ÖTILLÖ Swimrun -maailmanmestaruuskilpailut kisattiin Tukholman saaristossa maanantaina 4. syyskuuta. Kilpailuun osallistunut pelastajaopiskelija Heidi Hyvärinen menestyi parinsa Teemu Toivasen kanssa sijoittumalla toiseksi. Kysyimme Hyvärisen mietteitä käydystä kilpailusta.

Onnea toisesta sijasta! Mitkä ovat fiilikset kilpailun jälkeen?

– Kahden vuoden projekti sai ansaitun palkinnon MM-hopean myötä, joten hyvät fiilikset on. Palautuminen kisasta on myös edennyt melko hyvää tahtia ja vähitellen alkaa olo tuntumaan normaalilta.

Swimrun koostuu uinnista ja juoksusta, ja lajissa kilpaillaan luonnon keskellä yhdessä parin kanssa.

– Swimrunin hieno puoli onkin se, että siinä kilpaillaan parin kanssa. Olen kisannut viimeiset kaksi vuotta joukkueessa Team Last Run yhdessä Teemu Toivasen kanssa, Hyvärinen kertoo.

Lisäksi swimrunin reitit ovat hyvin monipuoliset ja ne voivat kulkea missä vain luonnon keskellä. 

– Esimerkiksi MM-kisan reitti kulki Tukholman saaristossa 25 saaren halki Sandhamnista Utö:ön. Kisan pituus oli päälle 70 kilometriä, josta noin 9 kilometriä oli uintia ja loput juoksua. 

Miten valmistauduit kisoihin, ja millainen urheilutausta sinulla on?

– Meillä oli parini kanssa tavoite saavuttaa MM-mitali swimrunissa ja tällä kertaa se tarkoitti kahden vuoden sitoutumista yhteiseen projektiin. Valmistautuminen alkoi siis oikeastaan jo kaksi vuotta sitten.

Hyvärinen on pystynyt hyvin sovittamaan harjoittelun opintojen kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi.

– Olen aikaisemmin opiskellut kaksi ammattia ja tehnyt useita vuosia kolmivuorotyötä, joten harjoittelun suunnittelu ja rytmittäminen on tullut hyvin tutuksi vuosien mittaan, Hyvärinen toteaa.

Hyvärisellä on yli 20 vuoden kokemus kilpaurheilusta. Taustalla on monipuolinen valikoima kestävyysurheilulajeja.

– Lajeina minulla on ollut kestävyysjuoksu, triathlon ja nyt viimeisimpänä lisäksi parin vuoden ajalta swimrun. Triathlonissa olen voittanut useita suomenmestaruuksia. Lisäksi olen käynyt kahdesti, vuonna 2015 ja 2018, lajin arvostetuimmissa Ironmanin MM-kilpailuissa Havaijilla. Vuonna 2018 sijoituin viidenneksi omassa ikäryhmässäni, Hyvärinen kertoo.

Mitä mahdollisuuksia Pelastusopiston ympäristö antaa harjoitteluun?

– En ole kovinkaan tehnyt harjoituksia Pelastusopistolla, vaan hyödynnän Kuopion kaupungin liikuntapalveluita. Olen Kuopion alueen urheiluakatemian jäsen, sen myötä pystyn hyödyntämään kaupungin liikuntapaikkoja todella hyvin ja monipuolisesti. 

– Pelastusopisto tarjoaa kyllä hyvät puitteet erilaiseen liikkumiseen, Hyvärinen lisää.

Millainen opiskelupaikka Pelastusopisto on ollut? 

Hyvärinen on tykännyt etenkin pelastajaopintojen monipuolisuudesta ja käytännönläheisyydestä. Koulutus antaa hyvät valmiudet työelämään.

– Koulutuksessa keskitytään vahvasti työelämässä eteen tuleviin asioihin ja haasteisiin.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on pelastaja- ja urheilu-uran suhteen?

– MM-hopean myötä sain osallistumisoikeuden vuoden 2024 swimrunin MM-kilpailuihin. Lähden sinne ilman muuta kisaamaan.

– Jatkossa tavoitteena on myös palata triathlonin pitkille matkoille ja tavoitella MM-tasolla podium-sijoitusta myös näissä kilpailuissa, Hyvärinen lisää.

Opintojen jälkeen Hyvärisen tavoitteena on työllistyä pelastajaksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.

– Minulla on toimi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa nuorisopsykiatrian poliklinikalla, mutta toivon tietenkin pääseväni tekemään töitä pelastustoimessa.

Ensihoitoa säätelevät terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalvelusta

Ensihoitoa ja siihen oleellisena osana liittyvää ensivastetoimintaa säätelevät terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus ensihoitopalvelusta (585/2017). Ensivastetoimintaan osallistuvien ensiauttajien koulutusvaatimukset säädellään hyvin lyhyesti STM:n asetustekstissä, eikä esim. ensiauttajatoiminnan edellyttämää koulutusta tarkemmin määritellä. Asetuksen 8§:ään on kirjattu: “1) Ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä ensivastetoimintaan soveltuva koulutus;” (STM. 585/2016, 8§).

Vuodesta 2015 alkaen on Suomen Meripelastusseuran (SMPS), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) sekä Suomen Punaisen Ristin (SPR) yhteistyössä rakentama ensivastekurssi toiminut hyväksyttynä vähimmäiskoulutuksena sairaanhoitopiireillä, eli nykyisillä hyvinvointialueilla.

Pelastuslain muutoksella vastuu Pelastusopistolle

Pelastuslain muutoksen myötä tammikuussa 2019 siirtyi Pelastusopiston vastuulle pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön sekä sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstön opetussuunnitelman valmistelu, ylläpito ja kehittäminen, kouluttajakoulutus, kouluttajarekisterin ylläpito sekä opetusmateriaalin tuottaminen. Huomioitavaa on, että ensivastetoiminta kuuluu osana ensihoitopalvelua sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle, mutta sopimushenkilöstökoulutuksen opetussuunnitelmasta ja opetusmateriaalin tuottamisesta vastaa sisäministeriön alainen Pelastusopisto.

Tilastojen mukaan hätäkeskuksen kautta hälytetyistä ensivastetehtävistä valtaosa on pelastustoimen suorittamia tehtäviä (v. 2022 yli 17 000), joten luontainen jatkumo sopimushenkilöstökoulutuksen osalta onkin rakentaa tätä koulutuspakettia Pelastusopiston koulutusjärjestelmän yhteydessä.

Sopimushenkilöstön koulutusuudistukseen on kuulunut osaltaan myös sopimushenkilöstön ensiapu- ja ensivastekoulutuksen uudelleenorganisointi. Muutos on ollut toiminnallisesti varsin suuri, koska ensivastekoulutusta ei ole Pelastusopisto aiemmin järjestänyt, tuottanut tai suunnitellut.

Pelastusopiston päämääränä on korkeatasoinen kouluttajakoulutusjärjestelmä, jolla varmistetaan sopimushenkilöstön laadukas koulutus eri puolella Suomea. Vastaavat kouluttajat ovat järjestelmän kulmakiviä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kouluttajille pedagogista ja aihekohtaista koulutusta

Koulutuksen siirtyessä Pelastusopiston hallinnoimaksi ovat koulutuksen järjestäjän velvollisuudet osittain kasvaneet erityisesti vastaavan kouluttajan pätevyyksien osalta. Tällä hetkellä kaikilla sopimushenkilöstön kurssien vastaavalla kouluttajalla tulee olla suoritettuna pedagoginen koulutus sekä tämän lisäksi aihekohtainen koulutus huomioiden yksittäisten kurssien mahdolliset siirtymäsäännökset. Nämä muutokset koskevat myös ensiapu- ja ensivastekurssien vastaavia kouluttajia. Pedagoginen koulutus antaa kouluttajille pedagogisia valmiuksia ja aihekohtainen koulutus kunkin kurssin sisältöön ja organisointiin tarvittavaa osaamista.

Vastaavan kouluttajan pedagogisella koulutuksella pyritään tukemaan kouluttajien pedagogista osaamista, jotta kursseilla saavutetaan niille asetetut osaamistavoitteet, sekä varmistamaan koulutuksen tasalaatuisuus huolimatta siitä, millä pelastustoimen alueella tai missä organisaatiossa koulutusta toteutetaan.  Vastaavan kouluttajan osaaminen todennetaan kouluttajakoulutuksessa, koulutusnäytöllä tai aikaisemmin hankitun osaamisen todentamisella (AHOT), esimerkiksi järjestöjen tai muun koulutusorganisaation koulutuksella.

Opetusmateriaaleja päivitetään vuosittain

Sopimushenkilöstön opetussuunnitelmaa sekä ensiapu- ja ensivastekurssien opetusmateriaaleja päivitetään vuosittain. Uusi materiaali on ollut käytössä osittain jo viime vuonna (2022), mutta materiaalin täysin uudistettu versio on ollut käytettävissä kaikilla alueilla vuoden 2023 alusta alkaen.

Ensiapu- ja ensivastekoulutusten järjestämisestä olivat siis aikaisemmin vastanneet SMPS, SPEK sekä SPR:n muodostama koalitio. Yhteistyötä mainittujen tahojen kanssa on tehty edelleenkin kokonaisuuden rakentamisessa ja kehittämisessä. Hyvästä yhteistyöstä konkreettisena esimerkkinä on Ensiauttajan taskuopas -kirjan päivitystyö, joka tehtiin osittain päällekkäin oppikurssien sisältöjen muokkaamisen kanssa. Näin ollen Koulumaali-oppimisalustalla olevat luentorakenteet olivat mahdollisimman yhdenmukaisia ns. “kentän” käytänteiden kanssa – samalla me saimme omia visioitamme ja ajatuksiamme esille myös ensiauttajien päivittäiseen koulutukseen ja toimintaan – sinne potilaan viereen.

SMPS, SPEK ja SPR ovat yhteistyössä toteuttaneet luentosarjan, joka on tallennettu verkkoon kouluttajien käyttöön. Ensi vuonna järjestöjen tavoitteena on organisoida näitä luentoja ensiauttajille. Luentoja voidaan hyödyntää esimerkiksi viikkokoulutuksissa yhdessä Pelastusopiston kurssimateriaalin kanssa.

Jouko Gorski
Yliopettaja
Ensihoitotiimi

Jonna Holopainen
Opettaja
Ensihoitotiimi

Osallistava verkko-opetus on pedagoginen lähestymistapa, joka pyrkii luomaan interaktiivisen ja osallistavan oppimisympäristön verkossa. Tämä lähestymistapa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuuden olla aktiivisia osallistujia verkossa tapahtuvassa oppimisprosessissa.

Osallistava verkko-opetus korostaa vuorovaikutusta

Osallistava verkko-opetus korostaa vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä opiskelijoiden kesken. Se voi tapahtua eri tavoin, kuten keskustelufoorumeilla, live-verkkokeskusteluilla, ryhmäprojekteilla ja yhteistyötyökaluilla. Se ei ole pelkästään informaation jakamista, vaan prosessi, jossa opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita omassa oppimisessaan. Opettajan rooli on toimia enemmänkin ohjaajana.

Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan aktiivisesti oppimisprosessiin. Tämä voi sisältää keskustelujen käymistä, opponoimista, tehtävien ratkaisemista, ongelmanratkaisua ja reflektointia omasta oppimisesta. Opiskelijoita rohkaistaan  myös ottamaan vastuu omasta oppimisestaan ja asettamaan tavoitteita.

Opetuksessa huomioidaan erilaiset oppimistyylit

Osallistavassa verkko-opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit ja tarpeet. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman luominen ja tarvittava tuki voivat olla osa tätä lähestymistapaa.

Osallistavassa verkko-opetuksessa tarjotaan monipuolista oppimateriaalia, kuten tekstimuotoista sisältöä, videoita, äänitteitä, infograafeja ja simulaatioita. Tämä tukee erilaisten oppijoiden oppimistarpeita.

Jatkuvan arvioinnin ja palautteen antaminen on tärkeää osallistavassa verkko-opetuksessa. Tämä auttaa opiskelijoita seuraamaan omaa edistymistään ja parantamaan oppimistaitojaan. Tämä myös kannustaa etenemään opintojaksolla.

Osallistavaa verkko-opetusta varten on tarjolla laaja valikoima työkaluja ja alustoja

Osallistava verkko-opetus käyttää erilaisia teknologisia työkaluja ja alustoja helpottamaan vuorovaikutusta ja oppimista. Näihin voi kuulua verkkokeskusteluohjelmistoja, sähköisiä tauluja, pelejä ja oppimisen hallintajärjestelmiä.

Mitkä ovat osallistamisen parhaita digityökaluja? Näihin lukeutuu Flinga, Microsoft Teams, Tabula, Mural, Zoom, Canva, Bulb, Wheel Decide, AnswerGarden, Padlet, Kahoot, Moodle sekä Googlen Jamboard, Hangouts ja Meet (Laakso, M. 2020).

Opetus on joustavaa ja monimuotoista

Osallistava verkko-opetus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella omassa tahdissaan ajasta ja paikasta riippumatta töiden ohessa. Tämä joustavuus sopii erityisesti aikuisopiskelijoille ja niille, jotka tarvitsevat joustavuutta aikatauluissaan. Joustavuus mahdollistaa myös kokonaisten tutkintojen ja erikoistumis- ja täydennyskoulutuksien suorittamisen.

Osallistava verkko-opetus voi sisältää erilaisia opetusmenetelmiä, kuten ongelmaperustaista oppimista, projektioppimista, ryhmätyöskentelyä ja keskusteluja. Monimuotoisuus auttaa ylläpitämään opiskelijoiden kiinnostusta ja motivaatiota koko opintojakson ajan.

Osallistava verkko-opetus voi tarjota monia etuja, kuten laajemman oppijakunnan tavoittamisen, joustavuuden ja mahdollisuuden yksilölliseen oppimiseen. Kuitenkin sen onnistuminen vaatii huolellista suunnittelua, laadukkaiden oppimateriaalien kehittämistä ja opettajien aktiivista osallistumista oppimisprosessiin.

Käytännön vinkkejä osallistavan verkko-opetuksen toteutukseen

Käytä monipuolisesti erilaisia tehtäviä, kuten keskustelufoorumeita, ryhmätöitä, projekteja ja virtuaalisia laboratorioita. Käytä sosiaalista mediaa, kuten blogeja, wikisivustoja ja keskusteluryhmiä opiskelijoiden yhteistyön edistämiseksi. Käytä videokonferenssityökaluja ja verkkoseminaareja (webinaareja) reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa.

Anna säännöllisesti rakentavaa palautetta ja rohkaise opiskelijoita antamaan palautetta ja tukea toisilleen. Kannusta opiskelijoita reflektoimaan omaa oppimistaan, esimerkiksi oppimispäiväkirjojen tai blogien avulla. Varmista, että kurssin rakenne on selkeä ja opiskelijat ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan.

Hyödynnä gamification-elementtejä, eli pelillistämistä.  Tällaiset pelimaailman elementit, kuten pisteet, merkit ja haasteet, voivat lisätä motivaatiota ja sitoutumista. Pelillistäminen on yhä olennaisempi osa digitaalisempaa elämää. Pelien dynamiikkaa sekä motivaatio- ja palkitsemismekanismeja voidaan soveltaa myös monilla muilla alueilla. Pelillistäminen lisää kokemisen tuntua auttamalla käyttäjiä sitoutumaan tehtävään. Pelien avulla ihmiset voivat toteuttaa itseään, oppia ja harjoitella tosielämän taitoja, päästä eroon työn ja elämän stressitekijöistä ja vain pitää hauskaa. Oppiminenkin saa olla hauskaa. Digitaaliset pelit yhdistävät kaikenlaisilla taustoilla olevia ihmisiä, ja he voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään. Pelit rikkovat rajoja! (Haveri, J. 2023.)

Opetusmuodon tuomat haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka osallistava verkko-opetus tarjoaa monia mahdollisuuksia, se tuo mukanaan myös haasteita. Esimerkiksi tekniset ongelmat, opiskelijoiden motivaation puute tai yhteisöllisyyden puuttuminen voivat olla esteitä. Ratkaisuksi näihin ongelmiin, voidaan esimerkiksi tarjota teknistä tukea, luoda selkeät ohjeet, motivoida opiskelijoita säännöllisellä palautteella ja rohkaista heitä osallistumaan aktiivisesti.

Osallistava verkko-opetus vaatii huolellista suunnittelua, sitoutumista ja jatkuvaa arviointia. Kun opettajat ja opiskelijat tekevät yhteistyötä, verkko-opetus voi tarjota rikkaan ja merkityksellisen oppimiskokemuksen kaikille osallistujille.

Lähdeluettelo

Haveri, J. 2023. Gamification is an Essential Part of an Increasingly Digital Life. Vaasan yliopisto [verkkoaineisto]. [viitattu 11.9.2023]
Saatavissa: https://blogs.uwasa.fi/digitaleconomy/gamification-is-an-essential-part-of-an-increasingly-digital-life/

Laakso, M. 2020. Verkko-opetuksen osallistavat työkalut. Digipilottien verkkotyöpaja. Tampereen yliopisto [verkkoaineisto]. [viitattu 11.9.2023]
Saatavissa: https://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/verkko-opetuksen-osallistavat-tykalut?from_action=save

Aku Oksala
Opettaja
Onnettomuuksien ehkäisyn ja siviilivalmiuden tiimi