Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • EN
    • Suomeksi (FI)
    • På svenska (SV)
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät 2025

3.3.2025

Pelastustoimen vuosittaiset tutkimus- ja kehittämispäivät järjestetään Pelastusopistolla Kuopiossa 11.–12.6.2025. Tämän vuoden tapahtuman teemana on Pelastustoimi muuttuvassa maailmassa.

Päivien aikana kuulemme esityksiä pelastustoiminnan toimintamalleista sekä pelastus- ja turvallisuusalan tutkimus- ja kehittämishankkeista. Samalla kokoamme yhteen tietoa käynnissä olevista hankkeista ja alan tutkimus- ja kehittämistarpeista.

Toivomme puheenvuoroja tutkimustiedosta, kehittämistyöstä ja hyvistä käytänteistä, jotka liittyvät pelastus- ja/tai turvallisuusalan ajankohtaisiin aiheisiin. Puheenvuorot voivat liittyä jo toteutettuihin ja käynnissä oleviin tai suunnitteilla oleviin tutkimuksiin, hankkeisiin, toimenpideohjelmiin tai muuhun kehittämiseen. Myös puheenvuorot toimivista käytännöistä ja päättyneiden tutkimusten seurannasta ja vaikuttavuudesta ovat tervetulleita.

Tiivistelmien lähettämisohjeet

Valitsemme esitykset meille lähetettyjen tiivistelmien perusteella. Tiivistelmän maksimipituus on 400 sanaa.

Tiivistelmät tulee lähettää 28.3. mennessä osoitteeseen projektitoimisto@pelastusopisto.fi. Otsikoi viesti ”Teema: Oma nimi”, esimerkiksi ”Teema 1: Paula Palokuntalainen”. Muista laittaa tiivistelmädokumenttiin tunnistetiedot eli oma nimesi, organisaatiosi ja sähköpostiosoitteesi.

Ilmoitamme kaikille tiivistelmän lähettäneille valinnoista 1.4. mennessä.

Tapahtuman teemat

Teema 1. Henkilöstön hyvinvointi, kehittäminen ja haasteet
Pelastustoimen tärkein voimavara koostuu sen henkilöstöstä. Henkilöstön hyvinvointi on veto- ja pitovoimatekijä, johon kohdistuu useita erityyppisiä haasteita. Vaativat tilanteet ja haastavat asiakaskohtaamiset ovat arkipäivää ja niissä voi ilmetä väkivaltaista ja asiatonta kohtelua, mikä on merkittävä työuupumista lisäävä tekijä. Myös savukaasut, kemialliset yhdisteet, uudet onnettomuustyypit ja muuttuva toimintaympäristö asettavat jatkuvasti haasteita työturvallisuudelle, toimintatavoille ja osaamiselle. Näiden lisäksi talouden tila, aluekehitys ja sopimuspalokuntien tilanne haastavat henkilöstösuunnittelua.

Teema 2. Pelastusalan ja koulutuksen tarpeet, haasteet ja kehittäminen
Uudet energiamuodot, ladattavat ajoneuvot ja uudet materiaalit aiheuttavat muutoksia pelastustoimintaan ja työmenetelmiin, mikä asettaa vaatimuksia pelastustoimelle ja ketterälle koulutukselle. Myös koulutusmenetelmissä tapahtuu paljon muutoksia uusien simulaatio- ja virtuaalioppimismenetelmien myötä. Miten muuttuva maailma vaikuttaa osaamisen vaatimuksiin ja oppimisympäristöihin?

Teema 3. Varautuminen
Varautuminen erilaisiin onnettomuuksiin, kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin on keskeinen osa pelastustoimen tehtäväkenttää. Lainsäädännölliset muutokset, kuten CER-direktiivi, asettavat uusia vaatimuksia kriittisten toimintojen turvaamiselle vakavissa ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Riskiarviot, yhteistoiminta, valmiussuunnittelu, osaamisen harjoittelu ja muiden viranomaisten tukeminen on osa pelastustoimen tehtäväkenttää. Varautuminen ei silti koske pelkästään viranomaisia eikä sitä tehdä vain suuronnettomuuksien tai poikkeusolojen varalle. Kunnilla, yksityisillä yrityksillä, kolmannella sektorilla ja kansalaisilla itsellään on kaikilla oma roolinsa vahvan ja kriisinkestävän Suomen ylläpidossa. Varautumiseen kuuluvat yhtä lailla moniviranomaisharjoitukset kuin sammutuspeiton käyttötaidot.

Teema 4. Viestintä ja tiedolla johtaminen
Pelastusalaa koskevaa tutkimusta ja kehittämistyötä tehdään pelastuslaitoksissa, korkeakouluissa, oppilaitoksissa, sisäministeriössä ja alan järjestöissä. Kuitenkin tiedon jakamisessa eri toimijoiden välillä on kehittämistä. Tietoon perustuvaa johtamista vaikeuttaa myös alan pirstaleisuus, mikä ilmenee erilaisina tietojärjestelminä ja toimintatapoina sekä valtakunnallisesti kootun tiedon puutteina. Tietoa valtakunnallisista onnettomuustrendeistä ja yhteisiä toimintatapoja toimintaympäristöanalyysin ja riskianalyysien tuottamiseksi kaivataan.   

Teema 5. Pelastuslaitosten hanketoiminta ja toimintamallit
Pelastuslaitoksilla tehdään monipuolista hanketoimintaa niin tutkimuksen kuin kehittämisen saralla. Lisäksi monella laitoksella on kehitetty, muokattu tai otettu käyttöön uusia toimintatapoja. Tiedon jakaminen toimivista käytänteistä auttaa parhaimpien käytänteiden jalkautumista yleiseen käyttöön ja säästää resursseja, kun samaa työtä ei tehdä useaan kertaan.

Teema 6. Muuta ajankohtaista
Mitä unohdimme? Mitä muuta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on käynnissä? Pyydämme myös tiivistelmiä laajasti eri aiheista pelastus- ja turvallisuusalaan liittyen, vaikka aihe ei suoraan osuisikaan mihinkään yllä mainituista teemoista.

Toivomme esityksiä laajasti yllä olevien kysymysten parissa työskenteleviltä tahoilta.

Lisätiedot mieluiten sähköpostilla projektitoimisto@pelastusopisto.fi

Seuraa tapahtuman sivuja:

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät 2025
PSR Palosuojelurahasto -logo.

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Pelastusalan kohtaamissa epäasiallisuuksissa ja väkivallassa on tapahtunut parannuksia

27.2.2025

Pelastusopiston toteuttama Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hanke päättyy helmikuussa 2025. Hankkeessa on selvitetty pelastusalan ja ensihoidon epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyttä, vaikutuksia ja estäviä toimenpiteitä. Hanke piti hybridimuotoisen päätösseminaarin tiistaina 25.2. Pelastusopistolla.

Tulokset eivät ole mairittelevia: jopa puolet kyselytutkimukseen vastanneista on kohdannut epäasiallista tai väkivaltaista kohtelua viimeisen vuoden aikana työyhteisönsä sisällä sekä asiakkailta tai potilailta. Tutkija ja projektipäällikkö Oliver Saal näkee kuitenkin tuloksissa myös positiivisia näkökulmia.

– Tutkimus mahdollistaa ongelman tiedostamisen ja siten siihen vaikuttamisen. Sisäministeriön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman toimenpiteet näyttävät myös purevan lievästi, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Vihamielisyys, syrjintä ja väkivalta aiheuttaa niin inhimillisiä kuin organisaatiollisia ongelmia

Pelastusalalla on viime vuosina keskusteltu alan veto- ja pitovoimasta sekä taloudellisesta tilanteesta hyvinvointialueilla. Nollatoleranssi-hankkeen tutkimus osoitti, että varsinkin organisaation sisäiset sosiaaliset ongelmat ovat yhteydessä haittavaikutuksiin niin alan toimijoille kuin organisaatioille.

– Mitä enemmän epäasiallisuutta ja väkivaltaa vastaaja oli kohdannut, sitä todennäköisemmin hän oli työuupunut, ja sitä todennäköisemmin hän harkitsi lähtöä organisaatiosta tai jopa koko alalta, kertoo Saal.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat yhteyksiä työpaikkaväkivallan ja mielenterveysongelmien välillä, mikä epäsuorasti näkyy myös organisaatioiden henkilöstö- ja terveyspalvelukustannuksissa. Iso-Britannian terveydenhuoltojärjestelmässä esiintyvä työpaikkakiusaaminen on arvioitu kustantavan National Health Service -palvelulle kaksi prosenttia järjestelmän kokonaisvuosikustannuksista.

– Talousvaikeuksista ja pelastajapulasta kärsivillä laitoksilla ei meidän näkemyksemme mukaan ole varaa heikentää omaa henkilöstötilannettaan tällä tavalla. Ongelmaan on puututtava vahvasti, ja onneksi puuttumista on jo osittain tehty, toteaa Saal.

Päätösseminaarissa käsiteltiin työhyvinvointia sekä epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ehkäisykeinoja

Hankkeen päätösseminaari pidettiin tiistaina 25.2.2025 Pelastusopistolla sekä etäyhteydellä. Seminaarissa kuultiin hankkeen tulosten lisäksi Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta pelastusalan työhyvinvoinnista vuonna 2024. Vaikka vuoden aikana on tapahtunut useita parannuksia laitosten henkilöstön hyvinvoinnissa, lähiesihenkilöiden voimavarat ja resurssit nousevat esille muita heikompina.

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistui edustajia pelastustoimesta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Pelastusopiston opiskelijoista sekä Nollatoleranssi-hankkeen tutkija. Keskustelussa moderaattori ja erikoistutkija Marko Juutinen johdatti osallistujia miettimään, millaiselta esimerkiksi kahden tunnin työpaikkakoulutus epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ehkäisemiseksi voisi näyttää.

– Kulttuurinmuutos, kahdessa tunnissa? Mahdotonta. Kuitenkin havaitsen arjessani, miten henkilökuntamme osaa sanoa “hyvin meni!”. Jos kahden tunnin koulutus pitäisi toteuttaa, niin voidaanko sen kautta lisätä sanavarastoomme myös “anteeksi?”, pohtii pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Hankkeen tutkimusraportti on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta sekä päätösseminaarin tallenteet ovat saatavilla hankkeen verkkosivuilla.

Hankkeen tutkimusraportti
Hankkeen verkkosivut

Oliver Saal
Tutkija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi (3.3.2025 alkaen etunimi.sukunimi@gov.fi)

Mimmi Tolvanen
Tutkimusjohtaja, hankkeen vastuullinen tutkija
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Sopimuspalokuntalaisesta pelastusalan ammattilaiseksi?

25.2.2025

Sopimuspalokuntien hälytysosaston pelastustoimintaan osallistuminen herättää usein ajatuksen pelastustoimesta myös mahdollisena ammattina, harrastuksen lisäksi. Tällöin usein herää myös huoli fyysisen toimintakyvyn riittämisestä pelastajatutkinnon suorittamiseen, sekä kiinnostus pelastajakoulutuksen valintaperusteista ja hakijoiden pisteytyksestä.

Haluaisin pelastajaksi, mutta ovatko pääsyvaatimukset liian haastavia?

Pelastajatutkinnon hakuvaihe sisältää lihaskuntotestin ja lääkäritarkastuksen. Hakuvaiheessa suoritettava lihaskuntoa mittaava testi ja suorituskyvyn minimivaatimus ovat vastaavat kuin pelastustoimen pintapelastus- sekä savu- ja kemikaalisukellustehtävien suorittamisessa edellytetään.

Sari Rautiala, vuoden 2023 palomies, on erinomainen esimerkki ja esikuva myös naisille, jotka harkitsevat pelastajan ammattia. Voit lukea Sarin haastattelun ja hänen mielipiteensä kuntotesteistä pelastustoimen sivuilta:

Sari Rautiala on Vuoden palomies (pelastustoimi.fi)

Valintakokeen ensimmäisessä osassa arvioidaan hakijan fyysistä toimintakykyä sekä korkean- ja ahtaanpaikan fobioita. Ensimmäinen osaa sisältää 12 minuutin juoksutestin ja juoksun jälkeen suoritettavan uintitaitotestin, jossa noudetaan esine noin kahden metrin syvyydestä ja uidaan 200 metriä alle 4 min 45 sekunnin ajassa. Uinti suoritetaan juoksutestin jälkeen, mikä on hyvä tiedostaa kokonaiskuormituksen näkökulmasta.

Psyykkistä soveltuvuutta pelastajan ammattiin arvioidaan valintakokeen toisessa osassa. Soveltuvuusarvioinnissa selvitetään hakijan turvallisuuskäyttäytymistä, persoonallisuutta sekä kyvykkyyksiä. Arviointiin kuuluu myös haastattelu ja ryhmätehtävä. Pelastustoimen tehtävissä toimiminen on joukkuepelaamista, jossa jokaisella pelastustoimintaan osallistujalla on oma tärkeä roolinsa joukkueen jäsenenä.

Valintaperusteet ja hakijoiden pisteytys

Valintaperusteita ovat ikä (vähintään 18-v.), koulutus, terveydentila, valintakokeen hyväksytysti suorittaminen sekä koulutuksen aloituspäivään mennessä hankittu C-luokan ajoneuvon ajo-oikeus. Hakijat saavat valintapisteitä hakuvaiheessa suoritettavasta lihaskuntotestistä, kiinnostuksesta pelastusalaan sekä valintakokeen molemmista osista. Valintakokeen hyväksytysti suorittaneista pelastajakoulutukseen pääsee 120 eniten pisteitä saanutta hakijaa. Lisätietoja valintaperusteista sekä hakijoiden pisteytyksestä löydät Pelastusopiston Pelastajatutkinnon valintaperusteet -sivulta.

Hae ammattilaiseksi

Pelastustoimi tarvitsee uusia pelastajia. Sisäministeriön julkaisun mukaan ammattipelastajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 1 000 pelastajaa lisää. Pelastajakoulutettavien koulutuspaikkoja on lisätty, jotta tarvittava lisähenkilöstömäärä pelastajia voidaan kouluttaa.

Pelastajatutkinto (90 op) on mahdollista suorittaa Pelastusopistossa Kuopiossa sekä Helsingin Pelastuskoulussa. Pelastusopistossa on mahdollista suorittaa myös alipäällystötutkinto, pelastusalan päällystötutkinto (AMK) sekä hätäkeskuspäivystäjätutkinto. Pelastusopistolla kaikkien tutkinto-opiskelijoiden opintososiaaliset edut ovat hyvät, esimerkiksi Pelastusopistolla toteutettavan opetuksen aikana majoitus ja ruokailut ovat maksuttomia.

Mikäli olet kiinnostunut hakeutumaan pelastusalan ammattilaiseksi, hakuajat seuraaviin tutkintokoulutuksiin löytyvät Pelastusopiston verkkosivuilta:

Tutkintokoulutusten hakuajat

Pekka Lindholm
Koulutuspäällikkö
Pelastustoiminnan koulutuksen vastuualue
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Lähteet

Sisäministeriö. 2022. Ennakoiva talous- ja henkilöstösuunnittelu- pelastustoimen suorituskyvyn perusta. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2022:12. [Ennakoiva talous- ja henkilöstösuunnittelu – pelastustoimen suorituskyvyn perusta (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

Sisäministeriö. 2022. Poliisibarometri. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2023:25 [Poliisibarometri 2022: Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

SPAL. 2023. Pelastushenkilöstön tehtäväkohtaiset palkat. [Pelastustoimen_palkat_ja_kokonaispalkkaus_joulukuu_2023.pdf viitattu 2.4.2024]

Pelastustieto. 2021.  Savusukellus on vaativaa työtä [Savusukellus on vaativaa työtä: FireFit-indeksin arvo 3 on ehdoton minimivaatimus savusukelluskurssille – Pelastustieto viitattu 2.4.2024]

Työterveyslaitos. 2023.  Pelastajatutkinto ja vaatimukset naapurimaissa. Pelastustehtävien kuormitus

[julkaisematon lähde, viitattu 2.4.2024]

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58 [Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

Blogitekstin aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin laajemmin Palokuntalaisessa 2/2024.

Kategoria: Blogi

Tervetuloa LION-hankkeen webinaarisarjaan litiumioniakkujen paloturvallisuudesta!

24.2.2025

Pelastusopiston LION-hanke järjestää kolmen webinaarin sarjan, jossa syvennytään litiumioniakkujen paloturvallisuuteen eri näkökulmista. Webinaarit ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Webinaariaikataulu ja aiheet:

1. Litiumioniakkupalojen sammuttaminen ja pelastajien suojautuminen

  • Aika: 10.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
    klo 18:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
  • Sisältö: Webinaarissa käsitellään pelastustoimen operatiivisia suosituksia litiumioniakkupalojen sammuttamisesta ja pelastushenkilöstön suojautumisesta. Litiumioniakkupalot eroavat perinteisistä paloista, joten on tärkeää tietää, miten tilanteissa tulee toimia.
  • Kohderyhmä: Pelastustoimen vakituiset ja vapaaehtoiset toimijat.

2. Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus, sekä litiumioniakut kotitaloudessa

  • Aika: 13.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
    klo 18:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
  • Sisältö: Webinaarissa pureudutaan litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittamiseen rakennuksissa ja ympäristössä, huomioiden paloturvallisuus ja pelastustoiminnan edellytykset. Webinaarissa käydään läpi myös kotitalouksien varautuminen litiumioniakkupaloihin. Litiumioniakkuenergiavarastot ovat uusi asia, josta ei ole vielä helposti saatavilla tietämystä ja ohjeita. Kotitalouksille on aiemmin ollut ohjeistusta, ja webinaarissa tarkennetaan kotitalouksien paloturvallisuuteen liittyviä asioita.
  • Kohderyhmä: Pelastustoimen varautumisen ja onnettomuuden ehkäisyn asiantuntijat ja rakennusviranomaiset.

3. Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä

  • Aika: 26.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
    klo 18:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
  • Sisältö: Webinaarissa käsitellään litiumioniakkujen käyttöä teollisuusympäristössä ja varautumista niiden mahdollisiin paloihin. Miten toimia, jos akkuun tulee lämpökarkaus, ja millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa? Webinaari kattaa laajasti eri sovelluskohteita, kuten käsityökalut, sähköiset kulkuneuvot, akkujen varastointi ja kierrätys.
  • Kohderyhmä: Teollisuuden toimijat, turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja pelastustoimi.

Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistumaan pääset linkkiä painamalla.

Päivän ensimmäinen webinaariesitys tallennetaan ja se on kahden viikon ajan saatavilla LION-hankkeen verkkosivuilta:

LION-hanke

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan litiumioniakkujen paloturvallisuudesta ja varautumisesta!

Kimmo Rytkönen
Puh. 029 545 3498
Suunnittelija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Jari Mikkonen
Tutkija
Puh. 029 545 3497
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION) -hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. Lisätietoa LION-hankkeesta: http://www.pelastusopisto.fi/lion

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Vahva ja ennakoiva pelastustoimi 2035

21.2.2025

Oletko koskaan miettinyt, mitä pelastajan kuuluisi osata? Tai miten voidaan parhaiten vähentää onnettomuusriskejä? Tai mille koulutukselle on kysyntää tulevaisuudessa? Tai tarvitsevatko lapset villakerraston suojapuvun alle?

Kaikki nämä kysymykset voivat perustua uteliaisuuteen, mutta monelle ne ovat toimintaa ohjaavia kysymyksiä. Pelastusopistossa seurataan pelastajien osaamisvaatimuksia, ja sen takia pelastajat edelleen harjoittelevat käden taitoja, eivätkä opiskele kirjekurssilla. Valtioneuvosto, hyvinvointialueet ja pelastuslaitokset seuraavat omaa toimintakenttäänsä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Nuoret tutkivat koulutustarjontaa samalla, kun seuraavat eri alojen työllisyysnäkymiä ja miettivät, millaista elämää haluavat elää. Vanhemmat katsovat aamulla lämpömittariin ja tarkastavat säätiedotteen.

Pelastustoimen toimintaympäristö on monimutkainen ja edellyttää siksi lukuisten erilaisten tekijöiden vaikutusanalyysiä, ennakointia ja riskiarviointia. Työ kulminoituu esimerkiksi siinä, kuinka monella pelastusasemalla on CBRNE-kyvykkyyksiä, millaiset vahvuudet vuoroissa on ja kuinka monta pelastusajoneuvoa on tallissa. Kunkin alueen toimintaympäristö kaikkine erityispiirteineen määrittää alueellista palvelutarvetta.

Pirstaleisuuden ongelma

Pelastusopisto, sisäministeriön pelastusosasto, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja hyvinvointialueiden pelastuslaitokset tekevät jatkuvasti työtä ennakoivan ja vaikuttavan pelastustoiminnan vahvistamiseksi sekä yhdessä että erikseen. Meillä on tähän valtavat tietolähteet, oma tilastollinen tietovaranto ja tuhansittain eri tason kenttäasiantuntijoita pelastusviranomaisten, sopimuspalokuntalaisten, pelastusalan järjestöjen ja turvallisuusalan tutkijoiden joukossa.

Pirstaleisuus on meidän ehkä suurin haasteemme. Se näkyy tavoissa kerätä ja koota tietoa. Lopulta se näkyy tavoissa tuottaa valtavasta datamassasta sellaista tietoa, jonka avulla pelastusala kokonaisuutena vahvistaa isänmaamme turvallisuutta valtakunnallisesti ja naapurin mummon turvallisuutta paikallisesti.

Pirstaleisuuden ongelmaan on ratkaisuja: yhteistyö. Tänä vuonna toimintansa aloittaa pelastusalan laaja asiantuntijaverkosto, joka tuo viranomaiset samaan pöytään järjestö- ja tutkimuskentän kanssa. Pelastusopisto, pelastusosasto ja Kumppanuusverkosto ovat yhdistäneet voimansa toimintaympäristöanalyysityön äärellä, ja keinoja riskianalyysien automatisoinniksi punnitaan. Pelastustoimella ei ole vielä toimialakohtaisesti määriteltyä toimintaympäristöanalyysin mallia. Tähän puutteeseen vastaaminen on yksi yhteistyön kärkitavoite.

Ennakoinnilla varautumista sekä visioita tulevaisuuteen

Ohjeet ovat tärkeä yhteistyön elementti, koska ne tuottavat yhteisiä periaatteita ja toimintatapoja. Pelastustoimelle ne ovat välineitä yhdenvertaisten ja yhdenmukaisten palveluiden tuottamiselle. Uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen 16.8.2024 julkaistussa luonnoksessa todetaan, että toimintaympäristöanalyysi ja siihen sisältyvä riskianalyysi tuottaa taustatietoja pelastustoiminnan palvelutarpeen arvioinnille. Siksi pelastustoimelle räätälöity toimintaympäristöanalyysin malli on tärkeä tavoite.

Toimintaympäristöanalyysin avulla voidaan varautua tunnistettuihin uhkiin ja ennalta ehkäistä niiden toteutumista. Parhaimmillaan ennakoiva toimija ei pelkästään varaudu tulevaan, vaan myös visioi ja muokkaa tulevaisuutta. Yrityksille se voi tarkoittaa tuotekehittelyä ja sijoittajille riskejä, mutta myös suurten voittojen mahdollisuutta. Tulevaisuudessa uusiutuvan energian laajamittainen varastointi voi sekä tuoda sijoittajille suuria voittoja että mahdollistaa maapallon kantokyvyn tulevilla vuosisadoilla.

Viranomaistoiminnassa visiointi ei ehkä johda samalla tavalla suuriin mullistuksiin. Meiltähän puuttuu kokonaan riskirahoitus. Silti oman toimijuuden vaikuttavuutta nimenomaan tulevaisuuden tekijöinä ei sopisi unohtaa. Visiointi on väline luoda yhteistä toimijuutta.

Suomen turvallisuustilanteeseen vuonna 2035 vaikuttavat monet tekijät. Yksi niistä tekijöistä on pelastustoimi. Millainen pelastustoimi on vuonna 2035, määrittyy sen mukaan, mitä me pelastusalalla suunnittelemme tänään ja toteutamme huomenna. Vahva ja ennakoiva pelastustoimi on yksi kokonaisturvallisuuden kivijaloista.

Marko Juutinen
Erikoistutkija, YTT
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Kategoria: Blogi

  • « Previous Page
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • …
  • 30
  • Next Page »
  • Suomeksi (FI)
  • På svenska (SV)
Contacts  •  Search

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Emergency Services Academy Finland   •
Tel. +358 295 450 201
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Sitemap
Feedback and Questions

Pelastusopisto – Emergency Services Academy Finland

We provide vocational education for firefighters, sub-officers, fire officers and emergency response centre operators in Finland. We also offer a wide variety of specially tailored further training and in-service training for national and international professionals in the rescue and emergency field. We are also responsible for the training and recruitment of Finnish experts to international civil protection missions.

Education

Emergency Response Centre Operator »

Firefighter »

Sub-Officer »

Fire Officer »

Tailor-made Training »

Preparedness Training »

Shortcuts

Contacts »

RDI Services »

Contact Request for Training »

Library »

Material Bank »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Emergency Services Academy Finland
  •
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Contact information
Data protection and processing of personal data
Accessibility statement
Provide feedback
About the website
Site map

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close