Suomessa varautumisen ja valmiuden järjestelmä on hajaantunut useille eri viranomaisille ja toimijoille. Verrokkimaiden rakenteet eroavat Suomesta. Hallinnonalakohtainen malli, jossa kukin hallinnonala ja toimivaltainen viranomainen vastaa itsenäisesti kansallisen turvallisuuden kysymyksistä tulee haastetuksi jatkuvasti – käynnissä oleva COVID-19-pandemia viimeisimpänä.

Siviilivalmiuden käsitettä ei ole määritelty Suomen kontekstissa. Tämä käsitteellisten ja toiminnallisten vastinparien puute voidaan nähdä Suomen ja kansainvälisten toimijoiden yhteistyötä sekä Suomen siviilivalmiusjärjestelmän kehittämistä hankaloittavana tekijänä. Suomen siviilivalmiusjärjestelmää tulee kehittää tämä kompleksinen toimintaympäristö huomioiden.