Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Tervetuloa kehittämään palontutkinnan raportointia

4.5.2021

PRONTOn palontutkintaseloste on vuodelta 2007. Murrosikään ehtineen selosteen ohi ovat ajaneet niin aika, palontutkinnan kehittyminen kuin laventuneet tiedonintressitkin.

Vuoden alusta lähtien on valmisteltu uutta selostetta ja mietitty palontutkinnalla kerättyjen tietojen tehokkaampaa hyödyntämistä. Yhteiskehittämistä on tehty jo kahden työpajan voimin.

Tiistaina 25.5.2021 klo 9–15.30 kokoonnumme kolmanteen työpajaan. Tällä kertaa pohdimme konkreettisia ehdotuksia selosteen sisällöistä ja toiminnallisuuksista. Aiempien työpajojen pohjalta on koottu selostemallin karkea luonnos, jota muokkaamme yhdessä eteenpäin.

Ilmoittaudu mukaan Teams-etätyöpajaan yhteiskehittämään parempaa palontutkinnan raportointia. Ilmoittautumisaika päättyy su 16.5.2021 klo 24.

Tarkempi ohjelma, ryhmätyöjako ja etukäteisohjeistus ryhmätöitä varten lähetetään ilmoittautuneille noin viikkoa ennen työpajaa (ma 17.5. / ti 18.5.). Lisätietoja löydät Palontutkintaselosteen uudistamishankkeen sivulta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Työryhmä Jari Korpela, Heidi Liukkonen ja Päivi Mäkelä

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Uusi Savusukellusopas julkaistaan webinaarissa

29.4.2021

Savusukellusopas julkaistaan tiistaina 11. toukokuuta Pelastusopiston verkkoseminaarissa. Opas antaa perustiedot savusukeltajan vaativaan työhön. 

[Läs mer…]

Kategoria: Uutisia

Varautuminen tehdään yhdessä

7.4.2021

Tämän blogitekstin kirjoitus osuu siviilivalmiuden koulutuslinjan kannalta mielenkiintoiseen ajanjaksoon. Olemme uudelleen poikkeusoloissa ja maassa vallitsee tila, josta varautumiskoulutuksissa olemme kurssilaisten kanssa puhuneet. Viime vuonna vasta aloittaneena opettajana pohdin, onko Pelastusopisto järjestänyt pandemiaan liittyvää koulutusta? Vastaus on kyllä: Pelastusopisto on viime vuosina järjestänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa yhteistyössä Biologisiin uhkatilanteisiin varautuminen -nimistä varautumisen kurssia. Kansallisessa riskiarviossakin noteerattuun uhkamalliin oli valtakunnallisella koulutuksella pyritty varautumaan etukäteen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten monenlaisten toimijoiden kanssa varautumisen koulutuskentälläkin yhteistyötä tehdään – varautuminen kun tehdään yhdessä.

Mikä mahtaa olla seuraava meitä kaikkia koskettava häiriötilanne?

Korona-aika helpottaa jossain vaiheessa, poikkeusolot väistyvät ja elämä jatkuu normaalioloissa. Mikä mahtaa olla seuraava meitä kaikkia laajemmin koetteleva häiriötilanne, johon olisi ensisijaisesti varauduttava? Kristallipalloa ei meilläkään ole, mutta varautumisen suunnittelun perustana toimiva Kansallinen riskiarvio tunnistaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) esiteltyjä yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaavia häiriötilanteita yhteensä 20 kappaletta. Miltäpä itse kunkin organisaation valmiussuunnitelman sisältö näyttää esimerkiksi uhkamallien laajamittainen maahantulo tai viestintäverkkojen ja -palveluiden vakavat häiriöt osalta? Kahden edellisen ja seitsemän muun uhkamallin todennäköisyyden trendin katsottiin vuonna 2018 olevan nousussa. On mielenkiintoista nähdä, mikä tilanne tulee olemaan päivityksen alla olevassa kansallisessa riskiarviossa, jonka pitäisi valmistua kuluvan vuoden aikana.

Mihin varaudutaan koulutuksellisesti vuonna 2022?

Pelastusopiston tarjoamien varautumiskoulutuksien rungon muodostaa varautumisen peruskurssitarjonnan kokonaisuudet. Näihin voi perehtyä tutustumalla varautumisen kurssitarjontaan, joihin olemme hiljattain päivittäneet uudet kurssikuvaukset.

Varautumisen peruskurssitarjonnan lisäksi koulutuksia toteutetaan edelleen kunnille suunnattuina kriisijohtamisen koulutuspäivinä. Nämä yksipäiväiset varautumiskoulutukset ovat määrällisesti yleisin koulutustapahtuma, joita vuosittain siviilivalmiuden koulutuslinjana toteutamme. Varautumisen kurssitarjonnan runkoa täydentävät varautumiskoulutusesityksistä valittavat koulutuskokonaisuudet. Vuodelle 2022 saimme yhteensä 75 potentiaalista varautumiskoulutusesitystä, joista osaa lähdemme toteuttamaan. Joukossa on niin väestönsuojeluun kuin eri häiriötilanteisiin liittyviä koulutustarvepyyntöjä. Osa esitetyistä aihealueista on harvemmin varautumiskoulutusten kohteena ja onkin hienoa, että koulutustarpeita on ehdotettu rohkeasti myös erikoisempiin aiheisiin.

Varautumiskoulutuksella pyritään osaltaan varmistamaan viranomaisten valmius ja yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustilanteissa, myös poikkeusoloissa.

Kategoria: Blogi

Puolikuollutta pelastusrikkomusta elvyttämässä

15.3.2021

Pelastusrikkomus on vähäinen rikos, josta voidaan määrätä sakkoa silloin, kun pelastuslain velvollisuuksia rikotaan tai laiminlyödään tahallaan tai huolimattomuudesta. Pelastusviranomaisten tehtävänä on valvoa pelastuslain velvoitteiden noudattamista, mikä vaatii ymmärryksen siitä, mitkä ovat pelastusviranomaisen velvollisuudet. Pelastusrikkomuksissa pelastusviranomaisten tehtävänä on määritellä, onko teko ollut vähäinen sekä ottaa kantaa teon tahallisuuteen ja tuottamuksellisuuteen. Pelastusviranomaisen ei sen sijaan tarvitse murehtia siitä, onko teko rikkomus tai täyttääkö se jonkun rikoksen tunnusmerkistön. 

Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja pelastusrikkomus

Miten pelastustoimen arvot inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti toteutuvat tasapuolisesti Suomessa, jos on olemassa useita eri tapoja toteuttaa arvoja asiassa, jossa kansalaiselle voi koitua oikeudellinen seuraamus? Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämisthankkeessa kiinnitettiin huomiota kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja siihen, että rikos- ja rikkomusepäilyt etenisivät varmasti, johdonmukaisesti, viivytyksettä ja mahdollista tutkintaa laadukkaasti alustavalla tavalla poliisin tietoon. Samalla kiinnitettiin huomiota erityisesti tuottamuksellisen toiminnan − huolimattomuuden, varomattomuuden, piittaamattomuuden, laiminlyöntien − arviointia tukevan koulutuksen tarjoamiseen pelastuslaitoksille.  

Iso harppaus päästiin eteenpäin, mutta työmaata toki vielä jäi. Pelastusrikkomus on tullut lainsäädäntöön vuonna 1999. Edelleen puuttuvat määrittelyt siitä, milloin kyseessä ei ole enää vähäinen pelastuslain rikkominen, jolloin harkintaan tulee pelastusrikkomuksen soveltaminen seuraamuksineen. Näitä mittapuita pelastusviranomaiset työnsä tueksi todella tarvitsisivat.

Kun ohjeita ei ole, mennään pelastusrikkomusten määrittelytyössä hitaampaa ja työläämpää tietä. Poliisiasiain tietojärjestelmään pelastusrikkomus-nimikkeellä kirjattujen ilmoitusten kautta voidaan vetää johtopäätöksiä määrittelyn rajoista. Esimerkiksi niin sanotuissa nakit ja muusi -tapauksissa vahvoja perusteita pelastusrikkomuksena kirjattavalle ilmoitukselle on, jos kesken ruoanvalmistuksen on nukahdettu, sammuttu päihtyneenä tai poistuttu paikalta verrattuna inhimilliseen vahinkoon. Kuten kaikki pelastustoimen piirissä työskentelevät tietävät, näitä tapauksia ei ole aivan vähän.

Hanketyön vaikuttavuudesta

Tulevan määrittelytyön onneksi pelastusviranomaisten tehostunut ilmoituskäytäntö poliisille on jo huomattavasti lisännyt pelastusrikkomusepäilyjen ilmituloa. Alle on koottu poliisiasiain tietojärjestelmään pelastusrikkomus-nimikkeellä kirjattujen ilmoitusten määrät poliisilaitoksittain vuosikohtaisesti seitsemältä viime vuodelta.  

Poliisilaitos2014201520162017201820192021
Helsinki3210841416
Itä-Uusimaa3031452
Kaakkois-Suomi113241110
Länsi-Uusimaa2122243
Häme912221135
Sisä-Suomi1025592495
Pohjanmaa43248949
Lounais-Suomi6614131517154
Itä-Suomi44032514
Oulu23434621
Lappi10122211
Yhteensä4523464556108410

Pylväsdiagrammina esitettynä samat lukemat näyttävät tältä:  

Pelastusrikkomus- nimikkeen ilmoitukset poliisilaitoksittain 2014-2020.

Jatkossa johtopäätöksiä pelastusrikkomuksista ei enää tarvitse tehdä vuositasolla vain muutamien kymmenien tapausten perusteella, vaan satojen tapausten massasta. Samalla käyttöön on otettu huomattava onnettomuuksien ennaltaehkäisyn potentiaali − pelastusrikkomuksessa kärkenä kun ei ole rankaiseminen, vaan epätoivottuun turvallisuutta vaarantavaan käyttäytymiseen puuttuminen.


Kirjoittajien esittely:

Maarit Salonen on palopäällystötutkinnon kolmannen vuosikurssin opiskelija. Hän teki ilmoitusmenettelyhankkeen osana opinnäytetyön Pelastusrikkomuksen perusteet − Pelastusrikkomuksen vähäinen käyttö ja sen syyt

VTM Päivi Mäkelä toimi projektipäällikkönä Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishankkeessa.


Lisätietoa hankkeesta ja hankkeen loppuraportin löydä:

Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke

Kategoria: Blogi

Alipäällystökurssilta työkaluja omaan työkalupakkiin

12.2.2021

Tässä omakohtainen tarina alipäällystökurssille hakeutumisesta ja itse kurssista. Aloitetaan siitä, että olen valmistunut Pelastusopistosta 2003 ja siitä lähtien ollut palomiehenä. Vuosia on jo kivasti takana ja monta vielä edessä, joten nyt on aika luonteva hetki siirtyä täkiltä etupenkille. Ensimmäinen haku opiston järjestämälle ap-kurssille oli kurssi 44, josta jäin vaivaiset 0,24 pistettä varasijoille. Olisi pitänyt lukee kokeeseen snadisti enemmän. No seuraava haku eli Ap 45:lle menikin paremmin ja tulikin postissa kurssille kutsu.

Pieni hämmennys ja pelko tuli mieleen, kun näin ensimmäisen lukkarin: tiivistä lähiopiskelua ja vain muutama etäjakso, joka oli pienoinen yllätys. Tämä onneksi muuttui hieman matkan varrella. Arjen pyörimisen helpottamiseksi jäin opintovapaalle koko kurssin ajaksi, osa jätkistä kävi koulua työn ohella.

Syyslukukausi

Syyslukukausi alkoi perheen hyvästelyllä viikoksi ja ajelulla 11.8.2019 illalla kohti Kuopiota. Matka oli kutkuttava, ehkä hieman pelonsekaisin tuntein, koska ei tiennyt mitä tuleman pitää. Kurssi alkoi aamulla 12.8.2019, jolloin kokoonnuttiin luokkaan ja huomasin, että kurssinjohtajana toimiikin vanha kurssikaveri pelastajakurssin ajoilta. Esittäytymisten jälkeen huomasin, että koossa olikin aika kova nippu. Kurssinvanhin sanoikin jossain vaiheessa, että työkokemusta on yhteensä n.200 vuotta.

Syksyn aikana käytiin vaihtelevasti eri kursseja läpi mm. pelastustoiminnan johtamista, pelastustoimen hallintoa, omia viestintätaitoja, palofysiikkaa, sammutus- ja pelastustekniikoita, rakennusten paloturvallisuutta, liikuntakasvatusta sekä koulutustaitoja. Näistä viimeisimmässä pääsimme opettamaan ensimmäisen lukukauden pelastajaoppilaita. Heille vedettiin palomiehen perustaitoja sekä eri selvitysmalleja. Näinä päivinä saatiin hyvää treeniä kouluttamisesta ja palautteesta päätellen myös pelastajaoppilaat saivat hyvin vedetyt treenit. Oli hienoa huomata, millä innolla oppilaat vetivät kaikki treenit.

Seitsemän pelastajaa Pelastusopiston harjoitusalueella vesipelastusaltaan luona.
Pelastajia kiipeämässä tikkaita ylös Pelastusopiston harjoitusalueen harjoitusrakennuksen luona.

Loppusyksystä meidän Ap-kurssi veti ensimmäiset lämpöiset savusukellukset kaikille toisen lukukauden oppilaille, myös nämä päivät olivat huippuja varmasti kaikille mukana olleille.

Pelastusopiston harjoitusalueen pistoliekkikontissa pelastajia harjoittelemassa.

Liikuntatunnit olivat todella mahtavia, jokainen veti vuorollaan liikuntatunnin omasta aiheestaan, todella monipuolisia ja hyviä treenejä. Joka tapauksessa aika meni kuin siivillä, ja niin oltiinkin jo joululomilla.

Kevätlukukausi

Kurssi jatkui siitä mihin jäätiin, hieman oli jopa orientaatio-ongelmia loman jälkeen. Nopeasti kuitenkin palattiin taas arkeen. Uusina aiheina aloitettiin pelastusjoukkueen johtamisen, riskienhallinnan ja varautumisen, varautumisen ja turvallisuusviestinnän, ensihoidon, henkilöstöjohtamisen ja vaarallisten aineiden opinnot.

Pelastusopiston harjoitusalueella pelastajia kemikaalisuojapuvut päällä.

Paljon istuttiin skrakat kaulassa luokassa. Oppitunneilla yksi parhaimmista asioista oli keskustelu, joka virisi koko ajan jätkien ja opettajan välillä. Näistä keskusteluista jokainen sai lisää tavaraa omaan työkalupakkiin.

Alipäällystöopiskelijoita luennolla luokkahuoneessa.

Korona ja muutokset opetusjärjestelyissä

No sitten tulikin Covid-19. Olimme etäviikolla, kun tuli tieto, että koko opetustoiminta keskeytyy pääsiäiseen asti. Seurasi epätietoisuus, että mitenhän tämä oikein jatkuu, milloin valmistuminen on jne. Pääsiäisen jälkeen, kun koulutus jatkui, olikin mielenkiintoista pitää kotikoulua kahdelle ala-astelaiselle ja itselle. Etäopiskelu Skypellä osoittautuikin oikein varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tosin klo. 8.00-16.15 Skypessä on kyllä kova haaste itselle. Toiseksi viimeinen kouluviikko käytiinkin lähiopetuksessa: opiskeltiin sprinklerilaitteistoa, savunpoistoa ja pelastusryhmän tasoisia vaarallisten aineiden onnettomuuksia. Myös kevät meni nopeasti. Iso harmi, että korona sotki juttuja.

Omat havainnot

Kaksi lukukautta on suhteellisen lyhyt aika työhistoriassa. Se menee nopeasti, sillä asiaa on paljon ja välillä tuntui, ettei selviä tehtävistä. Kotiväen kannalta voi tuskin sanoa, että aika on lyhyt. Perheestä erossa olo ja lasten ikävä oli välillä käsin kosketeltavissa. Yli 800 km autossa istumista viikonloppuisin oli myös kovaa hommaa, mutta kimppakyydillä sekin matka hoitui. Kaikki loppuu aikanaan, niin tämäkin kurssi. Toivottavasti tulevaisuudessa Ap- ja pelastajaopiskelijoiden yhteistoimintaharjoituksia olisi enemmän, jolloin Pelastusopiston tarjoamia puitteita voitaisiin hyödyntää vieläkin tehokkaammin. Tällöin alalle tulevat  ja alalla olevat saisivat vieläkin monipuolisemmat yhteisharjoitukset.

Mahtavaa aikaa, mahtavaa porukkaa kurssilla ja aivan mahtavia pelastusalan ammattilaisia kaikki. Toivottavasti yhteydenpito jatkuu vielä vuosienkin päästä. Iso kiitos Ap45.

Iso hatunnosto maikoille, jotka tekivät ja hoitivat etäkoulutukset mallikkaasti. Samoin myös koko Pelastuspiston henkilökunnalle, sillä he huolehtivat siitä, että kaikki keväällä valmistuvat oppilaat valmistuvat ajallaan.

Kai Wasenius, Alipäällystökurssi 45

Kai Wasenius kuulokkeet päässä ja muki kädessä.

Kategoria: Blogi Tagged: alipäällystö, Opiskelu

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 33
  • 34
  • 35
  • 36
  • Nästa sida »
  • Suomeksi (FI)
  • In English (EN)
Kontaktinformation  •  Sök

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter

Räddningsinstitutet

Räddningsinstitutet ordnar grundläggande yrkesutbildning och fortbildning för räddningsväsendet och nödcentralerna samt beredskapsutbildning. Vid sidan om utbildningsuppdraget svarar Räddningsinstitutet för samordningen av forskningsverksamheten inom hela räddningsväsendet i Finland och upprätthåller räddningsväsendets centralbibliotek. Räddningsinstitutet ansvarar för utbildning och rekrytering av sakkunniga samt skickar dem till operationer i utlandet.

Utbildning

Nödcentaloperatörsexamen »

Räddningsmannaexamen »

Underbefälsexamen »

Befälsexamen för räddningsbranschen (YH) »

Fortbildning »

Beredskapsutbildning »

Snabblänkar

Kontaktinformation »

Forskning och utveckling »

Bibliotek »

Materialbank »

Lediga jobb »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close