Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • EN
    • Suomeksi (FI)
    • På svenska (SV)
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement

Litiumioniakut helpottavat arkea – mutta voivat aiheuttaa vakavan paloriskin

6.5.2025 - Marjo Pitkänen

  • 6.5.2025
  • 4T puheenvuorot, Blogi, TKI-toiminta
Kotitalon pihamaalla ruohonleikkuri, mootorisaha, porakone ja muita työkaluja.

LION-hankkeessa julkaistaan suosituksista kolmen blogin sarja. Seuraavat kaksi blogia julkaistaan syksyllä 2025.

Litiumioniakut ovat nykyään osa arkea – niitä löytyy lähes jokaisesta kodista. Sähköpyörät, potkulaudat, työkalut, kännykät ja jopa kotien energiavarastot toimivat usein litiumioniakuilla. Kevyet ja tehokkaat akut helpottavat arkea, mutta niiden käyttöön liittyy myös piileviä riskejä, joista jokaisen käyttäjän olisi hyvä olla tietoinen.

Pelastusopiston LION-hanke on julkaissut kotitalouksille suunnatut suositukset litiumioniakkujen turvallisesta käytöstä, säilytyksestä ja kierrätyksestä. Ohjeiden tavoitteena on lisätä tietoa ja ehkäistä akkujen aiheuttamia tulipaloja kodeissa.

Tulipalo voi alkaa huomaamatta

Litiumioniakku ei tarvitse palaakseen ulkoista happea, mikä tekee sen sammuttamisesta haastavaa. Yksittäinen akku voi syttyä nopeasti, mutta se myös sammuu nopeasti. Monikennoiset akut – kuten sähköpyörissä ja -skuuteissa – palavat pidempään ja voimakkaammin. Palon voimakkuuteen vaikuttavat akun koko ja lataustaso.

Litiumioniakkupalot voivat myös synnyttää heitteitä eli kuumia, palavia kappaleita, jotka voivat sytyttää muita materiaaleja jopa useiden metrien päästä alkuperäisestä palopaikasta.

Kotien yleisimmät litiumioniakkupalot liittyvät pienakkuihin, kuten akkutyökaluihin. Viiden viime vuoden aikana Suomessa on raportoitu 88 tulipaloa, joiden syyksi on arvioitu akkutyökalujen akut. Laitteet altistuvat helposti kolhuille, lämpötilavaihteluille ja valvomattomalle lataukselle. Eniten henkilövahinkoja ovat aiheuttaneet aiheuttavat sähköpyörien, -mopojen ja -potkulautojen akut, jotka ovat aiheuttaneet 93 tulipaloa samassa ajassa. Erityisen vaarallisia ne ovat, jos niitä ladataan esimerkiksi eteisessä, jolloin palo voi estää turvallisen poistumisen asunnosta.

Katso, kuinka sähköpyörä ja -skuuttipalo etenee:

Akkupalo huoneistossa
Akkupalo pyörävarastossa

Videot toteutettiin yhteistyössä Huoneistopalot-hankkeen kanssa.

Näin lataat turvallisesti – viisi ohjetta kotiin

  1. Lataa laitteet valvotusti ja varmista, ettei lähellä ole helposti syttyvää materiaalia.
    Esimerkiksi kännykkää ei tule ladata sohvalla tai sängyssä. Keittiön työtaso on hyvä latauspaikka. Siitä vikaantuneen akun voi nopeasti pudottaa tiskialtaaseen ja upottaa laitteen veteen.
  2. Älä lataa tai säilytä akkulaitteita poistumisteillä ja vältä lataamista sisätiloissa.
    Sähköpyöriä ja -potkulautoja ei tulisi pitää sisätiloissa. Sähköpyörien ja -potkulautojen säilytys- ja lataustilassa tulisi olla hyvä ilmanvaihto ja läheisyydessä ei saisi olla helposti syttyvää materiaalia.
  3. Käytä laadukkaita tuotteita ja tarkkaile laitteiden kuntoa.
    Käytä tunnettujen valmistajien tuotteita. Jos laite vaurioituu, ota se pois käytöstä ja siirrä se turvalliseen paikkaan. Toimita vaurioitunut laite keräyspisteen työntekijälle.
  4. Asenna palovaroitin lataustilaan.
    Häkää ja savua tunnistava yhdistelmävaroitin on paras vaihtoehto, sillä litiumioniakku muodostaa ennen paloa häkää ja hiilidioksidia.
  5. Älä käytä tai lataa akkuja, joita ei ole käytetty pitkään aikaan.
    Käytöstä pois olleiden akkujen kenno voi vioittua ja aiheuttaa syttymisriskin.

Toimi näin akkupalon syttyessä

Älä hengitä akusta purkautuvia kaasuja.
Jos tilassa on liekkejä tai savukaasuja, poistu tilasta ja soita hätänumeroon 112.

Jos et altistu kaasuille eikä liekkejä näy (akku savuaa)

  1. Irrota latausjohto pistorasiasta ja työnnä akku vesiastiaan.
    Siirrä akku vesiastiaan varrellista apuvälinettä käyttäen – älä koske akkuun paljain käsin. Anna akun olla vedessä vähintään 30 minuuttia.
  2. Siirrä vesiastia ulos paikkaan, josta sen voi viedä kierrätykseen.
    Akun saa viedä kierrätykseen aikaisintaan 12 tunnin kuluttua suljetussa metalliastiassa.

Jos akkua ei voi siirtää

  1. Poistu tilasta, sulje ovi ja soita hätänumeroon 112.
    Voit ennen tilasta poistumista peittää akun akkupalopeitteellä tai sammuttaa akun ympärillä palavat materiaalit, mikäli voit tehdä sen turvallisesti.

Katso tarkemmat ohjeet suositusten liitteistä:

Litiumioniakkupaloihin varautuminen kotitalouksissa

Lataa akku säännöllisesti

Säännöllinen ylläpitolataus estää akkujen vanhentumista ja ylläpitää turvallisuutta. Pitkään käytöstä pois olleet litiumioniakut purkautuvat hitaasti tyhjiksi ja akkukenno voi vioittua, kun lataustaso pienenee riittävästi. Pitkään käyttämättömänä olleen litiumioniakun lataaminen voi aiheuttaa syttymisriskin.

Vanhat akut kierrätykseen – ei sekajätteeseen

Käytetyt ja vioittuneet litiumioniakut tulee aina kierrättää virallisesti. Teippaa navat, jotta oikosulku ei pääse syntymään, ja toimita akku akkuja myyvään liikkeeseen tai alueelliseen kierrätyspisteeseen. Sekajätteeseen akkuja ei saa missään nimessä laittaa.

Huomioi turvallisuus myös kotien energiavarastoissa

Aurinkosähkön yleistyessä yhä useampi kotitalous hankkii litiumioniakulla toimivan energiavaraston. Energiavarastot mahdollistavat auringon tuottaman sähkön varastoimisen omaan käyttöön, esimerkiksi silloin kun kulutus on vähäistä. Samalla ne tuovat mukanaan uusia turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.

Litiumioniakuston vikaantuessa voi syntyä lämpökarkaaminen – ilmiö, jossa akku kuumenee hallitsemattomasti ja vapauttaa helposti syttyviä kaasuja. Tällainen palo on vaikeasti sammutettava ja voi kestää pitkään. Tästä syystä energiavaraston sijoituspaikka on syytä suunnitella huolellisesti.

Laitteistoa ei tule asentaa asuin- tai oleskelutiloihin, vaan erilliseen, hyvin tuuletettuun tilaan, jossa on oma ilmanvaihto ja palovaroitin. Asennuspaikan tulee myös olla sellainen, että mahdollisen palon leviäminen voidaan estää ja ihmisillä on esteetön mahdollisuus poistua rakennuksesta ajoissa.

Asennuksessa tulee noudattaa valmistajan ohjeita, ja myyjältä kannattaa varmistaa myös toimintaohjeet mahdollisia häiriö- tai vaaratilanteita varten. Joissain tapauksissa kotiakun asennus voi vaikuttaa rakennuksen käyttötarkoitukseen, jolloin on tarpeen hakea rakennus- tai toimenpidelupa paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta.

Tutustu Pelastusopiston suosituksiin:

Litiumioniakkupaloihin varautuminen kotitalouksissa
Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus


Kimmo Rytkönen
Suunnittelija
LION-hanke

Jari Mikkonen
Tutkija
LION-hanke

Tutustu LION-hankkeeseen
PSR Palosuojelurahasto -logo.

Post navigation

Edellinen
Arkisto

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi, TKI-toiminta

  • Suomeksi (FI)
  • På svenska (SV)
Contacts  •  Search

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Emergency Services Academy Finland   •
Tel. +358 295 450 201
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Sitemap
Feedback and Questions

Pelastusopisto – Emergency Services Academy Finland

We provide vocational education for firefighters, sub-officers, fire officers and emergency response centre operators in Finland. We also offer a wide variety of specially tailored further training and in-service training for national and international professionals in the rescue and emergency field. We are also responsible for the training and recruitment of Finnish experts to international civil protection missions.

Education

Emergency Response Centre Operator »

Firefighter »

Sub-Officer »

Fire Officer »

Tailor-made Training »

Preparedness Training »

Shortcuts

Contacts »

RDI Services »

Contact Request for Training »

Library »

Material Bank »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Emergency Services Academy Finland
  •
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Contact information
Data protection and processing of personal data
Accessibility statement
Provide feedback
About the website
Site map

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close