Pelastusopisto kutsui eri viranomaistahot yhteen suuronnettomuusharjoitus Krisuun tänä vuonna jo 20. kertaa. Harjoitus on osa Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa -opintojaksoa Pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) koulutusohjelmassa. Harjoitukseen osallistui 29 päällystöopiskelijaa, 20 alipäällystöopiskelijaa sekä noin 125 opettajaa ja yhteistyökumppania eri viranomaisorganisaatioista.

Krisussa harjoitellaan johtamista muun muassa tilanteissa, jossa on sattunut useita onnettomuuksia yhtäaikaisesti. Tämän vuoden harjoituksessa taustatilanteena oli tulva. Tulvaan liittyen osallistujat pääsivät ratkomaan esimerkiksi alusonnettomuuksia, ilmailuonnettomuuksia, rakennuspaloja, metsäpaloja, öljyntorjuntaan liittyviä tehtäviä sekä vaarallisten aineiden onnettomuuksia.

Krisuun oli yhdistetty tänä vuonna kansainvälisen pelastustoiminnan harjoitus. Päällystöopiskelijat pääsivät harjoittelemaan Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin mukaista avun pyytämistä ja lähettämistä sekä kansainvälisen avun vastaanottamista Suomeen.

Keräsimme harjoitukseen osallistuneilta yhteistyökumppaneiltamme ajatuksia Krisu-harjoitukseen osallistumisesta.

Poliisi mukana kaikkien aikojen suurimmalla osallistujamäärällä

Poliisi osallistui tänä vuonna harjoitukseen 14 poliisimiehen voimin. Kyseessä on poliisin osalta kaikkien aikojen suurin osallistujamäärä. Harjoitukseen osallistuneet Poliisiammattikorkeakoulun edustajat toimivat poliisin johtamisen kenttäkouluttajajärjestelmän pääkouluttajina ja poliisiyksiköiden edustajat alueellisina johtamisen kenttäkouluttajina.

Poliisiyksiköistä oli edustajia ympäri Suomea: Itä-Suomen, Helsingin, Lapin ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksista. Harjoituksen ohessa poliisille tarjoutui mahdollisuus valmistella Pelastusopiston tiloissa poliisin operatiivisten johtajien uutta tasokoetta. Lisäksi johtamisen kenttäkouluttajat pääsivät tutustumaan KEJO:n tuomiin mahdollisuuksiin ja käyttöön viranomaisyhteistyössä.

Poliisin tavoitteena oli tarjota muille harjoituksen osallistujille mahdollisimman realistinen kokemus poliisin operatiivisesta johtamisesta ja viranomaisyhteistyöstä. Poliisin painopisteenä olivat tiealueella tapahtunut ilmaliikenneonnettomuus ja tunnelissa tapahtunut tieliikenneonnettomuus. Harjoituksissa simuloitiin realistisesti kaikki poliisin operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmän tasot päivittäistoiminnassa ja tilanneorganisaatiossa.

Harjoituksessa nousi esiin samoja kehittämiskohteita kuin aiemmissa harjoituksissa ja käytännön työelämässä. Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi osoittautui jälleen viranomaisten välinen tiedonkulku ja viestintä. Käytännössä tämä tarkoittaa Virven oikeaoppista ja aktiivista käyttöä, sekä kenttäjärjestelmän (POKE/PEKE/VIKE/KEJO) kirjauksia ja muuta tiedonvaihtoa. Toisena kehittämiskohteena nousi esiin johtosuhteiden määräytyminen ja vaihtuminen.

Poliisin näkökulmasta harjoitus tarjosi erinomaisen mahdollisuuden harjoitella johtamista ja viranomaisyhteistyötä vaativissa tilanteissa. Harjoitus on valtakunnallisesti vailla vertaa ja sille on ehdottomasti tilausta jatkossakin. Poliisi on mielellään mukana harjoituksessa ja sen kehittämisessä.

Hätäkeskustoimintaa toivotaan jatkossa vahvemmin mukaan

ERICA-järjestelmä oli käytössä Krisu-harjoituksessa nyt toista kertaa. Toiminta on kehittynyt viime vuodesta hyvin paljon. Hätäkeskuslaitoksen rooli harjoituksessa on keskittynyt ERICA:n käytön tukemiseen sen eri osa-alueilla, kuten käyttötavan ja käyttöoikeuksien sekä tekniikan ympärillä.

Lisäksi olemme valistaneet ERICA:n käytön mahdollisuuksista sekä käyneet lukuisia keskusteluja eri toimijoiden kanssa ERICA:n hyödyntämisestä paikallisesti. Tarkasteltavana kokonaisuutena meillä on ollut myös ERICA:n ja KEJO:n välisen järjestelmäintegraation toiminnan tarkkailu ja KEJO:n käyttötapojen arviointi. Olemme saaneet harjoituksessa arvokkaita havaintoja sekä ERICA:n, että KEJO:n toiminnasta.

Mielestämme hätäkeskustoiminta kannattaa ottaa tulevissa harjoituksissa vahvemmin mukaan. Harjoittelussa tulisi hyödyntää olemassa olevaa vastesuunnittelua ja kyseisen toiminta-alueen resursseja. Resursseja olisi kohtuullisen pienellä työmäärällä täydennettävissä harjoitustoimintaa palvelevilla yksiköillä.

Alueelliset vastemallit ovat harjoituksen onnettomuustyyppien osalta riittävän oikeelliset toiminnan käynnistämiseen. Vasteen arviointi ja tapahtumien lisäresursointi kuuluu osaksi pelastustoiminnan johtamista. Hätäkeskuksen tuottamien kiireellisten tukitoimien mukaan ottaminen alkuvaiheessa ja tapahtuman siirto pelastustoimen seurantaan ovat asioita, joita olisi hyvä harjoitella.

Hätäkeskus kykenee tuottamaan kiireellisenä tukitoimena esimerkiksi lisähälytyksiä, valmiussiirtoja, asemavalmiuksia, mediatiedottamista, vaaratiedottamista sekä asiantuntijoiden kontaktoimista pelastustoimen puolesta. Hätäkeskustoiminnan järjestämisen osaksi KRISU:a on suunnittelun arvioinen ajatus.

Sosiaali- ja kriisipäivystys toi mukaan psykososiaalisen tuen osaamista

Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystys on osallistunut Krisu harjoitukseen neljä kertaa. Viimeisenä kahtena vuonna mukana ollut myös Pohjois-Savon sosiaali- ja kriisipäivystys. Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on ollut myös mahdollisuus päästä pitämään opiskelijoille luento psykososiaalisen tuen roolista suuronnettomuus, poikkeus- ja häiriötilanteissa.

Harjoituksen aikana harjoitellaan tärkeää viranomaisyhteistyötä. On tärkeää, että opiskelijoilla on harjoituksen jälkeen tieto mikä psykososiaalisen tuen rooli on ja missä tilanteissa heidät tulee hälyttää ja mitä yhteistyö sisältää.

Ensi vuonna harjoituksessa mukana hyvinvointialueiden tilanne- ja johtokeskustoiminta

Seuraava Krisu-harjoitus toteutetaan helmikuussa 2024. Silloin on tarkoitus mallintaa muun muassa hyvinvointialueiden tilanne- ja johtokeskustoimintaa tulevan valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti.

Kehitämme jo varsin hyvin toimivaa harjoitusta edelleen ensi vuodelle saatujen palautteiden perusteella. Lämmin kiitos kaikille vuoden 2023 Krisu-harjoitukseen osallistuneille. Toivottavasti nähdään taas ensi vuonna!

Lisätietoja Krisu-harjoituksesta

Matti Honkanen
Yliopettaja
029 545 3459, matti.honkanen@pelastusopisto.fi

Sisäministeri Krista Mikkonen vieraili tänään Pelastusopistolla. Vierailun alussa Mikkonen kiinnitti Vuoden Palomies -laatan tauluun yhdessä Vuoden Palomies 2022 -tunnustuksen saaneen Matti Honkasen kanssa. Sen jälkeen Mikkonen tutustui Pelastusopiston harjoitusalueeseen, jossa hän pääsi seuraamaan tulipalon kehittymistä ja sammuttamista sisäpalosimulaattorissa.

Vierailun aikana keskusteltiin pelastajakoulutuksesta ja erityisesti siitä, miten pelastajien osaamisvaatimukset moninaistuvat toimintaympäristöjen muuttuessa. Uusien teknologioiden lisäksi kaikki vanhoihin teknologioihin liittyvät opit täytyy pitää mukana opetussuunnitelmissa, koska uusia käytetään vanhojen rinnalla.

Vierailun loppupuolella Mikkonen kehui Pelastusopiston harjoitusaluetta laadukkaaksi ja hyväksi.

– Savusukellus oli hieno kokemus, olen iloinen, että pääsin sitä kokeilemaan. Kyllä siinä konkretisoitui se, miten paljon pelastajien pitää osata asioita tulen käyttäytymisestä ja sammuttamisesta niin, että tilanne pysyy hallinnassa.

Myös Pelastusopiston resurssitarpeista keskusteltiin. Pelastusopiston resursseissa ennakointi ja pitkäjänteisyys ovat erityisen tärkeitä, koska uuden kaluston toimitusajat ovat pitkiä. Esimerkiksi sammutusautoja ei voi ostaa valmiina kaupasta, vaan uudet autot toimitetaan tilaustöinä.

Lämmin kiitos vierailusta!

Lisätietoja

Mervi Parviainen
Rehtori
029 545 3470

Suomi lähetti viime viikolla Turkkiin yhden EUCPT (European Union Civil Protection Team) -asiantuntijan ja kaksi teknisen avun tukitiimin eli TAST:in asiantuntijaa. Asiantuntijat jatkavat maanjäristyksen uhrien auttamiseksi tehtävää työtä, jota Suomeen viime viikolla palanneet kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijat tekivät kahden viikon ajan. Pelastusopisto toimii asiantuntijoiden työnantajana.

Kolme aiemmin lähetettyä asiantuntijaa jatkaa työtään edelleen Turkissa. Heistä yksi EUCPT-asiantuntija työskentelee parhaillaan Syyriaan toimitettavan avun parissa Libanonissa ja kaksi TAST-asiantuntijaa jatkaa työskentelyä osana pohjoismaista TAST-yhteistyötä Turkissa.

EUCPT-asiantuntijoiden tehtävänä on kartoittaa tuhoja ja koordinoida mahdollista kansainvälistä pelastustoimintaa yhdessä paikallisviranomaisten kanssa keräämällä tietoa ja ylläpitämällä tilannekuvaa. TAST:it tukevat EU:n koordinaatiotiimin työskentelyä kenttäolosuhteissa perustamalla ja ylläpitämällä leiriä, jossa koordinaatiotiimin on mahdollista majoittua ja työskennellä.

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille sekä avun vastaanottamista Suomeen. Tällaisia tilanteita ovat luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit ja onnettomuudet, joissa maan omat pelastusresurssit eivät riitä. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi kansainvälistä pelastustoimintaa toteutetaan kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa.

Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.

Lisätietoja:

Jukka Räsänen
Valmiussuunnittelija, kansainvälinen pelastustoiminta
029 545 3689

Pekka Tiainen
Erityisasiantuntija (kansainvälinen pelastustoiminta), sisäministeriö
050 456 4477, pekka.tiainen@govsec.fi