Vietimme tällä viikolla Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäiviä Pelastusopistolla. Tämän vuoden tapahtuma keräsi ennätysmäärän osallistujia, sillä osallistujia oli yli 150. Päiviin mahtui aurinkoisen sään lisäksi puheenvuoroja, teemasessioita sekä ajankohtaisia tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan esittelyjä. Lisäksi osallistujat pääsivät verkostoitumaan rennommissa tunnelmissa Meet&greet-tilaisuudessa ravintola Luodossa sekä illallisella Rauhalahdessa.

Kokosimme tähän juttuun tunnelmia tapahtumasta.

Vaikuttavuutta, teknologiaa ja tietojärjestelmiä

Tapahtuma käynnistyi keskiviikkona tutkimusjohtaja Mimmi Tolvasen ja rehtori Mervi Parviaisen tervetulosanoilla. Rehtori korosti puheessaan tutkimuksen yhteistyön tärkeyttä.

Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja / toimialuejohtaja Markus Viitaniemen keynote-puheenvuoro Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö hyvinvointialueella johdatti yleisön yhteistyön pariin. Viitaniemi kävi puheenvuorossaan läpi hyvinvointialueen pelastustoimeen kohdistuvia haasteita, pelastustoimen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön mahdollisuuksia, kuten käytännön palveluintegraatioita ja hyvinvointialueen yhteisen tilannekeskuksen hyötyjä sekä yhteistä varautumistyötä. Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä Viitaniemi nosti esille johdon tuen, siilojen purkamisen, aidon yhdessä tekemisen ja asiakaskeskeisyyden.

– Meillä on kiinteästi rakennettu pelastustoimen ja ensihoidon palvelutuotanto yhteen. Se tuottaa synergiaa meidän toimialueemme sisällä mutta edistää myös palveluintegraatiota muiden sote-toimijoiden kanssa.

– Ensihoito ja kotiin vietävät palvelut, kotihoidon tuki sekä turvallisuus ja varautuminen, niissä on paljon yhteistyöpaikkaa, lisää Viitaniemi.

Keskiviikon teemasessioissa tarkasteltiin pelastus- ja turvallisuusalan vaikuttavuutta tutkimuksen valossa, tulevaisuuden teknologioita turvallisuusalaa kehittämässä, turvallisuusalan tietojärjestelmiä ja tiedonhallintaa, pelastustoimen ratkaisujen ja käytänteiden merkitystä, tehokkaampaan sammutus- ja suojavarusteiden puhdistamista sekä palo- ja poistumisturvallisuutta eri asumismuodoissa.

Teemasessioista erityisesti Tulevaisuuden teknologiat turvallisuusalaa kehittämässä ja Pelastus- ja turvallisuusalan vaikuttavuus tutkimuksen valossa keräsivät suuren määrän yleisöä ja herättivät kuuntelijoissa useita kysymyksiä. Muutamia nostoja teemasessioista:

Tekoälyä on jo mukana kaikessa uudessa teknologiassa ja sitä hyödynnetään esimerkiksi hahmon tunnistuksessa. Tekoäly on väsymätön työkaveri, mutta sen käytössä on myös monia haasteita.

Harjoiteltaessa pelastustoiminnan tilanteita virtuaalisilla työkaluilla, kouluttaja pääsee rakentamaan oman hälytystehtäväskenaarion virtuaaliseen muotoon. Käytössä on avoin karttapohja, jolloin harjoitus voidaan tehdä missä tahansa osoitteessa ja rakennukset ovat 3D-malleja oikeasta ympäristöstä.

Keskeistä vaikuttavuutta tutkittaessa on yhteisten tavoitteiden asettaminen. Tärkeää on tunnistaa yhteisesti, mitä haluamme edistää, miten me voidaan sitä mitata, ja mittari pitäisi laatia niin, että se mittaa ilmiötä luotettavasti.

Yksi tärkeimpiä asioita on yhteistyön kehittäminen, se mahdollistaa laaja-alaiset vaikuttamisen tavat ja kanavat. Johdon rooli on tavoitteiden määrittämisessä keskeinen.

Ensimmäisen päivän viimeinen asiaosuus pureutui työssäjaksamiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn. Puheenvuoroissa jaettiin kokemuksia hihallisten henkilösuojainten käytöstä ja kerrottiin pelastusalan yhteisöllisestä psykologisesta suorituskyvystä. Väitöskirjatutkimus toi oman näkökulmansa illan teemaan otsikolla ”Oletko ikinä nähnyt järkyttynyttä palomiestä?”. Suorituskykyyn ja työkuorman hallintaan paneuduttiin myös nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentelyn näkökulmasta.

Keskustelua käytiin myös vapaammissa merkeissä niin tiistai-iltana pidetyssä Meet&greet-tilaisuudessa kuin keskiviikon illallisella.

Suorituskykyä ja ennakointia

Torstaipäivä käynnistyi filosofian tohtori ja turvallisuusjohtamisen maisteri Harri Gustafsbergin keynote-puheenvuorolla. Puheenvuorossaan Päätöksenteko paineen alla – miten se näyttäytyy empiirisen tutkimuksen valossa? Gustafsberg kertoi mielen suorituskyvystä sekä siihen liittyvästä tutkimuksesta ja koulutuksesta. Puheessa korostui kehomielentilan hallinnan harjoittelu ja tilanteiden jälkianalysointi, miten ja miksi toimittiin tietyllä tavalla.

– Tärkeää on se, että taitoa voi opetella, ja se vaikuttaa oppisen tehostumiseen ja ennen kaikkea suorituskykyyn ja jaksamiseen. Ja se, että kun meillä on jotain tietoja, taitoja, kompetenssia, niin niissä tilanteissa, missä ne ovat keskeisen tärkeitä, ne on käytössä. Ne jää käyttämättä, jos stressi on liian voimakas. Ja tämä toimintakyky on ennustettavampaa äkillisissä tilanteissa, kertoo Gustafsberg.

Aamupäivä jatkui puheenvuoron jälkeen ajankohtaiseen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaan tutustumisella. Tietoa oli tarjolla niin erilaisista teknologisista ja digitaalisista ratkaisuista, uuden sukupolven maastopelastusjärjestelmästä, tutkimus- ja asiantuntijaviestinnän vinkeistä ja työkaluista, uudistuvasta TOKEVAsta kuin testaus- ja polttokoetoiminnasta. Osallistujat pääsivät kokeilemaan metaversumia ja virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia pelastusalan koulutuksessa, Virtuario-oppimisympäristöä ja virtuaalista FLAIM-sammutustyösimulaattoria.

Iltapäivällä ohjelma jatkui ennakkotiedon tuottamisen ja ennakoinnin parissa. Sisäministeriöstä esiteltiin sisäasiainhallinnon yhteistä strategista näkymää, jossa tuotetaan ennakoivaa tietoa toiminnan tueksi. Lapin ammattikorkeakoulussa on kehitteillä digitaalinen työkalu, jolla tuotetaan ennakointia ja hyvinvointi- ja turvallisuustietoa johtamisen tueksi. Poliisiammattikorkeakoulun edustaja esitteli interaktiivista verkkokoulutusta, jonka avulla kehitetään tietojohtoista toimintaa. Koulutus on hyödynnettävissä muidenkin toimijoiden käyttöön. Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisalta esiteltiin hyvinvointialueen huoltovarmuuden toimintamallia. Iltapäivän viimeisessä osiossa päästiin tutustumaan pelastustoimen jatko-opiskelijaverkoston toimintaan.

Palosuojelurahaston pääsihteeri Johanna Herrala pitää tapahtumaa erittäin tärkeänä pelastusalan tutkimuksen näkökulmasta.

– On erittäin tärkeätä, että meidän alamme tutkijat kerääntyvät yhteen ja jakavat tietoa siitä, mitä kukakin eri puolilla tekee. Ne kaikki keskustelut ja alustukset mitä tutkijat täällä pitävät, lisäävät myös ymmärrystä sekä tietoa tärkeästä alastamme. Tutkimusten tuottama vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen hyöty on tärkeää. Olen käynyt täällä jo usean vuoden ajan. Onhan tämä nykyään upea tapahtuma ja niin hyvin järjestetty. Ja kuten huomattiin, niin nythän täällä oli ennätysmäärä yleisöä, kertoo Herrala.

Tapahtuman lopuksi julkistettiin seuraavan vuoden tapahtuman ajankohta. Laitathan 11.–12.6.2025 jo kalenteriisi ylös, sillä ajankohta on nyt viikkoa myöhemmin. Ensi vuoden teema toteutetaan tämän vuoden teeman mukaisesti yhteistyössä, jolloin kaikki pääsevät ideoimaan ensi vuoden teemaa. Aloitetaan ensi vuoden teeman ideointi yhdessä syksyllä.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille, tapahtuman tekijöille sekä Palosuojelurahastolle tapahtuman mahdollistamisesta!