Teknisestä kehityksestä huolimatta hätäkeskuspäivystäjä kysyy edelleen osoitetta ja lukee karttaa 4.5.2023 112 Suomi -sovelluksen yleistyttyä hätäkeskuspäivystäjä joutuu yhtä useammin vastaamaan kysymykseen ”Soitan tästä sovelluksesta, etkö sinä näe, missä olen?”. Vastaus on aina kieltävä. Sovellus tai satelliitti ei kerro päivystäjälle, millä kadulla, missä talossa tai varsinkaan missä asunnossa ilmoittaja on. Tulos on parhaimmillaan oikean talon päällä, mutta päivystäjän tulee kuitenkin aina tarkistaa tieto ilmoittajalta, jotta apu saadaan varmasti oikeaan paikkaan. Hätäpuhelulle tehdään automaattinen paikantaminen jo ilmoitusjonossa, jolloin puhelun auetessa päivystäjä saa paikannustuloksen järjestelmään heti. Ongelma on kuitenkin se, että tekniikka on haavoittuvaista. Järjestelmä ei tuota välttämättä tietoa siitä, kuinka tarkka paikannustulos on: tuleeko se GPS:n kautta vai mastopaikannuksena 10 km päästä. Hätäkeskuspäivystäjien on tarkistettava osoite joka kerta, minkä vuoksi manuaalista paikantamista opetetaan opintojen alusta asti. Välillä puhelin ei tarjoa paikannustietoa ollenkaan, vaikka SIM-kortti on paikallaan ja välillä puhelu taas näyttää tulevan toiselta puolelta maata. Osoitekenttään voi ilmestyä myös liittymän laskutustieto, joka voi olla ilmoittajan työnantajan osoite. Katuosoitteen lisäksi opinnoissa korostetaan karttakysymysten tekoa. Lähes samannimisiä teitä tai maastopaikkoja voi löytyä kunnasta useita, ja pahimmillaan virheellinen valinta voi lähettää ambulanssin tai paloauton kymmeniä kilometrejä väärään suuntaan. Tapahtumapaikka tien päällä voi aiheuttaa haasteita: ”Ollaan ajamassa Vantaalta Pallakselle ja tässä suoralla tapahtui kolari…” Haastavimpana paikannustyyppinä pidetään usein tielle paikantamista, jolloin ilmoittaja on matkalla jostain jonnekin ja joutuu soittamaan hätäpuhelun. Tutullakin tieosuudella voi olla vaikea kertoa tien nimeä, tarkkaa paikkaa tai viimeisintä risteystä. Ja kukapa ei olisi torkahtanut pidemmillä apukuskin paikalla ja havahtunut kysyäkseen ”missä me ollaan?”. Hätäpuheluiden paikantaminen on viimevuosina helpottunut huomattavasti GPS-paikantuvien älypuhelimien myötä, mutta edelleen päivystäjä joutuu arvioimaan ilmoittajan antamia tietoja, paikannustuloksen oikeellisuutta ja sitä, kuinka summittaisella tuloksella ensihälytyksen uskaltaa tehdä. Pelastusopiston käyttämässä Erican EDU-kannassa ei ole mahdollisuutta satelliittipaikantaa puheluita kuten hätälinjan ns. kovassa kannassa tehdään, joten opiskelijat oppivat alusta asti haastattelemaan ilmoittajaa niin kuin se ongelmatapauksissa tehtäisiin. 112 Suomi -sovellus auttaa myös manuaalisessa paikannuksessa 112 Suomi -sovelluksen etu on se, että puhelun sijaintitieto päivittyy koko puhelun ajan, mikäli se on laitteen asetuksissa sallittu. Matkapuhelinten oma AML-paikannus käyttää GPS- tai Wi-Fi-verkkoa ja toimii taustalla automaattisesti. Android-puhelimet paikantuvat puhelun alussa, sekä puhelun aikana kasvavalla viiveellä (5-15-30-sekuntia). iOS-puhelimet paikantuvat vain kerran. Paras tulos saadaankin yleensä käyttämällä puhelimen oman paikannuksen lisäksi 112 Suomi -sovellusta. Mikäli paikannustieto ei välity, voi ilmoituksen tekijä tarvittaessa luetella sovelluksen etusivulla näkyvät koordinaatit, jolloin päivystäjä voi varmistua paikasta esimerkiksi maastoalueella. Tekniikasta ja satelliiteista huolimatta saamme paikannuksen tunneilla edelleen työntää kädet saveen ja hakea osoitteita, maastopaikkoja ja koordinaatteja niin kuin kenttäviranomaiset suunnistaisivat kohteisiin pelkän paperikartan avulla. Yritämme innostaa opiskelijoita kiinnostumaan karttamerkeistä, tienviitoista, ilmansuunnista ja muista ihan perusyleissivistykseen kuuluvista asioista. Näin myös Lapin hiihtoladuilla tai Möhkön pitkospuilla kompuroiva kansalainen saa tarvittaessa apua, ja viranomaiset löytävät oikeaan paikkaan mahdollisimman jouhevasti. Emma RuotsalainenOpettajaHätäkeskustiimi
Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivien ohjelma julkaistu ja ilmoittautuminen avattu 3.5.2023 Vuoden 2023 Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät järjestetään 7.-8.6. Pelastusopistolla Kuopiossa. Tapahtuman teema on tulevaisuuden turvallisuus. Tapahtuman keynote-puheenvuoroissa paneudutaan tulevaisuuden turvallisuuteen kyberturvallisuuden ja pelastustoimen sotatilanteeseen varautumisen näkökulmasta. Puhujina F-Securen kyberuhkatiedustelu- ja tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala ja Puolustusvoimien pelastusjohtaja Yrjö Lindroos. Tapahtumassa on teemasessioita, innovaatio-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan tutustumista sekä paneelikeskustelu tutkimustulosten käytäntöön viemisestä. Ilmoittaudu tapahtumaan 26.5. mennessä. Lue lisää tapahtumasta Ilmoittaudu Lähetä tiivistelmä teemasessioon
Avoimet työpaikat: Turvallisuuspäällikkö 27.4.2023 Pelastusopistossa on haettavana turvallisuuspäällikön virka. Virka on Pelastusopiston yhteinen ja sijoittuu hallinto- ja tukipalveluihin. Turvallisuuspäällikkö vastaa Pelastusopiston kokonaisturvallisuuden ja työsuojelun vastuualueen koordinoinnista ja yhteistyöstä eri vastuutahojen, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi turvallisuuspäällikkö vastaa turvallisuuteen kuuluvista käytännön tehtävistä ja turvallisuusasioiden kehittämisestä. Turvallisuuspäällikkö toimii työsuojelupäällikkönä ja huolehtii oppilaitoksen kokonaisturvallisuudesta järjestyspäällikön roolissa. Tehtävässä tulee huolehtia turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön ja määräysten seurannasta ja toteuttamisesta organisaatiossa. Tehtävään liittyy turvallisuustiedon jakamista ja kouluttamista niin Pelastusopiston henkilöstölle kuin opiskelijoille. Päivittäisessä työssä turvallisuuspäällikkö tuottaa ja päivittää Pelastusopiston turvallisuusasiakirjoja, toimii asiakirjojen valmistelijana ja erilaisten työryhmien koollekutsujana. Hän huolehtii turvallisuushavaintojen sekä vaaratilanteiden ja työtapaturmien käsittelystä, kirjaamisesta ja selvittelystä sekä riskien arvioinnin prosesseista. Hän ylläpitää turvallisuuden yleistä tilannekuvaa ja hoitaa yhteydenpitoa viranomaisiin sekä osallistuu erilaisiin turvallisuuteen liittyviin työryhmiin. Tehtävään sisältyy myös Pelastusopiston kiinteistöön ja harjoitusalueeseen liittyvää käytännönasioiden hoitamista. Linkki työpaikan tarkempaan kuvaukseen:https://haku.valtiolle.fi/spa/public/apply?guidAssignment=13adf643-133a-4961-8bd9-f88fb9e1e108&description=True
NouHätä!-pelastustaitokampanjan finaali kisataan tänään Pelastusopistolla 27.4.2023 Tänään on NouHätä!-pelastustaitokampanjan finaalipäivä. Finaaliin selvinneet joukkueet kilpailevat kello 8–16 välisenä aikana Pelastusopiston alueella. Kilpailun voittaja selviää klo 15.30 alkavassa päätöstilaisuudessa. Finaalipäivän tapahtumia ja tunnelmia voi seurata Instagramista (@nouhata) ja TikTokista (nouhatakampanja). Onnea kaikille joukkueille finaalipäivään! NouHätä! -kampanjaan osallistui tänä vuonna yli 10 000 oppilasta NouHätä! on valtakunnallinen 8-luokkalaisille suunnattu pelastustaitokampanja. Kampanja järjestetään jo 27. kerran. Tänä vuonna NouHätä!-kampanjaan otti osaa yhteensä huimat 544 koulua ja yli 49 000 oppilasta. Finaaliin selviytyi 22 koulua kaikilta pelastustoimen alueilta. Pelastusopiston pelastusalan päällystötutkinnon (AMK N21) ja pelastajakurssin (P119) opiskelijat ovat vastanneet tänä vuonna finaalin järjestelyistä yhdessä pelastuslaitosten, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, sisäministeriön, Opetushallituksen, Pelastusopiston, pelastusliittojen ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto. Lisätietoa kampanjasta. Lisätietoja Samuli KräkinVanhempi opettaja029 545 3537, samuli.krakin@pelastusopisto.fi
Tiivistelmien lähettäminen teemasessioihin Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäiville 27.4.2023 Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät järjestetään Pelastusopistolla Kuopiossa 7.–8.6. Tämän vuoden tapahtuman teemana on tulevaisuuden turvallisuus. Tapahtumaan ilmoittautuminen avataan toukokuun alussa. Toivotamme kaikki tervetulleiksi esittelemään tutkimuksiaan ja hankkeitaan ja keskustelemaan muiden asiantuntijoiden kanssa tapahtuman teemasessioihin. Teemasessioissa vaihdetaan ajatuksia ja ideoita pelastustoimen tutkimusaiheista. Teemasessioiden tiivistelmien lähettämisohjeet Valitsemme teemasessioiden esittelijät meille lähetettyjen tiivistelmien perusteella. Tiivistelmän maksimipituus on 400 sanaa. Tiivistelmät tulee lähettää 12.5. mennessä osoitteeseen tutkimus@pelastusopisto.fi. Otsikoi viesti ”Teema 1: Oma nimi”, eli esimerkiksi ”Teema 1: Tulevaisuuden turvallisuusteknologian innovaatiot: Paula Palokuntalainen”. Muista laittaa tiivistelmädokumenttiin tunnistetiedot, eli oma nimesi, organisaatiosi ja sähköpostiosoitteesi. Ilmoitamme kaikille tiivistelmän lähettäneille valinnoista 19.5. mennessä. Teemasessioiden aiheet Teema 1 Tulevaisuuden turvallisuusteknologian innovaatiotJuha Laitinen ja Timo Ikonen Teemasessiossa käsitellään tulevaisuuden turvallisuusteknologiaa osana pelastustoimea. Toivomme puheenvuoroja esimerkiksi virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista ja hyödyntämisestä, datan jalostamisesta hyödylliseksi tiedoksi, robotiikasta (maassa, vedessä ja ilmassa, miksei maan alla), tiedonkeruun mahdollisuuksista ja uhkista tilannepaikalla Virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden mahdollisuudet turvallisuusalan opetuksessa ja harjoittelussa. Virtuaalisen kopion (Digikaksonen) hyödyntäminen turvallisuusalalla Robotiikka turvallisuusalan apuna Tiedonkeruun mahdollisuudet ja uhkat tilannepaikalla (huomio myös ympäristöön reagoivissa komposiiteissa) Tilannetietoisuuden parantaminen tekoälyn jalostamalla raakatiedolla Uudet tietojärjestelmät tilannepaikan johtamisessa Toivomme teemasessioon puhujia uusien olemassa olevien teknologioiden ja innovaatioiden loppukäyttäjiltä. Olemme kiinnostuneet kuulemaan kokemuksista ja teknologian jatkojalostuksesta. Lisäksi toivomme näkemyksiä uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittäjiltä mitä uusinta uutta on juuri nyt kehitteillä. Erityisesti operatiivista ja opetustyötä tekeviltä haluamme kuulla, minkä ongelman ratkaisuun olisi löydettävä ratkaisu. Teema 2 Työhyvinvointi ja johtaminen rakentamassa pelastusalan turvallista tulevaisuuttaAlisa Puustinen ja Päivi Mäkelä Kiire, epävarmuus, epäsäännöllinen työ, uhkaavat tilanteet ja työtehtävät ovat osa pelastusalan työntekijöiden arkea. Hyvinvointialueuudistus muuttaa osaltaan hallinnon rakenteita lisäten organisatorista epävarmuutta. Globaalit tapahtumat saattavat aiheuttaa huolta omasta tai lähimmäisten turvallisuudesta – voisiko Ukrainan tilanne toistua meilläkin? Tässä teemasessiossa keskustelemme yhdessä pelastusalan työhyvinvoinnin nykyhetkestä ja tulevaisuuden näkymistä. Esitykset voivat käsitellä mm. Organisaatiokulttuurin ja johtamisen arviointi joko nykytilassaan tai tulevaisuuden vaatimusten näkökulmasta Tiiviimpi viranomaisyhteistyö, ja toisaalta niukkenevat resurssit Hyviä ja toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja Työtilanteiden haasteiden ennaltaehkäisyä Uhkaavista tilanteista toipumista Toivotamme tervetulleeksi laaja-alaisesti tutkimustietoa, toimintamalleja ja käytänteitä esitteleviä puheenvuoroja, jotka lähestyvät pelastusalan työhyvinvoinnin ja johtamisen tematiikkaa. Ehkäpä yhdessä keskustellen kehitämme myös uusia tutkimus- ja kehittämisideoita – tervetuloa jakamaan pelastusalan osaamista, yhteistyössä! Teema 3 Pelastusala yhdenvertaisena työyhteisönä tänään ja huomennaAino Harinen ja Siiri Pohjoinen Pureudumme tässä teemasessiossa yhdenvertaiseen pelastusalaan nyt ja tulevaisuudessa. Pelastusalalla on vielä vähän tutkittua tietoa yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Työtä tiedon lisäämiseksi tehdään pelastuslaitoksilla, järjestöissä ja organisaatioissa. Missä ollaan, mihin ollaan menossa ja mitä nyt pitäisi tehdä? Toivomme tähän sessioon puheenvuoroja pelastusalan yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvästä tutkimuksesta, kehittämishankkeista ja suunnitelmista. Sessiossa voidaan käsitellä esimerkiksi pelastusalan arvoja, alan pito- ja vetovoimaa, työnantajakuvaa ja -viestintää, monimuotoisuuden edistämistä tai tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Puheenvuorot voivat liittyä toteutettuihin, käynnissä tai suunnitteilla oleviin tutkimuksiin, hankkeisiin, toimenpideohjelmiin tai muuhun ajankohtaiseen kehittämiseen. Myös puheenvuorot toimivista käytännöistä ovat tervetulleita. Termit: Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Monimuotoisuus (diversiteetti) tarkoittaa työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta muun muassa iän, sukupuolen, etnisen tai kansallisen taustan, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, terveydentilan, työkyvyn, neurodiversiteetin, koulutustaustan, arvojen ja persoonallisuuden osalta. Teema 4 Ennakointi, varautuminen ja onnettomuuksien ehkäisyAlisa Puustinen, Dan Sundblom ja Saana Rikkilä Teemasessiossa käsitellään ennakointia, varautumista sekä onnettomuuksien ehkäisyä pelastus- ja turvallisuusalalla. Toivomme puheenvuoroja esimerkiksi hyvistä käytännöistä onnettomuuksien ehkäisyssä ja turvallisuusviestinnässä, ennakoinnin ja varautumisen nykytilanteesta tai tulevaisuuden näkymistä. Tärkeää turvallisuustietoa ja käytäntöjä kehitetään niin tutkimuksen avulla kuin ”kentälläkin”. Siksi toivomme teemasessioon puhujia yhtäältä järjestöistä, pelastuslaitoksilta, sopimuspalokunnista, kouluista, kunnista, organisaatiosta tai korkeakouluista. Sessiossa ennakointia, varautumista sekä onnettomuuksien ehkäisyä voidaan käsitellä niin pelastustoimen, kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta kuin yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen ja organisaatioidenkin tasollakin. Esityksesi voi olla käytännön kokemuksiin perustuva, empiiriseen tutkimusaineistoon pohjautuva tai kehitellä teoreettista ymmärrystä varautumisen ja onnettomuuksien ehkäisyn tutkimuksessa. Teema 5 Ilmaston ja ympäristön muutos tulevaisuuden turvallisuushaasteenaJuha Laitinen, Kalle Kiviranta Teemasessiossa käsitellään ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia pelastustoimeen esimerkiksi vähentämällä päästöjä puhtaammilla energialähteillä, hiilineutraaleilla energiantuotantomenetelmillä ja keveämmillä materiaaleilla. Lisäksi pureudutaan keinoihin millä varaudutaan tulevaisuuden sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin turvallisuushaasteisiin. Tilaisuuteen toivotaan puheenvuoroja esimerkiksi seuraavista aiheista: Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja sen tuomat haasteet uutta energiaa käyttävissä liikennevälineissä tai päästötöntä energiaa tuottavissa energialaitoksissa (sähkö, kaasu-, vetyautot, tuulimyllyt, energiavarastot). Uudet keveät materiaalit ja niiden haasteet turvallisuusalalle liikennevälineissä, rakennuksissa ja ilma-aluksissa (komposiitit ja hiilinanoputket) Varautuminen ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöihin (ennakkovaroitusjärjestelmät, metsäpalojen tunnistus, metsäpalotorjuntasuunnitelmat ja kalustohankinnat). Veden korvaavan puhdistustekniikan löytäminen Toivomme teemasessioon puhujia laajasti yllä olevien kysymysten parissa työskenteleviltä tahoilta. Lisätietoja tapahtumasta Suvi Tiirikainen, tutkimuskoordinaattorisuvi.tiirikainen@pelastusopisto.fi029 545 3405