Pelastusopiston tutkija Riikka Salmen ja erikoistutkija Juha Laitisen tieteellinen artikkeli Evaluation of the decontamination methods for turnout gear on julkaistu 3.10.2025 Journal of Occupational and Environmental Hygiene -lehdessä. Tutkimus käsittelee pelastajien varusteiden puhdistamista ja eri puhdistusmenetelmien pesutehokkuuksien välisiä eroja. Artikkeli tuo uutta tietoa ja suosituksia parhaista menetelmistä syöpää aiheuttavien aineiden poistamiseen palomiesten suojavarusteista. Artikkeli on ensimmäinen osatyö Salmen väitöskirjassa Contamination and decontamination of firefighting equipment.
Pesumenetelmien vertailu PAH-yhdisteiden poistossa
Palomiesten työssä suojavaatteet altistuvat terveysriskejä aiheuttaville vaarallisille kemikaaleille, kuten PAH-yhdisteille. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin erilaiset pesumenetelmät poistavat haitallisia aineita kuumissa savusukellusharjoituksissa likaantuneista palotakeista. Tutkimuksessa testattiin viittä eri puhdistusmenetelmää: tavallista vesipesua, vesipesun yhdistelmiä vetyperoksidin tai otsonin kanssa sekä kahta edistyneempää tekniikkaa – otsonipesujärjestelmää ja nestemäistä hiilidioksidipesua.
– Näiden puhdistusmenetelmien välisiä eroja tutkittiin vertaamalla niiden kykyä poistaa PAH-yhdisteitä pukujen ulko-, sisä- ja keskikerroksista, kertoo Laitinen.
Nestemäinen hiilidioksidipesu osoittautui ylivoimaiseksi haitta-aineiden poistossa
Tulokset osoittivat, että tavallinen vesipesu poisti haitta-aineita palotakin ulko- ja sisäkerroksista noin 63 % tehokkuudella 40 °C asteen lämpötilassa ja 60 % tehokkuudella 60 °C asteen lämpötilassa. Kun vesipesuun yhdistettiin otsonikäsittely, puhdistustehokkuus nousi 84 %:iin. Sen sijaan vesipesuun yhdistetty vetyperoksidikäsittely ei parantanut merkittävästi pesutulosta.
– Otsonointi- ja vetyperoksidikäsittelyihin suhtaudumme varauksella, koska ne voivat käsittelyn aikana synnyttää palosuojavaatteisiin hapettuneita yhdisteitä, korostaa Salmi.
Muista menetelmistä otsonivesipesu ja nestemäinen hiilidioksidipesu saavuttivat 71 % ja 74 % pesutehokkuudet uloimmissa ja sisimmissä kerroksissa.
– Tarkasteltaessa palotakkien hankalasti puhdistettavia keskikerroksia, nestemäinen hiilidioksidipesu oli ylivoimainen haitallisten aineiden poistamisessa 84 % pesutehokkuudella. Muut menetelmät jäivät selvästi alle 25 %:n, kertoo Laitinen.
Optimoidut pesuohjelmat ja lisämenetelmät parantavat varusteiden puhtautta
Tutkimus osoittaa, että perinteiset pesutavat eivät riitä takaamaan palomiesten suojavaatteiden puhtautta. Koska perinteinen vesipesu tulee jatkossakin olemaan pelastuslaitosten rutiinimenetelmä, tulisi pesuohjelmia ja pesuaineita optimoida paremman pesutuloksen saavuttamiseksi. Nestemäinen hiilidioksidipesu tarjoaa kokonaisvaltaisen pesutehokkuuden ilman pelkoa hapettavien yhdisteiden muodostumisesta. Hankalasti altistuneille varusteille tai vähintään 1–2 kertaa vuodessa käytettynä se olisi tärkeä osa palomiesten työterveyden turvaamista tulevaisuudessa.
Artikkeli on luettavissa verkossa:
Lisätiedot:
Riikka Salmi
Tutkija
029 545 3493
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Juha Laitinen
Erikoistutkija
029 545 3443
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
