Palontutkinnan tietovarantohankkeen toinen osaraportti on valmistunut. Raportissa kuvataan palontutkinnassa syntyvän tiedon hyödyntämistä ja hyödynnettävyyttä laajan, 19 pelastuslaitosta käsittelevän haastattelukokonaisuuden perusteella. Raportti antaa äänen erityisesti palontutkintaan osallistuville sekä palontutkinnasta syntyvän tiedon käyttäjille.

Raportin tekivät yliopistonlehtori Ville Kivivirta sekä projektitutkija Anna Vahteristo Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimustulosten mukaan palontutkinnassa syntyy paljon erilaista tietoa, mutta sitä ei vielä hyödynnetä systemaattisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointialueiden käynnistymisvaiheen ja käytettävissä olevien resurssien lisäksi raportissa nostetaan esiin erilaiset tarpeet palontutkinnassa syntyvän ja käsiteltävän tiedon suhteen.

– Palontutkintaa tehdään ja sen tuloksia hyödynnetään erilaisissa verkostoissa, joten yhteistyö tiedonhallinnassa korostuu, kertoo osaraporttia tehnyt Ville Kivivirta.

Tahtotila tiedon parempaan hyödyntämiseen kuitenkin tunnistetaan pelastuslaitoksilla.

– Oli mielenkiintoista tarkastella tiedonhallinnan mahdollisuuksia palontutkinnan toimintakentässä. Huomion kiinnittäminen sääntelyn kehittämiseen ei riitä, vaan tarvitaan myös yhteistä tahtotilaa tiedon hyödyntämisen kehittämiseen, tiivistää Anna Vahteristo.

Hanke toteutetaan Pelastusopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä, ja hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto.

Tutustu osaraportin tuloksiin:

Lisätiedot raportista:

Ville Kivivirta
yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
etunimi.sukunimi@uef.fi

Anna Vahteristo
projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
etunimi.sukunimi@uef.fi

Lisätiedot hankkeesta:

Päivi Mäkelä
projektipäällikkö, Pelastusopisto
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Palontutkinnan tietovarantohanke

Pelastustoimen TOKEVA-ohjeet on nyt uudistettu. Pelastustoimen vaarallisten aineiden tilanteiden torjuntaohjeiden kehittäminen (TOKEVA 2024) -hanke päivitti TOKEVA-ohjeet vastaamaan uudistettua sisäministeriön pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnan ohjetta.

– TOKEVA-ohjeiden eri onnettomuustyyppien vaara-aluemääritelmät tarkastettiin, kemikaalisukelluksen suorituskykyvaatimukset määriteltiin ja kemikaalisukeltajan perusvarustusta ja työtapoja tarkennettiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jouni Salminen.

Vaara-aluemääritelmät

TOKEVA-ohjeiden graafiset vaara-aluemallit uudistettiin ja niiden havainnollisuutta parannettiin merkitsemällä ne eri väreillä. Uudet vaara-aluekuviot sisältävät välittömän vaaran alueen (tummanpunainen), vaara-alueen (keltainen) ja pelastustoiminta-alueen (vihreä). Vaara-alueet perustuvat Työterveyslaitoksen, VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen tekemien laskelmien perusteella arvioituihin leviämismalleihin, jotka johtuvat nesteiden, haihtuvien nesteiden, helposti haihtuvien nesteiden sekä kaasujen nestepuolen ja kaasupuolen vuodoista.

Uudet torjuntaohjeet

Hankkeessa laadittiin viisi uutta torjuntaohjetta (T-ohje) ja kaksi uutta menetelmäohjetta (M-ohje).

Uusista T-ohjeista CBRNE-ohje käsittelee tilanteita, joissa CBRNE-aineita käytetään tahallisesti vahingoittamistarkoituksessa tai niiden uhkaa esiintyy. Neljä muuta uutta T-ohjetta laadittiin vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädännön vaarallisuusluokkien tarkemmin määrittelemien luokituskoodien mukaisesti seuraaville aineille: T5.1b Hapettavat aineet, myrkylliset, syövyttävät, T6g Myrkylliset aineet, palavat, syövyttävät, T6h Myrkylliset, torjunta-aineina käytettävät nesteet ja kiinteät aineet, T8e Syövyttävät kiinteät aineet.

– Hankkeen aikana kaikki aiemmat T-ohjeet tarkistettiin ja muokattiin, parantaen niiden sisältöä ja informatiivisuutta muun muassa lisäämällä kunkin aineryhmän yleisimpien aineiden yksityiskohtaisia tietoja, kertoo Salminen.

Uudet M-ohjeet ovat M4e Kaasupullojen tunnistaminen ja M5a Onnettomuuspaikan eristäminen. Lisäksi tarkastettiin ja muokattiin useita muita M-ohjeita, parantaen niiden laatua ja sisältöä.

TOKEVA-ohjeisiin linkitetyt muut tietolähteet

TOKEVA-ohjeisiin linkitettyjen tärkeiden tietolähteiden linkityksiä on tarkastettu ja korjattu. Linkitettyjä tietolähteitä ovat: Työterveyslaitoksen ylläpitämät OVA-ohjeet (torjuntaohjeet onnettomuusvaaraa aiheuttaville aineille), kansainväliset kemikaalikortit (ICSC, International Chemical Safety Cards), Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) KemiDigi-tietokanta sekä Ilmatieteen laitoksen Escape-leviämismalliohjelma.

TOKEVA on kemikaalitorjunnan tärkein ohje

TOKEVA-ohjeet ovat ensisijaisesti pelastuslaitosten käytössä, ja ne muodostavat tärkeimmän toimintaohjeen vaarallisten aineiden onnettomuustilanteisiin. TOKEVA-ohjeet ovat erittäin keskeisessä roolissa kaikissa Pelastusopiston pelastusalan tutkintojen, erityisesti pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) ja alipäällystötutkinnon vaarallisten aineiden opetuksessa sekä vaarallisten aineiden täydennyskoulutuksissa. TOKEVA-ohjetta hyödyntävät myös muun muassa Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, sopimuspalokunnat ja teollisuuspalokunnat.

– Päivitettyjen ohjeiden avulla varmistetaan tehokas ja turvallinen pelastustoiminnan johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuustilanteissa, kertoo Salminen.

Hankkeen rahoittajana toimii Palosuojelurahasto.

Tutustu TOKEVA 2024 -hankkeen päivitettyihin ohjeisiin:

Lisätietoja:

Jouni Salminen
Projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Puh. 029 545 3521