Tämän blogitekstin kirjoitus osuu siviilivalmiuden koulutuslinjan kannalta mielenkiintoiseen ajanjaksoon. Olemme uudelleen poikkeusoloissa ja maassa vallitsee tila, josta varautumiskoulutuksissa olemme kurssilaisten kanssa puhuneet. Viime vuonna vasta aloittaneena opettajana pohdin, onko Pelastusopisto järjestänyt pandemiaan liittyvää koulutusta? Vastaus on kyllä: Pelastusopisto on viime vuosina järjestänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa yhteistyössä Biologisiin uhkatilanteisiin varautuminen -nimistä varautumisen kurssia. Kansallisessa riskiarviossakin noteerattuun uhkamalliin oli valtakunnallisella koulutuksella pyritty varautumaan etukäteen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten monenlaisten toimijoiden kanssa varautumisen koulutuskentälläkin yhteistyötä tehdään – varautuminen kun tehdään yhdessä.

Mikä mahtaa olla seuraava meitä kaikkia koskettava häiriötilanne?

Korona-aika helpottaa jossain vaiheessa, poikkeusolot väistyvät ja elämä jatkuu normaalioloissa. Mikä mahtaa olla seuraava meitä kaikkia laajemmin koetteleva häiriötilanne, johon olisi ensisijaisesti varauduttava? Kristallipalloa ei meilläkään ole, mutta varautumisen suunnittelun perustana toimiva Kansallinen riskiarvio tunnistaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) esiteltyjä yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaavia häiriötilanteita yhteensä 20 kappaletta. Miltäpä itse kunkin organisaation valmiussuunnitelman sisältö näyttää esimerkiksi uhkamallien laajamittainen maahantulo tai viestintäverkkojen ja -palveluiden vakavat häiriöt osalta? Kahden edellisen ja seitsemän muun uhkamallin todennäköisyyden trendin katsottiin vuonna 2018 olevan nousussa. On mielenkiintoista nähdä, mikä tilanne tulee olemaan päivityksen alla olevassa kansallisessa riskiarviossa, jonka pitäisi valmistua kuluvan vuoden aikana.

Mihin varaudutaan koulutuksellisesti vuonna 2022?

Pelastusopiston tarjoamien varautumiskoulutuksien rungon muodostaa varautumisen peruskurssitarjonnan kokonaisuudet. Näihin voi perehtyä tutustumalla varautumisen kurssitarjontaan, joihin olemme hiljattain päivittäneet uudet kurssikuvaukset.

Varautumisen peruskurssitarjonnan lisäksi koulutuksia toteutetaan edelleen kunnille suunnattuina kriisijohtamisen koulutuspäivinä. Nämä yksipäiväiset varautumiskoulutukset ovat määrällisesti yleisin koulutustapahtuma, joita vuosittain siviilivalmiuden koulutuslinjana toteutamme. Varautumisen kurssitarjonnan runkoa täydentävät varautumiskoulutusesityksistä valittavat koulutuskokonaisuudet. Vuodelle 2022 saimme yhteensä 75 potentiaalista varautumiskoulutusesitystä, joista osaa lähdemme toteuttamaan. Joukossa on niin väestönsuojeluun kuin eri häiriötilanteisiin liittyviä koulutustarvepyyntöjä. Osa esitetyistä aihealueista on harvemmin varautumiskoulutusten kohteena ja onkin hienoa, että koulutustarpeita on ehdotettu rohkeasti myös erikoisempiin aiheisiin.

Varautumiskoulutuksella pyritään osaltaan varmistamaan viranomaisten valmius ja yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustilanteissa, myös poikkeusoloissa.

Pelastusrikkomus on vähäinen rikos, josta voidaan määrätä sakkoa silloin, kun pelastuslain velvollisuuksia rikotaan tai laiminlyödään tahallaan tai huolimattomuudesta. Pelastusviranomaisten tehtävänä on valvoa pelastuslain velvoitteiden noudattamista, mikä vaatii ymmärryksen siitä, mitkä ovat pelastusviranomaisen velvollisuudet. Pelastusrikkomuksissa pelastusviranomaisten tehtävänä on määritellä, onko teko ollut vähäinen sekä ottaa kantaa teon tahallisuuteen ja tuottamuksellisuuteen. Pelastusviranomaisen ei sen sijaan tarvitse murehtia siitä, onko teko rikkomus tai täyttääkö se jonkun rikoksen tunnusmerkistön. 

Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja pelastusrikkomus

Miten pelastustoimen arvot inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti toteutuvat tasapuolisesti Suomessa, jos on olemassa useita eri tapoja toteuttaa arvoja asiassa, jossa kansalaiselle voi koitua oikeudellinen seuraamus? Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämisthankkeessa kiinnitettiin huomiota kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja siihen, että rikos- ja rikkomusepäilyt etenisivät varmasti, johdonmukaisesti, viivytyksettä ja mahdollista tutkintaa laadukkaasti alustavalla tavalla poliisin tietoon. Samalla kiinnitettiin huomiota erityisesti tuottamuksellisen toiminnan − huolimattomuuden, varomattomuuden, piittaamattomuuden, laiminlyöntien − arviointia tukevan koulutuksen tarjoamiseen pelastuslaitoksille.  

Iso harppaus päästiin eteenpäin, mutta työmaata toki vielä jäi. Pelastusrikkomus on tullut lainsäädäntöön vuonna 1999. Edelleen puuttuvat määrittelyt siitä, milloin kyseessä ei ole enää vähäinen pelastuslain rikkominen, jolloin harkintaan tulee pelastusrikkomuksen soveltaminen seuraamuksineen. Näitä mittapuita pelastusviranomaiset työnsä tueksi todella tarvitsisivat.

Kun ohjeita ei ole, mennään pelastusrikkomusten määrittelytyössä hitaampaa ja työläämpää tietä. Poliisiasiain tietojärjestelmään pelastusrikkomus-nimikkeellä kirjattujen ilmoitusten kautta voidaan vetää johtopäätöksiä määrittelyn rajoista. Esimerkiksi niin sanotuissa nakit ja muusi -tapauksissa vahvoja perusteita pelastusrikkomuksena kirjattavalle ilmoitukselle on, jos kesken ruoanvalmistuksen on nukahdettu, sammuttu päihtyneenä tai poistuttu paikalta verrattuna inhimilliseen vahinkoon. Kuten kaikki pelastustoimen piirissä työskentelevät tietävät, näitä tapauksia ei ole aivan vähän.

Hanketyön vaikuttavuudesta

Tulevan määrittelytyön onneksi pelastusviranomaisten tehostunut ilmoituskäytäntö poliisille on jo huomattavasti lisännyt pelastusrikkomusepäilyjen ilmituloa. Alle on koottu poliisiasiain tietojärjestelmään pelastusrikkomus-nimikkeellä kirjattujen ilmoitusten määrät poliisilaitoksittain vuosikohtaisesti seitsemältä viime vuodelta.  

Poliisilaitos	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2021
Helsinki	3	2	10	8	4	14	16
Itä-Uusimaa	3	0	3	1	4	5	2
Kaakkois-Suomi	1	1	3	2	4	11	10
Länsi-Uusimaa	2	1	2	2	2	4	3
Häme	9	1	2	2	2	11	35
Sisä-Suomi	10	2	5	5	9	24	95
Pohjanmaa	4	3	2	4	8	9	49
Lounais-Suomi	6	6	14	13	15	17	154
Itä-Suomi	4	4	0	3	2	5	14
Oulu	2	3	4	3	4	6	21
Lappi	1	0	1	2	2	2	11
Yhteensä	45	23	46	45	56	108	410

Pylväsdiagrammina esitettynä samat lukemat näyttävät tältä:  

Jatkossa johtopäätöksiä pelastusrikkomuksista ei enää tarvitse tehdä vuositasolla vain muutamien kymmenien tapausten perusteella, vaan satojen tapausten massasta. Samalla käyttöön on otettu huomattava onnettomuuksien ennaltaehkäisyn potentiaali − pelastusrikkomuksessa kärkenä kun ei ole rankaiseminen, vaan epätoivottuun turvallisuutta vaarantavaan käyttäytymiseen puuttuminen.

---

Kirjoittajien esittely:

Maarit Salonen on palopäällystötutkinnon kolmannen vuosikurssin opiskelija. Hän teki ilmoitusmenettelyhankkeen osana opinnäytetyön Pelastusrikkomuksen perusteet − Pelastusrikkomuksen vähäinen käyttö ja sen syyt

VTM Päivi Mäkelä toimi projektipäällikkönä Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishankkeessa.

---

Lisätietoa hankkeesta ja hankkeen loppuraportin löydä:

Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke