RescEU CBRN -varastointihanke

Pelastus- ja turvallisuustutkimuksen vuosikirjaa on julkaistu vuodesta 2019 alkaen. Vuosikirja on alusta alkaen noudattanut tieteellistä vertaisarviointia, mutta sen ensimmäiset neljä numeroa ilmestyivät Pelastusopiston omassa sarjassa, joka ei ollut erikoistunut tieteellisten vertaisarvioitujen tutkimustulosten julkaisemiseen.

Vuonna 2024 Pelastusopisto perusti uuden julkaisusarjan tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen. Sarja toimii pelastus- ja turvallisuusalan tutkimuksen kotimaisena tieteellisenä julkaisukanavana ja tällä tavalla tukee alan tieteellistä kehitystä ja tutkimusyhteistyötä. Sarjassa julkaiseminen on maksutonta.

Juuri julkaistu Pelastus- ja turvallisuustutkimuksen vuosikirjan kuudes vuosikerta on samalla toinen Pelastus- ja turvallisuusalan tutkimus -sarjan julkaisu. Pelastus- ja turvallisuusalan tutkimus -sarja kuuluu julkaisufoorumin tasoluokkaan 1.

Pelastusopisto on julkaissut tutkimusraportin pelastajatutkinnon antamista työelämävalmiuksista. Selvityksen kohteena olivat vuosien 2022 ja 2024 välillä työelämään siirtyneet pelastajat, mutta arvioita heidän työelämävalmiuksistaan ei pyydetty heiltä itseltään vaan heidän esihenkilöiltään.

Työelämäpalautteen yleisarvio sijoittuu tyydyttävän ja hyvän välille ja pyöristyy hyvälle tasolle (2,7). Lähes kaikissa osaamisalueissa keskiarvo pyöristyy hyvälle tasolle. Poikkeuksen muodostaa hallinnon ja johtamisen osaamisalue, jonka keskiarvo jää tyydyttäväksi (2,2).

Ammattiopinnoista pelastustoiminnan valmiudet arvioitiin keskimäärin korkeimmalle tasolle. Ainoastaan valmiudet pelastusajoneuvon kuljettamiseen arvioitiin tyydyttäviksi (2,3). Noin puolessa pelastustoiminnan valmiuksista vähintään 40 prosenttia vastaajista arvioi osaamistason korkeintaan tyydyttävälle tasolle, mikä viittaa vaihteluun pelastajien osaamistasossa. Ne valmiudet, joissa hajontaa oli paljon ja joissa keskiarvo jäi matalimmaksi, ovat kemikaalisukellus (2,6), ihmisten toiminnan ymmärtäminen kriisitilanteissa (2,6), kalustonhuolto (2,6), korkealla työskentely (2,6), vaarallisten aineiden torjuntatoimenpiteet (2,6) ja pelastusajoneuvon kuljettaminen (2,3).

Ensihoidon osaamisalueella yhtäkään valmiutta ei arvioitu keskimäärin tyydyttävälle tasolle, mutta kahdessa heikoimman keskiarvon saaneessa valmiudessa oli melko paljon hajontaa. Ensihoidon valmiuksista kehittämiskohteeksi voidaankin nostaa toisena jäsenenä toimiminen hoitotason yksikössä sekä sosiaalisten hätätilanteiden tunnistaminen ensihoidossa.

Onnettomuuksien ehkäisyn valmiuksia ei pidetty keskimäärin kovinkaan tärkeinä. Poikkeuksen muodostaa melko tärkeänä pidetty rakennusten palotekniset ratkaisut pelastustoiminnan tukena. Sen taitotaso arvioitiin kuitenkin keskimäärin tyydyttäväksi (2,4) nostaen sen kehittämiskohteeksi.

Selkeänä kehittämiskohteena esille nousivat myös pelastajien käden taidot. Pelastusopisto on vahvistanut käden taitojen koulutusta osana pelastajan perusopintoja. Tällainen tunnistetuista kehittämistarpeista johtuva kehittämistyö on kuitenkin aina pois jostakin muusta, koska pelastajakoulutus on tiivis, vain 90 opintopisteen kokonaisuus.

Tutkinnon laajentamiselle on tilausta sekä osaamistason nostamiseksi että kattavamman osaamisprofiilin tuottamiseksi. Tutkinnon laajentamista puoltaa myös toimintaympäristömuutosten edellyttämät entistä laajemmat tiedolliset ja tietotekniset valmiudet sekä kehittämisosaamisen vaatimukset.

Marko Juutinen
erikoistutkija

Mimmi Tolvanen
tutkimusjohtaja