Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Tillgänglighetsutlåtande
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Tillgänglighetsutlåtande
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

SOPE-hankkeessa on käynnissä kaksi valtakunnallista koulutuspilottia Pelastusopistolla

23 april 2026

Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku (SOPE) -hanke on edennyt tällä viikolla toiseen konkreettiseen toteutusvaiheeseen, Pelastusopistolla Kuopiossa järjestettävien kahden rinnakkaisen pilottikoulutuksen muodossa. Käynnissä ovat sortumapelastustoiminnan johtamisen sekä sortumapelastamisen kouluttajakoulutuksen pilotit.

Pilottikoulutusten osallistujat tulevat pelastuslaitoksilta ympäri Suomen. Kouluttajina toimivat sortumapelastamisen asiantuntijoita Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta ja muilta pelastuslaitoksilta sekä Puolustusvoimista. Johtamisen pilottikoulutukseen tuo omaa osaamistaan myös eri yhteistyöviranomaiset.

Johtamisen pilottikurssi kehittää sortumapelastamisen johtamista kokonaisuutena

Sortumapelastustoiminnan johtamisen pilottikurssi on suunnattu pelastustoiminnan operatiiviselle päällystölle ja alipäällystölle. Kurssin tavoitteena on vahvistaa osallistujien osaamista vaativien sortumapelastustehtävien johtamisessa sekä vastata pelastustoimen ajankohtaiseen tarpeeseen kehittää johtamisvalmiuksia koko sortumapelastusjohtamisessa ja moniviranomaistilanteissa.

Henkilöitä Pelastusopiston luokkatilassa johtamisen pilottikoulutuksessa, etualalla kolme henkilöä keskustelee keskenään.
Henkilöitä Pelastusopiston luokkatilassa johtamisen pilottikoulutuksessa.
Henkilöitä Pelastusopiston luokkatilassa johtamisen pilottikoulutuksessa, etualalla kaksi henkilöä keskustelee pöydän äärellä.

Koulutus noudattaa SOPE-hankkeessa kehitetyn sortumapelastamisen koulutuspolun sisältöjä ja antaa osallistujille valmiuksia johtaa sortumapelastustehtäviä kokonaisvaltaisesti. Kurssilla käsitellään muun muassa riskienhallintaa ja työturvallisuutta, tilannekuvan ja tilanneymmärryksen muodostamista, resurssien hallintaa ja pelastustoiminnan kohdentamista sekä toimintaa moniviranomaisyhteistyössä. Osallistujat harjoittelevat myös esim. työskentelyalueiden määrittelyä, kohdeanalyysia ja toiminnan jatkuvuuden hallintaa pitkäkestoisissa tehtävissä.

Pilottikurssin keskeisenä tavoitteena on lisäksi testata ja kehittää hankkeessa kehitettyä sortumapelastamisen toimintamallia.

– Kurssilta kerättävän palautteen perusteella sekä johtamista että johtamiskoulutuksen sisältöjä ja toteutustapoja voidaan kehittää jatkossa vastaamaan entistä paremmin pelastustoimen kansallisia tarpeita, kertoo hankkeen projektipäällikkö Nina Pulli.

Kouluttajakoulutuspilotti vahvistaa sortumapelastusosaamista alueilla

Samaan aikaan johtamiskoulutuksen kanssa toteutetaan sortumapelastamisen kouluttajakoulutuspilotti. Koulutus tähtää pelastuslaitosten sortumapelastustoiminnan kouluttajaosaamisen vahvistamiseen ja sortumapelastusosaamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen eri puolilla Suomea.

Kolme pelastustoimen henkilöä tarkastelemassa rakennuksen rakenteita.
Kolme pelastustoimen henkilöä kaivon äärellä.

Kouluttajapilotti antaa osallistujille valmiuksia ohjata ja kouluttaa sortumapelastamisen peruskurssin perustaitoja sekä toteuttaa kurssiin kuuluvia koulutussisältöjä omissa organisaatioissaan. Kurssilla syvennetään osaamista muun muassa etsinnässä, nostoissa ja siirroissa, läpäisyssä sekä erilaisissa tuentatekniikoissa, ja perehdytään samalla eri menetelmien ja välineiden käyttöön erilaisissa sortumapelastustilanteissa.

Pelastustoimen henkilö leikkaa metallilevyä, ympärillä näkyy muita pelastustoimen henkilöitä.
Pelastustoimen henkilöitä kokoontuneena asfaltoidulle aukealle.

Koulutuksen aikana osallistujat erikoistuvat yhteen valittuun sortumapelastamisen osa-alueeseen, mutta saavat perustietoa myös muista osa-alueista.

– Tavoitteena on, että koulutuksen käyneet pystyvät kouluttamaan oman osa-alueensa perustaitoja, toimimaan omilla alueillaan kouluttajina ja osaamisen kehittäjinä sekä tukemaan valtakunnallisen koulutuspolun käyttöönottoa, Pulli toteaa.

Pilottikoulutukset tukevat valtakunnallista kehittämistyötä

Molemmat pilottikoulutukset ovat keskeinen osa SOPE-hankkeen kehittämistyötä, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen, valtakunnallinen toimintamalli ja koulutuspolku sortumapelastamiseen. Rinnakkainen johtamisen ja kouluttajaosaamisen kehittäminen tukevat sitä, että sekä operatiivinen toiminta että osaamisen kouluttaminen perustuvat yhteisiin periaatteisiin ja ajantasaiseen tietoon.

Pilottikurssien kokemukset ja osallistujilta saatava palaute hyödynnetään hankkeen jatkovaiheissa, kun sortumapelastamisen toimintamallia ja koulutuspolkua viimeistellään ja valmistellaan laajempaan käyttöönottoon.


Lisätietoja:

Nina Pulli 
Projektipäällikkö, SOPE-hanke
029 545 3543 
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Lue lisää SOPE-hankkeesta
PSR Palosuojelurahasto -logo.

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

NouHätä!-pelastustaitokampanjan 30. finaali tänään Pelastusopistolla

23 april 2026

Tänään on NouHätä!-pelastustaitokampanjan finaalipäivä. Finaaliin selvinneet joukkueet kilpailevat klo 7.30–16.00 välisenä aikana Pelastusopiston kampuksella ja harjoitusalueella. Kilpailun voittaja selviää klo 15.30 alkavassa päätöstilaisuudessa. Finaalipäivän tapahtumia ja tunnelmia voi seurata Nouhätä!-kilpailun somesta: Instagramista (@nouhata) ja Facebookista (@nouhatakampanja).

Onnea kaikille joukkueille finaalipäivään!

NouHätä!-kilpailuun osallistui tänä vuonna ennätykselliset 12 000 oppilasta

NouHätä! on valtakunnallinen 8-luokkalaisille suunnattu pelastustaitokampanja. Kampanjalla on käynnissä 30. juhlavuosi, ja alkukarsintaan osallistui ennätykselliset 12 000 oppilasta. Aluekilpailuun jatkoi 201 joukkuetta. Finaaliin selviytyi 21 joukkuetta, yksi jokaiselta pelastuslaitokselta.

Pelastusopiston Pelastusalan päällystötutkinnon (AMK N24) sekä pelastajakurssin 136 opiskelijat huolehtivat tänä vuonna finaalin järjestelyistä. NouHätä!-kampanjaa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Kampanja järjestetään yhteistyössä pelastuslaitosten, koulujen, sisäministeriön, Opetushallituksen, Pelastusopiston ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto.

Lue lisää kampanjasta

Lisätietoja:

Samuli Kräkin
Yliopettaja
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
029 545 3537

Kategoria: Tapahtumat, Uutisia

Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän keskeiset faktat

22 april 2026

Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä herättää paljon keskustelua, mutta aina kaikki näkemykset eivät perustu ajantasaiseen tietoon. Alla on lueteltu keskeisiä faktoja sopimushenkilöstön koulutukseen liittyvistä peruslinjauksista ja käytännöistä keskustelun pohjaksi.

Vastuut ja velvoitteet

Sopimushenkilöstön koulutuksesta vastaavat yhdessä sisäministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto sekä alueelliset pelastuslaitokset.

Sisäministeriön pelastusosasto vastaa lainsäädännöstä, valtakunnallisista ohjeista ja Pelastusopiston tulosohjauksesta. Pelastusopiston tehtävänä on valtakunnallinen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän opetussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen, kouluttajien koulutus ja rekisteröinti sekä opetusmateriaalin tuottaminen.

Pelastuslaitosten tehtävänä on varmistaa, että niiden sopimushenkilöstöllä on pelastuslain 57 §:n mukainen koulutus. Pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntien täytyy suorittaa Pelastusopiston opetussuunnitelmaan perustuva koulutus.

Opetussuunnitelma ohjaa koulutusta

Pelastusopiston tuottama sopimushenkilöstön opetussuunnitelma määrittää koulutusten osaamisvaatimukset, sisällöt ja kouluttajavaatimukset. Opetussuunnitelma päivitetään vuosittain, jotta se vastaa muuttuvaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta.

Sopimushenkilöstön koulutusvaatimukset

Pelastustoimintaan osallistuminen edellyttää vähintään Pelastustoiminnan peruskurssin suorittamista. Kurssin laajuus on 3 opintopistettä, mikä vastaa noin kahden viikon opiskelujaksoa.

Pelastussukellustehtäviin osallistuminen edellyttää peruskoulutuksen lisäksi Pelastusopiston opetussuunnitelman mukaisten kurssien suorittamisen hyväksytysti. Savusukeltajalta vaadittava kokonaisuus on 7,5 opintopistettä, eli hieman yli kuukauden mittainen koulutusjakso, joka antaa valmiudet toimia tehtävissä, joissa on merkittävä tapaturma- ja sairastumisriski.

Pelastusryhmän johtamiseen vaaditaan 5 opintopisteen koulutus. Ryhmänjohtaja vastaa pelastustoiminnan teknisestä toteutuksesta sekä ryhmänsä työturvallisuudesta ja voi toimia myös tilannepaikan johtajana.

Kouluttajilta edellytettävä osaaminen

Kouluttajina kursseilla voivat toimia myös henkilöt, joilla on tehtävässä vaadittava koulutus ja käytännön kokemus, kuten sopimuspelastajat, pelastusryhmän johtajat ja palomestarit.

Vastaavalta kouluttajalta edellytetään Pelastusopiston järjestämää 1–2 opintopisteen koulutusta, jonka laajuus määräytyy aihealueen mukaan. Lisäksi edellytetään pääsääntöisesti pelastusalan ammattitutkintoa.

Koulumaali ja koulutusmateriaalit

Koulumaali on Pelastusopiston ylläpitämä sähköinen oppimisalusta, jossa kurssimateriaalit sijaitsevat. Pelastusopiston tuottaman kurssimateriaalin käyttö edellyttää erillistä sopimusta sekä palvelun käyttöoikeutta. Sopimuksella varmistetaan materiaalien asianmukainen käyttö, opetuksen yhdenmukaisuus ja opetussuunnitelman mukainen koulutuksen toteutus.

Koulumaalissa on myös laaja valikoima organisaatioiden itse tuottamia tai hankkeissa syntyneitä lisä- ja täydennyskoulutusmateriaaleja. Niiden käyttöoikeudet määritellään materiaalikohtaisesti.

Keskeiset lähteet

  • Työturvallisuuslaki
  • Pelastuslaki
  • Laki Pelastusopistosta
  • Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta
  • Pelastusopiston sopimushenkilöstön opetussuunnitelma
  • Sisäministeriön ohjeet

Kategoria: Blogi

Onko pelastajista yhä pula?

9 april 2026

Pelastustoimen henkilöstötarpeen kehittymistä seurataan säännöllisesti Pelastusopiston henkilöstötarvekyselyjen sekä Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) valtakunnallisen eläköitymisennusteen avulla. Pelastajakoulutuksen sisäänottomääriä on nostettu aiempien selvitysten perusteella.  Uusi raportti henkilöstötarpeesta vuosille 2026–2032 on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa.

Edellisen pelastajatarveraportin tulokset koskivat vuosia 2024–2032. Sen mukaan tarvittiin noin 2 300 uutta pelastajaa vuoteen 2032 mennessä. Pelastajien kokonaistarve muodostui toimintavalmiuden nostamisen lisätarpeesta, pelastajien eläköitymisestä sekä pelastajien siirtymisestä alipäällystö- ja päällystötehtäviin vuosina 2024–2032.

Nyt on kuitenkin näkynyt viitteitä siitä, ettei taloustilanne mahdollistaisi niin monen pelastajan työllistymistä kuin mikä tarve on. Uuden raportin tavoitteena oli päivittää pelastajien, alipäällystön ja päällystön tarvetta vuoteen 2032 mennessä.

Pelastajia rekrytoidaan alle vaaditun lisätarpeen

Edellisessä pelastajatarveraportissa virkojen määrän odotettiin nousevan 286 pelastajaviralla vuosina 2024–2025, mutta kyselyn mukaan määrä on noussut 43 viralla ja täytettyjen virkojen määrä vain 19 pelastajaviralla.

Tutkimuksen mukaan vuosina 2026–2032 tarvitaan 671 uutta pelastajavirkaa, 133 uutta alipäällystövirkaa ja 69 uutta päällystövirkaa toimintavalmiuden saattamiseksi lakisääteiselle tasolle. Kun huomioidaan virkojen lisäystarve, eläköitymiset ja muihin virkoihin tai töihin siirtyvien korvaaminen, tarvitaan kaikkiaan noin 2 000 uutta pelastajaa sekä 388 uutta alipäällystön ja 174 uutta päällystön henkilöä. Samalla ajanjaksolla valmistuu 2 148 uutta pelastajaa sekä 140 uutta alipäällystön ja 210 uutta päällystön henkilöä. Henkilöstötarvekyselyn perusteella päätoimisen henkilöstön lisäykseen tarvittavien kustannusten arvioidaan olevan noin 39 miljoonaa euroa.

Koska on näkynyt viitteitä rekrytointien siirtymisestä, vastaajia pyydettiin myös ennustamaan neljän seuraavan vuoden rekrytointeja ottaen huomioon hyvinvointialueiden mahdollisuudet palkata riittävä määrä henkilöstöä. Suhteutettuna raportoituun lisätarpeeseen, näyttää siltä, että pelastajia rekrytoidaan vain 72 % vaaditusta lisätarpeesta.Eläköityvien tilalle oletetaan rekrytointeja, koska kukaan ei raportoinut virkojen vähenemisestä.

Pelastajia rekrytoidaan vuosien 2026–2029 aikana ennusteen mukaan 1 068

Koulutussuunnitelman mukaan vuosien 2026–2029 aikana valmistuu yhteensä 1 176 pelastajaa. Lisäksi osa jo valmistuneista pelastajista on vailla työtä. On mahdollista, että vuoden 2029 lopussa on 150 pelastajaa ilman koulutusta vastaavaa työtä, joten on tarpeen pohtia tarvittavan pelastajareservin kokoa sekä resurssien suuntaamista pelastajien palkkaamiseen.

Alipäällystöpula?

Vastaavasti taloudellinen tilanne huomioiden näyttää tulosten perusteella siltä, että vuosina 2026–2029 alipäällystöä rekrytoidaan 74 % raportoidusta lisätarpeesta ja päällystöä 55 %. Tämä tarkoittaa 179 alipäällystön ja 87 päällystön henkilöä.

Alipäällystöä valmistuu nykytahdilla 80 eli vain 45 % tarpeesta, joten resursseja olisi tarpeen suunnata alipäällystökoulutukseen. Päällystöä puolestaan valmistuu 28 henkilöä yli kentän tarpeen, mutta osa heistä työllistyy myös muualle.

Henkilöstön saatavuus parantunut edellisestä kyselystä

Pelastajien koulutustarve on yhä olemassa, mutta taloustilanteen vuoksi pelastajapula ei näytä tällä hetkellä merkittävältä. Koulutusta on lisätty ja rekrytointeja siirretty säästöjen vuoksi myöhemmäksi, joten henkilöstön saatavuus on selvästi parantunut edellisen kyselyn jälkeen.

Valmistuvien pelastajien työllistyminen ei välttämättä ole tulevinakaan vuosina yhtä nopeaa kuin aiemmin. Olisi kuitenkin tärkeää, että pelastajat pääsisivät perehtymään käytännön työhön heti valmistumisensa jälkeen. Pelastustoiminnan palveluiden turvaaminen edellyttää panostuksia henkilöstön palkkaukseen ja suorituskyvyn kasvattamiseen sekä alipäällystökoulutukseen.

Tutustu henkilöstötarveraporttiin

Lisätietoja:

Mimmi Vehkala
Tutkimusjohtaja
029 545 3409
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mervi Parviainen
Rehtori
029 545 3470
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Viranomaisilla hyvää CBRN-osaamista, laitteisto vaihtelee

7 april 2026

Pelastusopiston toteuttamassa CBRN-yhteensopivuusselvityksessä kartoitettiin pelastuslaitosten ja eräiden turvallisuusviranomaisten tämänhetkistä laite- ja materiaalikantaa ja miten ne toimivat yhteen Suomessa hallinnoitavan rescEU CBRN -valmiusvaraston laitteiden ja materiaalien kanssa. CBRN-valmiusvaraston materiaaleilla ja kalustolla varaudutaan biologisten (B), kemiallisten (C), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin ja onnettomuuksiin.

Selvityksessä tunnistettiin keskeiseksi tekijäksi CBRN-tilanteissa toimimiselle ja materiaaliavun hyödyntämiselle kentällä toimivien viranomaisten kyky tunnistaa tilanne ja ryhtyä tarvittaviin toimiin henkilöiden suojaamiseksi sekä avun pyytämiseksi. Selvityksen mukaan kaikilla suomalaisilla viranomaisilla on korkean tason CBRN-osaamista, mutta osaamisen taso vaihtelee tehtävittäin ja alueittain. CBRN-tilanteisiin tarkoitettua kalustoa on hankittu pitkän ajan kuluessa, minkä vuoksi viranomaisilla on käytössään huomattavan monia eri mallisia laitteita samaan tarkoitukseen.

Selvitys tuotti toimenpidesuosituksia sekä kansallisen että Euroopan unionin tason CBRN-kyvykkyyksien kehittämiseksi. Selvitys suosittaa mm. yhtenäisen CBRN-osaamisen mittariston luomista EU-tasolle, jotta kansainvälistä apua olisi helpompi suunnata toimijoille, joilla on valmiudet sitä käyttää.

Valmiusvarastot ovat EU:n yhteisiä reservejä

RescEU-valmiusvarastot ovat EU:n yhteisiä strategisia varastoja. Niitä otetaan käyttöön Euroopan komission päätöksellä tilanteissa, joissa maan omat voimavarat eivät riitä tilanteesta selviytymiseen. Varastot on tarkoitettu ensisijaisesti EU-jäsenmaille, mutta niitä voivat saada käyttöönsä myös EU:n pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat kymmenen maata, jotka ovat pääasiallisesti EU-maiden naapurimaita, kuten Ukraina.

Yhteensopivuusselvitys on osa rescEU CBRN -varastointihanketta. Euroopan komission rahoittamassa hankkeessa Suomeen on varastoitu CBRN-tilanteissa tarvittavia laitteita, materiaaleja ja lääkevalmisteita. CBRN-uhkatilanteet ovat harvinaisia, mutta niiden vaikutukset voivat levitä hyvinkin laajalle.

RescEU CBRN -varastointihankkeen yhteensopivuusselvityksen julkinen, englanninkielinen versio on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta löytyy Pelastusopiston verkkosivuilta.

Hankkeen projektipäällikkönä ovat toimineet YTT Marko Juutinen ja insinööri YAMK Heidi Liukkonen ja tutkijana YTM Mikko Räkköläinen.

Lisätietoa rescEU CBRN -valmiusvarastoista:

rescEU-varastointi | Sisäministeriö
Tutustu selvitykseen

Lisätietoja:

Mikko Räkköläinen
Tutkija
029 545 3479
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Lue lisää RescEU-varastointihankkeen yhteensopivuusselvityksestä
Logo: rescEU, Funded by the European Union.
Sisäministeriön logo.

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

  • 1
  • 2
  • 3
  • …
  • 45
  • Nästa sida »
Kontaktinformation  •  Sök
Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter
Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2026 · Pelastusopisto

close