Pelastustoimella oli vuonna 2020 yhteensä 104 350 pelastus- ja avunantotehtävää. Tehtävämäärät olivat edelleen laskusuunnassa vuoden 2018 huippulukemista. Myös tulipalojen määrä jatkoi laskusuhdannetta. Vahingontorjuntatehtävissä oli runsaasti nousua, tehtävämäärissä päästiin lähes vuoden 2011 huippulukemiin.

Tulipalojen määrä väheni edelleen aikaisempiin vuosiin nähden

Rakennuspaloja oli viime vuonna 1850, kun vuonna 2019 rakennuspaloja oli yhteensä 2050. Kokonaisuudessaan tulipaloja oli viime vuonna yhteensä 12 500 tehtävää. Näihin luetaan mukaan rakennuspalot, rakennuspalovaarat, maastopalot, liikennevälinepalot ja muut tulipalot. Vuonna 2019 vastaava luku oli 12 700. Pelastuslaitoksilla oli vuonna 2020 yhteensä 4 860 hälytystä rakennuspaloihin ja rakennuspalovaaroihin, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 5 190 tehtävää. 

Muiden tulipalojen osuus nousi hieman aikaisemmasta vuodesta. Vuonna 2020 muita tulipaljoja oli 2440, kun vuonna 2019 muita tulipaloja oli 2330 kpl.

Vuoden 2020 liikenneonnettomuudet laskivat aikaisempien vuosien tasolle

Vuonna 2019 liikenneonnettomuuksia oli tilastollisesti enemmän, yhteensä 17 250. Liikenneonnettomuudet olivat aikaisempaa pienempiä ja henkilövahinkoja tapahtui myös vähemmän. Vuonna 2020 liikenneonnettomuuksia, joihin pelastustoimi hälytettiin, oli 15 690 tehtävää. Määrä vastaa aikaisempien vuosien tasoa. Pelastuslaitokset kirjasivat 846 henkilön loukkaantuneen tai kuolleen liikenneonnettomuuksissa.

Korona vaikutti pelastustoimen ensihoitotehtävien määrään

Pelastustoimen ensihoidon avustamistehtäviä oli yhteensä 19 070, joista ensivastetehtäviä oli yhteensä 14 020 tehtävää. Vuonna 2019 ensivastetehtäviä oli yhteensä 23 010. Pelastustoimen ensivastetehtävät ovat olleet 22 000-25 000 vuositasoilla.

Muita huomioita vuoden 2020 tehtävistä

Vuonna 2020 vahingontorjuntatehtävien määrä nousi huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Pelastustoimen tehtävämäärissä suurimmat vuosittaiset vaihtelut ovat havaittavissa vahingontorjuntatehtävissä, jotka ovat pääasiassa myrskyjen tai muiden sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia tehtäviä. Viime vuonna vahingontorjuntatehtäviä oli 15 990 tehtävää kun vuonna 2019 tehtävämäärä oli 8 080. Yli 11 000 tehtävämääriin on päästy vain vuosina 2015 ja 2013. Vuonna 2011 vahingontorjuntatehtäviä oli yhteensä 16 690 tehtävää.

Ihmisenpelastustehtävät ovat olleet vuosittain 2300-2200 tehtävämäärissä. Vuonna 2020 ihmisenpelastustehtäviä oli 2100, kun vuonna 2019 vastaava määrä oli 2310 tehtävää. Vesipelastustehtävissä oli tehtävämäärän nousua. Vuonna 2020 tehtäviä oli 440, kun vuonna 2019 tehtäviä oli 340. Maastopelastustehtävissä tehtävämäärä oli 360 vuonna 2020, kun vuonna 2019 tehtävämäärä oli 430.

Katso pelastustoimen tehtävien tilastot vuosilta 2016-2020.

Lisätietoja:

Heidi Liukkonen, suunnittelija, heidi.liukkonen@pelastusopisto.fi puh. 029 545 3411

Jarno Ruusunen, tutkimusjohtaja, jarno.ruusunen@pelastusopisto.fi puh. 029 545 3404

Pelastusopisto, Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Pelastusopisto aloitti viime keväänä OKA 2 -osaamiskartoitushankkeen toteuttamisen yhdessä pelastuslaitosten kanssa. Hankkeessa luodaan ST IV-tasolle auditoidulle koulutusalustalle yhteinen ja yhdenmukainen osaamisenkartoitusmalli alipäällystölle ja sopimuspalokunnan ryhmänjohtajille. Se on jatkoa OKA 1-hankkeelle, jossa laadittiin osaamiskartoitusmallit P20-, P30- ja TIKE -henkilöstölle. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto.

• OKA 2-hankkeen ytimessä on ja sen keskeinen tuotos tulee olemaan kaikille johtamistasoille tuleva sähköinen arviointisovellus, Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen kertoo.

Mediamaisteri Oy:n toteuttaman sovelluksen avulla arvioidaan osaamista muun muassa eri johtamistasoilla ja eri onnettomuustyypeissä, kuten rakennuspaloissa, vaarallisten aineiden onnettomuuksissa ja liikenneonnettomuustilanteissa. Hankkeen tuottama materiaali pitää sisällään kirjallisia tehtäviä, simulaatioita ja videoita, joiden pohjalta osaamiskartoitukseen osallistujan on osattava valita oikeat ratkaisut kulloisessakin tilanteessa. Arvioija seuraa ratkaisujen tekemistä ja merkitsee suoritukset sovellukseen.

• Tähän asti arvioinnit on tehty manuaalisesti paperille. Se on todettu melko työlääksi. Kaikki tiedot ovat olleet vähän siellä täällä, ja tietojen yhdisteleminen on saattanut olla melko hankalaa, Honkanen toteaa.

Harjoituksiin ja loppuarviointeihin

Matti Honkasen mukaan uusi sähköinen arviointisovellus nopeuttaa ja helpottaa arvioijan työtä, parantaa arvioinnin tasalaatuisuutta ja selkeyttää koko arviointiprosessia, mistä on hyötyä sekä arvioijalle että arvioitavalle, ja lisäksi koko organisaatiolle.

• Sovellus antaa mahdollisuuden myös jonkin yksittäisen asian arviointiin organisaatiotasolla. Voimme sen avulla tarkastella esimerkiksi sitä, onko pelastuslaitostasolla VIRVE-radiopuhelimen käyttämisessä kehittämistä tai ontuuko tiedottaminen jossain kohtaa.

Hankkeessa on laadittu muun muassa valmiita arviointilomakkeita arvioijan valittavaksi tilanteen ja tarpeen mukaan. Sovellus myös tuottaa automaattisesti palauteraportit sekä arvioijalle että koulutettavalle.

• Tulevaisuudessa kaikki pelastusalan ammattilaiset, jotka valmistuvat Pelastusopiston alipäällystö- tai päällystökurssilta, ovat suorittaneet osaamiskartoitukset. Heidän suoritukset on arvioitu uutta arviointisovellusta käyttäen niin harjoituksissa kuin loppuarvioinnissa. Myös pelastuslaitokset voivat käyttää sovellusta arvioinneissaan oman henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen, Honkanen sanoo.

Sisältö tuotetaan omalla porukalla

Pelastusopistolla on ollut jo useita vuosia käytössään pelastuslaitosten yhteinen verkko-oppimisympäristö, Koulumaali. Järjestelmä on rakennettu Mediamaisterin Pinja-käyttöliittymän pohjalle.

Uusi sähköinen arviointisovellus rakennettiin osaksi Koulumaalia, mutta kuitenkin erilliseksi osiokseen.

• Oli kätevää, ettei taas tarvinnut ottaa jotain uutta systeemiä käyttöön, Honkanen sanoo.

Sisältöä niin olemassa olevaan oppimisympäristöön kuin uuteen arviointisovellukseen Pelastusopisto tuottaa omin voimin yhdessä pelastuslaitoksien henkilöstön kanssa.

• Teimme aluksi käsikirjan eri onnettomuustyyppeihin siitä, mistä asioista haluamme arviointia. Listasimme kaikki eri onnettomuustyypit ja eri kokoiset onnettomuudet sekä niiden onnettomuuskuvaukset, tavoitteet ja sisällöt. Sen jälkeen kirjoitimme käsikirjoitukset, jonka jälkeen pääsimme tuottamaan videoita, sivuja, simulaatioita ja muita esityksiä.

Mediamaisterin tehtävänä on ollut huolehtia teknisistä ratkaisuista ja graafisesta ulkoasusta.

• Keräsimme koko projektin ajan asiakaspalautetta ja kehitimme arviointisovellusta sen perusteella. Näin saimme rakennettua käyttötarkoitukseensa erittäin hyvin soveltuvan ratkaisun, Mediamaisterin operatiivinen johtaja Ari Pajula toteaa.

Honkasen mukaan yhteistyö Mediamaisterin kanssa on sujunut mallikkaasti ja vuoropuhelua on käyty vähintään viikoittain.  

• Hanke on ollut iso ja vaativa, mutta mielenkiintoinen. Vastaanotto on ollut myönteinen ja näkisin, että muidenkin viranomaisten kannattaisi siirtyä koulutustoiminnassaan sähköiseen arviointiin, hän toteaa.

Alla esimerkkikuvia arviointisovelluksen luonnos näkymistä

Kuva 1. Kuvassa on esitetty arvioinnin aloituksessa valittavat taustatiedot.

Kuva 2. Esimerkki arvioitavista asioista joukkueenjohtajan antamasta käskystä 1. ryhmän johtajalle.