Pelastustoimen henkilöstötarpeen kehittymistä seurataan säännöllisesti Pelastusopiston henkilöstötarvekyselyjen sekä Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) valtakunnallisen eläköitymisennusteen avulla. Pelastajakoulutuksen sisäänottomääriä on nostettu aiempien selvitysten perusteella.  Uusi raportti henkilöstötarpeesta vuosille 2026–2032 on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa.

Edellisen pelastajatarveraportin tulokset koskivat vuosia 2024–2032. Sen mukaan tarvittiin noin 2 300 uutta pelastajaa vuoteen 2032 mennessä. Pelastajien kokonaistarve muodostui toimintavalmiuden nostamisen lisätarpeesta, pelastajien eläköitymisestä sekä pelastajien siirtymisestä alipäällystö- ja päällystötehtäviin vuosina 2024–2032.

Nyt on kuitenkin näkynyt viitteitä siitä, ettei taloustilanne mahdollistaisi niin monen pelastajan työllistymistä kuin mikä tarve on. Uuden raportin tavoitteena oli päivittää pelastajien, alipäällystön ja päällystön tarvetta vuoteen 2032 mennessä.

Pelastajia rekrytoidaan alle vaaditun lisätarpeen

Edellisessä pelastajatarveraportissa virkojen määrän odotettiin nousevan 286 pelastajaviralla vuosina 2024–2025, mutta kyselyn mukaan määrä on noussut 43 viralla ja täytettyjen virkojen määrä vain 19 pelastajaviralla.

Tutkimuksen mukaan vuosina 2026–2032 tarvitaan 671 uutta pelastajavirkaa, 133 uutta alipäällystövirkaa ja 69 uutta päällystövirkaa toimintavalmiuden saattamiseksi lakisääteiselle tasolle. Kun huomioidaan virkojen lisäystarve, eläköitymiset ja muihin virkoihin tai töihin siirtyvien korvaaminen, tarvitaan kaikkiaan noin 2 000 uutta pelastajaa sekä 388 uutta alipäällystön ja 174 uutta päällystön henkilöä. Samalla ajanjaksolla valmistuu 2 148 uutta pelastajaa sekä 140 uutta alipäällystön ja 210 uutta päällystön henkilöä. Henkilöstötarvekyselyn perusteella päätoimisen henkilöstön lisäykseen tarvittavien kustannusten arvioidaan olevan noin 39 miljoonaa euroa.

Koska on näkynyt viitteitä rekrytointien siirtymisestä, vastaajia pyydettiin myös ennustamaan neljän seuraavan vuoden rekrytointeja ottaen huomioon hyvinvointialueiden mahdollisuudet palkata riittävä määrä henkilöstöä. Suhteutettuna raportoituun lisätarpeeseen, näyttää siltä, että pelastajia rekrytoidaan vain 72 % vaaditusta lisätarpeesta.Eläköityvien tilalle oletetaan rekrytointeja, koska kukaan ei raportoinut virkojen vähenemisestä.

Pelastajia rekrytoidaan vuosien 2026–2029 aikana ennusteen mukaan 1 068

Koulutussuunnitelman mukaan vuosien 2026–2029 aikana valmistuu yhteensä 1 176 pelastajaa. Lisäksi osa jo valmistuneista pelastajista on vailla työtä. On mahdollista, että vuoden 2029 lopussa on 150 pelastajaa ilman koulutusta vastaavaa työtä, joten on tarpeen pohtia tarvittavan pelastajareservin kokoa sekä resurssien suuntaamista pelastajien palkkaamiseen.

Alipäällystöpula?

Vastaavasti taloudellinen tilanne huomioiden näyttää tulosten perusteella siltä, että vuosina 2026–2029 alipäällystöä rekrytoidaan 74 % raportoidusta lisätarpeesta ja päällystöä 55 %. Tämä tarkoittaa 179 alipäällystön ja 87 päällystön henkilöä.

Alipäällystöä valmistuu nykytahdilla 80 eli vain 45 % tarpeesta, joten resursseja olisi tarpeen suunnata alipäällystökoulutukseen. Päällystöä puolestaan valmistuu 28 henkilöä yli kentän tarpeen, mutta osa heistä työllistyy myös muualle.

Henkilöstön saatavuus parantunut edellisestä kyselystä

Pelastajien koulutustarve on yhä olemassa, mutta taloustilanteen vuoksi pelastajapula ei näytä tällä hetkellä merkittävältä. Koulutusta on lisätty ja rekrytointeja siirretty säästöjen vuoksi myöhemmäksi, joten henkilöstön saatavuus on selvästi parantunut edellisen kyselyn jälkeen.

Valmistuvien pelastajien työllistyminen ei välttämättä ole tulevinakaan vuosina yhtä nopeaa kuin aiemmin. Olisi kuitenkin tärkeää, että pelastajat pääsisivät perehtymään käytännön työhön heti valmistumisensa jälkeen. Pelastustoiminnan palveluiden turvaaminen edellyttää panostuksia henkilöstön palkkaukseen ja suorituskyvyn kasvattamiseen sekä alipäällystökoulutukseen.

Lisätietoja:

Mimmi Vehkala
Tutkimusjohtaja
029 545 3409
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mervi Parviainen
Rehtori
029 545 3470
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Pelastusopiston toteuttamassa CBRN-yhteensopivuusselvityksessä kartoitettiin pelastuslaitosten ja eräiden turvallisuusviranomaisten tämänhetkistä laite- ja materiaalikantaa ja miten ne toimivat yhteen Suomessa hallinnoitavan rescEU CBRN -valmiusvaraston laitteiden ja materiaalien kanssa. CBRN-valmiusvaraston materiaaleilla ja kalustolla varaudutaan biologisten (B), kemiallisten (C), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin ja onnettomuuksiin.

Selvityksessä tunnistettiin keskeiseksi tekijäksi CBRN-tilanteissa toimimiselle ja materiaaliavun hyödyntämiselle kentällä toimivien viranomaisten kyky tunnistaa tilanne ja ryhtyä tarvittaviin toimiin henkilöiden suojaamiseksi sekä avun pyytämiseksi. Selvityksen mukaan kaikilla suomalaisilla viranomaisilla on korkean tason CBRN-osaamista, mutta osaamisen taso vaihtelee tehtävittäin ja alueittain. CBRN-tilanteisiin tarkoitettua kalustoa on hankittu pitkän ajan kuluessa, minkä vuoksi viranomaisilla on käytössään huomattavan monia eri mallisia laitteita samaan tarkoitukseen.

Selvitys tuotti toimenpidesuosituksia sekä kansallisen että Euroopan unionin tason CBRN-kyvykkyyksien kehittämiseksi. Selvitys suosittaa mm. yhtenäisen CBRN-osaamisen mittariston luomista EU-tasolle, jotta kansainvälistä apua olisi helpompi suunnata toimijoille, joilla on valmiudet sitä käyttää.

Valmiusvarastot ovat EU:n yhteisiä reservejä

RescEU-valmiusvarastot ovat EU:n yhteisiä strategisia varastoja. Niitä otetaan käyttöön Euroopan komission päätöksellä tilanteissa, joissa maan omat voimavarat eivät riitä tilanteesta selviytymiseen. Varastot on tarkoitettu ensisijaisesti EU-jäsenmaille, mutta niitä voivat saada käyttöönsä myös EU:n pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat kymmenen maata, jotka ovat pääasiallisesti EU-maiden naapurimaita, kuten Ukraina.

Yhteensopivuusselvitys on osa rescEU CBRN -varastointihanketta. Euroopan komission rahoittamassa hankkeessa Suomeen on varastoitu CBRN-tilanteissa tarvittavia laitteita, materiaaleja ja lääkevalmisteita. CBRN-uhkatilanteet ovat harvinaisia, mutta niiden vaikutukset voivat levitä hyvinkin laajalle.

RescEU CBRN -varastointihankkeen yhteensopivuusselvityksen julkinen, englanninkielinen versio on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta löytyy Pelastusopiston verkkosivuilta.

Hankkeen projektipäällikkönä ovat toimineet YTT Marko Juutinen ja insinööri YAMK Heidi Liukkonen ja tutkijana YTM Mikko Räkköläinen.

Lisätietoa rescEU CBRN -valmiusvarastoista:

Lisätietoja:

Mikko Räkköläinen
Tutkija
029 545 3479
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Nollatoleranssi-hankkeesta on julkaistu vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli Psykologia-lehdessä.

Yhdenvertaisuuden, työturvallisuuden ja koskemattomuuden rikkomukset näyttävät olevan arkipäivää pelastus- ja ensihoitoaloilla viime vuosien uutisoinnin sekä kansainvälisen tutkimuksen perusteella. Työpaikalla koetulla väkivallalla ja epäasiallisuudella on todettu useita vakavia sosiaalisia ja terveyshaittoja, kuten lisääntynyt loppuun palamisen riski. Yhdenmukaisia mittareita tulosten vertailemiseksi ei ole.

Viime vuoden Nollatoleranssi-hankkeessa kehitettiin uusi mittari suomeksi ja ruotsiksi kyselytutkimuskäyttöön epäasialliselle ja väkivaltaiselle kohtelulle. Julkaisussa tätä 11-osaista mittaria testattiin ja analysoitiin syys-lokakuussa 2024 kerätyllä valtakunnallisella kyselyaineistolla.

Tilastollisesti mittari osoittaa, että organisaation sisällä ja ulkopuolella koettu epäasiallinen kohtelu ja niiden vaikutukset eroavat selkeästi toisistaan, mutta sisältävät myös osittain samanlaisia piirteitä. Mittaristo toimi hieman eri lailla pelastajille ja ensihoitajille, joten suoraa vertailua näiden välillä ei voida tehdä. Mahdollisia syitä tulosten eroavaisuuksille ovat väkivallan monitulkinnallisuus ja määrittelyn haastavuus, vastaajien odotukset epäasiallisesta kohtelusta työssä sekä käännösongelmat. Aineistossa oli myös havaittavissa yhteys epäasiallisen kohtelun ja työuupumuksen välillä.

Lisätietoja:

Mimmi Vehkala
Tutkimusjohtaja
029 545 3409
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi