Pelastusopiston toteuttamassa CBRN-yhteensopivuusselvityksessä kartoitettiin pelastuslaitosten ja eräiden turvallisuusviranomaisten tämänhetkistä laite- ja materiaalikantaa ja miten ne toimivat yhteen Suomessa hallinnoitavan rescEU CBRN -valmiusvaraston laitteiden ja materiaalien kanssa. CBRN-valmiusvaraston materiaaleilla ja kalustolla varaudutaan biologisten (B), kemiallisten (C), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin ja onnettomuuksiin.

Selvityksessä tunnistettiin keskeiseksi tekijäksi CBRN-tilanteissa toimimiselle ja materiaaliavun hyödyntämiselle kentällä toimivien viranomaisten kyky tunnistaa tilanne ja ryhtyä tarvittaviin toimiin henkilöiden suojaamiseksi sekä avun pyytämiseksi. Selvityksen mukaan kaikilla suomalaisilla viranomaisilla on korkean tason CBRN-osaamista, mutta osaamisen taso vaihtelee tehtävittäin ja alueittain. CBRN-tilanteisiin tarkoitettua kalustoa on hankittu pitkän ajan kuluessa, minkä vuoksi viranomaisilla on käytössään huomattavan monia eri mallisia laitteita samaan tarkoitukseen.

Selvitys tuotti toimenpidesuosituksia sekä kansallisen että Euroopan unionin tason CBRN-kyvykkyyksien kehittämiseksi. Selvitys suosittaa mm. yhtenäisen CBRN-osaamisen mittariston luomista EU-tasolle, jotta kansainvälistä apua olisi helpompi suunnata toimijoille, joilla on valmiudet sitä käyttää.

Valmiusvarastot ovat EU:n yhteisiä reservejä

RescEU-valmiusvarastot ovat EU:n yhteisiä strategisia varastoja. Niitä otetaan käyttöön Euroopan komission päätöksellä tilanteissa, joissa maan omat voimavarat eivät riitä tilanteesta selviytymiseen. Varastot on tarkoitettu ensisijaisesti EU-jäsenmaille, mutta niitä voivat saada käyttöönsä myös EU:n pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat kymmenen maata, jotka ovat pääasiallisesti EU-maiden naapurimaita, kuten Ukraina.

Yhteensopivuusselvitys on osa rescEU CBRN -varastointihanketta. Euroopan komission rahoittamassa hankkeessa Suomeen on varastoitu CBRN-tilanteissa tarvittavia laitteita, materiaaleja ja lääkevalmisteita. CBRN-uhkatilanteet ovat harvinaisia, mutta niiden vaikutukset voivat levitä hyvinkin laajalle.

RescEU CBRN -varastointihankkeen yhteensopivuusselvityksen julkinen, englanninkielinen versio on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta löytyy Pelastusopiston verkkosivuilta.

Hankkeen projektipäällikkönä ovat toimineet YTT Marko Juutinen ja insinööri YAMK Heidi Liukkonen ja tutkijana YTM Mikko Räkköläinen.

Lisätietoa rescEU CBRN -valmiusvarastoista:

Lisätietoja:

Mikko Räkköläinen
Tutkija
029 545 3479
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Nollatoleranssi-hankkeesta on julkaistu vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli Psykologia-lehdessä.

Yhdenvertaisuuden, työturvallisuuden ja koskemattomuuden rikkomukset näyttävät olevan arkipäivää pelastus- ja ensihoitoaloilla viime vuosien uutisoinnin sekä kansainvälisen tutkimuksen perusteella. Työpaikalla koetulla väkivallalla ja epäasiallisuudella on todettu useita vakavia sosiaalisia ja terveyshaittoja, kuten lisääntynyt loppuun palamisen riski. Yhdenmukaisia mittareita tulosten vertailemiseksi ei ole.

Viime vuoden Nollatoleranssi-hankkeessa kehitettiin uusi mittari suomeksi ja ruotsiksi kyselytutkimuskäyttöön epäasialliselle ja väkivaltaiselle kohtelulle. Julkaisussa tätä 11-osaista mittaria testattiin ja analysoitiin syys-lokakuussa 2024 kerätyllä valtakunnallisella kyselyaineistolla.

Tilastollisesti mittari osoittaa, että organisaation sisällä ja ulkopuolella koettu epäasiallinen kohtelu ja niiden vaikutukset eroavat selkeästi toisistaan, mutta sisältävät myös osittain samanlaisia piirteitä. Mittaristo toimi hieman eri lailla pelastajille ja ensihoitajille, joten suoraa vertailua näiden välillä ei voida tehdä. Mahdollisia syitä tulosten eroavaisuuksille ovat väkivallan monitulkinnallisuus ja määrittelyn haastavuus, vastaajien odotukset epäasiallisesta kohtelusta työssä sekä käännösongelmat. Aineistossa oli myös havaittavissa yhteys epäasiallisen kohtelun ja työuupumuksen välillä.

Lisätietoja:

Mimmi Vehkala
Tutkimusjohtaja
029 545 3409
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Vastaako Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) työelämän tarpeita? Työelämävastaavuuskyselyn tulokset päällystötutkinnon suorittaneiden näkökulmasta

Työelämävastaavuuskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaiset työelämävalmiudet päällystötutkinto on antanut tutkinnon suorittaneiden ja jo työelämään siirtyneiden henkilöiden näkökulmasta. Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) on 240 opintopisteen kokonaisuus, joka järjestetään Poliisiammattikorkeakoulun alaisuudessa.

– Kysely ja erityisesti sen tulokset ovat nyt erityisen ajankohtaisia, kun uudistamme AMK-opetusta, toteaa tutkimusjohtaja Mimmi Tolvanen.

Kysely toteutettiin anonyyminä Webropol-kyselynä maaliskuussa 2025 yhteistyössä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n kanssa, joka jakoi kyselylinkin pelastuslaitoksille. Kyselyn kohderyhmänä olivat päällystötutkinnon suorittaneet henkilöt, erityisesti vuosien 2018 ja 2023 välisenä aikana valmistuneet.

Tutkinnon työelämävastaavuutta ja omaa osaamista pyydettiin arvioimaan neliportaisella asteikolla (1=huono, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=erittäin hyvä). Kyselyssä arvioitiin viittä osa-aluetta: yleinen koulutuksen arviointi ja palaute, onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, hallinto ja johtaminen sekä oma osaaminen. Lisäksi kysyttiin, mitkä osa-alueet koettiin onnistuneimmiksi tai kehityskohteiksi.

Kyselyyn vastaajia oli 45, ja heistä 78 % oli valmistunut vuosina 2018–2023. Vastaajista 43 työskentelee pelastuslaitosten palveluksessa, yksi muussa pelastustoimen organisaatiossa ja yksi pelastusalan ulkopuolella.

Koulutuksen yleinen arviointi sijoittui hyvälle tasolle (keskiarvo 2,9). Hyviksi arvioituja osa-alueita olivat pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy sekä oma osaaminen (keskiarvot 2,7–3,0). Tyydyttäväksi arvioitiin hallinto ja johtaminen (2,2). Taustamuuttujien (pohjakoulutus, valmistumisaika, kurssitoteutus ja aiempi pelastusalan kokemus) mukaan muodostettujen ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa.

Avoimissa vastauksissa toivottiin yhteisiä harjoituksia niin alipäällystö- kuin pelastajaopiskelijoiden kanssa. Yleisaineiden määrää ja vaativuustasoa pidettiin korkeana. Vastauksissa tuli esille myös tutkinnon jakaminen alempaan (180 op) ja ylempään (120 op) AMK-tutkintoon.

Lisätietoja:

Mimmi Tolvanen
Tutkimusjohtaja
029 545 3409
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi