössä hanke valtakunnallisen johtamisen testimallin luomiseksi. Tarkemmin malli on päivystävän päällikön P20 ja päivystävän palomestarin P30 johtamistasoille sekä tilannekeskushenkilöstölle. Samalla päätettiin perustaa työryhmä, jonka koollekutsujana on Matti Honkanen ja jäseninä Maria Murtola, Keijo Kangastie sekä Heikki Kervinen. Palosuojelurahasto myönsi Pelastusopistolle erityisavustusrahoituksen Pelastustoimen yhteiselle osaamisenkartoitusmallin hankkeelle. Hanke on Pelastusopiston ja pelastuslaitoksien yhteishanke. Hankkeen tavoitteet Hankkeessa luodaan ST IV-tasolle auditoidulle koulutusalustalle osaamisenkartoitus malliHanke luo mahdollisuuden Pelastusopistolle ja pelastuslaitoksille tuottaa omia / sekä yhteisiä pelastustoimeen testimalleja KOULUMAALI alustalle.Luodaan yhteiset ja tasalaatuiset osaamisenkartoitusmallit päivystävän päällikön P20 ja päivystävän palomestarin P30 johtamistasoille sekä tilannekeskushenkilöstölle.Luodaan yhteiset arviointikriteerit Hyödyt pelastustoimen näkökulmasta Hanke yhdenmukaistaa laadullisen arvioinnin tasalaatuisuutta yhdenmukaisilla materiaaleilla ja oppimisympäristöllä. Hanke mahdollistaa pelastustoimessa muodostuvien kyseisten osaamistarpeiden toteuttamisen kustannustehokkaasti verkkoympäristössä. Tuottaa yhdenmukaisen osaamisen kartoituksen mallin Pelastusopistolle ja pelastuslaitoksille. Hanke tulee vähentämään Pelastusopiston ja pelastuslaitosten kuormitusta osaamisenkartoituksien suunnittelussa ja rakentamisessa. Hanke kiinteyttää Pelastusopiston ja pelastuslaitosten yhteistyötä. Yhtenäistää ja parantaa pelastustoiminnan johtamisen laatua koko maassa Hankkeen lopputuloksena syntyy pelastustoimen yhteiseen käyttöön osaamisenkartoitusmallit, arviointikriteerit ja osaamisentasot päivystävän päällikön ja päivystävän palomestarin johtamisentasoille sekä tilannekeskustoimintaan. Hankkeessa KOULUMAALI-alustalle (Moodle) viedään yhtenäinen osaamisen kartoitukseen tarvittava materiaali päivystävän päällikön ja päivystävän palomestarin johtamisen tasoille. Hankkeessa tuotetaan pelastuslaitoksien kouluttajien ja oppilaitoksen opettajien osaamisen arviointien avuksi oleva aineisto. Koulutusalusta sisältää työkalut osaamisen arviointiin. Hankkeen aikainen materiaalin ja koulutusalustan ylläpito on arvioitu hankkeen kustannuksiin. Lisätietoja Matti HonkanenYliopettaja029 545 3459Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää: mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen 12.4.2023 Etusivu Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää: mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Hankkeen kesto:1.9.2018–29.2.2020Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää oli tutkimus- ja kehittämishanke, josta saatiin uutta tietoa pelastuslaitosten turvallisuusviestinnän kehittämistyön pohjaksi. Hankkeen painopiste oli uusien menetelmien testauksessa ja kehittämisessä, ja erityinen kiinnostus kohdistui mobiilipelien mahdollisuuksiin alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämisessä.Hankkeessa toteutettavan tutkimuksen avulla selvitettiin alakouluikäisten ja heidän opettajiensa näkemyksiä turvallisuuskasvatuksesta sekä mobiilipelien käyttämisestä sen välineenä. Samanaikaisesti tutkimuksen kanssa tehtiin kehittämistyötä työryhmässä ja verkostossa, joihin osallistui henkilöitä pelastuslaitoksilta, kumppanuusverkostosta, valtionhallinnosta, alan järjestöistä ja Pelastusopistolta. Tutkimuksen, työryhmätyöskentelyn sekä verkostoissa käytyjen keskustelujen tuottaman tiedon perusteella hankkeessa kehitettiin mobiilipelipilottia myöhempään valtakunnalliseen käyttöön.Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kakkosluokkalaisia ja heidän opettajiaan sekä toteuttamalla kyselyjä ja pelipilottien testauksia kohderyhmän parissa. Tutkimuksesta saatuja tuloksia tuotiin säännöllisesti hankkeen työryhmätapaamisiin, ja kohderyhmien näkemyksiä hyödynnettiin työryhmässä työstettävän mobiilipelipilotin kehittämisessä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu lähtee sen selvittämisestä, millaisessa mediaympäristössä kohderyhmät elävät, millaisia sisältöjä mielellään kuluttavat ja mitä kanavia käyttävät. Ja miten näitä digitaalisten mediasisältöjen elementtejä voisi mahdollisesti hyödyntää heidän turvallisuustietoisuutensa lisäämisessä? Kehitettävää sovellusta testattiin pilottiluokkien kanssa, ja testauksista saatua tietoa hyödynnettiin pelin edelleen kehittämisessä. Tavoitteena oli selvittää paitsi mobiilipelien potentiaalia turvallisuuskoulutuksen kehittämisessä, myös sitä, miten tehokkaiksi eri turvallisuusviestinnän keinot koettiin tämän valitun kohderyhmän parissa.Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää paitsi laitosten turvallisuusviestintäkäytäntöjen kehittämisessä, myös esimerkiksi pelastusalan koulutuksen suunnittelussa sekä turvallisuusviestinnän vaikuttavuuden mittaamisen kehittämisessä. Hankkeen toiminta-aika on elokuusta 2018 helmikuun loppuun 2020. Hankkeen tuottamat julkaisut ja raportit Hankkeen yhteenveto: Käyttäjien näköistä, toiminnallista ja tuloksellista turvallisuuskasvatusta alakoululaisille. Maaliskuu 2020 (PDF, 2,38 Mt) Hankkeen osajulkaisu 6/2019: Digitaalisista peleistä tehoa turvallisuuskasvatukseen? Joulukuu 2019 (PDF, 1,11 Mt) Hankkeen osajulkaisu 5/2019: Kokemuksia käyttäjäkeskeisestä mobiilipelin kehittämisestä turvallisuuskasvatukseen. Joulukuu 2019 (PDF, 1,26 Mt) Hankkeen osajulkaisu 4/2019: Näkökulmia pelastuslaitosten turvallisuusviestinnän vaikuttavuuden arviointiin. Joulukuu 2019 (PDF, 1,84 Mt) Hankkeen osajulkaisu 3/2019: Turvallisuus, pelaaminen ja turvallisuudesta oppiminen alakoululaisen arjessa. Marraskuu 2019 (PDF, 2,76 Mt) Hankkeen osajulkaisu 2/2019: Turvallisuuskasvatusta pelaamalla. Kesäkuu 2019 (PDF, 779 kt) Hankkeen osajulkaisu 1/2019: Hyvä renki mutta huono isäntä. Huhtikuu 2019 (PDF, 1,14 Mt) Lisätietoja Aino HarinenTutkijap. 0295 453 531Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Työturvallisuuden harjoitusalue 12.4.2023 Etusivu Työturvallisuuden harjoitusalue Hankkeen kesto:1.4.2016–31.12.2018Hankkeen rahoitus:Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus ja PelastusopistoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Työturvallisuuden harjoitusalueella harjoiteltiin työturvallisuustaitoja todenkaltaisissa työtilanteissa aktiivisessa pienryhmäopetuksessa erilaisia harjoituskohteita hyödyntäen. Käytännön harjoittelu edistää yritysten työntekijöiden työturvallisuuskäytäntöjen oppimista ja omaksumista, jolloin työturvallisuuskäytänteet osataan paremmin huomioida osana päivittäistä työtä. Näin pystytään vähentämään työtapaturmia aiheuttavia riskejä ja sitä kautta työtapaturmia.Työturvallisuuden harjoitusalueen rakentuminen Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen käynnistyi keväällä 2016. Työturvallisuuden harjoitusaluetta rakensi noin 30 sopimuskumppania ja lisäksi mukana oli laaja joukko yhteistyökumppaneita. Sopimuskumppanit voivat käyttää aluetta oman henkilöstönsä koulutus- ja harjoituskäytössä sekä yleisissä esittelytarkoituksissa. Sopimuskumppanit vastasivat harjoituskohteiden rakentamisesta.Työturvallisuuden harjoitusalue -hanke tuki Työturvallisuuden harjoitusalueen alkuvaiheen toteutusta ja rakentamista.
BROADMAP – Mapping Interoperable EU PPDR Broadband Communication Applications and Technology 12.4.2023 Etusivu BROADMAP – Mapping Interoperable EU PPDR Broadband Communication Applications and Technology Hankkeen kesto:1.5.2016–30.4.2017Hankkeen rahoitus:H2020Hankkeen koordinointi:Public Safety Communications Europe (PSCE), Luxemburg Hankkeen kuvaus Viranomaisten selvityshankkeessa määriteltiin tulevaisuuden laajakaistaratkaisun yhteistoiminnalliset sovellukset ja teknologiaratkaisut, arvioitiin mahdollisia teknologiaratkaisuja ja niiden jatkokehittämistarpeita sekä laadittiin siirtymävaiheen tiekarttaratkaisu mahdolliseen esikaupalliseen hankintaan tähtäävään hankkeeseen. Suomesta osallistui sisäministeriön koordinoimana pelastustoimi, poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset sekä Suomen Erillisverkot viranomaisverkko-operaattorina.Suomen näkökulmasta hanke linkittyi keskeisesti Suomen Erillisverkkojen julkaisemaan viiden askeleen ohjelmaan mobiiliviranomaislaajakaistaan siirtymisestä. Hanke tuki kaikkien turvallisuusviranomaisten yhteisten johtamisjärjestelmien (TUVE, KEJO, ERICA, VITJA) käyttöönottoa. Lisäksi hankkeen tavoitteet olivat linjassa poliisin mobiilistrategian kanssa. Hanke muotoutui suomalaisen viranomaistutkimustyön ja kansainvälisen verkostovaikuttamisen tuloksena. Hanke oli avain yhteisen eurooppalaisen viranomaistoimintatavan ja -ratkaisujen kehittämiseen.
Uudessa täydennyskoulutuksessa opeteltiin kuva- ja videoaineistojen analyysia ja hyödyntämistä pelastustoiminnan johtamisessa 4.4.2023 Järjestimme Kuva- ja videopalvelun käyttäminen ja tulkinta pelastustoiminnan aikana -täydennyskoulutuksen Tampereella 15.–16.3.2023 yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Uudelle koulutukselle oli tarvetta, koska pelastustoimen kuva- ja videomateriaalin analysointiin ja hyödyntämiseen ei ole ollut aiemmin tarjolla koulutusta, vaikka onnettomuuspaikoilla tuotetaan runsaasti kuva- ja videomateriaalia. Koulutuksen teemoja olivat pelastustoiminnan johtamisen ja tilannekeskuksen muuttuva ja kehittyvä toimintaympäristö, kuva-analyysi ja sen tavoitteet. Osallistujat pääsivät syventämään opittuja asioita tekemällä itse kuva-analyysia. Lisäksi kurssilla kuultiin asiantuntijaluento tekoälystä ja sen potentiaalista kuva-analyysissa. Koulutus oli suunnattu pelastustoiminnan johtajille, tilanne- ja johtokeskushenkilöstölle, muille viranomaisille ja yhteistyötahoille sekä ylipäätään asiasta kiinnostuneille. Tällä kertaa koulutukseen osallistui pääasiassa pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen henkilöstöä. Laadukas kuva-analyysi vaatii loogista ja tavoitteellista työskentelyä Koulutuksessa yhdistettiin yleisiä kuva-analyysin periaatteita pelastustoiminnan johtamisen erityispiirteisiin. Osallistujat pääsivät pohtimaan, miten pelastustoiminnan johtamisen taktiset yleisperiaatteet ja tilannekohtainen harkinta yhdistetään kuvasta saatuun tietoon, ja miten tällainen yhdistelmä parantaa tilannetietoisuutta ja antaa lisätietoa päätöksentekoon. Kuva-analyysin tekemisessä painotettiin loogista ja tavoitteellista työskentelyä sekä teoreettista ja käytännönläheistä työskentelytapaa. Pelkkä intuitiivinen tutkiminen kun voi johtaa kuva-analyysissa virhetulkintoihin ja hätiköityihin johtopäätöksiin. Lisäksi koulutuksessa käytiin läpi eri johtamistasoja ja pohdittiin, millaisia vaatimuksia kuvaaminen eri tasoilla aiheuttaa. Osallistujat pääsivät käymään läpi myös erilaisten kuvamateriaalin lähteiden erityispiirteitä ja arvioitiin kuvaamiseen liittyviä haasteita ja riskejä. ”Kuvien analysoinnille selkeä tarve pelastustoimessa” Koulutukseen osallistunut Varsinais-Suomen palomestari Eemu Hyvönen kehui koulutusta erinomaiseksi kokonaisuudeksi. ”Koulutus tarjosi osallistujille alkuun Pelastusopiston opettajien toimesta ajankohtaiskatsauksen muuttuvaan ja kehittyvään pelastustoiminnan johtamisen toimintaympäristöön, minkä jälkeen Tampereen ammattikorkeakoulun media-alan opettajat lähtivät syventämään kurssilaisia kuvaamisen ja kuva-analyysin saloihin. Kurssilaisille kerrottiin muiden muassa erilaisia tunnistustapoja ja havainnointia kuvista, sekä sitä, miten kuva voi myös johtaa joissain tilanteissa harhaan. Iltapäivästä näitä tietoja ja taitoja sitten jo alettiinkin törmäyttämään pelastustoiminnan johtamisen kanssa sovellettujen ryhmäanalyysitehtävien parissa. Opiskelijoille annettiin kuvia erilaisista onnettomuustilanteista ja keskustellen käytiin läpi havaintoja, joita yleisöstä nousi juuri opetettujen analyysimenetelmien jälkeen.” Hyvösen mukaan oli mielenkiintoista huomata, miten eri puolilla Suomea kuvaamisen tarpeet ja haasteet ovat hyvin samanlaisia. ”Keskeistä antia kurssin ja kurssilla käytyjen keskusteluiden perusteella on, että kuvien analysoinnille on selkeä tarve pelastustoimessa. Analysoidut kuvat tuottavat tunnistettua lisäarvoa pelastustoiminnan johtamiselle, kun ne ovat oikea-aikaisesti ja ennakoiden tuotettu pelastustoiminnan johtajalle. Ennen kaikkea kuvien tulee vastata johtamisen vaativuuteen ja tuottaa lisäarvoa sille johtamistasolle, jolle se on tuotettu. Teknistä kamerakuvaa tuottaessa keskitytään teknistä päätöksentekoa tukeviin kamerakuviin ja vastaavasti taktista kamerakuvaa taktisen päätöksenteon tueksi. Toki materiaalit voivat kumuloitua, kuten johtamistasotkin, mutta pääasiallisesti tuotetun kuvan tulee vastata kyseisen johtamistason vaativuuteen, johon kuva tuotetaan. Keskeinen asia on, että tuotetaanko kuvaa tilanteesta vai tuotetaanko tilannekuvaa. Suosittelen vahvasti kyseistä kurssia erityisesti päivystävälle päällystölle, sekä tilanne- ja johtokeskushenkilöstölle, sillä aihe tulee olemaan joka päivä yhä enemmän ja enemmän arkipäivää pelastustoimessa.” Koulutukselle suunnitteilla jatkoa Täydennyskoulutus sai positiivisen vastaanoton osallistujilta kurssien vetäjien, Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkasen ja TAMK:in lehtori Pekka Pöyryn mukaan. Ryhmä täyttyi nopeasti, joten koulutukselle on selkeä tarve. TAMKin ja Pelastusopiston yhteistyö tulee mitä luultavammin saamaan jatkoa. ”Meillä on ajatus, että samantyyppistä koulutusta järjestetään uudelleen. Tämän koulutuksen käyneille voisi hyvinkin järjestää myös jatkokoulutuksen” Honkanen pohtii. ”TAMKissa on kiinnostavaa annettavaa pelastusalalle, joten olemme halukkaita jatkamaan yhteistyötä” toteaa Pöyry. Lisätietoja Matti HonkanenYliopettaja029 545 3459, matti.honkanen@pelastusopisto.fi