Suomi lähetti elokuussa valmiussiirtona 48 kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa Portugaliin kahdessa ryhmässä. Heidän tehtävänään oli tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen hallinnassa.
Kysyimme heinäkuussa pelastuspäällikkö Teemu Veneskarilta, paloesimies Jari Marttilalta ja sopimusryhmänjohtaja Tuomas Rantoselta heidän mietteitään tulevasta valmiussiirrosta. Vastasiko valmiussiirto odotuksia?
– Kyllä vastasi. Oli helppo valmistautua tehtävälle, koska tiesin vuoden 2023 kokemuksesta Portugalin toimintamallin sekä tunsin henkilöitä sijoituspaikastani, koska olimme pitäneet yhteyttä pitkin vuotta, Marttila kertoo.
– Oli erityisen hienoa edustaa Suomea Finn Rescue Teamin jäsenenä kansainvälisellä tehtävällä. Olen varma, että Portugalin pelastusviranomaiset olivat tyytyväisiä toimintaamme. Valmiussiirto oli monella tapaa ”silmiä aukaiseva” kokemus, Veneskari kertoo.
– Odotuksena oli, että pääsemme sammutustehtäville, mutta ei kukaan voi luvata niitä ennakkoon. Mielessä oli se mahdollisuus, että odottelua tulee, joten se oli otettava vastaan. Mutta pääsimme kuitenkin tehtäville mukaan, Rantonen kertoo.
Valmiussiirron jälkeinen Lessons Learned -tilaisuus järjestettiin Pelastusopistolla torstaina 26.9.2024. Tilaisuudessa analysoitiin valmiussiirron ajalta kerättyä tietoa ja käytiin läpi tehtävälle osallistuneiden asiantuntijoiden palautteita työjaksojen kulusta. Tilaisuudessa keskusteltiin myös kehittämisideoista ja kerättiin talteen parhaita hyväksi havaittuja käytänteitä tulevaisuutta varten.
Tilaisuuden tärkeimpänä antina oli valmiussiirrolle osallistuneiden ryhmäkeskustelut, joissa tehtiin yhteenvetoa kalustoon, henkilöstöön ja kansallisiin oppeihin liittyvistä toimivista asioista sekä kehityskohteista.
Kalusto ja varusteet
Moottorimaski koettiin valmiussiirrolla toimivaksi ja helppokäyttöiseksi, mutta kehitystarpeita maskille olisi myös. Valjaiden istuvuutta ja maskin akkukapasiteettia tulisi parantaa, ja moottorimaskin ja juomarepun yhdistelmä vaatisi vielä kehitystä.
Sammutusasussa oli kevyt ja miellyttävä työskennellä, vaikkakin taskuja olisi kaivattu asuun enemmän kuin myös valmiita kiinnitysvarusteita. Lisäksi muun muassa sammutusasun lahkeisiin toivotaan kiinteitä kiristysnauhoja, jottei tuhkaa menisi lahkeesta sisään. Viiltosuojaukset jalkineissa olivat maastossa tarpeen, mikä oli opittu jo kaksi vuotta sitten Kreikan valmiussiirrolla.
Lisäksi yhtenäiseen varustukseen tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Yksittäisen asiantuntijan käyttöön suunniteltujen ICT-reppujen sisältöä ei koettu täysin riittäväksi, kun ryhmä jaettiin kahdelle paloasemalle.
Henkilöstö
Koulutukseen ja ryhmähenkeen liittyvät seikat saivat kiitosta valmiussiirtoon osallistuneilta. Koulutus on hyvää sekä Suomessa että Portugalissa, ja ne sopivat hyvin yhteen. Ennakkotietoja saatiin riittävästi valmiussiirrolla pärjäämiseen.
Johdon koulutusta voisi kuitenkin jatkossa kehittää. Pelastusopistolla ennen valmiussiirtoa pidettävään koulutukseen kaivattiin lisää johtamisvälineisiin tutustumista sekä valmistelu- ja suunnittelutyötä. Johdon tehtäviin kaivattaisiin myös enemmän koulutettua henkilöstöä. Tätä kuitenkin rajoittaa EU:n koulutuspolku, sillä johdon tehtäviin harjoittavilla EU-kursseilla ja -harjoituksilla ei ole tarjolla riittävästi koulutuspaikkoja. Johdolle ehdotettiin myös vuosittaista TableTop-harjoitusta.
Koko muodostelman henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta. Ilmapiiri pysyi valmiussiirrolla hyvänä, vaikka odotukset olivat korkealla eivätkä ne kaikkien osalta täyttyneet. Ryhmäytyminen on tärkeää, oma-aloitteisuutta ja osallistumista korostettiin. Ryhmäytymistä tulisi edistää edelleen myös koulutuksessa. Plussaa sai myös se, että valmiussiirrolla oli mukana sekä ensikertalaisia että aiemmin mukana olleita, sillä vertaisoppimista tapahtui ja ensikertalaiset saivat neuvoja helposti.
Organisaatiokaavio koettiin toimivan oikeassa suhteessa johdon ja ryhmien suhteen. Myös määrä koettiin sopivaksi, ja henkilöstö joustavaksi ja monikäyttöiseksi. Organisaatiokaavio toimi erityisesti asemapalveluksen ja itsenäisen toiminnan aikana. Hyödynnettävyys kuitenkin kärsi, kun muodostelman jäsenet toimivat osana portugalilaisten tiimiä. Portugalilaisille ei saatu jaettua riittävästi ennakkotietoa muodostelmasta ja sen resurssista.
Ryhmäläisten keskinäisiä rooleja ja sijaistamista tulisi kirkastaa. Rooleja tulisi myös tarkastella kriittisesti, onko kaikille positioille tarvetta valmiussiirrolla. Koettiin myös, että muodostelmaan voisi sisällyttää yhden pelastajan lisää, jolloin äkillisiä poissaoloja voitaisiin jouhevasti paikata.
Tiedon liikkumisessa koettiin haasteita. Tiedotuskanavia tulisi selkeyttää, ja tiedon tulisi liikkua siten, että kaikki saavat tarvittavat tiedot helposti. Ryhmän jäsenille toivottiin omia puhelimia. Radiopuhelimet eivät aina toimineet, syynä saattoi olla päällekkäinen liikenne. Paikannusvälineitä ei valmiussiirrolla ollut.
Kansalliset opit
Kansallisiin oppeihin kiteytyi ryhmien keskuudessa Portugalissa käytetyt sammutustaktiikat ja -tekniikat sekä muodostelman valmius, Host Nation Support -toiminta ja tilannekuvan ylläpito.
Portugalissa vettä ei ole käytettävissä samoin kuin Suomessa, joten erilaiset vaihtoehtoiset tekniikat, kuten rajoituslinjojen teko ja vastatulen käyttö joissain tilanteissa voisivat olla hyviä lisiä sammutustoimintaan. Sammutuskopterit ovat merkittävä osa Portugalin sammutuskalustoa, näiden hyödyntämistä ja kehittämistä tulisi pohtia myös Suomessa.
– Lentosammutusta olisi hyvä nähdä Suomessa enemmän, sillä on suuri merkitys erityisesti maastopalon ensivaiheissa. Meillä voisi entistä enemmän tehdä myös drone-tiedustelua paloalueesta ja mahdollisesta vesilähteestä, Rantonen pohtii.
Muodostelman valmiutta ja hyödyntämistä kotimaan tehtäville tulisi kirkastaa, asia tuntuu olevan tällä hetkellä epäselvä laitoskohtaisesti. Lisäksi valmiusvuorot helpottaisivat valmistautumista ja osallistumista mahdollisiin tehtäviin.
– Keskeisin asia minusta on saada lisää näkyvyyttä myös sille suuremmalle valmiuden ja varautumisen osakokonaisuudelle, jota Suomi ja Portugaliin lähetetty maastopalomuodostelma edusti. Olimme yksi osa Euroopan unionin tämän kesän maastopalojen varautumiseen liittyvää eurooppalaista suorituskykyä. Erityisesti tällä tarkoitan sitä yli 550 pelastajan ja asiantuntijan kokonaisuutta, jotka olivat tämän kesän aikana lähetty osaksi EU:n ja jäsenvaltioiden rahoituksella vastaamaan ennalta tunnistettuun maastopalojen kasvavaan riskiin, Veneskari kertoo.
Portugalin kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyvät tukitoimet eli niin sanottu HNS-toiminta (Host Nation Support) oli valmiussiirtoon osallistuneiden mielestä esimerkillistä, mukaan lukien muun muassa vastaanottoon liittyvät toimet sekä tarjotut fasiliteetit.
– Valmiussiirto kehitti ymmärrystä siitä, kuinka voimme toimia HNS-roolissa, kun saamme kansainvälistä apua Suomeen, Marttila kertoo.
– Tämä valmiussiirto antoi paljon tukea ja laajaa näkemystä olemassa olevalle kansainvälisten muodostelmien johtamisen osaamiselle, mutta toi myös kehitettäviä asioita esiin. Yhtenä esimerkkinä on monimuotoisen isäntävaltion HNS-toimien toteuttamisen hallinta ja ymmärtäminen. Tähän kokonaisuuteen liittyy paljon kehitettävää niin yksilö- kuin organisaatiotasoilla Suomessa, Veneskari kertoo.
Portugalilaisten käyttämä tilannekuvasovellus sai paljon kehuja. Tilannekuva oli kaikkien käytössä, ja sitä oli helppo ylläpitää. Pienenä kehityskohteena toivottiin, että saataisiin eroteltua tehtäväkohtainen tilannekuva ja muodostelman tilannekuva toisistaan. Pohdittiin myös, mitä järjestelmää voitaisiin hyödyntää Suomessa.
Suomen valmiussiirroista
- Suomi on lähettänyt maastopalomuodostelman kolme kertaa valmiussiirrolle. Ensimmäinen valmiussiirto oli vuonna 2022 Kreikassa, vuonna 2023 ja 2024 valmiussiirrot toteutettiin Portugalissa.
- Jokaisella valmiussiirrolla on ollut 48 kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa ja kaikkiaan valmiussiirroille on osallistunut yhteensä 65 eri asiantuntijaa. Pelastushenkilöstöä on ollut mukana kahdeksalta eri laitokselta sekä logistiikkoja siviilisektorilta.
Suomen maastopalomuodostelma
- Muodostelma on perustettu ensisijaisesti kotimaassa tapahtuvien vaativien ja pitkäkestoisten maastopalojen sammutukseen.
- Maastopalomuodostelman tehtäville lähtevä peruskokoonpano muodostuu 58 henkilöstä. Kaikkiaan muodostelmaan kuuluu noin 250 henkilöä. He ovat pääasiassa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten ammattipelastajia ja sopimushenkilöstöä. Muodostelmaan kuuluu myös asiantuntijoita muualta Suomesta.
- Muodostelmalla on mukana oleville pelastuslaitoksille sijoitettuna esimerkiksi metsäsammutuskone, neljä vesihuoltoperäkärryä varusteineen, mönkijä- ja sammutusperävaunukalustoa, kaksi metsäpalokonttia sekä henkilökohtaisia suojavarusteita ja RPAS-laitteistoja ilmasta tiedusteluun.
- EU on rahoittanut maastopalomuodostelman kehitystyötä, ja kansainväliseen toimintaan tänä vuonna sertifioitu muodostelma on osa EU:n pelastuspalvelumekanismia. Maastopalomuodostelma kuuluu EU:n hätäapuvalmiuksiin (Civil Protection Pool, CPP) ja on hälytettävissä suurten metsä- ja maastopalojen sammutukseen ajoneuvoja käyttäen.
- Valmiudessa ollessaan maastopalomuodostelma voidaan lähettää tehtäviin Suomen lähialueille, kuten Skandinaviaan ja Baltian maihin. Suomi on sitoutunut pitämään muodostelmaa valmiudessa seitsemän vuoden ajan.
- Ulkomaan tehtävät hoidetaan Pelastusopiston koordinoimana. Pelastusopisto kouluttaa, rekrytoi, lähettää ja toimii työnantajana kansainvälisillä pelastustoimen tehtävillä, ja pääosin EU:n korvaamana. EU korvaa sertifioitujen muodostelmien operaatiokuluista 75 prosenttia ja Suomen valtio loput 25 prosenttia.
