Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön

DARE (Deployment And Engagement of Resources and Citizens for European Emergency Response)

DARE (Deployment And Engagement of Resources and Citizens for European Emergency Response)

Hankkeen kesto:1.10.2025–30.9.2028
Hankkeen rahoitus:Euroopan komissio, Horisontti
Hankkeen koordinointi:Fraunhofer, Saksa

Hankkeen kuvaus

Euroopassa esiintyy yhä useammin laajamittaisia, sekä luonnon että ihmisen toiminnasta johtuvia katastrofeja, jotka vaativat rajat ylittävää yhteistyötä ja nopeaa pelastusresurssien käyttöönottamista. Kansallisten komentorakenteiden, teknisten standardien ja toimintatapojen erot kuitenkin vaikeuttavat yhteentoimivuutta ja haastavat EU:n pelastusmekanismin (UCPM) tehokkuutta.

DARE-hanke vastaa näihin haasteisiin edistämällä yhdenmukaisempaa eurooppalaista pelastusvalmiutta. Hanke hyödyntää oppeja viimeaikaisista tulvista ja metsäpaloista eri puolilla Eurooppaa sekä rakentaa suurten EU-hankkeiden, kuten DRIVER+, FIRE-IN, SAFERS ja Firelogue, tulosten varaan. Monitoimijayhteistyön kautta – johon osallistuvat tutkimuslaitokset, pelastusviranomaiset, kansalaisjärjestöt ja koulutuskeskukset – DARE vahvistaa Euroopan kykyä vastata tehokkaasti rajat ylittäviin hätätilanteisiin yhteen toimivuutta, tilannetietoisuutta ja kansalaisten osallistumista parantaen.

Hankkeen tavoitteet

DARE-hankkeen tavoitteena on parantaa yhteistoimintaa äärimmäisten metsäpalojen ja tulvien varalta. Hankkeessa laaditaan toimintamalleja ja yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan EU:n pelastuspalvelumekanismissa mukana olevien pelastusryhmien osaamista ja tietämystä. Lisäksi DAREssa kehitetään avoimeen lähdekoodiin perustuva alusta, joka tehostaa tiedonkulkua ja tilannekuvaa pelastustehtävien aikana.

Lisätietoja

Elsa Pehkonen
Tutkimusasiantuntija
029 545 3669
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Laura Hokkanen
Koulutuspäällikkö
029 545 3536
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

DARE-hankkeen logo.
Funded by the European Union -logo.

Pelastusopiston hanke rakentaa yhteistä ymmärrystä ja tilannekuvaa pelastustoimen tietojohtamisesta

Pelastusopistolla käynnistyi vuoden alusta tietojohtamisen koulutus-, arviointi- ja kehittämishanke. Sen tavoitteena on luoda pelastustoimelle yhteinen perusymmärrys tietojohtamisesta ja sen roolista eri tehtävätasoilla. Tavoitteena on myös kartoittaa pelastustoimen tietotojohtamisen nykytila sekä määritellä kriittiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.

Hanke vastaa pelastuslaitosten tietojohtamisen strategiassa (2023) tunnistettuihin tietojohtamisen kehittämistarpeisiin. Hanke vastaa pelastuslaitosten tietojohtamisen strategian (2023) tunnistamiin kehittämistarpeisiin. Se tukee myös valtakunnallista tavoitetta siitä, että pelastustoimen palveluiden suunnittelu, toteutus ja kehittäminen perustuvat tiedolla johtamiseen ja yhtenäiseen tiedonhallintaan.

Viranomaispäätösten tulee aina perustua tietoon

Tietoon perustuvan päätöksenteon lähtökohta on, että tunnistetaan, mitä tietoa tarvitaan, tieto on saatavilla käyttötarkoitukseen sopivassa muodossa ja sitä käytetään päätöksenteon pohjana. Esimerkiksi hälytystehtävät perustuvat hälytyskeskukselta saataviin tehtävätietoihin, joita viranomaiset täydentävät omista tietojärjestelmistään sekä keräämällä lisätietoja puhuttamalla asianosaisia ja tiedustelemalla onnettomuuspaikalla.

Kaikessa toiminnassa prosessi ei ole yhtä selkeä. Toistaiseksi ei ole tarkkoja arvioita sille, missä määrin onnettomuuksien ehkäisy vähentää pelastustoimen tehtävämääriä, ja millainen onnettomuuksien ehkäisy on pelastustoimen tehtävämäärien suhteen kaikkein vaikuttavinta. Vastaukset tällaisiin kysymyksiin edellyttävät laajoja tietolähteitä onnettomuuksiin vaikuttavista tekijöistä, niiden kehityksestä sekä erityyppisen onnettomuuksien ehkäisytyön vaikutuksista.

– Tietojohtaminen on yhtä paljon organisaatiotasoisten prosessien, tietojärjestelmien ja data-altaiden kehittämistä ja määrittämistä kuin toimintaa kaikilla tasoilla läpileikkaava ajattelutapa ja periaate, toteaa hankkeen projektipäällikkö Marko Juutinen.

Hanke kestää kesäkuuhun 2028 saakka, ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pelastuslaitosten tutkimus- ja kehittämisverkoston nimeämän työryhmän kanssa.

Lisätietoja:

Marko Juutinen
etunimi.sukunimi@gov.fi

Kristian Ruutala
Tutkimusassistentti
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mimmi Tolvanen
Tutkimusjohtaja
029 545 3409
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

PSR Palosuojelurahasto -logo.

Teknisen avun tukitiimi (TAST) uudistuu

Pelastusopisto on aloittanut uuden TAST NG (Next Generation) -hankkeen, jonka tavoitteena on modernisoida Suomen kansainvälisen pelastusvalmiuden teknisen avun tukitiimin (TAST) kalustoa ja toimintamalleja.

Vastaus kasvaviin kansainvälisiin vaatimuksiin

Suomen TAST-ryhmä on ollut osa EU:n pelastuspalvelumekanismin resurssipoolia vuodesta 2018 lähtien ja osallistunut useisiin kansainvälisiin operaatioihin. Ryhmä on ollut mukana muun muassa Beirutin räjähdysonnettomuuden jälkitoimissa vuonna 2020 sekä Turkin maanjäristysten avustustehtävissä vuonna 2023.

Kansainväliset tehtävät edellyttävät entistä kevyempää, energiatehokkaampaa ja nopeammin liikuteltavaa kalustoa – sekä uusia tapoja tarjota asiantuntijatukea kriisialueille.

Kaluston modernisointi ja ympäristövaikutusten pienentäminen

Vaikka ryhmän kalustoa on jatkuvasti uusittu, sen varsinainen kehittäminen on ollut pienimuotoista ja satunnaista. Oikeastaan suuria uudistuksia ei ole tehty sitten vuoden 2018.

TAST NG -hankkeen keskeisenä tavoitteena on uudistaa ryhmän kalustoa siten, että se on paremmin linjassa DG ECHOn (EU:n humanitäärisestä- ja kansainvälisestä pelastustoiminnasta vastaava osasto) ympäristötavoitteiden kanssa. Uudistuksilla pyritään vähentämään energian kulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävillä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa mm. uudempien, vähemmän sähköä kuluttavien laitteiden hankintaa ja sähkön tarpeen vähentämistä. Kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävillä sähkö tuotetaan edelleen pitkälti fossiilisia polttoaineita käyttävillä generaattoreilla, koska aurinkoenergian järkevä käyttö vaatisi massiivisia kennoja ja akkuja, joiden lentokuljettaminen on haasteellista, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tero Lähdesmäki.

Uusi Remote Support -toimintamalli

Hankkeessa kehitetään myös Remote Support -konsepti, jonka avulla asiantuntijat voivat tarjota tukea kriisialueille etäyhteyksien kautta. Malli voi vähentää paikan päälle lähetettävän henkilöstön tarvetta ja nopeuttaa avun saamista.

Toimintamalli kehitetään ja koulutetaan kokeneille TAST-asiantuntijoille kevään 2026 aikana. Sitä myös testataan EU:n karttaharjoituksessa kesäkuussa 2026. Onnistunut pilotointi voisi muuttaa merkittävästi kansainvälisen pelastustoiminnan tukirakenteita.

Koulutuksia kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoille

Hankkeen aikana järjestetään kaksi koulutustapahtumaa kansainvälisen pelastustoiminnan henkilöstörekisterissä olevalle henkilöstölle. Tilaisuuksissa koulutetaan leiritoiminnan kouluttajille uutta, hankkeessa hankittua kalustoa sekä kokeneille TAST-asiantuntijoille uutta Remote Support -toimintamallia.

Hanke kestää maaliskuuhun 2027 asti, ja sitä rahoittaa Euroopan komissio.

Lisätietoja:

Tero Lähdesmäki
Projektipäällikkö
029 545 3430
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Co-funded by the European Union -logo.

Pelastusopisto kouluttaa, kuka työllistää – huolia ja mietteitä lukukauden alussa

Huoli pelastajien työllistymisestä

Uusi lukukausi on hyvässä vauhdissa Pelastusopistolla. Valtakunnalliseen pelastajatarpeeseen vastaamista on jatkettu, mistä konkreettisena merkkinä ovat nyt neljä aloittanutta pelastajakurssia eli 120 uutta pelastajaopiskelijaa (seuraavat 120 uutta opiskelijaa aloittaa syksyllä). Täysin huolettomana en heitä toivottanut tervetulleiksi. Tuoreessa muistissa ovat joulukuussa valmistuneiden pelastajien työllistymisluvut: yli puolella ei ollut valmistumispäivänä tietoa työpaikasta. Luku vaikuttaa kerrassaan käsittämättömältä: miten voi olla mahdollista, että Suomen valtio sijoittaa merkittävän (joskin riittämättömän) euromäärän opiskelijalisäykseen, mutta samainen valtio ei huolehdi siitä, että hyvinvointialueet palkkaisivat valmistuneet. Edelleen yhtälön logiikkaa häiritsee tieto, että valtion valvontaviranomainen samaan aikaan paukuttelee uhkasakkoja toimintavalmiuden turvaamiseksi.

Pelastusopiston tulisi nostaa vuonna 2027 pelastajien kurssikokoa 36:een, tällä hetkellä kurssikoko on 30. Onko kurssikoon kasvattamisessa mitään järkeä, kun tälläkään volyymilla kenttä ei pysty työllistämään kaikkia? Ei ole kenenkään etu kouluttaa pelastajia työttömyyskortistoon. Raadollinen tosiasia on, että pelastajatarve ei ole hävinnyt mihinkään, mutta kun ei ole rahaa palkata, miksi kouluttaa liikaa. Toki reserviä tarvitaan, mutta puolet valmistuneista on ehdottomasti liikaa reserviin.

Pelastajakoulutuksen kehittämistarpeet

Samaan aikaan, kun arvuuttelemme oikeita kurssikokoja ja painimme tuottavuustavoitteiden (lue säästöjen) kanssa, tulee eri suunnilta paineita pelastajakoulutuksen kehittämiseksi. Perustellustikin on nostettu esiin Ukrainan sodan opit, esim. Pelastus- ja ensihoitoalan unioni JHL:n puheenjohtaja Petteri Häyrinen blogissaan 21.11.2025. Hän on huolissaan mm. siitä, että pelastajilla ja ensihoitajilla ei ole luotiliivejä, eikä heitä kouluteta aseen käyttöön. Pelastusopisto opettaa ensihoidon opinnoissa toimimista uhka- ja väkivaltatilanteissa normaalioloissa. Tähän liittyen Pelastusopistolla ovat myös suojaliivit ensihoitoyksiköissä. On laajemman keskustelun paikka, tarvitaanko pelastajakoulutukseen sisällyttää aseen käyttöä, eikä se ole oppilaitoksen päätettävissä oleva asia. Itse harkitsisin asiaa todella tarkkaan, enkä tässä hetkessä ole tämän kannalla. Ukrainan oppien pohjalta Pelastusopistolla on käynnissä sortumapelastamisen hanke, jossa tuotetaan valtakunnallinen koulutuspolku toimimiseen näissä tilanteissa.

Häyrinen peräänkuuluttaa myös toimia tutkinnon uudistamiseen siten, että se vastaa pelastajien tämän hetken työtä. Pelastajatutkinnon lisäksi heille tarvittaisiin lähi- tai sairaanhoitajan koulutus. On kuitenkin syytä muistaa, että pelastajan rooli ensihoidossa on määritelty asetuksessa. Häyrinen viittaa virheellisesti Helsingin Pelastuskouluun, jossa hänen mukaansa koulutetaan pelastajia nimenomaan Helsingin kaupungille ja jossa on mahdollisuus suorittaa tutkinto, jossa pelastus- ja ensihoitoalan koulutukset on yhdistetty. Helsingin Pelastuskoulu noudattaa Pelastusopiston opetussuunnitelmaa kouluttaen pelastajia laajemminkin kuin pelkästään Helsingin kaupungin tarpeisiin, eikä Pelastuskoulu suinkaan anna ensihoitoalan tutkintoa. Kyseessä on pelastajatutkinnon jälkeen erillisenä oppisopimuskoulutuksena suoritettava tutkinto, jolloin opiskelija on palvelussuhteessa työnantajaan. Sama käytäntö on ollut jo vuosia useammallakin pelastuslaitoksella.

Pelastustoimi osana kokonaisturvallisuutta – vaihtoehtona valtiollistaminen?

Olen Petteri Häyrisen kanssa samaa mieltä siitä, että pelastajat ja ensihoitajat ansaitsevat selkeän roolin osana turvallisuusviranomaisten kokonaisuutta. Menenpä vielä askeleen pidemmälle: mielestäni pelastustoimi kokonaisuudessaan ansaitsee selkeämmän roolin. Kaikki tahot eivät nimittäin edelleenkään miellä pelastustoimea sisäisen turvallisuuden ja samalla kokonaisturvallisuuden toimijaksi, koska pelastustoimi on ns. soteperheessä, eikä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa samassa kokonaisuudessa. Tästäkin syystä tervehdin itse lämpimästi ajatusta, että pelastustoimen valtiollistamisesta tehdään selvitys. Objektiivisuuden turvaamiseksi selvityksen tekijänä pitää olla henkilö/henkilöt, joilla ei ole kytkentää pelastustoimeen. Ei siis esimerkiksi ketään eläköitynyttä pelastusjohtajaa tai sisäministeriön virkamiestä. Enkä pitäisi yhtään huonona sitäkään, että vakavasti pohdittaisiin turvallisuusministeriötä, joka kokoaisi yhteen kaikki turvallisuudesta eri sektoreilla vastaavat tahot.

Mervi Parviainen
rehtori

Pelastustoimen tietojohtaminen: koulutus-, arviointi- ja kehittämishanke

Pelastustoimen tietojohtaminen: koulutus-, arviointi- ja kehittämishanke

Hankkeen kesto:1.1.2026–30.6.2028
Hankkeen rahoitus:Palosuojelurahasto
Hankkeen koordinointi:Pelastusopisto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pelastuslaitosten tutkimus- ja kehittämisverkoston nimeämän työryhmän kanssa.

Hankkeen kuvaus

Tietojohtaminen tarkoittaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Se liittyy organisaatioiden johtamiseen ja hallintaan, mutta on samalla toiminnan perusfilosofia kaikilla toimijatasoilla.

Palosuojelurahaston rahoittamassa tietojohtamisen koulutus-, arviointi- ja kehittämishankkeessa tuotetaan tietojohtamisen perusosaamista, arvioidaan tietojohtamisen kypsyystaso pelastustoimessa ja määritellään, mitkä ovat tietojohtamisen kehittämisessä alalle yhteisiä, tärkeimpiä kehittämiskohteita. Kypsyystason määrittelyllä pyritään kartoittamaan, mitä tietojohtamisen eri osa-alueita pelastustoimessa on jo kehitetty ja mitkä vielä ovat kehittämättä.

Hankkeen taustalla ovat pelastuslaitosten tietojohtamisen strategiassa (2023) tunnistetut kehittämistarpeet. Esimerkiksi ymmärrys siitä, mitä kokonaisvaltainen tiedolla johtaminen sisältää ja mitä hyötyjä siitä on pelastuslaitokselle, edellyttää pelastustoimen henkilöstön osaamista aiheesta ja vaatii järjestelmällistä kouluttamista (strategian osatavoite 1). Samoin tietojohtamisen kannalta on tärkeää tunnistaa päätöksenteon kannalta kriittinen tietopohja sekä ne päätöksentekotilanteet, joissa valtakunnallista tietoa tarvitaan (strategian osatavoitteet 2 ja 3).

Lisäämällä tietojohtamisen perusymmärrystä ja tunnistamalla alan yhteiset tietojohtamisen kehittämiskohteet, hanke edistää myös pelastustoimen valtakunnallista strategiaa. Strategian seitsemäs tavoite on, että pelastustoimen palveluiden ja tehtävien valtakunnallinen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen perustuvat tiedolla johtamiseen ja yhtenäiseen tiedonhallintaan.

Hankkeen tavoitteet

1. Tuottaa alan yhteinen tietojohtamisen perusymmärrys sekä syvempää osaamista kohdennetuille ryhmille. 

2. Tunnistaa pelastustoimen resurssien ja palvelujärjestelmän kannalta kriittiset tietojohtamisen kehittämiskohteet sekä määritellä pelastustoimen tietojohtamisen nykytila ja kypsyystaso.

3. Tuottaa yksityiskohtainen ja toteuttamiskelpoinen toimeenpanosuunnitelma pelastustoimen resurssien ja palvelujärjestelmän kannalta kriittisten kehittämiskohteiden ratkaisemiseksi.

Lisätietoja

Marko Juutinen
etunimi.sukunimi@gov.fi
 
Kristian Ruutala
Tutkimusassistentti
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mika Kupiainen
Palomestari, Kanta-Hämeen pelastuslaitos
YAMK-insinööriopiskelija, Lapin AMK
0400 504 838
etunimi.sukunimi@omahame.fi

PSR Palosuojelurahasto -logo.
Tietosuoja
Saavutettavuus


Emergency Services Academy Finland   •
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Contact information
Data protection and processing of personal data
Accessibility statement
Provide feedback
About the website
Site map

Follow us

close