Pelastusopistolla järjestettiin 9.–10.6.2026 Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät, jotka kokosivat yhteen pelastus- ja turvallisuusalan tutkijoita, kehittäjiä, viranomaisia, opiskelijoita ja muita alan toimijoita eri puolilta Suomea. Tämän vuoden teemana oli Yhteinen turvattomuus – Collective Insecurity, joka johdatti osallistujat tarkastelemaan muuttuvan turvallisuusympäristön vaikutuksia pelastustoimeen.
Kahden päivän aikana kuultiin ajankohtaisia tutkimus- ja kehittämispuheenvuoroja, keskusteltiin pelastustoimen tulevaisuuden haasteista sekä verkostoiduttiin alan asiantuntijoiden kanssa. Tapahtumaa täydensivät tutkimuspäiviä edeltänyt Meet & greet -verkostoitumistilaisuus sekä ensimmäisen päivän yhteinen illallinen, joissa keskustelut jatkuivat myös varsinaisen ohjelman ulkopuolella.
Turvallisuusympäristön muutoksia ja uusia ratkaisuja pelastustoimeen
Tutkimuspäivät käynnistyivät tiistaina tutkimusjohtaja Mimmi Vehkalan ja rehtori Mervi Parviaisen avaussanoilla, minkä jälkeen keynote-puheenvuoroilla.


Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas tarkasteli puheenvuorossaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia pelastustoimeen.
– Tulevaisuudessa tullaan näkemään kasvava määrä säästää aiheutuvia ääri-ilmiöitä, jotka tarkoittavat pelastusalalle lisää tehtäviä, Petteri Taalas kertoo.
Toisen keynote-puheenvuoron piti globaalihistorioitsija Rinna Kullaa aiheesta pelastustyö globaalissa nykymurroksessa.


– Globaali pelastustoimi on solmukohdassa. Siihen vaikuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti ilmastonmuutos, yhteiset uhat, sodankäynti siviilikohteissa, siirtolaiskriisit sekä kansainvälinen avunanto, Rinna Kullaa nostaa esille.
Päivän teemasessioissa käsiteltiin muun muassa henkilöstön hyvinvointia ja osaamista, turvallisuutta ja varautumista, tiedolla johtamista ja palvelutarvetta sekä onnettomuuksien ehkäisyä ja säiden ääri-ilmiöitä. Lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan ajankohtaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä keskustelemaan siitä, miten tutkimustietoa voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin pelastustoimen kehittämisessä.



– Kansainväliseen avoimen datan altaaseen on koottu yli 30 miljoonaa tapahtumariviä ensihoidon, pelastustoimen, poliisin sekä väestö-, terveys- ja sosioekonomista taustadataa viidestä kaupungista. Tavoitteena on tutkia tekoälyn ja koneoppimisen avulla, miten eri viranomaisten tehtävät ja alueelliset taustatekijät liittyvät toisiinsa, ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää riskien tunnistamisessa.
– Vihreä siirtymä lisää vaarallisten kemikaalien käyttöä ja tuotantoa Pohjois-Suomessa. Suurten käyttömäärien kemikaalit ovat ennestään tuttuja happoja, emäksiä, syttyviä kaasuja ja hapettimia. Pohjoisen pelastuslaitoksella käytössä olevat suojaimet soveltuvat vihreän siirtymän kemikaaleille.



– Posttraumatyöpajat parantavat pelastusalan pitovoimaa, pelastavat työuria, poistavat yksinpärjäämisen kulttuuria ja normalisoivat avunhakemisen kulttuuria. Posttraumatyöpajat koetaan merkityksellisiksi, mutta myös aliarvostetuiksi.
– Tilanneymmärrys ei synny yhdestä tietolähteestä, vaan niiden yhdistelmästä. Tekoäly kokoaa yhteen kuvan ja livekuvan, sijaintitiedon, lämpödatan ja tapahtumien aikajanan. Ja kokoaa niistä selkeän kokonaiskuvan tilanteesta.



Iltapäivän puheenvuoroissa tutustuttiin esiselvityshankkeeseen Suomen kansallisesta avaruusresilienssisolmusta ja monikulttuurisuusosaamiseen sekä sen johtamiseen.


Kansainvälinen päivä toi pohjoismaisia näkökulmia
Tutkimuspäivien toinen päivä toteutettiin ensimmäistä kertaa kokonaan englanninkielisenä. Päivän ohjelma järjestettiin yhteistyössä pohjoismaisen Haga-yhteistyöverkoston kanssa, ja mukana oli asiantuntijoita eri Pohjoismaista.



Puheenvuoroissa tarkasteltiin yhteisiä turvallisuushaasteita kansainvälisestä näkökulmasta sekä jaettiin kokemuksia tutkimuksesta, kehittämisestä ja käytännön toimintamalleista eri maissa.
Kansainvälinen ohjelma tarjosi osallistujille mahdollisuuden tutustua muiden maiden näkökulmiin sekä vahvistaa yhteistyöverkostoja yli maarajojen.



Alan tärkeä kohtaamispaikka
Lämmin kiitos kaikille osallistujille, puhujille, yhteistyökumppaneille ja tapahtuman järjestelyihin osallistuneille. Erityiskiitos Palosuojelurahastolle, joka mahdollistaa Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät rahoituksellaan.
Nähdään jälleen ensi vuoden Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivillä!


