Syöpävaaralliset palojäämät ovat hankalia puhdistaa pelastajien sammutus- ja suojavarusteista. Näille ja lukuisille muille haitallisille aineille altistutaan niin sammutustehtävillä kuin varustehuollossa. Vuonna 2022 kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö (IARC) nosti palomiehen työn syöpävaarallisuuden korkeimpaan luokkaan, ryhmä 1.
Pelastusopiston kaksivuotisessa hankkeessa, Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE-hanke), selvitettiin perinteisen vesipesun sekä uusien ja edistyneiden pesutekniikoiden tehokkuutta syöpävaarallisten aineiden poistamiseksi. Tarkoituksena oli löytää tehokkaimmat puhdistustekniikat altistumisen taklaamiseksi.
– Koska syöpävaarallisille aineille ei voida määritellä turvallista rajaa, altistuminen tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä, toteaa erikoistutkija Juha Laitinen. Vesipesu tulee olemaan pitkään pysyvä osa varusteiden normaalia puhdistamista, mutta rinnalle kaivataan uusia syväpuhdistavia pesutekniikoita.
Puhdistuskäytännöt ovat parantuneet vuosien saatossa, mutta nykypaloissa syntyy yhä myrkyllisempiä kemikaalikoktaileja, ja samalla haasteet myrkyllisten aineiden puhdistamiseksi ovat lisääntyneet.
– Vesipesulla saadaan parhaimmillaankin vain noin puolet epäpuhtauksista pois, tutkija Riikka Salmi kertoo.
Hankkeessa testattiin vesipesun yhdistämistä otsonointiin tai vetyperoksidikäsittelyyn. Lisäksi tutkittiin otsonivesipesun ja nestemäisen hiilidioksidipesun puhdistustehokkuutta. Tuloksista oli nähtävissä, että edistyneemmillä pesutekniikoilla pystytään vähentämään pelastajien varusteiden kautta tulevaa altistumista pelkkää vesipesua tehokkaammin.
– Aistinvarainen arvio varusteiden puhtaudesta ei välttämättä riitä, vaan epäpuhtaudet tulisi saada varmuudella pois, korostaa Salmi. Hankkeen aikana nousi myös huoli siitä, voiko erilaiset pesutekniikat muuttaa haitallisia aineita toisiksi haitallisiksi aineiksi. Tämä seikka koettiin hyvin tärkeäksi selvittää.
Pukujen monikerroksisuus ja muut erityiset ominaisuudet asettavat haasteita puhdistustekniikoille. Pukujen suojaominaisuudet tulisi lisäksi saada säilymään pesukerrasta toiseen. Oikeanlaisella pesumenetelmällä puvuista tulee sekä syväpuhtaita että pukujen elinkaari pitenee. Lisäksi tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää ottaa huomioon myös ympäristöasiat.
– Pesu nestemäisellä hiilidioksidilla vaikutti lupaavimmalta pesutekniikalta. Se on hellävarainen pestäville materiaaleille sekä poisti tehokkaasti epäpuhtauksia. Tämä menetelmä on jo Euroopassa käytössä monilla eri viranomaisilla. Pesumenetelmän saamista myös Suomeen olisi hyvä tulevaisuudessa selvittää, toteaa Salmi.
Lisätietoja:
Juha Laitinen
Erikoistutkija
029 545 3443, juha.laitinen@pelastusopisto.fi
Riikka Salmi
Tutkija
029 545 3493, riikka.salmi@pelastusopisto.fi
