Viranomaisyhteistyön kehittäminen miehittämättömässä ilmailussa (UAS) alkoi hankkeessamme syksyn 2022 aikana. Luomme yhdessä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa yhteiset toimintamallit ja ohjeet moniviranomaistehtäville miehittämättömässä ilmailussa. Viranomaiset pystyvät tulevaisuudessa toimimaan yhteisillä toimintamalleilla turvallisesti tehtävillä, ja antamaan tukea toiselle viranomaiselle omilla UAS-laitteillaan. 

Pelastustoimella oli vuoden 2022 aikana yhteensä noin 300 operatiivista tehtävää, joissa käytettiin UAS-järjestelmiä toiminnan tukena. Virka-apua tai yhteistehtäviä näistä oli Pronto-tilastojen mukaan 9, joihin lukeutui muun muassa kadonneen etsintä vesistöstä, maastosta ja henkilöiden etsintä korkeiden rakennusten katoilta.  

Poliisi puolestaan lensi vuonna 2022 yli 4000 operatiivista poliisitehtäviin liittyvää lentoa. Operatiivisten lentojen lisäksi tehtiin lähes yhtä paljon harjoitteluun ja testaamiseen liittyviä lentoja. Huomionarvoista on, että tilastollisesti yksi lentotehtävä voi kestää muutamasta minuutista kokonaiseen päivään. Siksi myös lentotunnit tilastoidaan. Vuonna 2022 kertyi kaikkiaan n. 3060 lentotuntia. 

Poliisi käyttää miehittämättömiä ilma-aluksia kaikessa toiminnassa, jossa niistä voidaan olettaa olevan hyötyä. Erilaiset etsinnät ovat nykyään yleisin käyttötapaus. Toiseksi yleisintä on dokumentointi ja kolmanneksi yleisintä tilannekuvan välittäminen. 

Rajavartiolaitoksessa puolestaan tehtiin vuonna 2022 noin 1200 operatiivista rajaturvallisuustehtäviin liittyvää lennätystä. Operatiivisten lennätysten lisäksi tehtiin 800 harjoitteluun ja testaamiseen liittyviä lennätystä. Lennätystoiminnasta kertyi vuonna 2022 yhteensä n. 900 lentotuntia.

Yhteiset toimintamallit mahdollistavat useamman dronen käytön

Kuvitellaan seuraavanlainen tilanne, jossa luonnostaan työskennellään yli viranomaisrajojen:

Ison veneen kuljettaja saa sairauskohtauksen, ja vene ajautuu vauhdilla karikon kautta saareen. Merivartiosto saapuu kohteeseen ensimmäisenä ja havaitsee huviveneen syttyneen palamaan. Yksi veneessä ollut henkilö on kateissa.

Merivartiosto ryhtyy pelastus- ja tiedustelutoimiin, sillä kohteeseen saapuu pian pelastuslaitoksen ja poliisin aluksia. Pelastuslaitoksen ottaessa sammutustehtävän vastuun ryhtyy merivartiosto etsimään poliisin kanssa kadonnutta henkilöä vedestä droneilla ja veneillä. Droneille sovitaan korkeusporrastus, ja merivartiosto vastaa ilmatoiminnan koordinoinnista.

Henkilön etsinnän aikana pelastustoimi tarkastaa omalla UAS-laitteellaan mahdollisen öljyvuodon laajuuden saaren rannan läheisyydessä pysyen itse laitteellaan saaren päällä ilmatoiminnan koordinaattorin ohjeiden mukaan. Poliisi löytää dronetiedustelun avulla kadonneen henkilön saaren sisäosista loukkaantumattomana. Pelastustoimelle ei synny öljyntorjuntatehtävää onnettomuuden jälkitehtävänä drone tiedustelun perusteella havaitun öljymäärän vähäisyyden vuoksi.

Ilman yhteistä UAS-toimintamallia viranomaisten välillä eivät kaikki viranomaiset välttämättä pystyisi käyttämään tässä tapauksessa tehokkainta työkalua, dronea.

Yhteistyöllä saavutetaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia 

Keräämme hankkeessamme tietoa eri viranomaisten miehittämättömän ilmailun kokemuksista ja hyvistä käytänteistä. Jakamalla tietoa ja kokemuksia saamme kehitettyä UAS-toimintaa nykyistä tehokkaammaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Yhteistyöllä saadaan tietoa jo käytössä olevista UAS-laitteista sekä niiden soveltuvuudesta kullekin viranomaiselle.

Yhteiset toimintamallit mahdollistavat muiden viranomaisten UAS-laitteistojen ja osaamisen hyödyntämisen tilanteiden niin vaatiessa eri puolella Suomea, kun jokainen yhteistyöviranomainen tietää miten toimia. Yhteistyöllä luodaan myös edellytykset toimia useammalla UAS-laitteella tilanteissa, jossa vaaditaan miehittämättömän ilmailun koordinoimista valtion miehittämättömän ilmailun määräyksen mukaisesti.  

Jaetulla ajantasaisella koulutusmateriaalilla yhteistä kyvykkyyttä yli viranomaisrajojen

Pelastustoimen, poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteinen ilmatilan koordinaatioon liittyvä koulutus yhtenäistää toimintamallit yli toimirajojen. Tämä on erityisen tärkeää UAS-toiminnassa, jossa yksittäisen kauko-ohjaajan kokemukset asian parissa voivat olla harvassa.  Koska miehittämätön ilmailu kehittyy paitsi tekniikan, myös lainsäädännön puolelta nopeasti, otetaan muutostenhallinta ja materiaalin päivittäminen olennaiseksi osaksi koulutusmateriaalia.

Timo Ikonen
Suunnittelija, Projektipäällikkö, MiPeVi-hanke
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Kimmo Rytkönen
Suunnittelija, MiPeVi-hanke
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Palosuojelurahaston rahoittama Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi) -hanke rakentaa viranomaisten välistä yhteistyötä UAS-toiminnassa. Yhteistoiminnan ja vuoropuhelun avulla kehitetään pelastustoimen UAS-koulutusta vastaamaan nykyhetken vaatimuksia. Pelastustoimen kentältä nousseita näkemyksiä ja kokemuksia jalostetaan niin teoria- kuin käytännön UAS-koulutukseen. Pelastustoiminnan johtajille luodaan verkkokoulutus UAS-toimintaan liittyen, jotta ymmärrys UAS-laitteiden käyttömahdollisuuksista kasvaisi ja ymmärrys UAS-toimintaan liittyvään lainsäädäntöön kasvaisi. Hankkeen aikana päivitetään olemassa oleva UAS-peruskoulutus vastaamaan voimassa olevia määräyksiä. 

Pelastusopisto on toiminut Kuopiossa reilun 30 vuoden ajan. Näitä vuosikymmeniä ovat värittäneet tiukan sijoitustaiston jälkeenkin jatkuvat puheet siitä, missä olisi oikea oppilaitoksen paikka. Höysteeksi on heitelty alueellisia kursseja milloin mihinkin päin valtakuntaa. Vastaavaa puhetta ei ole kantautunut Poliisiammattikorkeakoulusta tai Raja- ja merivartiokoulusta.

Koska rahaa ei tulevaisuudessakaan ole kaikkien tuiki tärkeiden asioiden, saatikka kevytheittoisten mielitekojen toteuttamiseen, puheet resurssien ripottelemista useisiin paikkoihin tuntuvat suorastaan vastuuttomilta. Hyvinvointialueille ei ole laissa säädettyä koulutustehtävää. Pelastusopiston toimintojen hajasijoittaminen vaatisi huomattavia resursseja, jotka olisivat pois Kuopiosta. Jos Helsingin pelastuskoulun toiminta rahoitettaisiin valtion rahoista siten, että se osuus on pois Pelastusopistolta, vastustan ajatusta jyrkästi.

Opettajan työ kunniaan

Pelastusopistolla on parhaat fasiliteetit laadukkaan koulutuksen toteuttamiseksi. Harjoitusalueen merkitystä ja käytettävyyttä ei tarvinne toistaa. Saa toki tulla katsomaan, jos asia mietityttää. Lisäksi on muistettava opetushenkilöstön ammattitaito ja osaaminen. Se, että henkilö on hyvä pelastaja tai esihenkilö, ei vielä tee hänestä hyvää opettajaa – ei välttämättä minkäänlaista opettajaa.

Kuuntelin yhtä kansanedustajaehdokasta, joka siteerasi tuntiopettajana toiminutta henkilöä: ”ei se ole mitenkään kummosta, sen kun menee ja juttelee niille”. ”Niille”! ”Ne” sattuvat olemaan opiskelijoita, joilla on oikeus saada laadukasta opetusta.

Opetus ei ole mitään jutustelua, se on oikeaa työtä. Tuntiopettajanakaan työskentely ei vielä anna täyttä kuvaa Pelastusopiston opettajan työstä, koska tuntiopettajat tulevat ns. valmiille. Vastuuopettaja on huolehtinut toteutus- ja harjoitussuunnitelmista, turvaohjeista, ajoneuvojen, tilojen ja varusteiden varauksista ja monesta muusta asiasta. Annetaan opettajille ja opettajien työlle se kunnia, mikä heille kuuluu.

Pysyvä, riittävä rahoitus keskeistä

Pelastusopistolla on panostettu opettajien osaamiseen. Pedagogisten opintojen suorittamista tuetaan vahvasti. Käänteisen oppimisen metodi, arviointikoulutus ja substanssiosaamisen kehittäminen ovat muutamia esimerkkejä, miten osaamista on vahvistettu.  TKI-toiminta tuottaa tutkittua tietoa, jota niin tutkinto- kuin täydennyskoulutuksen kautta viedään käytäntöön. Tämä on tärkeä kytkös, enkä heti keksi tehokkaampaa tapaa saada tutkittua tietoa leviämään.

Kevään eduskuntavaalit ja uusi hallitus kiinnostavat Hulkontien kampuksella luultavasti enemmän kuin vaalit aikoihin. Pysyvän, riittävän rahoituksen turvaaminen on aivan keskeinen kysymys. Jos sitä ei saada kuntoon, on edessä toiminnan karsiminen. Kaikkea sitä, mitä tänä vuonna vielä pystymme tekemään, emme tee jatkossa.

Olemme saaneet valmistelurahaa pelastajalisäyksen valmisteluun ja suunnittelutyö on täydessä vauhdissa. Järjellä ajatellen tuntuisi selvältä, että rahaa saataisiin myös varsinaiseen lisäykseen. Valitettavasti järki ja politiikka eivät aina osu samaan lauseeseen. Jos tätä rahoitusta ei saada, joudumme toteamaan tehneemme turhaa työtä, eikä kipeästi kaivattua lisäväkeä kentälle saada. Se onkin sitten oma tarinansa, onko hyvinvointialueilla rahaa palkata uusia pelastajia.

Mervi Parviainen
Rehtori