Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • EN
    • Suomeksi (FI)
    • På svenska (SV)
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement

TAST NG -hanke

30.10.2025

  • Home

TAST NG -hanke

Hankkeen kesto:1.10.2025–31.3.2027
Hankkeen rahoitus:Euroopan komissio
Hankkeen koordinointi:Pelastusopisto

Hankkeen kuvaus

Pelastusopisto on hakenut ja saanut EU:n pelastuspalvelumekanismin Adaptation Grant -rahoitusta 1,5 vuotta kestävään TAST NG (Next Generation) -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on päivittää Suomen kansainvälisessä valmiudessa olevan teknisen avun tukitiimin (Technical Assistance and Support Team, TAST) kalustoa ja toimintamalleja.

Suomen TAST-ryhmä on ollut aktiivisessa käytössä kansainvälisillä tehtävillä sen jälkeen, kun se liitettiin osaksi EU:n pelastuspalvelumekanismin resurssipoolia (Union Civil Protection Pool, UCPP) vuonna 2018. Ryhmä on osallistunut muun muassa Beirutin räjähdysonnettomuuden pelastustoimiin vuonna 2020 sekä Turkin maanjäristysten avustustöihin vuonna 2023.

Hankkeen tavoitteet

TAST NG -hankkeen aikana ryhmän kalustoa uudistetaan erityisesti ympäristövaikutusten vähentämisen näkökulmasta. Uuden kaluston tavoitteena on pienentää energiankulutusta ja siten vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan etätukeen perustuvaa Remote Support -konseptia, jonka onnistunut käyttöönotto voisi vähentää onnettomuusalueelle lähetettävän henkilöstön määrää.

Hankkeen yhteydessä Pelastusopisto järjestää kaksi koulutustapahtumaa kansainvälisen pelastustoiminnan henkilörekisterissä jo olevalle henkilöstölle. Koulutusten tarkoituksena on perehdyttää osallistujat uuden kaluston käyttöön sekä Remote Support -toimintamalliin.

Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset

Lisätietoja

Tero Lähdesmäki
Projektipäällikkö
029 545 3430
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Co-funded by the European Union -logo.

Kategoria: Hankkeet Tagged: Euroopan komissio

Maastopalomuodostelman tehtävä Espanjassa – Kokemuksia ja oppeja elokuulta 2025

29.10.2025

Suomen maastopalomuodostelma lähti ensimmäiselle varsinaiselle, ns. nopean lähdön tehtävälle Espanjaan elokuussa 2025. Muodostelman etujoukot suuntasivat Espanjaan vuorokauden sisällä siitä, kun Espanja hyväksyi Suomen tarjoaman avunpyynnön EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Loppuosa muodostelmasta saapui Espanjaan seuraavan vuorokauden aikana. Siitä alkoi viikon mittainen tehtävä, jossa maastopalomuodostelma työskenteli yhteistyössä Espanjan viranomaisten ja Viron maastopalomuodostelman kanssa Espanjan haastavissa maastoissa.

Lähes kaikki Espanjan maastopalotehtävälle osallistuneet henkilöt ovat olleet mukana edellisvuosien valmiussiirroilla Kreikassa tai Portugalissa. Aikaisemmat valmiussiirrot ja yhteiset harjoitukset ovat valmistaneet muodostelman jäseniä ensimmäiselle tehtävälle.

Tässä jutussa käydään läpi viiden muodostelman jäsenen ennakko-odotuksia, järjestelyjä ja valmistautumista tehtävälle sekä tehtävältä tulleita oppeja ja oivalluksia. Haastatteluun osallistuivat (alla kuvassa vasemmalta oikealle):

Tero Piispa, pelastaja ja perustason ensihoitaja Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
Tehtävä Espanjassa: Rescuer.

Kari Sallanne, sopimusyksikönjohtaja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Enon pelastusasemalta.
Tehtävä Espanjassa: Rescuer.

Joni Mänttäri, palomestari Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.
Tehtävä Espanjassa: Operations Officer.

Matti Westman, pelastaja-ensihoitaja Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.
Tehtävä Espanjassa: Rescuer-medic.

Mikko Kosunen, sopimuspalokuntalainen Etelä-Savon pelastuslaitokselta, työskentelee myös raskaassa metsäkonesammutusryhmässä kuljettajana ja sammuttajana.
Tehtävä Espanjassa: Rescuer.

Neljän henkilön kuvat vierekkäin.

Ennakko-odotukset tehtävälle lähtiessä

Lähtö Espanjan maastopalotehtävälle tuli nopeasti, mutta kokeneelle ryhmälle tilanne oli tuttu: kansainväliset valmiussiirrot olivat antaneet jo ennakkokokemusta siitä, mitä tuleman piti.

– Tehtävälle lähtö tuli melko nopealla aikataululla. Varusteiden pakkaus ja lähtöjärjestelyt olivat sen verran kiireisiä, ettei lähtöä kerennyt paljoa jännittää. Odotuksena kuitenkin työntäyteinen ja kohdemaan olosuhteet tiedostaen fyysinen reissu, kertoo Kari Sallanne.

– En niinkään ehtinyt asettamaan ennakko-odotuksia. Toivoin, että hälytysprosessi pyörähtää hyvin ja muodostelma toimii sujuvasti kohdemaassa, niin kentällä kuin BoO:ssa eli tukikohdassa (Base of Operation), summaa Joni Mänttäri.

Tiedossa olisi työntäyteiset päivät ja kuumat olosuhteet, olihan käynnissä Espanjan historian suurimmat maastopalot.

– Olin asennoitunut siihen, että tarvittaessa tehdään töitä kellon ympäri ja huilataan vasta, kun siihen on mahdollisuus. Lisäksi olin varautunut siihen, että majoitus tai ”tukikohta” voisi olla paloaseman hallin nurkka tai jopa maastossa tai ajoneuvoissa yöpymistä tehtävien keskellä, kertoo Tero Piispa.

Järjestelyt sujuivat tehtävän aikana hyvin

Viisikko on yhtä mieltä siitä, että järjestelyt sujuivat kokonaisuudessaan hyvin. Suomesta lähtö organisoitiin hyvin, ja työt päästiin aloittamaan kohteessa nopeasti kattavien valmisteluiden ja selkeän työnjaon ansiosta.

– Oli helppo lähteä tehtävälle Suomesta. Ainoa raskas siirtymä oli Espanjaan myöhään illalla saavuttua väsyneenä bussiin siirtyminen ja sillä matkustaminen koko yön yli Madridista kohdealueelle. Ainoa mahdollisuus nukkumiseen oli bussissa, ja aamulla saavuttua alkoi normaali toiminta. Tästä kyllä selvisi eikä tilanne ollut mahdoton, tiivistää Matti Westman.

– Muodostelman johto oli hyvin valmistellut asiat, ja kaikki tarpeet oli otettu huomioon turvallisuussuunnitelmasta pyykkinaruihin, juomavesiin ja välipaloihin asti. Jo toisena päivänä oli muodostunut rutiini tehtävälle lähdöstä, kulkemisesta, majoituksesta ja huolloista, Tero Piispa listaa.

Rakennuksen edessä otettu ryhmäkuva, kuvassa Suomen, Romanian ja Viron maastopalomuodostelman jäsenet sekä Espanjan viranomaisia.
Näkymä auton etuikkunasta: autoja ajamassa mutkaisella maantiellä, tien molemmin puolin näkyy palanutta maastoa.
Henkilöstöä matkatavaroineen maantien sivustalla, teiden reunoilla myös linja-auto ja muita ajoneuvoja.

Tehtävät koettiin selkeiksi ja sujuviksi.

– Pieniä kulttuurieroja oli havaittavissa, mutta pääsääntöisesti kaikki sujui oikein mallikkaasti, Kari Sallanne kertoo.

Myös paluu Suomeen sujui hyvin, ripeästä aikataulusta huolimatta.

– Vaikka Madridin lentokentän logistiikka oli hieman kömpelömpää kuin Suomesta lähtiessä, sai muodostelma suhteellisen vaivattomasti varusteet ja tavarat kuljetettua lentokoneen ruumassa matkalaukkujen seassa, Tero Piispa kuvailee.

Valmiussiirroilta saadut kokemukset helpottivat tehtävään valmistautumista

Valmiussiirrolle lähtö on tiedossa hyvissä ajoin. Tällöin kansainvälistä pelastuskalustoa ja -henkilöstöä sijoitetaan etukäteen alueille, joilla maastopaloriski on kohonnut. Nyt tehtävälle lähdettiin hälytysluontoisesti, jolloin valmistautumiseen ja varustetarkastuksiin oli vain vähän aikaa. Tehtävän mahdollinen käynnistyminen oli kuitenkin tiedossa, jolloin muodostelman jäsenillä oli hyvät valmiudet ottaa tehtävä vastaan.

– Ennen varsinaista hälytysviestiä tuli pari ennakoivaa viestiä, että Suomi seuraa tilannetta, ja on tarjonnut apua. Silloin tiesi jo laittaa grab bagin, hätävararepun, valmiiksi, että lähtö voi tulla, Matti Westman kertoo.

– Oli luotettava laadittuihin varustelistoihin, koska ylimääräistä aikaa ei juurikaan ollut. Kaikki onnistui kuitenkin hienosti, Joni Mänttäri summaa.

Valmiussiirrot ovat opettaneet, miten Etelä-Euroopan lämpöön tulee varautua, mikä helpotti valmistautumista.

– Oli ikään kuin valmis resepti nopeaa keikkaa varten: mitä ottaa mukaan ja mitä huomioida, Tero Piispa pohtii.

Nopea aikataulu toi toki myös haasteensa, muun muassa sijaisuuksien ja muihin päätyön vaatimiin järjestelyihin.

– Sopimuspelastajan roolissa työskennellessä on myös ”päätyö” hoidettavana, ja sen vaatimat järjestelyt nopealla aikataululla tuovat omat haasteensa, verraten valmiussiirtoon, jolloin aikaa sijaisuuksien hoitamiseen on paremmin, Kari Sallanne taustoittaa.

Espanjassa työskenneltiin joka päivä omalla vastuualueella

Työskentely erosi monilta osin valmiussiirtojen aikaisista tehtävistä. Espanjaan saavuttua muodostelmalle ei ollut perehdytystä, kuten valmiussiirroilla, vaan tehtävälle lähdettiin heti ensimmäisenä päivänä. Töitä tehtiin joka päivä, kun taas valmiussiirroilla työ- ja lepopäivät vaihtelivat säännöllisesti.

– Espanjassa muodostelma oli tehtävillä joka päivä, pois lukien viimeinen päivä, kun taas valmiussiirroilla työvuorot jaettiin muodostelman kesken, Tero Piispa kuvaa eroavaisuuksia.

Selkeänä erona oli myös muodostelman sijoittelu tehtäville. Suomen maastopalomuodostelma ei toiminut paikallisten pelastusyksiköiden vahvuutena, vaan omana ryhmänään omalla vastuualueellaan. Tehtävillä heitä johti aina paikallinen viranomainen.

– Portugalissa olimme FEPC:n (paikalliset maastopaloihin erikoistuneet erikoisjoukot) mukana, FEPC toimi ykkösnyrkkinä ja keihäänkärkenä maastopaloissa. Menimme pahimpiin paikkoihin ja työskentelimme akuuteimmissa paloissa, myös pimeän aikaan. Espanjassa tuntui, ettei paikalliset ehkä vielä tienneet, mihin meitä voisi käyttää tai millaisiin paikkoihin meitä voi laittaa. Työ oli lähinnä jo palaneiden alueiden varmistamista ja paloalueiden reunojen raivausta, Matti Westman pohtii.

– Espanjassa työskentelimme pääsääntöisesti käsityökaluilla ja ilma-alukset hoitivat vesisammutuksen. Portugalissa valmiussiirrolla sammutusautot ja suihkuputki kuuluivat päivittäiseen toimintaan. Portugalissa toiminta oli erittäin selkeää ja ennalta suunniteltua, kun taas Espanjassa kohteet ja toiminta jäi välillä hieman arvailujen varaan, Kari Sallanne kuvaa.

Sammutusasuisia henkilöitä raivaamassa palolinjaa mäenrinteessä.
Sammutusasuisia henkilöitä kulkemassa jonossa tiheässä metsässä.
Kolme sammutusasuista henkilöä jälkisammuttamassa maastopaloa vuorenrinteessä, taustalla vuorimaisemaa.

Majoituksen ja huollon osalta eroja ei valmiussiirtoihin verrattuna nähty.

– Molemmissa majoitus ja ruokahuolto toimi hyvin. Varsinkin ruokahuolto toimi huomattavasti paremmin kuin Suomessa, Matti Westman kuvaa.

Tehtävä erosi valmiussiirrosta, mutta odotukset pääosin täyttyivät.

– Kyllä, tehtävä oli erittäin antoisa ja antoi lisää valmiuksia hoitaa maastopalotehtäviä myös kansainvälisillä tehtävillä, Kari Sallanne kuvaa.

– Päivät oli pitkiä, mikä kävi minulle ihan hyvin. Tehtävän odotukset olivat suunnilleen kuten ajattelin, mutta odotin, että voisi olla rankempaakin, Mikko Kosunen kertoo.

Tehtävä toi uusia oivalluksia

Espanjan olosuhteet osoittivat hyvien varusteiden ja fyysisen kunnon tärkeyden. Tehtävällä muodostelma pääsi työskentelemään erilaisessa toimintaympäristössä ja tutustumaan erilaisiin toimintamalleihin.

– Onnistuin tehtävällä henkilökohtaisesti hyvin esimerkiksi ravinto- ja nestetankkauksessa sekä pölyltä ja noelta suojautumisessa. Vältyin myös hiertymiltä ja rakoilta. Tuplasukat, alusasu ja kenkävalinta vaikeakulkuisessa maastossa osoittautuivat toimiviksi, Tero Piispa kuvailee.

– Kannattaa olla henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa. Maasto oli aika rankkaa ja lämpötila korkealla. On myös hyvä tehdä niin kuin paikalliset toimivat, Mikko Kosunen kertoo.

Valmiussiirroilta saadut opit nopeuttivat tekemistä.

– Vuoden 2024 valmiussiirrolla saatiin tehtyä hyvä, valmis ja toimiva runko johdon toimintaa varten. Tätä runkoa kannattaa hyödyntää jatkossakin, sillä nyt Espanjassa sen avulla käytännön asiat saatiin nopeasti järjesteltyä, Joni Mänttäri pohtii.

Tehtävä osaltaan osoitti, että esimerkiksi paloalueiden reunojen raivaaminen ja jälkivartiointi on erittäin tärkeää työtä yhtä lailla kuin aktiivinen sammutustyö.

– Yksi liikkeellä ollessa syliin tipahtanut keikka oli juuri tällainen, eli alue oli palanut jo muutama päivä sitten ja levinnyt kytöpalona maan alla ja muutamaa päivää myöhemmin syttynyt uudestaan, Matti Westman toteaa.

Yhteishenki ja kiitollisuus jäivät mieleen Espanjan tehtävästä

Tehtävältä päällimmäisenä jäi mieleen yhteishenki ja työolosuhteet. Töitä tehtiin vaativissa maastoissa, mutta muodostelman yhteishenki ja motivaatio olivat korkealla myös haastavissa olosuhteissa.

– Tehtävästä jäi erityisesti mieleen palojen laajuus ja maastojen vaikeakulkuisuus, Mikko Kosunen tiivistää.

– Galiciassa laajojen paloalueiden läpi ajaessa näky oli uskomaton. Maisema muistutti mielikuvaa post-apokalyptisestä maailmasta, jossa silmänkantamattomiin oli vain palanutta maata, Tero Piispa kuvailee.

– Eräällä maastopalotehtävällä muodostimme varmistuslinjan, mutta helikopterit ja lentokoneet hoitivat sammutuksen. Koneiden ääni ja veden ropina oli jatkuvaa. Se oli hieno fiilis ja hieno kokemus. Mieleen jäi myös se, miten hienosti meidän porukka toimii yhdessä. Näin muodostelman johtajana voin todeta olevani erittäin ylpeä joka ikisestä muodostelman jäsenestä. Tahto auttaa ja tehdä töitä on vertaansa vailla – ja kaikki hommat tulee tehtyä erinomaisesti, Joni Mänttäri kiittää.

Kuusi sammutusasuista henkilöä keskustelemassa lava-auton ympärillä, taustalla vuorimaisemaa.
Ryhmäkuva Madridin suurlähetystöstä, kuvassa Suomen maastopalomuodostelman jäsenet sekä Espanjan viranomaisia.
Viisi pelastusalan henkilöä istumassa ruohikolla ja keskustelemassa, taustalla savuinen vuorimaisema.

Myös työn arvostus tuli esiin tehtävän aikana, jo Espanjaan lähtiessä.

– Mieleen jäivät molemmilla lentomatkoilla Iberian Airlinesin kapteenin kiitossanat ja matkustajien aplodit sekä erityisesti menomatkalla se, kuinka lentoyhtiö tarjosi juomat ja ruoat sekä järjesti istumapaikat niin, että saimme olla muodostelman kanssa vierekkäin lentokoneen etuosassa. Pieni ele, mutta kertoo työn arvostuksesta, Tero Piispa toteaa.

– Mieleen jäi, kuten Portugalistakin, paikallisten siviilien ja viranomaisten kiitollisuus siitä, että olemme tulleet avuksi. Oli myös hieno kunnianosoitus, kun Madridin ja kohdealueen välisissä pitkissä siirtymissä meidän bussia oli saattamassa kansalliskaarti sinivilkut päällä, Matti Westman kertoo.

Kategoria: Uutisia

Pelastustoiminnan peruskurssin perehdytys uudistuu ensi vuonna

17.10.2025

Pelastustoiminnan peruskurssi on jo useamman vuoden ajan ollut kaksiosainen kokonaisuus. Ensimmäisen osan tarkoituksena on perehdyttää kurssilainen pelastustoiminnassa tarvittaviin henkilökohtaisiin taitoihin. Toisen osan tarkoituksena on puolestaan kehittää ensimmäisessä osassa opittuja tietoja ja taitoja sekä harjoitella pelastusryhmän jäsenenä toimimista käytännössä.

Pelastustoiminnan peruskurssi päivittyy ensi vuodelle

Päivitämme Pelastustoiminnan peruskurssia vuodelle 2026. Yhtenä päivityskohteena on palokunnassa tapahtuva perehdytys. Tämä perehdytys sisältyy Pelastustoiminnan peruskurssin ensimmäiseen osaan, joka tukee kurssilaisen kehittymistä sekä aiempaa osaamista.

Palokunnassa tapahtuvat harjoitukset sisältävät harjoitussuunnitelman, jossa esitellään aihe ja harjoituksen osaamistavoitteet. Kurssin toiseen osaan etenevän osaamista ei nykyisin varmisteta käytännössä ennen kurssin toiseen osaan jatkamista. Ensi vuodesta lähtien osaamisen varmistaminen kuuluu kurssin ensimmäiseen osaan yhtenä kokonaisuutena. Palokunnan perehdyttäjä siis arvioi jatkossa osaamistavoitteiden saavuttamista hyväksytyillä suorituksilla päivitetyn kurssimateriaalin ja harjoitussuunnitelman mukaisesti.

Oheinen muutos edesauttaa myös henkilöitä, joilla on jo aiempaa taidollista osaamista kyseisestä aihealueesta. Esimerkiksi vankan pohjan nuoriso-osastolta saanut tai viikkoharjoituksissa mukana ollut henkilö voi suorittaa osaamisen varmistamisen suoraan ja edetä hyvinkin nopeasti peruskurssin ensimmäisessä osassa edellyttäen, että osaamistavoitteet täyttyvät.

Palokunnan perehdyttäjällä tärkeä rooli

Perehdyttäjän tulee olla riittävän perehtynyt pelastusalaan. Pelastustoiminnan peruskurssille luodaan vuodelle 2026 oma interaktiivinen opas palokunnan perehdyttäjälle perehdytysprosessin tueksi. Tarkoituksena on selventää osaamistavoitteita sekä perehdytyksen kulkua eli käytännössä missä järjestyksessä perehdytyksen tulisi edetä palokunnassa. Perehdyttäjän roolissa on tärkeää motivoida sekä tukea perehdytettävän henkilön nousujohteista kehittymistä. On myös suotavaa, että alueen pelastuslaitos kouluttaisi palokunnassa toimivat perehdyttäjät.

Perehdytyksen käytännön toteutus voidaan suorittaa myös viikkoharjoitusten yhteydessä tai esimerkiksi useamman palokunnan yhteisperehdytyksellä. Perehdyttäjä voi olla naapuripalokunnasta, mikäli perehdyttäjäksi soveltuvaa henkilöä ei löydy omasta palokunnasta. Yhteisperehdytystilaisuuksia on mahdollista järjestää yhteistyössä useamman pelastuslaitoksen kesken. Tällainen järjestely soveltuu myös itse Pelastustoiminnan peruskurssin toteuttamiseen, sillä kurssien sisällöt ovat valtakunnallisia.

Perehdytysmateriaali koottuna Koulumaalissa

Perehdyttäjällä tulee olla Koulumaali-tunnukset ja pääsy Pelastustoiminnan peruskurssin ensimmäiseen osaan. Ohjeet perehdyttämiseen, aihekohtaiset harjoitussuunnitelmat ja osaamistavoitteet sekä kurssilaisen itseopiskelumateriaali löytyvät Koulumaalista.

Kurssilaisten ja perehdyttäjän yhteinen oppimisympäristö, Koulumaali mahdollistaa todennäköisimmin toimivamman kokonaisuuden. Perehdyttäjän pääsy Koulumaaliin mahdollistaa hänelle selkeän kuvan, mitä kurssilainen opiskelee Koulumaalissa. Päivitetyt materiaalit toimivat hyvin mobiililaitteilla, joten esimerkiksi osaamisen varmistamista tai harjoituksen valmisteluja varten perehdyttäjä näkee kaiken tarvittavan helposti älypuhelimelta.

Kurssin sisällössä kiinnitetään huomiota oppimisen hallintaan

Ensi vuodesta alkaen oppimispäiväkirja sisältyy kurssin ensimmäiseen osaan osana oppimisen hallintaa. Päivitetyssä kurssimateriaalissa oppimispäiväkirjaan kuvataan oppimisen edistyminen ja merkitään osaamisen varmistaminen sekä palokunnan perehdyttäjän kommentit. Edettäessä peruskurssin toiseen osaan oppimispäiväkirja tulee esittää vastaavalle kouluttajalle asianmukaisine merkintöineen hyväksytyistä osaamisen varmistamisista omassa palokunnassa sekä palokunnan perehdyttäjän kommentit ja kurssilaisen oma itsearvio.

Tällä muutoksella tuetaan oppimista yhä aktiivisemmin. Muutos lisää myös vuorovaikutusta, kun perehdyttäjän kirjalliset huomiot lisätään osaksi perehdytysprosessia.

Webinaareja kurssin päivitetystä sisällöstä

Järjestämme Pelastustoiminnan peruskurssin ensimmäiseen osaan kuuluvasta oppimisen hallinnasta ja perehdyttämisestä maksuttomia webinaareja suomeksi ja ruotsiksi. Webinaareihin voi ilmoittautua 26.11.2025 asti, ja ne järjestetään 3.12. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:

Uuden palokunnan perehdyttäjän oppaan esittely (palokuntien perehdyttäjille)

Pelastustoiminnan peruskurssin 1. osan webinaari palokuntien perehdyttäjille
Del 1 i Grundkursen för räddningsverksamhet för brandkårens introduktionsutbildare

Vuoden 2026 kurssin muutosten esittely (vastaaville kouluttajille)

Pelastustoiminnan peruskurssin muutokset vuodelle 2026 -webinaari vastaaville kouluttajille
Information för ansvariga utbildare på Grundkursen i räddningsverksamhet 2026

Blogitekstin aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin laajemmin Palokuntalaisessa 4/2025.

Kategoria: Blogi

Pelastusopisto käynnistää valtakunnallisen rescEU CBRN -koulutuskiertueen

15.10.2025

Pelastusopisto toteuttaa valtakunnallisen rescEU CBRN -koulutuskiertueen, jonka tavoitteena on vahvistaa viranomaistoimijoiden osaamista rescEU-valmiusvarastoista löytyvien suojainten ja laitteiden käytössä. Koulutus on suunnattu pelastusalan, sosiaali- ja terveysalan sekä muiden viranomaisten henkilöstölle.

Suomi isännöi kahta Euroopan unionin rahoittamaa rescEU-valmiusvarastoa – CBRN- ja Medikaali-varastoa – jotka muodostavat yhdessä Suomen rescEU-hankekokonaisuuden. CBRN-varastolla varaudutaan kemiallisista (C), biologisista (B), säteilyyn liittyvistä (R) ja ydinaineista (N) aiheutuviin uhkiin, onnettomuuksiin ja kriisitilanteisiin. Varastoon on sijoitettu muun muassa suojavälineitä, mittalaitteita, ilmaisimia ja pikatestejä.

Kiertue toteutetaan osana hanketta, jossa Pelastusopisto hallinnoi Huoltovarmuuskeskuksen hankkimaa CBRN-koulutuskonttia. Kontti sisältää samoja laitteita ja suojaimia kuin rescEU-valmiusvarastot ja mahdollistaa koulutusten järjestämisen suoraan koulutuspaikalla.

– Koulutuskontin ansiosta tarvittavat välineet saadaan suoraan koulutuspaikalle, mikä mahdollistaa laadukkaan ja käytännönläheisen opetuksen, kertoo suunnittelija Kristian Järvenpää Pelastusopistolta.

Hankkeessa on lisäksi koulutettu 66 CBRN-asiantuntijaa, jotka toimivat kouluttajina koulutuskiertueen aikana. Heidän osaamisensa keskittyy nimenomaan rescEU-valmiusvarastojen suojainten ja laitteiden käytön kouluttamiseen.

Koulutuskiertue käynnistyy viikolla 43 Joensuusta ja jatkuu syyskuuhun 2026 saakka. Kiertue kattaa vähintään 15 hyvinvointialuetta. Vuoden 2025 aikataulu on seuraava:

  • Viikko 43: Pohjois-Karjala
  • Viikko 45: Pohjois-Savo
  • Viikko 46: Etelä-Savo
  • Viikko 48: Kanta-Häme
  • Viikko 50: Pirkanmaa

Vuoden 2026 koulutuskiertueen aikataulu tarkentuu myöhemmin. Koulutusta on tarkoitus viedä myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Koulutuskonseptia testattiin ensimmäisen kerran syys-lokakuun vaihteen laajassa Rescue Borealis -harjoituksessa. Harjoituksen aikana myös EU:n varautumisesta vastaava komissaari, Suomen sisäministeri sekä Ruotsin siviilivalmiusministeri tutustuivat koulutuskonttiin ja kouluttajien toimintaan paikan päällä.

RescEU-valmiuksia välitetään apua pyytäville maille EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Euroopan komissio päättää rescEU-valmiusvarastojen käytöstä, ja Suomi vastaa materiaalin toimittamisesta. Lisäksi Suomi voi tarjota koulutuskonttia ja asiantuntijoita kouluttamaan kohdemaahan.

Hanketta ja siihen liittyvää laaja-alaista konsortiota johtaa sisäministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Mukana ovat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Huoltovarmuuskeskus ja Säteilyturvakeskus. Suomen rescEU-kokonaisuuden kokonaisarvo on 305 miljoonaa euroa.

Lisätiedot:

Kristian Järvenpää
Suunnittelija
029 545 34 99
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Lue lisää:

RescEU CBRN -varastointihanke – Pelastusopisto
RescEU-varastointi – Sisäministeriö
Logo: rescEU, Funded by the European Union.
Sisäministeriön logo.

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Uusi valmiussuunnitelmamalli tukee julkishallintoa häiriötilanteiden hallinnassa

13.10.2025

Pelastusopisto on laatinut valmiussuunnittelun oppaan Häiriötilanteiden hallinta – Malli häiriötilanteiden ja kriisien hallinnan valmiussuunnitelmaksi. Oppaassa esitellään valmiussuunnittelumalli, joka auttaa julkishallinnon organisaatioita varautumaan häiriötilanteisiin ja kriiseihin.

Valmiussuunnitelmamalli on toteutettu Excel-pohjaisena työkaluna, johon voi koota kaikki organisaation tarvitsemat tiedot valmiuden säätämisen ja häiriötilanteiden hallintaan liittyvien toimenpiteiden aloittamiseksi.

– Työkalu on käytännönläheinen ja sen tarkoituksena on helpottaa erityisesti organisaation ylimmän johdon työtä yhteistyötahojen ja sisäisten roolien tunnistamisessa, varautumistason arvioinnissa sekä häiriökohtaisen vasteen suunnittelussa, kertoo yliopettaja Petri Huttunen Pelastusopistolta.

Valmiussuunnitelmamallin lisäksi teoksessa käsitellään valmiussuunnitteluun sekä häiriötilanteiden ja kriisien hallintaan liittyviä keskeisiä osa-alueita: valmiussuunnitelmakokonaisuus, turvallisuusjohtaminen, tietoturvallisuus, valmiuden säätely, häiriötilanteen hallinta, johtokeskustyöskentely ja kriiseistä toipuminen.

Oppaassa on otettu huomioon myös Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostettu vasteajattelu sekä häiriötilanne- ja kriisi-käsitteiden merkitys varautumisessa.

Malli saatavilla kahdella kielellä

Excel-pohjainen suunnittelumalli on ladattavissa sekä suomeksi että ruotsiksi Pelastusopiston Varautumisen tietopankista. Itse teos on myös saatavilla maksutta Pelastusopiston verkkosivuilta.

– Mallin säännöllinen ylläpito parantaa julkishallinnon valmiuksia kohdata häiriötilanteita ja se toimii oivana varautumisen perintönä tuleville organisaation johtohenkilöille, toteaa Huttunen.

Lataa opas:

Häiriötilanteiden hallinta

Kategoria: Uutisia

  • 1
  • 2
  • 3
  • …
  • 35
  • Next Page »
Contacts  •  Search
Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Emergency Services Academy Finland   •
Tel. +358 295 450 201
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Sitemap
Feedback and Questions
Tietosuoja
Saavutettavuus


Emergency Services Academy Finland
  •
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Contact information
Data protection and processing of personal data
Accessibility statement
Provide feedback
About the website
Site map

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · Pelastusopisto

close