Tuleva vuosi näyttää Pelastusopiston täydennyskoulutuksen kurssitarjonnan osalta mielenkiintoiselta, jos COVID-19 alkaa vain hellittämään otettaan yhteiskunnastamme. Olemme joutuneet perumaan koulutuksia terveysturvallisuussyistä runsaasti, mistä johtuen koulutuskysyntä on kumuloitunut. Tarvetta täydennyskoulutukselle olisi enemmän kuin pystymme tarjoamaan.

Olemme nyt julkaisseet vuoden 2022 täydennyskoulutuksen kurssitarjonnan verkkosivuillamme. Koska koulutuskysyntää on paljon, pyrimme täydentämään tarjontaa vielä kevään aikana. Joidenkin kurssien järjestämisessä meillä on edelleen hiukan haasteita, mutta olemme saaneet valikoimaamme myös uusia kursseja, jotka tuovat jo mukavasti piristystä tulevalle vuodelle.

Uusia tuulia kurssitarjonnassa

Pelastustoiminnan johtamisen kurssikokonaisuuteen olemme saaneet uutena ”Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa” -koulutuksen. Koulutusta on pilotoitu jo aiemmin, mutta nyt se järjestetään ensimmäistä kertaa viisipäiväisenä kokonaisuutena. Tärkeimpänä antina kurssi tarjoaa perusteet tilannekeskuksen toimintaperiaatteisiin ja -malleihin sekä auttaa ymmärtämään tilannekeskuspalveluiden roolia johtokeskuksen toiminnassa. Lisäksi kurssi antaa valmiuksia tilannekeskuksen eri sovellusten ja johtamisen sähköisten apuvälineiden käyttöön.

Pelastustoiminnan puolella olemme puolestaan uudistaneet sammutustekniikan ja yli 50-vuotiaiden palomiesten täydennyskoulutusta. Sammutustekniikoista olemme aiemmin järjestäneet koulutusta ”Täydentävät sammutustekniikat” -nimellä, mutta vuoden 2021 alusta lähtien kyseinen kurssi on järjestetty nimellä ”Uudet sammutustekniikat”. Kurssin nimen lisäksi olemme uudistaneet reippaasti kurssin sisältöjä, joten kurssin sisältöihin kannattaa tutustua, vaikka aiempi täydentävien sammutustekniikoiden kurssi olisi jo käytynä.

Haluamme olla mukana tarjoamassa kehittymismahdollisuuksia kaikille pelastajille ja tukea heidän ammatillista osaamistaan läpi työuran. Yli 50-vuotiaille palomiehille suunnatun kurssin tarkoituksena on antaa kokeneille palomiehille valmiuksia ja motivaatiota jatkaa palomiehen työuraa sammutus- ja pelastustehtävissä työuran loppuun asti. Joissain tapauksissa palomiehet ovat voineet suorittaa pelastajan tutkinnon, ja sen jälkeen työskennellä monta kymmentä vuotta päivittämättä ja täydentämättä osaamistaan lainkaan koulutuksilla. Haluammekin tällä kurssilla kannustaa kaikkia palomiehiä taustasta riippumatta kehittämään omaa ammatillista osaamistaan.

Etätoteutus haasteellista

Korona-aikaan ihmiset ovat tottuneet siihen, että koulutuksiin ja muihin tapahtumiin voi osallistua etänä. Aika näyttää, miten paljon meillekin syntyy painetta etäosallistumisen mahdollistamiseksi.

Meillä Pelastusopistolla kursseja ei ole useinkaan kovin tarkoituksenmukaista järjestää etätoteutuksena. Pelastustyössä teoreettinen ja käytännön osaaminen limittyvät tiukasti toisiinsa. Usein on hyödyksi, ellei jopa välttämätöntä, että teoriassa opittuja asioita pääsee kokeilemaan käytännössä. Muutoin oppiminen voi jäädä puutteelliseksi ja osa tärkeistä asioista oppimatta. Tämän vuoksi suuri osa Pelastusopiston täydennyskoulutuksista järjestetään mitä todennäköisimmin läsnäolollisina kursseina jatkossakin.

Onnettomuuksien ehkäisyn (OE) osaamista on kehitetty Pelastusopiston ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kesken määrätietoisesti jo pitkään. Pelastusopistossa toteutettiin vuosien 2015–2016 aikana kehittämishanke Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn opetuksen kehittämistarpeet 2025 – asiantuntijanäkemyksiä osaamisen kehittämiseen. Hankkeessa tarkasteltiin Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn tiimin ammattitutkintojen opetuksen ja onnettomuuksien ehkäisyn täydennyskoulutuksen vastaavuutta kentän tarpeisiin. Hanke toteutettiin yhteistyössä pelastuslaitosten ja sidosryhmäverkostojen kanssa Jani Jämsän YAMK-opinnäytetyönä. Hankkeen lopputuloksena esitettiin koulutuksen kehittämistarpeita niin opetussuunnitelmaan (OPS) kuin koulutuksen sisältöihin. Sellaiset kehittämistarpeet, joiden toteutus onnistuu ilman suuria OPS-muutoksia, on otettu jo käyttöön Pelastusopiston OE-opetuksen kehittämisessä.

Tavoitteena pelastuslaitosten onnettomuuksia ehkäisevän työn tehostaminen ja yhdenmukaistaminen

Ensimmäisen hankkeen jälkeen kehittämistyötä jatkettiin sisäministeriön pelastustoimen uudistamishankkeessa vuosina 2016-2018. Hankkeeseen perustettiin Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistamisen (OnEhkä) -työryhmä, jonka ensisijainen tavoite oli tehostaa ja yhdenmukaistaa pelastuslaitosten onnettomuuksia ehkäisevää työtä. Erityistä huomiota työryhmä kiinnitti osaamisen varmistamiseen. Osaamisen varmistaminen on keskeistä erityisesti onnettomuuksien ehkäisytyön laadussa ja yhdenmukaistamisessa.

Työryhmän tehtävänä oli koostaa yhdessä työhyvinvoinnin ja osaamisen hallinnan työryhmien kanssa osaamistarvekuvaukset pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisytyön eri osa-alueille pelastustoimen osaamisen hallintajärjestelmään. Hankkeen työskentelyn tuloksena muodostettiin alustavat osaamisvaatimuskuvaukset onnettomuuksien ehkäisyn eri osa-alueille yhteistyössä Helsingin sekä Keski-, Länsi- ja Itä-Uudenmaan (HIKLU) pelastuslaitosten kanssa. Lisäksi OnEhkä-työryhmä esitti 13 vahvaa kehittämissuositusta, joista yhdessä keskityttiin nimenomaan osaamisen hallinnan näkökulmaan. Kehittämissuosituksen mukaan onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstölle tulee määritellä yhdenmukaiset suorituskykyvaatimukset ja luoda valtakunnallinen osaamisen hallintajärjestelmä sekä yhdenmukainen osaamisen todentaminen.

Tiivistä yhteistyötä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden ja Pelastusopiston välillä

Uudistamishankkeen myötä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluissa määriteltiin onnettomuuksien ehkäisyn osaamisvaatimukset lyhyemmän aikavälin toimintasuunnitelmaan sekä onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen hallinnan järjestelmän kehittäminen pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmaan. Osaamisvaatimusten kehittämistyö käynnistettiin keväällä 2020 turvallisuuspalveluiden ja Pelastusopiston yhteisenä kärkihankkeena. Projektiryhmä työskenteli tehokkaasti korona-ajan vaikutuksista huolimatta. Pohjana yhteisille OE-osaamisvaatimuksille hyödynnettiin HIKLU-alueella tehtyä hyvää työtä valvonnan ja turvallisuusviestinnän suorituskykyvaatimusten määrittelyssä.

Kentän asiantuntijaverkostoja ja sidosryhmiä osallistettiin vahvasti mukaan osaamisvaatimusten määrittelyyn, minkä lisäksi rinnalle alkaneen sisäministeriön pelastustoimen suorituskykyvaatimushankkeen kanssa tehtiin myös vahvaa yhteistyötä. Työn aikana konsultoitiin myös pelastustoiminnan osaamisen kehittämishankkeiden OKA1 ja OKA2 projektipäällikköä Matti Honkasta, jotta saatiin pohjaa ja näkymää, mitä näistä hankkeista olisi suoraan hyödynnettävissä OE-osaamisen puolelle. OE-osaamisvaatimukset saatiin määriteltyä ja kuvattua tämän päivän tarpeisiin keväällä 2021. Ne hyväksyttiin pohjaksi tulevalle jatkokehitystyölle turvallisuuspalveluiden kokouksessa 16.6.2021.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden yksi vuosien 2022–2023 kärkitavoitteista on jatkaa yhteistä kehittämistyötä kohti OE:n osaamisen hallinnan järjestelmää. Toimintasuunnitelman ja OE:n osaamisvaatimusten projektityöryhmän mukaan seuraavaksi on tarkoituksenmukaista kehittää nyt hyväksyttyjen osaamisvaatimusten pohjalta OE:n osaamisen kartoittamisen ja todentamisen menetelmät ja -työkalut sekä osaamiskartoitusten raportointityökalut osaamisen kehittämisen suunnittelun tueksi. Lisäksi tulee kehittää OE-osaamisen koulutus- ja kehittymispolkuvaihtoehtojen jäsentelyä ja OE-täydennyskoulutuksen kokonaisuuden ja tarjonnan suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa sekä suunnitella järjestelmien ylläpitovastuut.

Turvallisuuspalvelut päätti kokouksessaan 25.8.2021 työryhmien esitysten mukaisesti lähteä suunnittelemaan hanketta onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen hallinnan kehittämiseksi yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Päävastuu hankkeessa olisi Pelastusopistolla, mutta pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on työssä vahvasti mukana. Hankkeeseen otetaan mukaan pilottilaitoksia pelastuslaitosten sopivista vertailuryhmistä työstämään menetelmiä ja työkaluja, ja hankkeen loppupuolella ne pilotoidaan kaikkien pelastuslaitosten kanssa. Hankkeessa hyödynnetään pelastustoiminnan osaamisen kartoittamisen hankkeissa (OKA1, OKA2) jo tuotettuja osaamisen kartoittamisen malleja ja työkaluja niiltä osin, kuin ne soveltuvat onnettomuuksien ehkäisyyn.

Eteenpäin päästään yhteisellä tahtotilalla

Jatkohankkeen suunnittelutyö on nyt käynnistynyt ja etenee täydellä vauhdilla. Hankesuunnitelmaa ja rahoitushakemusta laaditaan Pelastusopiston ja turvallisuuspalveluiden nimeämän pienen työryhmän voimin. Hakemuksella tähdätään joulukuun 2021 Palosuojelurahaston rahoitushakuun. Jos hanke saa silloin rahoituksen, voisi jatkotyö käynnistyä jo loppukeväällä 2022, kun asia on vielä ”lämmin”.

Näin asiat etenevät, kun yhteinen tahtotila ja sopivia henkilöitä niitä edistämässä. Turvallisuuspalveluiden ja OnEhkä-työryhmän suuresti arvostamieni kollega-asiantuntijoiden kesken olemme useasti todenneet: ”Yhteispeli on voimaa!”