Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Vuoden 2024 opettajaksi valittu Mika Smura: ”Suurin huomionosoitus, mitä työstään voi saada”

10.3.2025

Vanhempi opettaja Mika Smuran työt ovat lähteneet vuodenvaihteen jälkeen pelastustoiminnan johtamisen tiimissä hyvin käyntiin, vauhdikkaastikin.

– Aika monta rautaa on tulessa. Kevätlukukausi on meillä johtamisen tiimissä aina aika tiukka, isoja harjoituksia ja muita tapahtumia on tulossa.

Kevätlukukauden avajaisissa Pelastusopiston Oppilasyhdistys nimitti Smuran Vuoden opettajaksi 2024. Oppilasyhdistyksen mukaan Mikalla on erityinen kyky inspiroida opiskelijoita oppimaan tunneillaan. Hänen vankka kokemuksensa alalta yhdistettynä hänen pedagogiseen osaamiseensa tekee hänestä erinomaisen ja laajasti monien kurssien arvostaman opettajan. Mikasta tämä palkitseminen tuntui hyvältä.

– Eiköhän se tässä opettajan arjessa ole se suurin huomionosoitus, mitä työstään voi saada. Arvostan tätä kovasti. Se on minulle hyvä palaute siitä, että jotakin on tehnyt oikein, Mika hymyilee.

Monipuoliset työtehtävät ja verkostoituminen ovat syventäneet osaamista

Mika on työskennellyt Pelastusopistolla kaikkiaan yli 15 vuotta erilaisissa opetustehtävissä, ja nykyisessä virassa tulee pian täyteen yhdeksän vuotta. Opettajavuosien aikana Mika on kokenut oppineensa paljon, erityisesti tehdessään samaan aikaan töitä paloesimiehenä pelastuslaitoksella sekä määräaikaisena ja tuntiopettajana Pelastusopistolla. Nykyisessä virassa osaamisen kehittyminen on suuntautunut pelastustoiminnan johtamiseen.

– Olen oppinut paljon sellaisia asioita, mitä en vielä pelastusryhmänjohtajan jakkaralla oivaltanutkaan. Vuodet ovat opettaneet asioista paljon syvempiä puolia, mitä varsinainen tutkinto ja työkokemus on tarjonnut.

Mika kertoo, että opetustyössä on tärkeää, että asioista puhutaan oikeilla nimillä ja asioista otetaan selvää. Suurena apuna työssä on oman ja naapuritiimien asiantuntijuus sekä heiltä välittyvä uusin tieto.

– Olen pyrkinyt verkostoitumaan laajasti täällä Pelastusopistolla kaikkien kanssa, joten en tuumaile näitä asioita pelkästään oman tiimin kanssa. Ehkä se näkyy sitten lopputuotteessakin.

Parasta vuorovaikutteinen yhdessä tekeminen opiskelijoiden kanssa

Mika pitää opetustyössä eniten juuri opettamisesta, jonka ytimessä on vuorovaikutteinen yhdessä tekeminen opiskelijoiden kanssa.

– Opiskelijamme ovat hyvällä asenteella ja korkealla motivaatiolla varustettuja, heitä on kiva opettaa. Ei täällä tarvitse pitkään pitää motivaatiopuheita eikä kertoa pelisääntöjä, siitä kiitos opiskelijoille.

Opiskelijoiden joukossa on hyvin erilaisista taustoista tulevia henkilöitä. Yhteisiä nimittäjiä heille kuitenkin löytyy, yhtenä Mika nostaa tunneälyn.

– Nykyopiskelijat ovat tunneälykkäitä ja herkempiä kuin edeltävät polvet. Heille pitää pystyä perustelemaan, miksi asiat tulee pelastustoiminnassa ja johtamisessa yleensäkin tehdä tietyllä tavalla. 

Mika muistuttaa opiskelijoita nauttimaan opiskeluajasta ja opiskelusta, ja haastamaan opettajia.

– Tsemppiä ja voimia opiskeluun, siitä kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Pitäkää silmät ja mieli kirkkaana opiskelun aikana. Haastakaa meitä opettajia ja koko organisaatiota tuottamaan teille parasta osaamista, ymmärtäen kuitenkin sen, ettei tutkinto vielä täysin valmiiksi tee. Sitten pitää lähteä työelämään harjoittelemaan käytännön taitoja, varsinkin kun työpaikat ovat toisistaan poikkeavia ja erilaisia. Jatketaan hyvällä asenteella, muttei kuitenkaan mailasta puristaen, niin eiköhän tästä yhdessä hyvä tule!

Kategoria: Uutisia

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät 2025

3.3.2025

Pelastustoimen vuosittaiset tutkimus- ja kehittämispäivät järjestetään Pelastusopistolla Kuopiossa 11.–12.6.2025. Tämän vuoden tapahtuman teemana on Pelastustoimi muuttuvassa maailmassa.

Päivien aikana kuulemme esityksiä pelastustoiminnan toimintamalleista sekä pelastus- ja turvallisuusalan tutkimus- ja kehittämishankkeista. Samalla kokoamme yhteen tietoa käynnissä olevista hankkeista ja alan tutkimus- ja kehittämistarpeista.

Toivomme puheenvuoroja tutkimustiedosta, kehittämistyöstä ja hyvistä käytänteistä, jotka liittyvät pelastus- ja/tai turvallisuusalan ajankohtaisiin aiheisiin. Puheenvuorot voivat liittyä jo toteutettuihin ja käynnissä oleviin tai suunnitteilla oleviin tutkimuksiin, hankkeisiin, toimenpideohjelmiin tai muuhun kehittämiseen. Myös puheenvuorot toimivista käytännöistä ja päättyneiden tutkimusten seurannasta ja vaikuttavuudesta ovat tervetulleita.

Tiivistelmien lähettämisohjeet

Valitsemme esitykset meille lähetettyjen tiivistelmien perusteella. Tiivistelmän maksimipituus on 400 sanaa.

Tiivistelmät tulee lähettää 28.3. mennessä osoitteeseen projektitoimisto@pelastusopisto.fi. Otsikoi viesti ”Teema: Oma nimi”, esimerkiksi ”Teema 1: Paula Palokuntalainen”. Muista laittaa tiivistelmädokumenttiin tunnistetiedot eli oma nimesi, organisaatiosi ja sähköpostiosoitteesi.

Ilmoitamme kaikille tiivistelmän lähettäneille valinnoista 1.4. mennessä.

Tapahtuman teemat

Teema 1. Henkilöstön hyvinvointi, kehittäminen ja haasteet
Pelastustoimen tärkein voimavara koostuu sen henkilöstöstä. Henkilöstön hyvinvointi on veto- ja pitovoimatekijä, johon kohdistuu useita erityyppisiä haasteita. Vaativat tilanteet ja haastavat asiakaskohtaamiset ovat arkipäivää ja niissä voi ilmetä väkivaltaista ja asiatonta kohtelua, mikä on merkittävä työuupumista lisäävä tekijä. Myös savukaasut, kemialliset yhdisteet, uudet onnettomuustyypit ja muuttuva toimintaympäristö asettavat jatkuvasti haasteita työturvallisuudelle, toimintatavoille ja osaamiselle. Näiden lisäksi talouden tila, aluekehitys ja sopimuspalokuntien tilanne haastavat henkilöstösuunnittelua.

Teema 2. Pelastusalan ja koulutuksen tarpeet, haasteet ja kehittäminen
Uudet energiamuodot, ladattavat ajoneuvot ja uudet materiaalit aiheuttavat muutoksia pelastustoimintaan ja työmenetelmiin, mikä asettaa vaatimuksia pelastustoimelle ja ketterälle koulutukselle. Myös koulutusmenetelmissä tapahtuu paljon muutoksia uusien simulaatio- ja virtuaalioppimismenetelmien myötä. Miten muuttuva maailma vaikuttaa osaamisen vaatimuksiin ja oppimisympäristöihin?

Teema 3. Varautuminen
Varautuminen erilaisiin onnettomuuksiin, kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin on keskeinen osa pelastustoimen tehtäväkenttää. Lainsäädännölliset muutokset, kuten CER-direktiivi, asettavat uusia vaatimuksia kriittisten toimintojen turvaamiselle vakavissa ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Riskiarviot, yhteistoiminta, valmiussuunnittelu, osaamisen harjoittelu ja muiden viranomaisten tukeminen on osa pelastustoimen tehtäväkenttää. Varautuminen ei silti koske pelkästään viranomaisia eikä sitä tehdä vain suuronnettomuuksien tai poikkeusolojen varalle. Kunnilla, yksityisillä yrityksillä, kolmannella sektorilla ja kansalaisilla itsellään on kaikilla oma roolinsa vahvan ja kriisinkestävän Suomen ylläpidossa. Varautumiseen kuuluvat yhtä lailla moniviranomaisharjoitukset kuin sammutuspeiton käyttötaidot.

Teema 4. Viestintä ja tiedolla johtaminen
Pelastusalaa koskevaa tutkimusta ja kehittämistyötä tehdään pelastuslaitoksissa, korkeakouluissa, oppilaitoksissa, sisäministeriössä ja alan järjestöissä. Kuitenkin tiedon jakamisessa eri toimijoiden välillä on kehittämistä. Tietoon perustuvaa johtamista vaikeuttaa myös alan pirstaleisuus, mikä ilmenee erilaisina tietojärjestelminä ja toimintatapoina sekä valtakunnallisesti kootun tiedon puutteina. Tietoa valtakunnallisista onnettomuustrendeistä ja yhteisiä toimintatapoja toimintaympäristöanalyysin ja riskianalyysien tuottamiseksi kaivataan.   

Teema 5. Pelastuslaitosten hanketoiminta ja toimintamallit
Pelastuslaitoksilla tehdään monipuolista hanketoimintaa niin tutkimuksen kuin kehittämisen saralla. Lisäksi monella laitoksella on kehitetty, muokattu tai otettu käyttöön uusia toimintatapoja. Tiedon jakaminen toimivista käytänteistä auttaa parhaimpien käytänteiden jalkautumista yleiseen käyttöön ja säästää resursseja, kun samaa työtä ei tehdä useaan kertaan.

Teema 6. Muuta ajankohtaista
Mitä unohdimme? Mitä muuta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on käynnissä? Pyydämme myös tiivistelmiä laajasti eri aiheista pelastus- ja turvallisuusalaan liittyen, vaikka aihe ei suoraan osuisikaan mihinkään yllä mainituista teemoista.

Toivomme esityksiä laajasti yllä olevien kysymysten parissa työskenteleviltä tahoilta.

Lisätiedot mieluiten sähköpostilla projektitoimisto@pelastusopisto.fi

Seuraa tapahtuman sivuja:

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät 2025
PSR Palosuojelurahasto -logo.

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Pelastusalan kohtaamissa epäasiallisuuksissa ja väkivallassa on tapahtunut parannuksia

27.2.2025

Pelastusopiston toteuttama Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hanke päättyy helmikuussa 2025. Hankkeessa on selvitetty pelastusalan ja ensihoidon epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyttä, vaikutuksia ja estäviä toimenpiteitä. Hanke piti hybridimuotoisen päätösseminaarin tiistaina 25.2. Pelastusopistolla.

Tulokset eivät ole mairittelevia: jopa puolet kyselytutkimukseen vastanneista on kohdannut epäasiallista tai väkivaltaista kohtelua viimeisen vuoden aikana työyhteisönsä sisällä sekä asiakkailta tai potilailta. Tutkija ja projektipäällikkö Oliver Saal näkee kuitenkin tuloksissa myös positiivisia näkökulmia.

– Tutkimus mahdollistaa ongelman tiedostamisen ja siten siihen vaikuttamisen. Sisäministeriön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman toimenpiteet näyttävät myös purevan lievästi, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Vihamielisyys, syrjintä ja väkivalta aiheuttaa niin inhimillisiä kuin organisaatiollisia ongelmia

Pelastusalalla on viime vuosina keskusteltu alan veto- ja pitovoimasta sekä taloudellisesta tilanteesta hyvinvointialueilla. Nollatoleranssi-hankkeen tutkimus osoitti, että varsinkin organisaation sisäiset sosiaaliset ongelmat ovat yhteydessä haittavaikutuksiin niin alan toimijoille kuin organisaatioille.

– Mitä enemmän epäasiallisuutta ja väkivaltaa vastaaja oli kohdannut, sitä todennäköisemmin hän oli työuupunut, ja sitä todennäköisemmin hän harkitsi lähtöä organisaatiosta tai jopa koko alalta, kertoo Saal.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat yhteyksiä työpaikkaväkivallan ja mielenterveysongelmien välillä, mikä epäsuorasti näkyy myös organisaatioiden henkilöstö- ja terveyspalvelukustannuksissa. Iso-Britannian terveydenhuoltojärjestelmässä esiintyvä työpaikkakiusaaminen on arvioitu kustantavan National Health Service -palvelulle kaksi prosenttia järjestelmän kokonaisvuosikustannuksista.

– Talousvaikeuksista ja pelastajapulasta kärsivillä laitoksilla ei meidän näkemyksemme mukaan ole varaa heikentää omaa henkilöstötilannettaan tällä tavalla. Ongelmaan on puututtava vahvasti, ja onneksi puuttumista on jo osittain tehty, toteaa Saal.

Päätösseminaarissa käsiteltiin työhyvinvointia sekä epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ehkäisykeinoja

Hankkeen päätösseminaari pidettiin tiistaina 25.2.2025 Pelastusopistolla sekä etäyhteydellä. Seminaarissa kuultiin hankkeen tulosten lisäksi Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta pelastusalan työhyvinvoinnista vuonna 2024. Vaikka vuoden aikana on tapahtunut useita parannuksia laitosten henkilöstön hyvinvoinnissa, lähiesihenkilöiden voimavarat ja resurssit nousevat esille muita heikompina.

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistui edustajia pelastustoimesta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Pelastusopiston opiskelijoista sekä Nollatoleranssi-hankkeen tutkija. Keskustelussa moderaattori ja erikoistutkija Marko Juutinen johdatti osallistujia miettimään, millaiselta esimerkiksi kahden tunnin työpaikkakoulutus epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ehkäisemiseksi voisi näyttää.

– Kulttuurinmuutos, kahdessa tunnissa? Mahdotonta. Kuitenkin havaitsen arjessani, miten henkilökuntamme osaa sanoa “hyvin meni!”. Jos kahden tunnin koulutus pitäisi toteuttaa, niin voidaanko sen kautta lisätä sanavarastoomme myös “anteeksi?”, pohtii pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Hankkeen tutkimusraportti on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta sekä päätösseminaarin tallenteet ovat saatavilla hankkeen verkkosivuilla.

Hankkeen tutkimusraportti
Hankkeen verkkosivut

Oliver Saal
Tutkija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi (3.3.2025 alkaen etunimi.sukunimi@gov.fi)

Mimmi Tolvanen
Tutkimusjohtaja, hankkeen vastuullinen tutkija
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Sopimuspalokuntalaisesta pelastusalan ammattilaiseksi?

25.2.2025

Sopimuspalokuntien hälytysosaston pelastustoimintaan osallistuminen herättää usein ajatuksen pelastustoimesta myös mahdollisena ammattina, harrastuksen lisäksi. Tällöin usein herää myös huoli fyysisen toimintakyvyn riittämisestä pelastajatutkinnon suorittamiseen, sekä kiinnostus pelastajakoulutuksen valintaperusteista ja hakijoiden pisteytyksestä.

Haluaisin pelastajaksi, mutta ovatko pääsyvaatimukset liian haastavia?

Pelastajatutkinnon hakuvaihe sisältää lihaskuntotestin ja lääkäritarkastuksen. Hakuvaiheessa suoritettava lihaskuntoa mittaava testi ja suorituskyvyn minimivaatimus ovat vastaavat kuin pelastustoimen pintapelastus- sekä savu- ja kemikaalisukellustehtävien suorittamisessa edellytetään.

Sari Rautiala, vuoden 2023 palomies, on erinomainen esimerkki ja esikuva myös naisille, jotka harkitsevat pelastajan ammattia. Voit lukea Sarin haastattelun ja hänen mielipiteensä kuntotesteistä pelastustoimen sivuilta:

Sari Rautiala on Vuoden palomies (pelastustoimi.fi)

Valintakokeen ensimmäisessä osassa arvioidaan hakijan fyysistä toimintakykyä sekä korkean- ja ahtaanpaikan fobioita. Ensimmäinen osaa sisältää 12 minuutin juoksutestin ja juoksun jälkeen suoritettavan uintitaitotestin, jossa noudetaan esine noin kahden metrin syvyydestä ja uidaan 200 metriä alle 4 min 45 sekunnin ajassa. Uinti suoritetaan juoksutestin jälkeen, mikä on hyvä tiedostaa kokonaiskuormituksen näkökulmasta.

Psyykkistä soveltuvuutta pelastajan ammattiin arvioidaan valintakokeen toisessa osassa. Soveltuvuusarvioinnissa selvitetään hakijan turvallisuuskäyttäytymistä, persoonallisuutta sekä kyvykkyyksiä. Arviointiin kuuluu myös haastattelu ja ryhmätehtävä. Pelastustoimen tehtävissä toimiminen on joukkuepelaamista, jossa jokaisella pelastustoimintaan osallistujalla on oma tärkeä roolinsa joukkueen jäsenenä.

Valintaperusteet ja hakijoiden pisteytys

Valintaperusteita ovat ikä (vähintään 18-v.), koulutus, terveydentila, valintakokeen hyväksytysti suorittaminen sekä koulutuksen aloituspäivään mennessä hankittu C-luokan ajoneuvon ajo-oikeus. Hakijat saavat valintapisteitä hakuvaiheessa suoritettavasta lihaskuntotestistä, kiinnostuksesta pelastusalaan sekä valintakokeen molemmista osista. Valintakokeen hyväksytysti suorittaneista pelastajakoulutukseen pääsee 120 eniten pisteitä saanutta hakijaa. Lisätietoja valintaperusteista sekä hakijoiden pisteytyksestä löydät Pelastusopiston Pelastajatutkinnon valintaperusteet -sivulta.

Hae ammattilaiseksi

Pelastustoimi tarvitsee uusia pelastajia. Sisäministeriön julkaisun mukaan ammattipelastajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 1 000 pelastajaa lisää. Pelastajakoulutettavien koulutuspaikkoja on lisätty, jotta tarvittava lisähenkilöstömäärä pelastajia voidaan kouluttaa.

Pelastajatutkinto (90 op) on mahdollista suorittaa Pelastusopistossa Kuopiossa sekä Helsingin Pelastuskoulussa. Pelastusopistossa on mahdollista suorittaa myös alipäällystötutkinto, pelastusalan päällystötutkinto (AMK) sekä hätäkeskuspäivystäjätutkinto. Pelastusopistolla kaikkien tutkinto-opiskelijoiden opintososiaaliset edut ovat hyvät, esimerkiksi Pelastusopistolla toteutettavan opetuksen aikana majoitus ja ruokailut ovat maksuttomia.

Mikäli olet kiinnostunut hakeutumaan pelastusalan ammattilaiseksi, hakuajat seuraaviin tutkintokoulutuksiin löytyvät Pelastusopiston verkkosivuilta:

Tutkintokoulutusten hakuajat

Pekka Lindholm
Koulutuspäällikkö
Pelastustoiminnan koulutuksen vastuualue
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Lähteet

Sisäministeriö. 2022. Ennakoiva talous- ja henkilöstösuunnittelu- pelastustoimen suorituskyvyn perusta. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2022:12. [Ennakoiva talous- ja henkilöstösuunnittelu – pelastustoimen suorituskyvyn perusta (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

Sisäministeriö. 2022. Poliisibarometri. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2023:25 [Poliisibarometri 2022: Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

SPAL. 2023. Pelastushenkilöstön tehtäväkohtaiset palkat. [Pelastustoimen_palkat_ja_kokonaispalkkaus_joulukuu_2023.pdf viitattu 2.4.2024]

Pelastustieto. 2021.  Savusukellus on vaativaa työtä [Savusukellus on vaativaa työtä: FireFit-indeksin arvo 3 on ehdoton minimivaatimus savusukelluskurssille – Pelastustieto viitattu 2.4.2024]

Työterveyslaitos. 2023.  Pelastajatutkinto ja vaatimukset naapurimaissa. Pelastustehtävien kuormitus

[julkaisematon lähde, viitattu 2.4.2024]

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58 [Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

Blogitekstin aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin laajemmin Palokuntalaisessa 2/2024.

Kategoria: Blogi

Tervetuloa LION-hankkeen webinaarisarjaan litiumioniakkujen paloturvallisuudesta!

24.2.2025

Pelastusopiston LION-hanke järjestää kolmen webinaarin sarjan, jossa syvennytään litiumioniakkujen paloturvallisuuteen eri näkökulmista. Webinaarit ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Webinaariaikataulu ja aiheet:

1. Litiumioniakkupalojen sammuttaminen ja pelastajien suojautuminen

  • Aika: 10.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
    klo 18:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
  • Sisältö: Webinaarissa käsitellään pelastustoimen operatiivisia suosituksia litiumioniakkupalojen sammuttamisesta ja pelastushenkilöstön suojautumisesta. Litiumioniakkupalot eroavat perinteisistä paloista, joten on tärkeää tietää, miten tilanteissa tulee toimia.
  • Kohderyhmä: Pelastustoimen vakituiset ja vapaaehtoiset toimijat.

2. Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus, sekä litiumioniakut kotitaloudessa

  • Aika: 13.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
    klo 18:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
  • Sisältö: Webinaarissa pureudutaan litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittamiseen rakennuksissa ja ympäristössä, huomioiden paloturvallisuus ja pelastustoiminnan edellytykset. Webinaarissa käydään läpi myös kotitalouksien varautuminen litiumioniakkupaloihin. Litiumioniakkuenergiavarastot ovat uusi asia, josta ei ole vielä helposti saatavilla tietämystä ja ohjeita. Kotitalouksille on aiemmin ollut ohjeistusta, ja webinaarissa tarkennetaan kotitalouksien paloturvallisuuteen liittyviä asioita.
  • Kohderyhmä: Pelastustoimen varautumisen ja onnettomuuden ehkäisyn asiantuntijat ja rakennusviranomaiset.

3. Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä

  • Aika: 26.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
    klo 18:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
  • Sisältö: Webinaarissa käsitellään litiumioniakkujen käyttöä teollisuusympäristössä ja varautumista niiden mahdollisiin paloihin. Miten toimia, jos akkuun tulee lämpökarkaus, ja millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa? Webinaari kattaa laajasti eri sovelluskohteita, kuten käsityökalut, sähköiset kulkuneuvot, akkujen varastointi ja kierrätys.
  • Kohderyhmä: Teollisuuden toimijat, turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja pelastustoimi.

Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistumaan pääset linkkiä painamalla.

Päivän ensimmäinen webinaariesitys tallennetaan ja se on kahden viikon ajan saatavilla LION-hankkeen verkkosivuilta:

LION-hanke

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan litiumioniakkujen paloturvallisuudesta ja varautumisesta!

Kimmo Rytkönen
Puh. 029 545 3498
Suunnittelija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Jari Mikkonen
Tutkija
Puh. 029 545 3497
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION) -hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. Lisätietoa LION-hankkeesta: http://www.pelastusopisto.fi/lion

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • …
  • 32
  • Nästa sida »
Kontaktinformation  •  Sök
Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter
Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close