Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa 5.4.2022 5.4.2022 Hankkeet Etusivu Tutkimus ja kehitys Hankkeet Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa Hankkeen kesto: 1.1.2022−31.3.2024Hankkeen rahoitus: PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi: Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa -hankkeen tavoitteet voidaan jakaa karkeasti kahtia. Osa tavoitteista tähtää edellisissä hankkeissa tehtyjen tulosten vahvistamiseen ja jalkauttamiseen, osa puolestaan uusiin aluevaltauksiin palojen tutkintayhteistyössä ja palotapauksia koskevien oikeusprosessien vahvistamiseen. Hankkeen tavoitteet Kirjallisen PelL 41 §/106 § -ilmoitusmenettelyn ja pelastusrikkomuksen soveltamisen koulutus: koulutusta on tarpeen kerrata, ja pelastuslaitoksia tuetaan tässä tarjoamalla koulutuksen kertauskierroksia. Hanke tuottaa myös koulutusmateriaalia niin suomeksi kuin ruotsiksi, sekä vakituisen että sopimushenkilöstön koulutukseen. Etäjohtamisen tilanteissa havainnot, joiden perusteella ilmoitusvelvollisuuden täyttymistä arvioidaan, tehdään käytännössä sopimushenkilöstön toimesta. Ilmoitusmenettelyn seuranta ja poliisin palautetiedon saaminen: jotta ilmoitukset tulevat tehdyiksi ja jotta motivaatio niiden tekemiseen säilyy, tarvitaan pelastuslaitoksen sisäistä seurantaa, sekä palautetiedon saamista poliisilta tehdyistä ilmoituksista. Molemmat myös kehittävät tuottamuksellisuuden arvioinnin osaamista. Poliisin palautetiedon toimittaminen ei ole aivan yksinkertaista, ja hankkeessa viedään eteenpäin jo edellisessä vaiheessa kehitetyistä vaihtoehdoista toimivimmaksi osoittautuvaa. Pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmät: jo edellisessä hankkeessa tuettiin palojen tutkintayhteistyöhön paneutuvien pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmien perustamista. Korona-aika on haitannut ryhmien toimintaa, ja hankkeen yhteydessä on hyvä tilaisuus virittää niitä uudelleen käyntiin. Pelastusviranomaisten ensivaiheen dokumentointi: tulipaloissa alkutilanteen valokuva-/videodokumentointi kuuluu sekä ajallisesti että työturvallisuussyistä pikemmin pelastustoimen kuin poliisin tehtäviin. Tämän materiaalin saatavuuden turvaaminen on usein olennaisen tärkeää myöhemmän tutkinnan kannalta, ja siihen liittyy monia haasteita (mm. kuvien tietoturvallinen säilyttäminen ja välittäminen, sopimushenkilöstön rooli dokumentoinnissa jne.) Asiantuntijalausuntojen laadukkuus ja yhteismitallisuus: pelastusviranomaisella on keskeinen asiantuntijarooli tulipaloja koskevassa oikeusprosessissa erityisesti vaaran aiheuttamisen arvioinnissa. Jotta asiantuntijalausunnot ovat kattavia, korkeatasoisia ja turvaavat kansalaisten yhdenvertaista kohtelua, niihin on aiheellista saada yhteismitallisuutta ja yhtenäistä struktuuria. Hankkeessa luodaan asiantuntijalausunnon pohja ja ohjeistus. Yhteistyön vahvistaminen syyttäjien kanssa: aiemmin on vahvistettu pelastus- ja poliisiviranomaisten yhteistyötä palojen tutkinnassa. Nyt mennään rikostapausten läpivirtauksessa eteenpäin ja kasvatetaan yhteistyö kolmikannaksi yhdessä syyttäjien kanssa, jotka kokevat palotapaukset työssään monella tapaa haastaviksi. Syyttäjien tuntemus rikosprosessista auttaa sekä pelastusviranomaisia että poliisia kiinnittämään huomiota erityisesti niihin kysymyksiin, jotka ovat olennaisia tapauksen oikeudellisessa harkinnassa. Hankkeen toteuttaminen ja yhteistyötahot Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Poliisihallitus, valtakunnansyyttäjän toimisto ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan edellisten lisäksi edustajat mm. sisäministeriön pelastusosastolta, Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta, Suomen Palopäällystöliitosta sekä Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta. Edellisen hankkeen tavoin hanketyössä hyödynnetään yhteyshenkilöverkostoa, joka kootaan pelastus- ja poliisilaitosten sekä syyttäjäalueiden nimeämistä henkilöistä. Yhteyshenkilöt kehittävät alueellaan yhteistoimintaa ja välittävät organisaatioissaan hankkeen tuloksia eteenpäin. Hankkeessa pidetään kaksi työpajaa, ja tarpeen mukaan muita tilaisuuksia. Pelastuslaitosten, poliisin ja syyttäjien edustajista koostuva yhteistyöverkosto kokoontuu etänä muutaman kerran väliaikapisteisiin, joissa voidaan tarkentaa hankkeen suuntaa ja palvella matkan varrella heränneitä tietotarpeita. Hankkeen tausta ja töiden jatkumo Hanke liittyy tutkimus- ja kehittämishankkeiden jatkumoon: Mari Lehtimäki & Päivi Mäkelä: Tuottamukselliset tulipalot ja niitä koskevat ilmoitusmenettelyt (2018): Tuottamukselliset tulipalot ja niitä koskevat ilmoitusmenettelyt Päivi Mäkelä: Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke (2021): Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke – Loppuraportti Tuottamukselliset tulipalot -hankkeessa (2017−2018) muodostettiin tuottamuksellisuuden arvioinnin punnintamalli laajan empiirisen aineiston ja oikeuskirjallisuuden pohjalta. Kehittämisosuudessa luotiin pilottimenettely pelastusviranomaisen tahallisiksi, tuottamuksellisiksi ja syttymissyyltään epäselviksi jääneiden palojen sekä epäiltyjen pelastusrikkomusten ilmoittamiseen poliisille (PelL 379/2011) 41 §, 106 §). Pilottimenettely luotiin yhteistyössä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Lisäksi hankkeessa kiinnitettiin huomiota paloriskiasumisen puuttumiseen erityisesti juuri tuottamuksellisen toiminnan näkökulmasta. Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishankkeeseen (2019−2020) osallistui n. 80 yhteyshenkilön verkosto pelastus- ja poliisilaitoksilta. PelL 41 §/106 § -ilmoituspilottia yhteiskehitettiin eteenpäin, ja se otettiin käyttöön suurimmalla osalla pelastuslaitoksia (18/22 pelastuslaitoksella). Hankkeessa pelastuslaitoksia tuettiin tarjoamalla koulutusta sekä ilmoitusmenettelystä että tuottamuksellisuuden arvioinnista. Kirjallinen, vakioitu ja hyvän hallinnon tavoitteet toteuttava ilmoitusmenettely on selvästi lisännyt mm. pelastusrikkomusten määriä ilmoitusmenettelyn käyttöönottaneilla alueilla. Hankkeen yhteydessä Maarit Salonen teki opinnäytteessään uraauurtavaa työtä pelastusrikkomuksista: Pelastusrikkomuksen perusteet – Pelastusrikkomuksen vähäinen käyttö ja sen syyt. Pelastusrikkomuksen perusteet – Pelastusrikkomuksen vähäinen käyttö ja sen syyt Lisäksi hankkeessa tuettiin pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmien perustamista. Lisätietoja Päivi MäkeläProjektipäällikköpaivi.makela@pelastusopisto.fi, 029 545 3549 Hankkeen tietosuojaseloste Tutkimusrekisterin seloste käsittelytoimista ja rekisteröidyn informointi Artikkelien selaus EdellinenSeuraava Kaikki hankkeet