Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Väestönsuojelu keskustelun aiheena

23.4.2025

Kansainvälinen tilanne on saanut koko suomalaisen yhteiskunnan heräämään varautumiseen ja siviilivalmiuden kehittämiseen, ja myös termi väestönsuojelu on yhä useamman huulilla.

Tämä näkyy myös siten, että Pelastusopiston varautumiskoulutuksen kysyntä on kasvanut kahden vuoden aikana noin 80 %. Siitä saamme mitä ilmeisimmin kiittää itäisen naapurimme toimintaa Ukrainassa, mutta myös laajemmin Euroopassa. Valitettavaa on, että piti ensin syttyä sota, ennen kuin varautumisen merkitykseen kunnolla herättiin.

Onko nyt tapahtunut herääminen kuitenkaan riittävää? Tämä on käynyt aika ajoin mielessä, kun olen kiertänyt Suomea varautumisen ja väestönsuojelun ilosanomaa jakamassa. Useimmat koulutettavat tunnustavat kurssimme päätteeksi, että tekemättömien töiden tuskanhiki kasvoi kurssin aikana.

Väittäisin, että varautumisen ja väestönsuojelun suunnittelua tehdään julkisella sektorilla ja elinkeinoelämässä laajasti. Mutta realisoituvatko suunnitelmat sitten riittävänä koulutuksena, harjoitteluna, materiaalin ja kaluston hankintoina, henkilö-, ajoneuvo- ja työkonevarauksina? Onko huomioitu riittävästi sitäkään, että kriittisen materiaalin hankintoja on syytä suunnitella tässä ja nyt, budjetoitava ja alettava hankkia omiin varmuusvarastoihin? Historiasta on havaintoja siitä, että tavanomaisen pelastustoimen kaluston ja varusteidenkin saatavuus heikkenee, kun maailmalla syntyy kriisejä. Sama pätee laajasti koko siviiliyhteiskunnan muihin tärkeisiin materiaaleihin ja varaosiin.

Kuinka varmistetaan tarvittava henkilöstömäärä väestönsuojelutehtäviin?

Everstiluutnantti evp. Pertti Tervonen on artikkelissaan Maanpuolustusta monella tapaa (Kylkirauta-verkkolehti 20.3.2025) esittänyt mielenkiintoisia ajatuksia väestönsuojelujärjestelmän kehittämisestä. Tiivistettynä esitys on, että kun nykyään noin 30 % ikäluokasta ei suorita asepalvelusta, voisi heistä koota ja kouluttaa joukot väestönsuojelutehtäviin sisäministeriön alaisuuteen. Hän myös nostaa esille, että väestönsuojelu olisi neljäs puolustushaara. Kun näkee, mitä Ukrainassa tapahtuu, esitys ei ole ollenkaan huono. Tervosen ehdotus vaatinee kuitenkin jatkojalostamista ja laajempaa keskustelua, jota nyt osaltani tässä viritän.

Faktahan on, että hyvinvointialueiden sote- ja pelastustoimen kuin myös kuntien resurssit on mitoitettu normaaliolojen palvelutuotantoa silmällä pitäen. Toinen fakta on, että esimerkiksi pelastuslaitokset eivät ole saaneet ”vapattua” koko normaaliolojen henkilöstöään sodanajan asepalveluksesta pelastustoimen tehtäviin. Jossakin kuulemma vain noin 40 % henkilöstöstä jäisi pelastustoimen palvelukseen sodan uhka- ja sotatilanteessa. Jostakin olisi siis pahimmassa mahdollisessa poikkeusolossa saatava koulutettua henkilöstöä pelastustoimelle, lakisääteisiin pelastustoimen ja väestönsuojelun tehtäviin.

Moninaiset järjestöt tekevät merkittävää työtä kokonaisturvallisuuden sekä varautumisen hyväksi. Mutta riittääkö tämä sinänsä sirpaleinen järjestökenttä tuottamaan osaavia lisäkäsiä väestönsuojeluorganisaatioihin? Merkittävä osa näistä järjestöjenkin jäsenistä on ilman ”vappia”.

Ratkaisuna väestönsuojelureservi?

Pelastuslaissa säädetään yhteistoiminnasta väestönsuojeluun varautumisessa. Pykälässä todetaan, että ”kukin viranomainen huolehtii väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta” (65 §). Mistä tämä henkilöstö saadaan, jos tarve tulee ja Puolustusvoimat työllistää runsaasti normaaliolojen tehtäviin koulutettua väkeä? Entä sen henkilöstön koulutus? Mistä se polkaistaan käyntiin poikkeusoloissa, jos sitä ei ole jo olemassa?

Entä jos asevelvollisten kutsuntatilaisuuksien yhteydessä kirjattaisiin väestönsuojelutehtävien ”reserviin” henkilöt, joita ei oteta asepalvelukseen. Myös tämän suuntaista everstiluutnantti evp. Tervonen esitti. Tästä joukosta voisi väestönsuojeluvelvolliset toimijat valikoida henkilöstöä poikkeusolojen reserviin ja kouluttaa heitä jo normaalioloissa.

Käytännössä pohja tämän väestönsuojelureservin kouluttamiseen on jo olemassa, kunhan sitä vähän viritettäisiin. Pelastusopisto vastaisi sitä koskevan lain mukaisesti väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Tätä voisi kehittää siten, että Pelastusopiston vastuulle tulisi myös väestönsuojelukoulutuksen opetussuunnitelmien valmistelu, oppimateriaalin tuottaminen ja kouluttajakoulutus. Aivan kuin tällä hetkellä Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön kouluttamisesta. Tämän jälkeen koulutusvastuu siirtyisi pelastuslain mukaan viranomaisille. Käytännössä varsinaista koulutusta voisivat sitten tarjota eri järjestöt, kuten nyt sopimushenkilöstön koulutuksessa tehdään.

Oleellista olisi, että henkilöstön varaaminen väestönsuojelutehtäviin niin sanotusti siviiliyhteiskunnan henkilöstön joukosta tulisi systemaattisemmaksi ja kouluttaminen järjestelmälliseksi. Tärkeää olisi myös, että tämä tuleva koulutettu ”väestönsuojelureservi” toteutettaisiin siten, että sitä voi käyttää nyt tai huomenna, normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa eri viranomaisten apuna. Kaiken poikkeusolojen ja sodanuhan keskustelun keskellä on kuitenkin syytä muistaa, että kaikkein todennäköisimmät haasteet ja uhat yhteiskunnallemme tulevat muista kuin sotilaallisista uhista ja muualta kuin idän suunnasta.

Jarmo Haapanen
Yliopettaja
Varautumisen ja siviilivalmiuden tiimi

Kategoria: Blogi

Tervetuloa Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäiville 2025!

17.4.2025

Vuoden 2025 Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät järjestetään 11.–12.6. Pelastusopistolla Kuopiossa. Tämän vuoden tapahtuman teema on Pelastustoimi muuttuvassa maailmassa.  Ilmoittautuminen tapahtumaan on avattu. Ilmoittautumislinkki, ohjelma ja muut lisätiedot löytyvät päivien sivuilta: 

Pelastustoimen tutkimuspäivät 2025

Tapahtuman lisäksi järjestämme 10.6. klo 18 alkaen vapaamuotoisen Meet & greet -verkostoitumistilaisuuden kaikille turvallisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnasta kiinnostuneille.  Tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Tapahtuman ohjelmassa on muun muussa yhteistä työskentelyä tulevaisuuden TKI-toiminnan edistämiseksi, puhetta tekoälystä ja teknologiasta, laajasti erilaisia ajankohtaisia tutkimusaiheita teemasessioissa, pelastusalan innovaatioita ja kehittämistoiminnan esittelyitä sekä non-stop tekoälytyöpaja tekoälyn tuomista mahdollisuuksista ja käytöstä pelastusalalla.

Tapahtuman keynote-puhujina luova johtaja ja sarjayrittäjä Henri “Henkka” Hyppönen ja lainvalvoja, lainsäätäjä ja rikoskirjailija Marko Kilpi.

HUOM! Kuopiossa järjestetään samaan aikaan Kuopio tanssii ja soi -tapahtuma, joten suosittelemme varaamaan majoituksen mahdollisimman pian. Tapahtuman sivuilta löytyy majoituksesta lisätietoa.

Tervetuloa tutustumaan Pelastusopistoon sekä verkottumaan ja viihtymään pelastustoimen tutkimuksen ja kehittämisen parissa!

Lisätietoja:

Elsa Pehkonen
Tutkimusasiantuntija
projektitoimisto@pelastusopisto.fi
029 545 3405

PSR Palosuojelurahasto -logo.

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Sammutustekniikkakurssilla oppii uusia asioita

7.4.2025

Sammutustoiminnassa tulee käyttää erilaisia sammutustekniikoita, -menetelmiä ja -välineitä, jotta sammutus on tehokkaampaa, turvallisempaa ja altistuminen vähenee. Esimerkiksi palokohteen jäähdyttäminen ulkoa päin tai sammutuksen yhteydessä tehty sammutustuuletus parantaa pelastettavan olosuhteita ja vähentää savusukeltajan altistumista lisäten myös työturvallisuutta.

Sammutustekniikkakurssi mahdollistaa kaikkien sammutustoimintaan osallistuvien osaamisen kehittymisen vastaamaan nykyajan tarpeita. Kurssin sisältö pohjautuu hankkeissa tehtyihin tutkimuksiin, selvityksiin ja oppimateriaaleihin sekä pelastustoimintaa velvoittaviin säädöksiin. Sammutustekniikkakurssilla opitaan työturvallisia ja tehokkaita sammutustekniikoita ja -taktiikoita rakennus- ja liikennevälinepalojen sammuttamiseksi.

Palaute ja kokemukset kurssilta

Sammutustekniikkakurssi on saanut runsaasti positiivista palautetta kurssin suorittaneilta. Sammutustekniikkakurssista kerätyn palautteen ja Palokuntalainen-lehden numerossa 3/2024 julkaistun haastattelun mukaan kurssi sisältää monipuolisesti teoriaa sekä harjoituksia. Haastateltujen mielestä parasta kurssin järjestelyjen ja sisällön osalta olivat:

  • teorian ja käytännön harjoittelun tasapaino
  • rakennuspaloissa hyödynnettävien erilaisten sammutustekniikoiden oppiminen
  • kurssilla käytetyt opetusmenetelmät.

Kerätyssä palautteessa kehuja saavat erityisesti kouluttajat sekä aikataulutus ja oppimisympäristöt.

Pelastusopisto suosittelee sammutustekniikkakurssia kaikille pelastustoimintaan osallistuville. Kurssi soveltuu hyvin sekä koulutusuran alkuvaiheen peruskoulutukseen että kokeneemman ammatti- ja sopimushenkilöstön täydennyskoulutukseen.

Tärkeä osa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää

Savusukeltajien peruskoulutusvaatimus on muuttunut vuoden alusta, ja savusukelluskurssille hakijan tulee olla suorittanut hyväksytysti pelastustoiminnan peruskurssin lisäksi myös sammutustekniikkakurssi. Pelastustoiminnan peruskurssin ja savusukelluskurssin hyväksytty suorittaminen ei anna sisäministeriön ohjeen edellyttämää riittävää osaamista savusukellukseen. Pelastustoiminnan peruskurssilla saadaan perusteet pelastustoimintaan osallistumiseen ja savusukelluskurssilla keskitytään savusukellus- ja sisäsammutustekniikkaan, mikä on vain yksi osa sammutustyötä.

Sammutustekniikkakurssilla saatu osaaminen mahdollistaa monipuolisen ja tehokkaan sammutustoimintaan osallistumisen myös ilman savusukelluskoulutusta. Pelastustoiminta voi olla tehokasta, vaikka vain osalla henkilöstöstä on pätevyys ja suorituskyky savusukeltamiseen, joten sammutustekniikkakurssi vastaa hyvin myös ajan haasteisiin. Kaikkien palokuntatoimintaan osallistuvien, tai edes rakennuspalon sammuttamiseen osallistuvien, ei tarvitse olla savusukeltajia.

Savusukeltajien osalta, sammutustekniikkakurssilla hankittua osaamista voidaan hyödyntää, mikäli suorituskyky on alentunut tilapäisesti tai pysyvästi esimerkiksi iän myötä. Savusukeltajana toimineen henkilön kokemus ja osaaminen on arvokas lisä sammutustaktiikan nelikenttämallin hyödyntämisessä, vaikkei hän enää sammuttaisikaan paloa loppuun sisältäpäin hyökkäämällä.

Blogitekstin aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin laajemmin Palokuntalaisessa 3/2024.

Kategoria: Blogi

Suomesta asiantuntija-apua Kaakkois-Aasiaan

2.4.2025

Myanmarissa perjantaina 28.3. tapahtunut maanjäristys jälkijäristyksineen on aiheuttanut laajoja tuhoja. Suomi lähettää sisäministeriön päätöksellä asiantuntijan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Bangkokiin tukemaan Myanmariin lähetettävän avun koordinoimisessa. Komennus kestää kaksi viikkoa (2.–15.4.2025).

Myanmarissa on käynnissä pitkään jatkunut aseellinen konflikti. Asiantuntijoiden sijoituspaikka on Myanmarin vaikean turvallisuustilanteen takia Bangkokissa.

Maanjäristys on vaikuttanut alueisiin, jotka sijaitsevat konfliktialueella, mikä vaikeuttaa avun toimittamista perille. Asiantuntijoiden tehtävänä on koordinoida Euroopan alueelta tulevaa apua ja tukea sen saamisessa kohdealueelle. Asiantuntijat toimivat yhteistyössä avustusjärjestöjen kanssa tarvittavan avuntarpeen selvittämisessä ja viestimisessä EU:n pelastuspalvelumekanismin jäsen- ja osallistujamaille, muun muassa Suomelle. Sisäministeriö seuraa tilanteen kehittymistä ja tulevia apupyyntöjä.

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta mikä tahansa maa voi pyytää apua, kun se kohtaa kriisin, jonka hoitamisesta se ei selviä yksin. Pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettava apu perustuu kansallisiin voimavaroihin. Apu voi olla esimerkiksi asiantuntija-, pelastusmuodostelma- tai materiaaliapua.
 
Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto toimii niin lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana kuin vastaa myös asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.

Lisätietoja:

Pauliina Eskola
, pelastustoimen yksikön johtaja, sisäministeriö
p. 0295 488 263, etunimi.sukunimi@gov.fi

Kaius Kiiras, asiantuntija, sisäministeriö
p. 0295 488 319, etunimi.sukunimi@gov.fi

Jukka Räsänen
, valmiussuunnittelija, kansainvälinen pelastustoiminta, Pelastusopisto
p. 0295 453 689, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Uutisia

Suomi antaa asiantuntija-apua Libyan asuntopalojen selvittelyyn

2.4.2025

Libya on pyytänyt EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta EU-mailta teknistä asiantuntemusta asuntopalojen syttymissyyn selvittämiseksi. Suomesta yksi asiantuntija osallistuu etäyhteydellä teknisen ryhmän työhön 2.–11.4.2025.

Tammi-maaliskuussa 2025 Al-Asaban kaupungissa Libyassa tapahtui yli 100 selittämätöntä asuntopaloa. Ilmiö herätti huolta asukkaiden keskuudessa ja kuormitti paikallisia sekä kansallisia viranomaisia. Viranomaisten tekninen tutkintaryhmä päätteli, että kaasumaiset aineet ovat todennäköisin syy paloihin. Lähellä sijaitsee suuri kaatopaikka, joka saattaa olla kaasulähde.

Libya on pyytänyt teknisen ryhmänsä tueksi EU:lta asiantuntija-apua tutkinta-aineiston analysointiin ja mittausmenetelmien valintaan. Tarkoituksena on tunnistaa palojen syttymiseen mahdollisesti vaikuttanut polttoaine tai kaasu sekä selvittää kaasun lähde ja kulkeutuminen asuntoihin.

Työskentely tapahtuu eurooppalaisten asiantuntijoiden ja paikalla toimivan teknisen ryhmän etäkokouksissa.

EU:n pelastuspalvelumekanismi on yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Maat voivat pyytää sen kautta apua muilta mailta tai Euroopan komissiolta onnettomuus- tai häiriötilanteista selviämiseen. Pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettava apu perustuu kansallisiin voimavaroihin.

Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto toimii lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana ja vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.

Lisätietoja:

Kaius Kiiras, asiantuntija, sisäministeriö
p. 0295 488 319, etunimi.sukunimi@gov.fi

Matti Inkeroinen, kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori, Pelastusopisto
p. 0295 453 547, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Uutisia

  • « Föregående sida
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • …
  • 30
  • Nästa sida »
  • Suomeksi (FI)
  • In English (EN)
Kontaktinformation  •  Sök

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter

Räddningsinstitutet

Räddningsinstitutet ordnar grundläggande yrkesutbildning och fortbildning för räddningsväsendet och nödcentralerna samt beredskapsutbildning. Vid sidan om utbildningsuppdraget svarar Räddningsinstitutet för samordningen av forskningsverksamheten inom hela räddningsväsendet i Finland och upprätthåller räddningsväsendets centralbibliotek. Räddningsinstitutet ansvarar för utbildning och rekrytering av sakkunniga samt skickar dem till operationer i utlandet.

Utbildning

Nödcentaloperatörsexamen »

Räddningsmannaexamen »

Underbefälsexamen »

Befälsexamen för räddningsbranschen (YH) »

Fortbildning »

Beredskapsutbildning »

Snabblänkar

Kontaktinformation »

Forskning och utveckling »

Bibliotek »

Materialbank »

Lediga jobb »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close