Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Suojavarusteiden pesutekniikoissa kohti uusimpia innovaatioita

26.2.2024

”Tämä SAVE-hanke kuulostaa kyllä omimmalle” – tuumasin Pelastusopiston silloiselle tutkimusjohtajalle Jarno Ruususelle, kun aloittelin tutkimusassistentin töitä Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa loppukesästä 2021. Aihe osui omaan osaamisalueeseeni, ja tuntui tärkeältä päästä olemaan osa tärkeää ketjua syöpävaarallisen altistumisen vähentämiseksi.

Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE) –hanke on antanut runsaasti vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita erikoistutkija Juha Laitisen kanssa lähdimme etsimään. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että pelastajien varusteiden kautta tulevaa altistumista tulisi saada vähennettyä entisestään. Tähän tarvitaan parempia taktiikoita, jotta perinteisestäkin vesipesusta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti. Lisäksi tarvitaan faktapohjaista kokemusta uusista tekniikoista, joilla pesutehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa. Tulevaisuudessa uusien menetelmien tulisi täyttää kiristyneet vaatimukset puhdistustehokkuudelle, myrkyllisten pesuvesien päästämiselle viemäriin sekä energian ja veden kulutukselle.

Vesipesulla vain tyydyttävään pesutulokseen

Tutkimustulokset osoittivat sen, mikä jo oikeastaan tiedettiin: vesipesulla saadaan pois vain osa syöpävaarallisista aineista. Ongelmana on myös se, että palopuvut ovat monikerroksisia, teknisiä ja niiden käyttöikä on kohtuullisen pitkä. Tämän takia pukujen kankaiden keskikerrokset ovat erityisen haastavia puhdistaa, ja epäpuhtaudet kertyvät niihin.

Tulokset osoittivat toisaalta myös sen, että pesulämpötilan nostaminen 60 asteeseen ei parantanut puhdistustehokkuutta. Pesukoneiden pesuohjelmissa veden lämpötila on korkeammissa asteissa vain lyhyen aikaa, mikä osin voi selittää tulosta. Toisaalta nykyaikaiset pesuaineet pesevät tehokkaasti myös matalissa lämpötiloissa. Tämä tulos oli merkittävä monestakin syystä. Matalampi pesulämpötila on hellävarainen tekstiileille ja esimerkiksi heijastinnauhoille, ja matalassa lämpötilassa peseminen säästää myös luonnonvaroja. Lisäksi matalampi pesulämpötila mahdollistaa pesemisen tarvittaessa putoamissuojaimia irrottamatta.

Pelastuslaitoksilla on ollut jo jonkun aikaa mahdollisuus käyttää otsonointikaappeja, mutta niiden käyttö on haastattelumme mukaan hyvin satunnaista. Myös vetyperoksidi on käytössä lähinnä ambulanssien desinfioinnissa. Tutkimuksessa selvitimme, miten nämä käsittelyt tehoavat hankalasti poispestäviin epäpuhtauksiin. Tuloksista nähtiin, että edes lisäkäsittelyillä epäpuhtauksia ei saada keskikerroksista tyydyttävästi vähenemään. Lisäksi tutkimuksien edetessä nousi huoli siitä, muuttavatko hapettavat käsittelyt epäpuhtauksia toisiksi, vieläkin haitallisimmiksi aineiksi.

Avaruuspukujen pesutekniikasta tulevaisuuden pesutekniikaksi?

Maailmalla on käytössä pesutekniikka, joka on alun perin kehitetty astronauttien varusteiden puhdistamiseen. Tämä menetelmä on sittemmin laajentunut myös muille tahoille, kuten pelastuslaitosten varusteiden puhdistamiseen. Menetelmässä epäpuhtaudet pestään suljetussa kierrossa nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO2). Tämän tekniikan etuja ovat tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja hellävaraisuus vaativillekin pestäville materiaaleille.

Aikaisemmissa tutkimuksissa menetelmä on todettu toimivaksi palopuvuille. Niiden keskikerroksetkin ovat puhdistuneet, jolloin pukujen tekniset ominaisuudet on saatu säilymään tai palautettua. Hankkeessamme testasimme nestemäisen hiilidioksidin puhdistustehokkuutta. Yhteistyökumppaniksemme tuli belgialainen Decontex NV, joka tarjoaa pesulapalvelua nestemäisellä hiilidioksidilla. Tuloksemme osoittivat sen, mitä aikaisemmissakin tutkimuksissa oli nähty: puvut saatiin syväpuhtaiksi.

Hankkeen loppupuolella teimme vierailun Belgiaan yhteistyökumppanimme Decontex NV:n toimitiloihin. Tutustuimme pesuprosessiin likaantuneiden varusteiden saapumisesta puhtaiden luovutukseen asti. Palvelukonseptiin kuuluu tarvittaessa myös varusteiden perusteellinen tarkastaminen ja korjaaminen.

Vierailulla virisi hedelmällinen keskustelu tutkimusyhteistyöstä ja siitä, olisiko myös Suomeen mahdollista suunnitella vastaavaa pesulapalvelua. Palvelua on toki jo nyt mahdollista hyödyntää lähettämällä puvut pestäviksi ulkomaille, esimerkiksi Belgiaan. Matkamme jälkeen saimmekin pian maistiaisia siitä, miten tällainen yhteistyökuvio voisi käytännössä toimia. Kuusitoista palopukua altistui pahoin muuntamopalossa, ja suosittelimme Pirkanmaan pelastuslaitosta lähettämään puvut pestäväksi Belgiaan. Tavoitteenamme oli, että edes muutama kallis palopuku saataisiin vielä pelastettua takaisin palvelukseen, ja niin tapahtui.

Tutkimuksen alusta on nyt kaksi ja puoli vuotta, tutkimusassistentin titteli on vaihtunut väitöskirjatutkijaksi ja tutkimukset on saatu päätökseen erikoistutkija Juha Laitisen ammattitaitoisella luotsauksella. Uunituore tutkimusraportti on juuri julkaistu Pelastusopiston nettisivuilla. Nyt voin sanoa, että oikeassa olin. On ollut upea päästä osaksi ketjua matkalla kohti pelastajien altistumisen vähentämistä.

SAVE-hankkeen tutkimusraportti

Riikka Salmi
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

Suojavarusteiden pesutekniikoissa kohti uusimpia innovaatioita

26.2.2024

”Tämä SAVE-hanke kuulostaa kyllä omimmalle” – tuumasin Pelastusopiston silloiselle tutkimusjohtajalle Jarno Ruususelle, kun aloittelin tutkimusassistentin töitä Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa loppukesästä 2021. Aihe osui omaan osaamisalueeseeni, ja tuntui tärkeältä päästä olemaan osa tärkeää ketjua syöpävaarallisen altistumisen vähentämiseksi.

Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE) –hanke on antanut runsaasti vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita erikoistutkija Juha Laitisen kanssa lähdimme etsimään. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että pelastajien varusteiden kautta tulevaa altistumista tulisi saada vähennettyä entisestään. Tähän tarvitaan parempia taktiikoita, jotta perinteisestäkin vesipesusta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti. Lisäksi tarvitaan faktapohjaista kokemusta uusista tekniikoista, joilla pesutehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa. Tulevaisuudessa uusien menetelmien tulisi täyttää kiristyneet vaatimukset puhdistustehokkuudelle, myrkyllisten pesuvesien päästämiselle viemäriin sekä energian ja veden kulutukselle.

Vesipesulla vain tyydyttävään pesutulokseen

Tutkimustulokset osoittivat sen, mikä jo oikeastaan tiedettiin: vesipesulla saadaan pois vain osa syöpävaarallisista aineista. Ongelmana on myös se, että palopuvut ovat monikerroksisia, teknisiä ja niiden käyttöikä on kohtuullisen pitkä. Tämän takia pukujen kankaiden keskikerrokset ovat erityisen haastavia puhdistaa, ja epäpuhtaudet kertyvät niihin.

Tulokset osoittivat toisaalta myös sen, että pesulämpötilan nostaminen 60 asteeseen ei parantanut puhdistustehokkuutta. Pesukoneiden pesuohjelmissa veden lämpötila on korkeammissa asteissa vain lyhyen aikaa, mikä osin voi selittää tulosta. Toisaalta nykyaikaiset pesuaineet pesevät tehokkaasti myös matalissa lämpötiloissa. Tämä tulos oli merkittävä monestakin syystä. Matalampi pesulämpötila on hellävarainen tekstiileille ja esimerkiksi heijastinnauhoille, ja matalassa lämpötilassa peseminen säästää myös luonnonvaroja. Lisäksi matalampi pesulämpötila mahdollistaa pesemisen tarvittaessa putoamissuojaimia irrottamatta.

Pelastuslaitoksilla on ollut jo jonkun aikaa mahdollisuus käyttää otsonointikaappeja, mutta niiden käyttö on haastattelumme mukaan hyvin satunnaista. Myös vetyperoksidi on käytössä lähinnä ambulanssien desinfioinnissa. Tutkimuksessa selvitimme, miten nämä käsittelyt tehoavat hankalasti poispestäviin epäpuhtauksiin. Tuloksista nähtiin, että edes lisäkäsittelyillä epäpuhtauksia ei saada keskikerroksista tyydyttävästi vähenemään. Lisäksi tutkimuksien edetessä nousi huoli siitä, muuttavatko hapettavat käsittelyt epäpuhtauksia toisiksi, vieläkin haitallisimmiksi aineiksi.

Avaruuspukujen pesutekniikasta tulevaisuuden pesutekniikaksi?

Maailmalla on käytössä pesutekniikka, joka on alun perin kehitetty astronauttien varusteiden puhdistamiseen. Tämä menetelmä on sittemmin laajentunut myös muille tahoille, kuten pelastuslaitosten varusteiden puhdistamiseen. Menetelmässä epäpuhtaudet pestään suljetussa kierrossa nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO2). Tämän tekniikan etuja ovat tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja hellävaraisuus vaativillekin pestäville materiaaleille.

Aikaisemmissa tutkimuksissa menetelmä on todettu toimivaksi palopuvuille. Niiden keskikerroksetkin ovat puhdistuneet, jolloin pukujen tekniset ominaisuudet on saatu säilymään tai palautettua. Hankkeessamme testasimme nestemäisen hiilidioksidin puhdistustehokkuutta. Yhteistyökumppaniksemme tuli belgialainen Decontex NV, joka tarjoaa pesulapalvelua nestemäisellä hiilidioksidilla. Tuloksemme osoittivat sen, mitä aikaisemmissakin tutkimuksissa oli nähty: puvut saatiin syväpuhtaiksi.

Hankkeen loppupuolella teimme vierailun Belgiaan yhteistyökumppanimme Decontex NV:n toimitiloihin. Tutustuimme pesuprosessiin likaantuneiden varusteiden saapumisesta puhtaiden luovutukseen asti. Palvelukonseptiin kuuluu tarvittaessa myös varusteiden perusteellinen tarkastaminen ja korjaaminen.

Vierailulla virisi hedelmällinen keskustelu tutkimusyhteistyöstä ja siitä, olisiko myös Suomeen mahdollista suunnitella vastaavaa pesulapalvelua. Palvelua on toki jo nyt mahdollista hyödyntää lähettämällä puvut pestäviksi ulkomaille, esimerkiksi Belgiaan. Matkamme jälkeen saimmekin pian maistiaisia siitä, miten tällainen yhteistyökuvio voisi käytännössä toimia. Kuusitoista palopukua altistui pahoin muuntamopalossa, ja suosittelimme Pirkanmaan pelastuslaitosta lähettämään puvut pestäväksi Belgiaan. Tavoitteenamme oli, että edes muutama kallis palopuku saataisiin vielä pelastettua takaisin palvelukseen, ja niin tapahtui.

Tutkimuksen alusta on nyt kaksi ja puoli vuotta, tutkimusassistentin titteli on vaihtunut väitöskirjatutkijaksi ja tutkimukset on saatu päätökseen erikoistutkija Juha Laitisen ammattitaitoisella luotsauksella. Uunituore tutkimusraportti on juuri julkaistu Pelastusopiston nettisivuilla. Nyt voin sanoa, että oikeassa olin. On ollut upea päästä osaksi ketjua matkalla kohti pelastajien altistumisen vähentämistä.

SAVE-hankkeen tutkimusraportti

Riikka Salmi
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Kategoria: Blogi

Tiivistelmien lähettäminen teemasessioihin Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäiville

20.2.2024

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät järjestetään Pelastusopistolla Kuopiossa 5.–6.6. Tämän vuoden tapahtuman teemana on Vaikuttavasti yhteistyössä. Teeman puitteissa haluamme lisätä tapahtumaan monimuotoisen tutkimuksen ja kehittämistyön esittelyä.

Toivotamme tervetulleeksi laaja-alaisesti tutkimustietoa, toimintamalleja, kehittämistyötä ja erilaisia käytäntöjä esitteleviä puheenvuoroja, jotka lähestyvät pelastus- ja/tai turvallisuusalan ajankohtaisiin teemoihin. Puheenvuorot voivat liittyä toteutettuihin, käynnissä tai suunnitteilla oleviin tutkimuksiin, hankkeisiin, toimenpideohjelmiin tai muuhun kehittämiseen. Myös puheenvuorot toimivista käytännöistä, ja päättyneiden tutkimusten seurannasta ja vaikuttavuudesta ovat tervetulleita.

Teemasessioiden tiivistelmien lähettämisohjeet

Valitsemme teemasessioiden esittelijät meille lähetettyjen tiivistelmien perusteella. Tiivistelmän maksimipituus on 400 sanaa.

Tiivistelmät tulee lähettää 11.3. mennessä osoitteeseen projektitoimisto@pelastusopisto.fi. Otsikoi viesti ”Teema 1: Oma nimi”, esimerkiksi ” Pelastus- ja turvallisuusalan vaikuttavuus tutkimuksen valossa: Paula Palokuntalainen”. Muista laittaa tiivistelmädokumenttiin tunnistetiedot, eli oma nimesi, organisaatiosi ja sähköpostiosoitteesi.

Ilmoitamme kaikille tiivistelmän lähettäneille valinnoista maaliskuun aikana.

Toivomme teemasessioon puhujia laajasti yllä olevien kysymysten parissa työskenteleviltä tahoilta.

Teemasessioiden aiheet

Teema 1 Pelastus- ja turvallisuusalan vaikuttavuus tutkimuksen valossa
Session vetäjät: Aino Harinen (Pelastusopisto) ja Vesa-Pekka Tervo (Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy)

Teemasessiossa käsitellään pelastus- ja turvallisuusalalla tai yleisesti hyvinvointialueilla toteutettuja ja suunnitteilla olevia vaikuttavuuteen liittyviä tutkimuksia ja kehittämistyötä. Lisäksi pohditaan, mitä vaikuttavuus ylipäätään pelastus- tai sen lähialoilla tarkoittaa. Mitä tavoitellaan, kun tavoitellaan vaikuttavuutta? Mistä elementeistä esimerkiksi pelastustoimen vaikuttavuus muodostuu? Miten vaikuttavuutta voidaan todentaa ja tehdä näkyväksi?

Tarkoitus on keskustella yhdessä vaikuttavuudesta erityisesti tutkitun tiedon valossa. Session puheenvuorot voivat liittyä pelastus- ja/tai turvallisuusalan näkökulmasta esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

  • palvelujen, viestinnän tai TKI-toiminnan vaikuttavuus
  • vaikuttavuuden käsite alalla / alan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
  • vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi
  • vaikuttavuuden johtaminen ja kehittäminen
  • vaikuttavuus ja tiedolla johtaminen
  • vaikuttavuustutkimus toiminnan kehittämisessä
  • vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen
  • toimintaympäristön muutos ja toiminnan vaikuttavuus
  • arvioiva toimintakulttuuri

Teema 2 Ennakointitiedon tuottaminen ja ennakointi sisäisen turvallisuuden alalla
Session vetäjät: Marko Juutinen (Pelastusopisto) ja Alisa Puustinen (sisäministeriö)

Teemasessiossa tarkastellaan ennakoinnin* nykytilannetta, haasteita ja hyviä käytäntöjä hallinnonalalla ja toimialoittain. Miten ennakointitietoa tuotetaan, mistä aiheista, millä aikajänteellä, miten tietoa jaetaan, hyödynnetään, ja miten hyödynnettävyyttä tehostetaan? Entä millaisia vaikutuksia tulevaisuusajattelun lisäämisellä voisi olla sisäisen turvallisuuden ja varautumisen kentässä?

Sessiossa ennakointia, varautumista sekä onnettomuuksien ehkäisyä voidaan käsitellä niin pelastustoimen, kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta kuin yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen ja organisaatioidenkin tasollakin. Toivotamme tervetulleeksi tutkimusta monipuolisesti eri tieteenaloilta. Esityksesi voi olla käytännön kokemuksiin perustuva, empiiriseen tutkimusaineistoon pohjautuva tai kehitellä teoreettista ymmärrystä varautumisen ja onnettomuuksien ehkäisyn sekä turvallisuuden lisäämisen näkökulmasta.

Teemasessioon toivotaan puheenvuoroja laajasti ennakoinnin ja varautumisen teemoista. Esitysten aiheet voivat koskea esimerkiksi:

  • onnettomuuksien ehkäisyn tai varautumiskoulutuksen teemoja
  • ennakoinnin työkalut ja menetelmät
  • toimintaympäristöanalyysin sekä (strategisen) tilannekuvan merkitystä turvallisuusviranomaisten työssä organisaatioiden eri tasoilla
  • käytännön oppeja erilaisilta hallinnon aloilta
  • kansainvälisen yhteistyön tuomia uusia avauksia kansalliseen toimintaan

*Ennakoinnilla tarkoitamme tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittamista ja toimenpiteiden määrittelyä toivottuun tulevaisuuteen pääsemiseksi. Sitran määritelmä.

Teema 3 Tulevaisuuden teknologiat turvallisuusalaa kehittämässä
Session vetäjät: Hanna Nygren (Pelastusopisto), Samuli Kräkin (Pelastusopisto) ja Jaakko Schoderus (Kainuun pelastuslaitos)

Teemasessiossa käsitellään tulevaisuuden turvallisuusteknologiaa osana pelastus- ja turvallisuusalaa. Mitä mahdollisuuksia teknologian kehitys voi tuoda turvallisuusalalle? Miten turvallisuusalaa voidaan kehittää teknologiaa hyödyntäen? Miten pelastus- ja turvallisuusalan työturvallisuutta voidaan kehittää teknologian keinoin?

Toivomme teemasessioon puhujia uusien olemassa olevien teknologioiden ja innovaatioiden tutkijoilta, loppukäyttäjiltä sekä kehittäjiltä. Olemme kiinnostuneet kuulemaan myös opetus- ja operatiivisen henkilöstön käyttäjäkokemuksista sekä näkemyksistä siitä, millä tavoin teknologian avulla voisi ratkaista haasteita nyt ja tulevaisuudessa.

Session puheenvuorot voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

  • virtuaalisten ympäristöjen hyödyntäminen ja mahdollisuudet turvallisuusalalla ja alan opetuksessa
  • robotiikka turvallisuusalan apuna
  • tiedonkeruun mahdollisuudet ja uhkat tilannepaikalla
  • tilannetietoisuuden parantaminen/tilannepaikan johtaminen tekoälyn avulla
  • tilannepaikan johtaminen virtuaalisessa ympäristössä
  • tekoälyn hyödyntäminen turvallisuuden edistämisessä
  • virtuaalisen kopion (Digikaksonen) hyödyntäminen turvallisuusalalla

Teema 4 Turvallisuusalan tietojärjestelmät ja tiedonhallinta
Session vetäjät: Päivi Mäkelä (Pelastusopisto), Heidi Liukkonen (Pelastusopisto), Tomi Voutilainen (UEF) ja Helinä Tiura-Virta (UEF)

Tiedonhallinnalla tarkoitetaan tietojärjestelmien käyttöä, asiakirjojen käsittelyä sekä näihin liittyviä tietoturvallisuus- ja varautumistoimenpiteitä, joilla turvataan viranomaisen häiriötön toiminta ja henkilötietojen suoja.

Pyydämme teemasessioihin esityksiä pelastusalalta ja siihen läheisesti kytkeytyviltä turvallisuus- ja terveydenhuoltoaloilta esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • turvallisuusalan ja hyvinvointialueiden tietojärjestelmät, esimerkiksi niiden käyttö sekä kehitys
  • tiedonhallintaan liittyvät oikeudelliset näkökulmat
  • tiedolla johtaminen: esim. suorituskykyjen ja resurssien hallinta
  • datan analysointi ja hyödyntäminen pelastuslaitoksilla

Työryhmässä käsitellään laajasti pelastustoimen tiedonhallintaa, sen nykytilaa ja toivottua tulevaisuutta. Pelastustoimen monipuolisuus kytkee sen mm. varautumisen, väestönsuojelun ja palontutkinnan kautta myös muiden viranomaisten toimintaan, kuten sosiaali- ja terveystoimeen, huoltovarmuuteen ja poliisiin. Työryhmään toivotaankin laajalla perspektiivillä esityksiä tutkimuksista, tutkimusideoista ja myös käytännössä todetuista ja mahdollisesti ratkaistuista haasteista.

Haussa myös esityksiä teemasessioiden ulkopuolelta

Mitä unohdimme? Mitä muuta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on käynnissä?

Vaikuttavan yhteistyön hengessä kutsumme teitä lähettämään tiivistelmiä myös yllä mainittujen teemojen ulkopuolelta, joiden aihe ei suoraan osu mihinkään edellä olevista sessioista. Tiivistelmäaiheita voi lähettää laajasti eri aiheista pelastus- ja turvallisuusalaan liittyen. Tiivistelmät pyydämme otsikoimaan ”Muu teema: esityksen nimi: oma nimi.”

Lisätietoja tapahtumasta

Suvi Tiirikainen, tutkimuskoordinaattori
suvi.tiirikainen@pelastusopisto.fi
029 545 3405

Palosuojelurahaston logo.

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Turvallisemmat työolosuhteet pelastustehtäville – Pelastusopiston COMPO-hanke keskittyy pelastajien suojautumisen parantamiseen komposiittimateriaalien epäpuhtauksilta

19.2.2024

Pelastusopistolla on käynnistynyt Komposiitti- ja nanomateriaalit operatiivisessa toiminnassa, altistuminen ja sen vähentäminen (COMPO) -hanke. Hanke kestää vuoden 2025 loppuun ja hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. Hankkeessa selvitetään pelastajien altistumista ilma-alusten ja autojen komposiittien työstämisessä ja palamisessa vapautuville epäpuhtauksille sekä arvioidaan altisteiden riskiä pelastustilannesimulaatiossa. Lisäksi hankkeessa arvioidaan nykyisten suojavarusteiden tehokkuutta suojata pelastajia komposiiteilta ja tutkitaan komposiittikuitujen puhdistumista vesipesussa.

Komposiittien käyttö on lisääntynyt

– Erityisesti sähköautojen yleistyminen lisää komposiittien määrää autoissa, minkä vuoksi pelastustoimi joutuu niiden kanssa tekemisiin yhä useammin erilaisissa pelastustilanteissa, kiteyttää erikoistutkija Juha Laitinen.

Komposiitteja on käytetty vuosia esimerkiksi lentokoneteollisuudessa sen keveyden ja kestävyyden takia. On tiedossa, että lentokone- tai helikopterionnettomuudessa komposiiteista vapautuu monia myrkyllisiä aineita. Myös urheilu- ja sähköautoista halutaan tehdä mahdollisimman keveitä erityisesti painavien litiumioniakkujen takia.

– Komposiiteista valmistettujen rakenteellisten osien rikkoutuminen tai niiden syttyminen palamaan tuottaa hyvinkin vaaralliset olosuhteet palo- ja pelastushenkilöstölle. Tämän vuoksi pelastajien on varauduttava erityisellä huolellisuudella välttyäkseen altistumiselta, täsmentää Laitinen.

Kuitujen puhdistaminen vesipesulla haastavaa

Komposiittien rikkoutuessa ilmaan vapautuu lujitekuituja, joista tunnetuimmat ovat lasi-, hiili- ja aramidikuidut. Uusimpina lujitteina ovat nanohiiliputket. Tällaisia kuituja on hyvin haastava puhdistaa perinteisellä vesipesulla.

– Vesipesu on rutiinipesumenetelmä pelastuslaitoksilla. Hankkeessa tarkastelemme altistumisen lisäksi sitä, kuinka puhtaiksi kuiduista varusteet todellisuudessa saadaan pelkällä vesipesulla, tutkija Riikka Salmi kertoo.

Tavoitteena työtuvallisuuden parantaminen

Hankkeen tuloksien perusteella kehitetään pelastustoimen työturvallisuutta ja vähennetään pelastajien altistumista syöpävaarallisille aineille. Hankkeen tulokset kootaan koulutusmateriaaliksi, jossa kerrotaan komposiittien käyttötarkoituksista, niiden työstämisessä ja palamisessa syntyvistä epäpuhtauksista sekä keinoista pitää altistuminen mahdollisimman pienenä. Materiaali tuotetaan Koulumaaliin, josta ne ovat pelastustoimen helposti saatavilla. Koulutusmateriaalia hyödynnetään myös tutkinto-opetuksessa.

Hankkeen etenemisestä ja tilaisuuksista viestitään sen verkkosivulla sekä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #COMPOhanke. Tuloksia ja kokemuksia esitellään loppuraportissa ja hankkeen päätösseminaarissa joulukuussa 2025.

Lisätietoja

Juha Laitinen
Erikoistutkija
029 545 3443
juha.laitinen@pelastusopisto.fi

Riikka Salmi
Tutkija
029 545 3493
riikka.salmi@pelastusopisto.fi

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Webinaarit todistaja- ja asiantuntijaohjeistuksista palotapauksissa

16.2.2024

Suomesta ovat tähän asti puuttuneet ohjeistukset todistajana tai asiantuntijana palotapauksissa toimiville. Nyt nämä ohjeet on laadittu Pelastusopiston toteuttamassa ja Palosuojelurahaston rahoittamassa Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa -hankkeessa (Ilmo2).

Ohjeiden tarkoituksena on palvella sekä asiantuntijalausuntoa/todistajankertomusta antavia että niitä pyytäviä viranomaisia. Ohjeen on laatinut monipuolinen työryhmä, johon on kuulunut pelastustoimen, poliisin, syyttäjälaitoksen, Helsingin yliopiston ja Pelastusopiston edustajia.

Todistaja- ja asiantuntijaohjeistukset tiivistelmineen löytyvät Pelastusopiston Kirjasto- ja tietopalvelujen sivuilta osoitteesta Muut materiaalit – Pelastusopisto. Näiden lisäksi on laadittu liite esitutkinnasta ja rikosprosessista, mikä sisältää paljon hyödyllistä taustatietoa mm. oikeudenkäynnin kulusta ja käytännöistä. Myös vastaavat ruotsinkieliset dokumentit löytyvät samoilta sivuilta.

Uudet materiaalit tutuiksi webinaareissa

Ilmo2-hanke järjestää kolme webinaaria, joissa esitellään nyt valmistuneita ohjeita. Tilaisuuksissa ohjeistuksia tarkastellaan eri viranomaisten näkökulmasta, ja aikaa varataan myös kysymyksille ja keskustelulle. Todistajaohjeistuksesta järjestetään kaksi webinaaria niin, että niistä ensimmäisen ajankohdassa on pyritty huomioimaan sopimushenkilöstön mahdollisuus osallistua tilaisuuteen.

Webinaareihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan niihin voi osallistua suoraan alla olevien linkkien kautta. Webinaarit järjestetään seuraavasti:

  • Torstaina 14.3.2024 klo 13–15: Webinaari asiantuntijaohjeistuksesta
  • Torstaina 14.3.2024 klo 18–20: Iltawebinaari todistajaohjeistuksesta
  • Keskiviikkona 20.3.2024 klo 13–15: Päiväwebinaari todistajaohjeistuksesta

Webinaareista ensimmäinen ja viimeinen tallennetaan koulutusmateriaaliksi.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Päivi Mäkelä
Tutkija
paivi.makela@pelastusopisto.fi
029 545 3549

Lisätietoa hankkeesta

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • …
  • 30
  • Nästa sida »
  • Suomeksi (FI)
  • In English (EN)
Kontaktinformation  •  Sök

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter

Räddningsinstitutet

Räddningsinstitutet ordnar grundläggande yrkesutbildning och fortbildning för räddningsväsendet och nödcentralerna samt beredskapsutbildning. Vid sidan om utbildningsuppdraget svarar Räddningsinstitutet för samordningen av forskningsverksamheten inom hela räddningsväsendet i Finland och upprätthåller räddningsväsendets centralbibliotek. Räddningsinstitutet ansvarar för utbildning och rekrytering av sakkunniga samt skickar dem till operationer i utlandet.

Utbildning

Nödcentaloperatörsexamen »

Räddningsmannaexamen »

Underbefälsexamen »

Befälsexamen för räddningsbranschen (YH) »

Fortbildning »

Beredskapsutbildning »

Snabblänkar

Kontaktinformation »

Forskning och utveckling »

Bibliotek »

Materialbank »

Lediga jobb »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close