TAST NG -hanke

Suomen maastopalomuodostelma lähti ensimmäiselle varsinaiselle, ns. nopean lähdön tehtävälle Espanjaan elokuussa 2025. Muodostelman etujoukot suuntasivat Espanjaan vuorokauden sisällä siitä, kun Espanja hyväksyi Suomen tarjoaman avunpyynnön EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Loppuosa muodostelmasta saapui Espanjaan seuraavan vuorokauden aikana. Siitä alkoi viikon mittainen tehtävä, jossa maastopalomuodostelma työskenteli yhteistyössä Espanjan viranomaisten ja Viron maastopalomuodostelman kanssa Espanjan haastavissa maastoissa.

Lähes kaikki Espanjan maastopalotehtävälle osallistuneet henkilöt ovat olleet mukana edellisvuosien valmiussiirroilla Kreikassa tai Portugalissa. Aikaisemmat valmiussiirrot ja yhteiset harjoitukset ovat valmistaneet muodostelman jäseniä ensimmäiselle tehtävälle.

Tässä jutussa käydään läpi viiden muodostelman jäsenen ennakko-odotuksia, järjestelyjä ja valmistautumista tehtävälle sekä tehtävältä tulleita oppeja ja oivalluksia. Haastatteluun osallistuivat (alla kuvassa vasemmalta oikealle):

Tero Piispa, pelastaja ja perustason ensihoitaja Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
Tehtävä Espanjassa: Rescuer.

Kari Sallanne, sopimusyksikönjohtaja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Enon pelastusasemalta.
Tehtävä Espanjassa: Rescuer.

Joni Mänttäri, palomestari Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.
Tehtävä Espanjassa: Operations Officer.

Matti Westman, pelastaja-ensihoitaja Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.
Tehtävä Espanjassa: Rescuer-medic.

Mikko Kosunen, sopimuspalokuntalainen Etelä-Savon pelastuslaitokselta, työskentelee myös raskaassa metsäkonesammutusryhmässä kuljettajana ja sammuttajana.
Tehtävä Espanjassa: Rescuer.

Ennakko-odotukset tehtävälle lähtiessä

Lähtö Espanjan maastopalotehtävälle tuli nopeasti, mutta kokeneelle ryhmälle tilanne oli tuttu: kansainväliset valmiussiirrot olivat antaneet jo ennakkokokemusta siitä, mitä tuleman piti.

– Tehtävälle lähtö tuli melko nopealla aikataululla. Varusteiden pakkaus ja lähtöjärjestelyt olivat sen verran kiireisiä, ettei lähtöä kerennyt paljoa jännittää. Odotuksena kuitenkin työntäyteinen ja kohdemaan olosuhteet tiedostaen fyysinen reissu, kertoo Kari Sallanne.

– En niinkään ehtinyt asettamaan ennakko-odotuksia. Toivoin, että hälytysprosessi pyörähtää hyvin ja muodostelma toimii sujuvasti kohdemaassa, niin kentällä kuin BoO:ssa eli tukikohdassa (Base of Operation), summaa Joni Mänttäri.

Tiedossa olisi työntäyteiset päivät ja kuumat olosuhteet, olihan käynnissä Espanjan historian suurimmat maastopalot.

– Olin asennoitunut siihen, että tarvittaessa tehdään töitä kellon ympäri ja huilataan vasta, kun siihen on mahdollisuus. Lisäksi olin varautunut siihen, että majoitus tai ”tukikohta” voisi olla paloaseman hallin nurkka tai jopa maastossa tai ajoneuvoissa yöpymistä tehtävien keskellä, kertoo Tero Piispa.

Järjestelyt sujuivat tehtävän aikana hyvin

Viisikko on yhtä mieltä siitä, että järjestelyt sujuivat kokonaisuudessaan hyvin. Suomesta lähtö organisoitiin hyvin, ja työt päästiin aloittamaan kohteessa nopeasti kattavien valmisteluiden ja selkeän työnjaon ansiosta.

– Oli helppo lähteä tehtävälle Suomesta. Ainoa raskas siirtymä oli Espanjaan myöhään illalla saavuttua väsyneenä bussiin siirtyminen ja sillä matkustaminen koko yön yli Madridista kohdealueelle. Ainoa mahdollisuus nukkumiseen oli bussissa, ja aamulla saavuttua alkoi normaali toiminta. Tästä kyllä selvisi eikä tilanne ollut mahdoton, tiivistää Matti Westman.

– Muodostelman johto oli hyvin valmistellut asiat, ja kaikki tarpeet oli otettu huomioon turvallisuussuunnitelmasta pyykkinaruihin, juomavesiin ja välipaloihin asti. Jo toisena päivänä oli muodostunut rutiini tehtävälle lähdöstä, kulkemisesta, majoituksesta ja huolloista, Tero Piispa listaa.

Tehtävät koettiin selkeiksi ja sujuviksi.

– Pieniä kulttuurieroja oli havaittavissa, mutta pääsääntöisesti kaikki sujui oikein mallikkaasti, Kari Sallanne kertoo.

Myös paluu Suomeen sujui hyvin, ripeästä aikataulusta huolimatta.

– Vaikka Madridin lentokentän logistiikka oli hieman kömpelömpää kuin Suomesta lähtiessä, sai muodostelma suhteellisen vaivattomasti varusteet ja tavarat kuljetettua lentokoneen ruumassa matkalaukkujen seassa, Tero Piispa kuvailee.

Valmiussiirroilta saadut kokemukset helpottivat tehtävään valmistautumista

Valmiussiirrolle lähtö on tiedossa hyvissä ajoin. Tällöin kansainvälistä pelastuskalustoa ja -henkilöstöä sijoitetaan etukäteen alueille, joilla maastopaloriski on kohonnut. Nyt tehtävälle lähdettiin hälytysluontoisesti, jolloin valmistautumiseen ja varustetarkastuksiin oli vain vähän aikaa. Tehtävän mahdollinen käynnistyminen oli kuitenkin tiedossa, jolloin muodostelman jäsenillä oli hyvät valmiudet ottaa tehtävä vastaan.

– Ennen varsinaista hälytysviestiä tuli pari ennakoivaa viestiä, että Suomi seuraa tilannetta, ja on tarjonnut apua. Silloin tiesi jo laittaa grab bagin, hätävararepun, valmiiksi, että lähtö voi tulla, Matti Westman kertoo.

– Oli luotettava laadittuihin varustelistoihin, koska ylimääräistä aikaa ei juurikaan ollut. Kaikki onnistui kuitenkin hienosti, Joni Mänttäri summaa.

Valmiussiirrot ovat opettaneet, miten Etelä-Euroopan lämpöön tulee varautua, mikä helpotti valmistautumista.

– Oli ikään kuin valmis resepti nopeaa keikkaa varten: mitä ottaa mukaan ja mitä huomioida, Tero Piispa pohtii.

Nopea aikataulu toi toki myös haasteensa, muun muassa sijaisuuksien ja muihin päätyön vaatimiin järjestelyihin.

– Sopimuspelastajan roolissa työskennellessä on myös ”päätyö” hoidettavana, ja sen vaatimat järjestelyt nopealla aikataululla tuovat omat haasteensa, verraten valmiussiirtoon, jolloin aikaa sijaisuuksien hoitamiseen on paremmin, Kari Sallanne taustoittaa.

Espanjassa työskenneltiin joka päivä omalla vastuualueella

Työskentely erosi monilta osin valmiussiirtojen aikaisista tehtävistä. Espanjaan saavuttua muodostelmalle ei ollut perehdytystä, kuten valmiussiirroilla, vaan tehtävälle lähdettiin heti ensimmäisenä päivänä. Töitä tehtiin joka päivä, kun taas valmiussiirroilla työ- ja lepopäivät vaihtelivat säännöllisesti.

– Espanjassa muodostelma oli tehtävillä joka päivä, pois lukien viimeinen päivä, kun taas valmiussiirroilla työvuorot jaettiin muodostelman kesken, Tero Piispa kuvaa eroavaisuuksia.

Selkeänä erona oli myös muodostelman sijoittelu tehtäville. Suomen maastopalomuodostelma ei toiminut paikallisten pelastusyksiköiden vahvuutena, vaan omana ryhmänään omalla vastuualueellaan. Tehtävillä heitä johti aina paikallinen viranomainen.

– Portugalissa olimme FEPC:n (paikalliset maastopaloihin erikoistuneet erikoisjoukot) mukana, FEPC toimi ykkösnyrkkinä ja keihäänkärkenä maastopaloissa. Menimme pahimpiin paikkoihin ja työskentelimme akuuteimmissa paloissa, myös pimeän aikaan. Espanjassa tuntui, ettei paikalliset ehkä vielä tienneet, mihin meitä voisi käyttää tai millaisiin paikkoihin meitä voi laittaa. Työ oli lähinnä jo palaneiden alueiden varmistamista ja paloalueiden reunojen raivausta, Matti Westman pohtii.

– Espanjassa työskentelimme pääsääntöisesti käsityökaluilla ja ilma-alukset hoitivat vesisammutuksen. Portugalissa valmiussiirrolla sammutusautot ja suihkuputki kuuluivat päivittäiseen toimintaan. Portugalissa toiminta oli erittäin selkeää ja ennalta suunniteltua, kun taas Espanjassa kohteet ja toiminta jäi välillä hieman arvailujen varaan, Kari Sallanne kuvaa.

Majoituksen ja huollon osalta eroja ei valmiussiirtoihin verrattuna nähty.

– Molemmissa majoitus ja ruokahuolto toimi hyvin. Varsinkin ruokahuolto toimi huomattavasti paremmin kuin Suomessa, Matti Westman kuvaa.

Tehtävä erosi valmiussiirrosta, mutta odotukset pääosin täyttyivät.

– Kyllä, tehtävä oli erittäin antoisa ja antoi lisää valmiuksia hoitaa maastopalotehtäviä myös kansainvälisillä tehtävillä, Kari Sallanne kuvaa.

– Päivät oli pitkiä, mikä kävi minulle ihan hyvin. Tehtävän odotukset olivat suunnilleen kuten ajattelin, mutta odotin, että voisi olla rankempaakin, Mikko Kosunen kertoo.

Tehtävä toi uusia oivalluksia

Espanjan olosuhteet osoittivat hyvien varusteiden ja fyysisen kunnon tärkeyden. Tehtävällä muodostelma pääsi työskentelemään erilaisessa toimintaympäristössä ja tutustumaan erilaisiin toimintamalleihin.

– Onnistuin tehtävällä henkilökohtaisesti hyvin esimerkiksi ravinto- ja nestetankkauksessa sekä pölyltä ja noelta suojautumisessa. Vältyin myös hiertymiltä ja rakoilta. Tuplasukat, alusasu ja kenkävalinta vaikeakulkuisessa maastossa osoittautuivat toimiviksi, Tero Piispa kuvailee.

– Kannattaa olla henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa. Maasto oli aika rankkaa ja lämpötila korkealla. On myös hyvä tehdä niin kuin paikalliset toimivat, Mikko Kosunen kertoo.

Valmiussiirroilta saadut opit nopeuttivat tekemistä.

– Vuoden 2024 valmiussiirrolla saatiin tehtyä hyvä, valmis ja toimiva runko johdon toimintaa varten. Tätä runkoa kannattaa hyödyntää jatkossakin, sillä nyt Espanjassa sen avulla käytännön asiat saatiin nopeasti järjesteltyä, Joni Mänttäri pohtii.

Tehtävä osaltaan osoitti, että esimerkiksi paloalueiden reunojen raivaaminen ja jälkivartiointi on erittäin tärkeää työtä yhtä lailla kuin aktiivinen sammutustyö.

– Yksi liikkeellä ollessa syliin tipahtanut keikka oli juuri tällainen, eli alue oli palanut jo muutama päivä sitten ja levinnyt kytöpalona maan alla ja muutamaa päivää myöhemmin syttynyt uudestaan, Matti Westman toteaa.

Yhteishenki ja kiitollisuus jäivät mieleen Espanjan tehtävästä

Tehtävältä päällimmäisenä jäi mieleen yhteishenki ja työolosuhteet. Töitä tehtiin vaativissa maastoissa, mutta muodostelman yhteishenki ja motivaatio olivat korkealla myös haastavissa olosuhteissa.

– Tehtävästä jäi erityisesti mieleen palojen laajuus ja maastojen vaikeakulkuisuus, Mikko Kosunen tiivistää.

– Galiciassa laajojen paloalueiden läpi ajaessa näky oli uskomaton. Maisema muistutti mielikuvaa post-apokalyptisestä maailmasta, jossa silmänkantamattomiin oli vain palanutta maata, Tero Piispa kuvailee.

– Eräällä maastopalotehtävällä muodostimme varmistuslinjan, mutta helikopterit ja lentokoneet hoitivat sammutuksen. Koneiden ääni ja veden ropina oli jatkuvaa. Se oli hieno fiilis ja hieno kokemus. Mieleen jäi myös se, miten hienosti meidän porukka toimii yhdessä. Näin muodostelman johtajana voin todeta olevani erittäin ylpeä joka ikisestä muodostelman jäsenestä. Tahto auttaa ja tehdä töitä on vertaansa vailla – ja kaikki hommat tulee tehtyä erinomaisesti, Joni Mänttäri kiittää.

Myös työn arvostus tuli esiin tehtävän aikana, jo Espanjaan lähtiessä.

– Mieleen jäivät molemmilla lentomatkoilla Iberian Airlinesin kapteenin kiitossanat ja matkustajien aplodit sekä erityisesti menomatkalla se, kuinka lentoyhtiö tarjosi juomat ja ruoat sekä järjesti istumapaikat niin, että saimme olla muodostelman kanssa vierekkäin lentokoneen etuosassa. Pieni ele, mutta kertoo työn arvostuksesta, Tero Piispa toteaa.

– Mieleen jäi, kuten Portugalistakin, paikallisten siviilien ja viranomaisten kiitollisuus siitä, että olemme tulleet avuksi. Oli myös hieno kunnianosoitus, kun Madridin ja kohdealueen välisissä pitkissä siirtymissä meidän bussia oli saattamassa kansalliskaarti sinivilkut päällä, Matti Westman kertoo.

Pelastusopisto on laatinut valmiussuunnittelun oppaan Häiriötilanteiden hallinta – Malli häiriötilanteiden ja kriisien hallinnan valmiussuunnitelmaksi. Oppaassa esitellään valmiussuunnittelumalli, joka auttaa julkishallinnon organisaatioita varautumaan häiriötilanteisiin ja kriiseihin.

Valmiussuunnitelmamalli on toteutettu Excel-pohjaisena työkaluna, johon voi koota kaikki organisaation tarvitsemat tiedot valmiuden säätämisen ja häiriötilanteiden hallintaan liittyvien toimenpiteiden aloittamiseksi.

– Työkalu on käytännönläheinen ja sen tarkoituksena on helpottaa erityisesti organisaation ylimmän johdon työtä yhteistyötahojen ja sisäisten roolien tunnistamisessa, varautumistason arvioinnissa sekä häiriökohtaisen vasteen suunnittelussa, kertoo yliopettaja Petri Huttunen Pelastusopistolta.

Valmiussuunnitelmamallin lisäksi teoksessa käsitellään valmiussuunnitteluun sekä häiriötilanteiden ja kriisien hallintaan liittyviä keskeisiä osa-alueita: valmiussuunnitelmakokonaisuus, turvallisuusjohtaminen, tietoturvallisuus, valmiuden säätely, häiriötilanteen hallinta, johtokeskustyöskentely ja kriiseistä toipuminen.

Oppaassa on otettu huomioon myös Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostettu vasteajattelu sekä häiriötilanne- ja kriisi-käsitteiden merkitys varautumisessa.

Malli saatavilla kahdella kielellä

Excel-pohjainen suunnittelumalli on ladattavissa sekä suomeksi että ruotsiksi Pelastusopiston Varautumisen tietopankista. Itse teos on myös saatavilla maksutta Pelastusopiston verkkosivuilta.

– Mallin säännöllinen ylläpito parantaa julkishallinnon valmiuksia kohdata häiriötilanteita ja se toimii oivana varautumisen perintönä tuleville organisaation johtohenkilöille, toteaa Huttunen.

Lataa opas: