Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön

Suomi lähettää maastopaloihin varautumisen asiantuntijan Tšekkiin

Tšekki on pyytänyt EU:n pelastuspalvelun kautta apua maastopaloihin varautumiseen. Suomi vastaa pyyntöön lähettämällä maahan riskien hallintaan erikoistuneen asiantuntijan osaksi EU:n kansainvälistä tiimiä. 

Tšekin tavoitteena on kehittää metsäpaloihin liittyvää varautumista ja ennaltaehkäisyä. Maa on pyytänyt varautumistyöhön apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tarve varautumisen kehittämiselle nousi esiin Tšekissä vuonna 2022 tapahtuneiden vakavien metsäpalojen jälkeen.

Suomi vastaa pyyntöön lähettämällä Tšekkiin riskien hallintaan erikoistuneen asiantuntijan kolmen viikon tehtävälle.

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista. Kansainvälistä pelastustoimintaa käytetään esimerkiksi luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa ja onnettomuuksissa, joissa maan omat pelastusresurssit eivät riitä.

Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta mikä tahansa maa voi pyytää apua, kun se kohtaa kriisin, jonka hoitamisesta se ei selviä yksin. Euroopan komission alainen eurooppalainen hätäavun koordinaatiokeskus koordinoi avunantoa. Pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettava apu perustuu kansallisiin voimavaroihin. Apu voi olla esimerkiksi asiantuntija-, pelastusmuodostelma- tai materiaaliapua.
 
Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto toimii niin lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana kuin vastaa myös asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.

Lisätietoja:

Pekka Tiainen, pelastusylitarkastaja, sisäministeriö
p. 050 456 4477, etunimi.sukunimi@gov.fi 

Jukka Räsänen, valmiussuunnittelija, kansainvälinen pelastustoiminta, Pelastusopisto
p. +358 295 453 689

Vuoden 2023 opettajaksi valittu Timo Laatikainen: ”Yksi isoimmista tunnustuksista, minkä opettaja voi työstään saada”

Hätäkeskustiimin vanhemman opettajan Timo Laatikaisen työt ovat lähteneet vuodenvaihteen jälkeen perusrytmillä käyntiin. Tästä lukukaudesta omanlaisensa tekee se, että nyt opintonsa aloitti kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi.

– Se aiheuttaa tiettyjä järjestelyjä, mutta muuten lähtee normaalirataa pyörimään tämäkin lukukausi, Laatikainen kertoo.

Syyslukukauden valmistujaisjuhlissa Pelastusopiston Oppilasyhdistys valitsi Laatikaisen vuoden 2023 opettajaksi kiitokseksi erinomaisesta työstä ja panostuksesta oppilaiden hyväksi. Oppilasyhdistyksen mukaan Timo on loistava opettaja ja huikea persoona. Tunnit ovat mielenkiintoisia, ja Timo saa opiskelijat aina hyvälle tuulelle. Palkinnon saaminen yllätti Laatikaisen.

– Se hämmästytti minut suuresti, mutta tietysti arvostan tätä opiskelijoilta tullutta palautetta. Se on yksi isoimmista tunnustuksista, minkä opettaja voi työstään saada.

Uusia oppeja ja alan kehitystä

Opettajavuosien aikana Laatikainen kertoo harjaantuneensa toimimaan ihmisten kanssa opetustehtävissä. Vuodet ovat myös opettaneet monia uusia asioita, ja on päässyt näkemään alan kehityksen.

– Tulin Pelastusopistolle vuoden 2005 loppupuolella määräaikaiseksi opettajaksi. Siitä lähtien olen ollut opettajana, tällä hetkellä vanhemman opettajan virassa.

– Olen nähnyt tämän kehittyvän hätäkeskustoimintaympäristön, kehittyvät tehtävänkäsittelyohjeistukset, tietojärjestelmäuudistukset ja tällaiset asiat. Samoin moniviranomaistoiminnan kehittyminen on ollut yksi iso asia, Laatikainen lisää.

Korona-aika muovasi myös opetusmenetelmiä.

– Korona-aika opetti tällaisen ”vanhan opettajan” uusille opetus- ja oppimismenetelmille, eli tuli etäopetus ja itsenäisen oppimisen materiaalin laatiminen.

Opetustyössä Laatikaisen mielestä parasta on motivoituneet opiskelijat ja se, kun huomaa opiskelijoiden omaksuneen läpikäydyt asiat. Myös työyhteisön merkitys on iso.

–  Meillä tutkinnosta riippumatta porukka on motivoitunutta ja aiheesta kiinnostunutta. Sitten on myös erittäin hyvä työyhteisö. Pelastusopistolla on hyvä henki, ja omassa opetuksessani olen saanut tehdä yhteistyötä useamman tiimin kanssa.

Selkeä päämäärä ja rento ilmapiiri oppimisessa

Motivoituneisuuden lisäksi Laatikainen kuvailee Pelastusopiston opiskelijoita aiheeseen paneutuviksi.

– Heidän kanssaan on mukava tehdä yhteistyötä. Meillä on selkeä päämäärä oppimisessa, mutta silti rento ilmapiiri oppimistilanteissa. Opiskelijat ovat opettajia haastavia ja keskustelevaa, mukavaa porukkaa.

Laatikainen toivottaa opiskelijoille opiskelun iloa ja menestystä opintoihin.

– Mukavaa ja rentoa mutta kuitenkin päättäväistä opiskelua, tsemppiä siihen ja hyvää vuoden jatkoa! Tehdään hyvää yhteistyötä, ja haastakaa edelleenkin opettajia.

Suojavarusteiden pesutekniikoissa kohti uusimpia innovaatioita

”Tämä SAVE-hanke kuulostaa kyllä omimmalle” – tuumasin Pelastusopiston silloiselle tutkimusjohtajalle Jarno Ruususelle, kun aloittelin tutkimusassistentin töitä Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa loppukesästä 2021. Aihe osui omaan osaamisalueeseeni, ja tuntui tärkeältä päästä olemaan osa tärkeää ketjua syöpävaarallisen altistumisen vähentämiseksi.

Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE) –hanke on antanut runsaasti vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita erikoistutkija Juha Laitisen kanssa lähdimme etsimään. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että pelastajien varusteiden kautta tulevaa altistumista tulisi saada vähennettyä entisestään. Tähän tarvitaan parempia taktiikoita, jotta perinteisestäkin vesipesusta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti. Lisäksi tarvitaan faktapohjaista kokemusta uusista tekniikoista, joilla pesutehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa. Tulevaisuudessa uusien menetelmien tulisi täyttää kiristyneet vaatimukset puhdistustehokkuudelle, myrkyllisten pesuvesien päästämiselle viemäriin sekä energian ja veden kulutukselle.

Vesipesulla vain tyydyttävään pesutulokseen

Tutkimustulokset osoittivat sen, mikä jo oikeastaan tiedettiin: vesipesulla saadaan pois vain osa syöpävaarallisista aineista. Ongelmana on myös se, että palopuvut ovat monikerroksisia, teknisiä ja niiden käyttöikä on kohtuullisen pitkä. Tämän takia pukujen kankaiden keskikerrokset ovat erityisen haastavia puhdistaa, ja epäpuhtaudet kertyvät niihin.

Tulokset osoittivat toisaalta myös sen, että pesulämpötilan nostaminen 60 asteeseen ei parantanut puhdistustehokkuutta. Pesukoneiden pesuohjelmissa veden lämpötila on korkeammissa asteissa vain lyhyen aikaa, mikä osin voi selittää tulosta. Toisaalta nykyaikaiset pesuaineet pesevät tehokkaasti myös matalissa lämpötiloissa. Tämä tulos oli merkittävä monestakin syystä. Matalampi pesulämpötila on hellävarainen tekstiileille ja esimerkiksi heijastinnauhoille, ja matalassa lämpötilassa peseminen säästää myös luonnonvaroja. Lisäksi matalampi pesulämpötila mahdollistaa pesemisen tarvittaessa putoamissuojaimia irrottamatta.

Pelastuslaitoksilla on ollut jo jonkun aikaa mahdollisuus käyttää otsonointikaappeja, mutta niiden käyttö on haastattelumme mukaan hyvin satunnaista. Myös vetyperoksidi on käytössä lähinnä ambulanssien desinfioinnissa. Tutkimuksessa selvitimme, miten nämä käsittelyt tehoavat hankalasti poispestäviin epäpuhtauksiin. Tuloksista nähtiin, että edes lisäkäsittelyillä epäpuhtauksia ei saada keskikerroksista tyydyttävästi vähenemään. Lisäksi tutkimuksien edetessä nousi huoli siitä, muuttavatko hapettavat käsittelyt epäpuhtauksia toisiksi, vieläkin haitallisimmiksi aineiksi.

Avaruuspukujen pesutekniikasta tulevaisuuden pesutekniikaksi?

Maailmalla on käytössä pesutekniikka, joka on alun perin kehitetty astronauttien varusteiden puhdistamiseen. Tämä menetelmä on sittemmin laajentunut myös muille tahoille, kuten pelastuslaitosten varusteiden puhdistamiseen. Menetelmässä epäpuhtaudet pestään suljetussa kierrossa nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO2). Tämän tekniikan etuja ovat tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja hellävaraisuus vaativillekin pestäville materiaaleille.

Aikaisemmissa tutkimuksissa menetelmä on todettu toimivaksi palopuvuille. Niiden keskikerroksetkin ovat puhdistuneet, jolloin pukujen tekniset ominaisuudet on saatu säilymään tai palautettua. Hankkeessamme testasimme nestemäisen hiilidioksidin puhdistustehokkuutta. Yhteistyökumppaniksemme tuli belgialainen Decontex NV, joka tarjoaa pesulapalvelua nestemäisellä hiilidioksidilla. Tuloksemme osoittivat sen, mitä aikaisemmissakin tutkimuksissa oli nähty: puvut saatiin syväpuhtaiksi.

Hankkeen loppupuolella teimme vierailun Belgiaan yhteistyökumppanimme Decontex NV:n toimitiloihin. Tutustuimme pesuprosessiin likaantuneiden varusteiden saapumisesta puhtaiden luovutukseen asti. Palvelukonseptiin kuuluu tarvittaessa myös varusteiden perusteellinen tarkastaminen ja korjaaminen.

Vierailulla virisi hedelmällinen keskustelu tutkimusyhteistyöstä ja siitä, olisiko myös Suomeen mahdollista suunnitella vastaavaa pesulapalvelua. Palvelua on toki jo nyt mahdollista hyödyntää lähettämällä puvut pestäviksi ulkomaille, esimerkiksi Belgiaan. Matkamme jälkeen saimmekin pian maistiaisia siitä, miten tällainen yhteistyökuvio voisi käytännössä toimia. Kuusitoista palopukua altistui pahoin muuntamopalossa, ja suosittelimme Pirkanmaan pelastuslaitosta lähettämään puvut pestäväksi Belgiaan. Tavoitteenamme oli, että edes muutama kallis palopuku saataisiin vielä pelastettua takaisin palvelukseen, ja niin tapahtui.

Tutkimuksen alusta on nyt kaksi ja puoli vuotta, tutkimusassistentin titteli on vaihtunut väitöskirjatutkijaksi ja tutkimukset on saatu päätökseen erikoistutkija Juha Laitisen ammattitaitoisella luotsauksella. Uunituore tutkimusraportti on juuri julkaistu Pelastusopiston nettisivuilla. Nyt voin sanoa, että oikeassa olin. On ollut upea päästä osaksi ketjua matkalla kohti pelastajien altistumisen vähentämistä.

Riikka Salmi
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Suojavarusteiden pesutekniikoissa kohti uusimpia innovaatioita

”Tämä SAVE-hanke kuulostaa kyllä omimmalle” – tuumasin Pelastusopiston silloiselle tutkimusjohtajalle Jarno Ruususelle, kun aloittelin tutkimusassistentin töitä Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa loppukesästä 2021. Aihe osui omaan osaamisalueeseeni, ja tuntui tärkeältä päästä olemaan osa tärkeää ketjua syöpävaarallisen altistumisen vähentämiseksi.

Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE) –hanke on antanut runsaasti vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita erikoistutkija Juha Laitisen kanssa lähdimme etsimään. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että pelastajien varusteiden kautta tulevaa altistumista tulisi saada vähennettyä entisestään. Tähän tarvitaan parempia taktiikoita, jotta perinteisestäkin vesipesusta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti. Lisäksi tarvitaan faktapohjaista kokemusta uusista tekniikoista, joilla pesutehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa. Tulevaisuudessa uusien menetelmien tulisi täyttää kiristyneet vaatimukset puhdistustehokkuudelle, myrkyllisten pesuvesien päästämiselle viemäriin sekä energian ja veden kulutukselle.

Vesipesulla vain tyydyttävään pesutulokseen

Tutkimustulokset osoittivat sen, mikä jo oikeastaan tiedettiin: vesipesulla saadaan pois vain osa syöpävaarallisista aineista. Ongelmana on myös se, että palopuvut ovat monikerroksisia, teknisiä ja niiden käyttöikä on kohtuullisen pitkä. Tämän takia pukujen kankaiden keskikerrokset ovat erityisen haastavia puhdistaa, ja epäpuhtaudet kertyvät niihin.

Tulokset osoittivat toisaalta myös sen, että pesulämpötilan nostaminen 60 asteeseen ei parantanut puhdistustehokkuutta. Pesukoneiden pesuohjelmissa veden lämpötila on korkeammissa asteissa vain lyhyen aikaa, mikä osin voi selittää tulosta. Toisaalta nykyaikaiset pesuaineet pesevät tehokkaasti myös matalissa lämpötiloissa. Tämä tulos oli merkittävä monestakin syystä. Matalampi pesulämpötila on hellävarainen tekstiileille ja esimerkiksi heijastinnauhoille, ja matalassa lämpötilassa peseminen säästää myös luonnonvaroja. Lisäksi matalampi pesulämpötila mahdollistaa pesemisen tarvittaessa putoamissuojaimia irrottamatta.

Pelastuslaitoksilla on ollut jo jonkun aikaa mahdollisuus käyttää otsonointikaappeja, mutta niiden käyttö on haastattelumme mukaan hyvin satunnaista. Myös vetyperoksidi on käytössä lähinnä ambulanssien desinfioinnissa. Tutkimuksessa selvitimme, miten nämä käsittelyt tehoavat hankalasti poispestäviin epäpuhtauksiin. Tuloksista nähtiin, että edes lisäkäsittelyillä epäpuhtauksia ei saada keskikerroksista tyydyttävästi vähenemään. Lisäksi tutkimuksien edetessä nousi huoli siitä, muuttavatko hapettavat käsittelyt epäpuhtauksia toisiksi, vieläkin haitallisimmiksi aineiksi.

Avaruuspukujen pesutekniikasta tulevaisuuden pesutekniikaksi?

Maailmalla on käytössä pesutekniikka, joka on alun perin kehitetty astronauttien varusteiden puhdistamiseen. Tämä menetelmä on sittemmin laajentunut myös muille tahoille, kuten pelastuslaitosten varusteiden puhdistamiseen. Menetelmässä epäpuhtaudet pestään suljetussa kierrossa nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO2). Tämän tekniikan etuja ovat tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja hellävaraisuus vaativillekin pestäville materiaaleille.

Aikaisemmissa tutkimuksissa menetelmä on todettu toimivaksi palopuvuille. Niiden keskikerroksetkin ovat puhdistuneet, jolloin pukujen tekniset ominaisuudet on saatu säilymään tai palautettua. Hankkeessamme testasimme nestemäisen hiilidioksidin puhdistustehokkuutta. Yhteistyökumppaniksemme tuli belgialainen Decontex NV, joka tarjoaa pesulapalvelua nestemäisellä hiilidioksidilla. Tuloksemme osoittivat sen, mitä aikaisemmissakin tutkimuksissa oli nähty: puvut saatiin syväpuhtaiksi.

Hankkeen loppupuolella teimme vierailun Belgiaan yhteistyökumppanimme Decontex NV:n toimitiloihin. Tutustuimme pesuprosessiin likaantuneiden varusteiden saapumisesta puhtaiden luovutukseen asti. Palvelukonseptiin kuuluu tarvittaessa myös varusteiden perusteellinen tarkastaminen ja korjaaminen.

Vierailulla virisi hedelmällinen keskustelu tutkimusyhteistyöstä ja siitä, olisiko myös Suomeen mahdollista suunnitella vastaavaa pesulapalvelua. Palvelua on toki jo nyt mahdollista hyödyntää lähettämällä puvut pestäviksi ulkomaille, esimerkiksi Belgiaan. Matkamme jälkeen saimmekin pian maistiaisia siitä, miten tällainen yhteistyökuvio voisi käytännössä toimia. Kuusitoista palopukua altistui pahoin muuntamopalossa, ja suosittelimme Pirkanmaan pelastuslaitosta lähettämään puvut pestäväksi Belgiaan. Tavoitteenamme oli, että edes muutama kallis palopuku saataisiin vielä pelastettua takaisin palvelukseen, ja niin tapahtui.

Tutkimuksen alusta on nyt kaksi ja puoli vuotta, tutkimusassistentin titteli on vaihtunut väitöskirjatutkijaksi ja tutkimukset on saatu päätökseen erikoistutkija Juha Laitisen ammattitaitoisella luotsauksella. Uunituore tutkimusraportti on juuri julkaistu Pelastusopiston nettisivuilla. Nyt voin sanoa, että oikeassa olin. On ollut upea päästä osaksi ketjua matkalla kohti pelastajien altistumisen vähentämistä.

Riikka Salmi
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Tiivistelmien lähettäminen teemasessioihin Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäiville

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät järjestetään Pelastusopistolla Kuopiossa 5.–6.6. Tämän vuoden tapahtuman teemana on Vaikuttavasti yhteistyössä. Teeman puitteissa haluamme lisätä tapahtumaan monimuotoisen tutkimuksen ja kehittämistyön esittelyä.

Toivotamme tervetulleeksi laaja-alaisesti tutkimustietoa, toimintamalleja, kehittämistyötä ja erilaisia käytäntöjä esitteleviä puheenvuoroja, jotka lähestyvät pelastus- ja/tai turvallisuusalan ajankohtaisiin teemoihin. Puheenvuorot voivat liittyä toteutettuihin, käynnissä tai suunnitteilla oleviin tutkimuksiin, hankkeisiin, toimenpideohjelmiin tai muuhun kehittämiseen. Myös puheenvuorot toimivista käytännöistä, ja päättyneiden tutkimusten seurannasta ja vaikuttavuudesta ovat tervetulleita.

Teemasessioiden tiivistelmien lähettämisohjeet

Valitsemme teemasessioiden esittelijät meille lähetettyjen tiivistelmien perusteella. Tiivistelmän maksimipituus on 400 sanaa.

Tiivistelmät tulee lähettää 11.3. mennessä osoitteeseen projektitoimisto@pelastusopisto.fi. Otsikoi viesti ”Teema 1: Oma nimi”, esimerkiksi ” Pelastus- ja turvallisuusalan vaikuttavuus tutkimuksen valossa: Paula Palokuntalainen”. Muista laittaa tiivistelmädokumenttiin tunnistetiedot, eli oma nimesi, organisaatiosi ja sähköpostiosoitteesi.

Ilmoitamme kaikille tiivistelmän lähettäneille valinnoista maaliskuun aikana.

Toivomme teemasessioon puhujia laajasti yllä olevien kysymysten parissa työskenteleviltä tahoilta.

Teemasessioiden aiheet

Teema 1 Pelastus- ja turvallisuusalan vaikuttavuus tutkimuksen valossa
Session vetäjät: Aino Harinen (Pelastusopisto) ja Vesa-Pekka Tervo (Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy)

Teemasessiossa käsitellään pelastus- ja turvallisuusalalla tai yleisesti hyvinvointialueilla toteutettuja ja suunnitteilla olevia vaikuttavuuteen liittyviä tutkimuksia ja kehittämistyötä. Lisäksi pohditaan, mitä vaikuttavuus ylipäätään pelastus- tai sen lähialoilla tarkoittaa. Mitä tavoitellaan, kun tavoitellaan vaikuttavuutta? Mistä elementeistä esimerkiksi pelastustoimen vaikuttavuus muodostuu? Miten vaikuttavuutta voidaan todentaa ja tehdä näkyväksi?

Tarkoitus on keskustella yhdessä vaikuttavuudesta erityisesti tutkitun tiedon valossa. Session puheenvuorot voivat liittyä pelastus- ja/tai turvallisuusalan näkökulmasta esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

  • palvelujen, viestinnän tai TKI-toiminnan vaikuttavuus
  • vaikuttavuuden käsite alalla / alan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
  • vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi
  • vaikuttavuuden johtaminen ja kehittäminen
  • vaikuttavuus ja tiedolla johtaminen
  • vaikuttavuustutkimus toiminnan kehittämisessä
  • vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen
  • toimintaympäristön muutos ja toiminnan vaikuttavuus
  • arvioiva toimintakulttuuri

Teema 2 Ennakointitiedon tuottaminen ja ennakointi sisäisen turvallisuuden alalla
Session vetäjät: Marko Juutinen (Pelastusopisto) ja Alisa Puustinen (sisäministeriö)

Teemasessiossa tarkastellaan ennakoinnin* nykytilannetta, haasteita ja hyviä käytäntöjä hallinnonalalla ja toimialoittain. Miten ennakointitietoa tuotetaan, mistä aiheista, millä aikajänteellä, miten tietoa jaetaan, hyödynnetään, ja miten hyödynnettävyyttä tehostetaan? Entä millaisia vaikutuksia tulevaisuusajattelun lisäämisellä voisi olla sisäisen turvallisuuden ja varautumisen kentässä?

Sessiossa ennakointia, varautumista sekä onnettomuuksien ehkäisyä voidaan käsitellä niin pelastustoimen, kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta kuin yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen ja organisaatioidenkin tasollakin. Toivotamme tervetulleeksi tutkimusta monipuolisesti eri tieteenaloilta. Esityksesi voi olla käytännön kokemuksiin perustuva, empiiriseen tutkimusaineistoon pohjautuva tai kehitellä teoreettista ymmärrystä varautumisen ja onnettomuuksien ehkäisyn sekä turvallisuuden lisäämisen näkökulmasta.

Teemasessioon toivotaan puheenvuoroja laajasti ennakoinnin ja varautumisen teemoista. Esitysten aiheet voivat koskea esimerkiksi:

  • onnettomuuksien ehkäisyn tai varautumiskoulutuksen teemoja
  • ennakoinnin työkalut ja menetelmät
  • toimintaympäristöanalyysin sekä (strategisen) tilannekuvan merkitystä turvallisuusviranomaisten työssä organisaatioiden eri tasoilla
  • käytännön oppeja erilaisilta hallinnon aloilta
  • kansainvälisen yhteistyön tuomia uusia avauksia kansalliseen toimintaan

*Ennakoinnilla tarkoitamme tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittamista ja toimenpiteiden määrittelyä toivottuun tulevaisuuteen pääsemiseksi. Sitran määritelmä.

Teema 3 Tulevaisuuden teknologiat turvallisuusalaa kehittämässä
Session vetäjät: Hanna Nygren (Pelastusopisto), Samuli Kräkin (Pelastusopisto) ja Jaakko Schoderus (Kainuun pelastuslaitos)

Teemasessiossa käsitellään tulevaisuuden turvallisuusteknologiaa osana pelastus- ja turvallisuusalaa. Mitä mahdollisuuksia teknologian kehitys voi tuoda turvallisuusalalle? Miten turvallisuusalaa voidaan kehittää teknologiaa hyödyntäen? Miten pelastus- ja turvallisuusalan työturvallisuutta voidaan kehittää teknologian keinoin?

Toivomme teemasessioon puhujia uusien olemassa olevien teknologioiden ja innovaatioiden tutkijoilta, loppukäyttäjiltä sekä kehittäjiltä. Olemme kiinnostuneet kuulemaan myös opetus- ja operatiivisen henkilöstön käyttäjäkokemuksista sekä näkemyksistä siitä, millä tavoin teknologian avulla voisi ratkaista haasteita nyt ja tulevaisuudessa.

Session puheenvuorot voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

  • virtuaalisten ympäristöjen hyödyntäminen ja mahdollisuudet turvallisuusalalla ja alan opetuksessa
  • robotiikka turvallisuusalan apuna
  • tiedonkeruun mahdollisuudet ja uhkat tilannepaikalla
  • tilannetietoisuuden parantaminen/tilannepaikan johtaminen tekoälyn avulla
  • tilannepaikan johtaminen virtuaalisessa ympäristössä
  • tekoälyn hyödyntäminen turvallisuuden edistämisessä
  • virtuaalisen kopion (Digikaksonen) hyödyntäminen turvallisuusalalla

Teema 4 Turvallisuusalan tietojärjestelmät ja tiedonhallinta
Session vetäjät: Päivi Mäkelä (Pelastusopisto), Heidi Liukkonen (Pelastusopisto), Tomi Voutilainen (UEF) ja Helinä Tiura-Virta (UEF)

Tiedonhallinnalla tarkoitetaan tietojärjestelmien käyttöä, asiakirjojen käsittelyä sekä näihin liittyviä tietoturvallisuus- ja varautumistoimenpiteitä, joilla turvataan viranomaisen häiriötön toiminta ja henkilötietojen suoja.

Pyydämme teemasessioihin esityksiä pelastusalalta ja siihen läheisesti kytkeytyviltä turvallisuus- ja terveydenhuoltoaloilta esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • turvallisuusalan ja hyvinvointialueiden tietojärjestelmät, esimerkiksi niiden käyttö sekä kehitys
  • tiedonhallintaan liittyvät oikeudelliset näkökulmat
  • tiedolla johtaminen: esim. suorituskykyjen ja resurssien hallinta
  • datan analysointi ja hyödyntäminen pelastuslaitoksilla

Työryhmässä käsitellään laajasti pelastustoimen tiedonhallintaa, sen nykytilaa ja toivottua tulevaisuutta. Pelastustoimen monipuolisuus kytkee sen mm. varautumisen, väestönsuojelun ja palontutkinnan kautta myös muiden viranomaisten toimintaan, kuten sosiaali- ja terveystoimeen, huoltovarmuuteen ja poliisiin. Työryhmään toivotaankin laajalla perspektiivillä esityksiä tutkimuksista, tutkimusideoista ja myös käytännössä todetuista ja mahdollisesti ratkaistuista haasteista.

Haussa myös esityksiä teemasessioiden ulkopuolelta

Mitä unohdimme? Mitä muuta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on käynnissä?

Vaikuttavan yhteistyön hengessä kutsumme teitä lähettämään tiivistelmiä myös yllä mainittujen teemojen ulkopuolelta, joiden aihe ei suoraan osu mihinkään edellä olevista sessioista. Tiivistelmäaiheita voi lähettää laajasti eri aiheista pelastus- ja turvallisuusalaan liittyen. Tiivistelmät pyydämme otsikoimaan ”Muu teema: esityksen nimi: oma nimi.”

Lisätietoja tapahtumasta

Suvi Tiirikainen, tutkimuskoordinaattori
suvi.tiirikainen@pelastusopisto.fi
029 545 3405

Palosuojelurahaston logo.
Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

close