Savusukellusosaamisen kehittäminen Suomessa 13.4.2023 Etusivu Palosuojelurahasto Savusukellusosaamisen kehittäminen Suomessa Hankkeen kesto:1.6.2019–31.5.2021Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Hankkeen tarkoitus on kehittää savusukellus- ja sammutustekniikan osaamista sekä työturvallisuutta, uusimalla ja yhtenäistämällä opetusmateriaalia niin Pelastusopiston tutkinto- kuin täydennyskoulutuksessa ja sopimushenkilöstön koulutuksessa.Tuotoksena hankkeen aikana syntyy: Sopimushenkilöstön savusukelluskurssi Savusukellusopas 2.0 Savusukellustekniikkavideot Tutkimus savusukelluksen osaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista Hankkeen tuottamat materiaalit Savusukellusopas (peo.verkkokirjasto.fi) Guide för rökdykning (peo.verkkokirjasto.fi)
Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke 13.4.2023 Etusivu Palosuojelurahasto Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke Hankkeen kesto:1.1.2019–31.5.2020Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke on jatkoa elokuussa 2018 Pelastusopistolla päättyneelle Tuottamukselliset tulipalot -projektille. Tavoitteena on sen tulosten ja käytäntöjen jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen.Hankkeessa on neljä toisiinsa liittyvää ja toisiaan tukevaa kokonaisuutta: pelastuslain (379/2011, PelL) 41 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn vakiointi pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmien kehittäminen tuottamuksellisuuden arviointia tukevan koulutuksen antaminen pelastusrikkomuksen soveltamisalan määrittely ja säännöksen soveltamisen tuki. PelL 41 § -ilmoitusmenettely Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, Lounais-Suomen poliisilaitoksen ja Tuottamukselliset tulipalot -hankkeen yhteistyönä laadittiin ilmoitusmenettely, jolla PelL 41 §:n mukainen pelastusviranomaisen ilmoitusvelvollisuus poliisille tahallisiksi tai tuottamuksellisiksi arvioimistaan paloista hoidetaan jäsentyneesti, systemaattisesti ja kirjallisessa muodossa myös myöhemmin todistettavasti. Se otettiin käyttöön 4.5.2018.Ilmoitusmenettelypilotti tulee olemaan pohjana menettelyn vakioimiselle maanlaajuiseksi. Ilmoitusmenettely on tärkeää saada toimivaksi ja luotettavaksi, jotta kansalaisten ja tapausten käsittely on yhdenvertaista ja johdonmukaista. Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen tehostaa osaltaan myös onnettomuuksien ehkäisytyötä: riskiä aiheuttavaan toimintaan puututaan ja annetaan signaali sen epätoivotusta luonteesta. Pelastus- ja poliisilaitosten yhteistyöryhmien kehittäminen Vaikka Suomi onkin viranomaisyhteistyön luvattu maa, yllättäviäkin puutteita viranomaisten välisessä yhteistyössä ja yhteydenpidossa löytyy. Hankkeen yhtenä tehtävänä on luoda yhteistyöryhmät pelastus- ja poliisilaitosten välille. Näistä on saatu hyviä kokemuksia Helsingissä ja Varsinais-Suomessa. Ryhmät ovat tehostaneet palontutkintayhteistyötä ja lisänneet erityisesti pelastuslaitosten palontutkintaa tekevien ja poliisin taktisten tutkijoiden keskusteluyhteyttä. Tuottamuksellisuuden arviointia tukevan koulutuksen antaminen Yksi PelL 41 § -ilmoittamisen ongelma on jäsentyneen menettelyn puutteen lisäksi ollut koulutus puuttuminen. Tuottamuksellisuuden määrittely ei ole yksioikoista, vaan siinä tulee punnita eri tekijöitä. Tuottamukselliset tulipalot -hankkeessa HTM Mari Lehtimäen luoma ja rikos- ja prosessioikeuden asiantuntijoiden arvioima punnintamalli antaa vihdoin toimivia työkaluja tuottamuksellisuuden arviointiin. Niin ilmoitusmenettelyn kuin pelastus- ja poliisiyhteistyön tavoitteena on, että tuottamukselliset palorikokset tulisivat jatkossa entistä paremmin tunnistettua, tutkittua ja tarvittaessa saatettua rikosvastuuseen. Pelastusrikkomuksen soveltamisalan määrittely ja säännöksen soveltamisen tuki Pelastusrikkomus on muodostunut miltei kuolleeksi kirjaimeksi, ja sen soveltaminen on hyvin harvalukuista. Huomiota vaille on jäänyt, että se voi tulla kysymykseen nimenomaan tuottamuksellisen toiminnan seuraamuksena silloin kun rikostunnusmerkistö (esim. varomaton käsittely) ei täyty. Hankkeen toteutus Hankkeeseen nimetään sekä pelastus- että poliisilaitoksilta yhteyshenkilöt, joiden kanssa kartoitetaan nykytila ja suunnitellaan vakioitavien menettelyjen vieminen omalle laitokselle ja pelastus- ja poliisiviranomaisten yhteistyöhön.Hanke toteutetaan yhteistyössä Poliisihallituksen, Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Lisätietoja Päivi MäkeläProjektipäällikkö029 545 3549Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Hankkeen loppuraportti Hankkeen loppuraportti (PDF, 3 Mt)
Mittarit pelastuslaitosten prosessien arviointiin 13.4.2023 Etusivu Palosuojelurahasto Mittarit pelastuslaitosten prosessien arviointiin Hankkeen kesto:1.9.2018–31.12.2019Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Palosuojelurahaston rahoittama Pelastustoimen mittarit -hanke (1.9.2018–31.12.2019) tuottaa toimintojen ja palvelujen arvioinnin, seurannan ja johtamisen apuvälineeksi mittariston. Hankkeessa hyödynnetään Pelastustoiminen Indikaattorit ja Pelastuslaitosten prosessit -hankkeissa tehtyä pohjatyötä, joissa on selvitetty prosesseihin liittyviä tunnuslukuja.Pelastustoimen mittariston avulla pelastuslaitokset pystyvät seuraamaan oman toimintansa kehitystä ja parantamaan suorituksiaan, mikä heijastuu myönteisesti asiakastyytyväisyyteen, tuloksellisuuteen, taloudellisuuteen ja vaikuttavuuteen.Hanke tehdään yhteistyössä työryhmän kanssa, jossa on pelastuslaitosten, Kuntaliiton, sisäministeriön ja Pelastusopiston edustajia. Hankkeen tuottamat materiaalit Pelastustoimen mittarit -esitys (video) Pelastustoimen mittarit -esitys (PDF, 1 Mt) Pelastustoimen mittarit -artikkeli (PDF, 377 kt)
Hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinta (HäKuRi) 13.4.2023 Etusivu Palosuojelurahasto Hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinta (HäKuRi) Hankkeen kesto:1.1.2019–31.12.2019Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Hankkeen tuloksena syntyi oppikirja hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinnasta.Hälytysajoneuvot ovat osallisina liikenneonnettomuuksissa useita kertoja vuodessa. Onnettomuudet saavat julkisuutta seurausten vaihdellessa peltivaurioista loukkaantumisiin ja pahimmillaan jonkin osallisen menehtymiseen. Tarve tuottaa ajantasainen perusteos hälytysajoneuvojen kuljettamisesta perustui liikennepsykologian kehittymiseen ja tieliikennelain tulevaan muutokseen. Tämän ymmärryksen soveltaminen tarjoaa mahdollisuuden vähentää uudella tavalla myös hälytysajoneuvojen kuljettajille tapahtuvia onnettomuuksia.Oppikirjan sisällön omaksuttuaan kuljettaja ymmärtää liikennekäyttäytymiseensä vaikuttavat tekijät, sekä tietää riskien hallinnan ennakoivat menetelmät sovellettuna hälytysajoneuvon kuljettamiseen. Hän oppii kehittämään ammattitaitoaan soveltamalla näitä tietoja ja taitoja työhönsä kuljettajana. Kirja pyrkii vaikuttamaan hyväksytyn turvallisuuskulttuurin muodostumiseen myös asenteellisella tasolla. Kirja tulee olemaan konkreettinen opas kuljettajan päivittäisen työn organisoimiseksi turvallisesti tiedon, osaamisen ja asenteen näkökulmista. Turvallisuusosaaminen käsittää työ-, liikenne-, asiakas- ja potilasturvallisuuden. Hankkeen tuottamat työkalut Hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinta -oppikirja Lisätietoja Ari KivariProjektipäällikkö029 545 3416Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Erityisresurssit suorituskykyinä (ERSU) 13.4.2023 Etusivu Palosuojelurahasto Erityisresurssit suorituskykyinä (ERSU) Hankkeen kesto:1.4.2019–30.3.2020Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Erityisresurssit suorituskykyinä (ERSU) -hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kansainvälisen pelastustoimen resurssien mahdollisimman tehokas ja sujuva käyttö kotimaan onnettomuustilanteissa. Kehittämistyö aloitettiin Kriisinhallintakeskuksen Kansainvälisen pelastustoimen kansallisen hyödyntämisen toimintamalli -hankkeessa, jossa luotiin ehdotus mallista erityisresurssien kansallisesta käytöstä. Hankkeessa todettiin, että kansainvälisen pelastustoiminnan resurssit tulee nähdä erityisresurssina ja suorituskykyinä, ei erityiskalustona tai tiettynä muodostelmana. Lisäksi todettiin, että erityisresurssien ja suorituskykyjen hälyttäminen kotimaan onnettomuustilanteissa vaatii osaamista eli tietoa siitä, mitä tarvitaan ja mitä on tarjolla. Erityisresurssien hyödyntämisen helpottamiseksi pelastuslaitosten, vapaaehtois- ja sopimuspalokuntien ja hätäkeskusten henkilöstöllä tulee olla perustiedot kansainvälisen pelastustoimen resursseista ja toiminnasta (esim. rauniopelastamisesta). Tämä vaatii suorituskykyjen luokittelun lisäksi koulutusta.Erityisresurssit suorituskykyinä (ERSU) -hankkeessa tuotetaan suorituskykyluokittelu kapasiteettien listauksen sijaan (eli ei “CBRN-puhdistuslinja”, vaan “CBRN-puhdistuslinja, joka pystyy puhdistamaan 150 kävelevää potilasta tunnissa yhtäjaksoisesti 120 tuntia”). Hankkeessa levitetään tietoa erityisresursseista, suorituskyvyistä ja siitä, miten niitä voidaan kansallisessa pelastustoiminnassa hyödyntää. Hankkeen aikana järjestetään neljä alueellista koulutustilaisuutta, jonka lisäksi tuotetaan koulutuspaketti hyödynnettäväksi hankkeen päättymisen jälkeen.Hanke parantaa pelastustoiminnan varautumista ja valmiutta jalkauttamalla Kriisinhallintakeskuksen aiemmassa hankkeessa kehitettyä mallia käytäntöön ja kehittämällä sitä edelleen. Hankkeen tuloksena kansallisen pelastustoiminnan toimintavalmius paranee haasteellisissa onnettomuustilanteissa ja tilanteissa, joissa on tarvetta erikoistuneille tiimeille. Näin kansainvälisen pelastustoiminnan muodostelmien koulutusta ja panostusta kalustoon, koulutukseen ja harjoituksiin voidaan hyödyntää kotimaassa pelastustoiminnan edistämiseen. Hankkeen tulokset ERSU-hanke on päättynyt. Hankkeen tuloksena syntyneet materiaalit löydät tästä. Kiitos kaikille hankkeen tapahtumiin osallistuneille! Erityisresurssit suorituskykyinä: ohjaajan opas (PDF, 434 kt) Erityisresurssit suorituskykyinä -koulutusraportti (PDF, 495 kt) Suorituskykyluokittelu ja -kuvaukset (PDF, 3 Mt) Hanke-esite (PDF, 1 Mt)