Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Pelastusopistolla vietetään valmistujaisjuhlaa 20.12.2024

17.12.2024

Vietämme perjantaina 20.12.2024 valmistujaisjuhlaa, jossa todistuksensa saavat hätäkeskuspäivystäjäkurssi 43 sekä pelastajakurssit 125 ja 126.

Juhla alkaa klo 11 ja sitä voi seurata livestriimistä:

Katso livestriimausta

Juhlan tallenne on katsottavissa YouTubessa kaksi viikkoa juhlan jälkeen.

Lämpimästi tervetuloa niin juhlaan Pelastusopistolla osallistujille kuin etänä striimin kautta seuraajille!


Lisätietoja:

Mervi Parviainen
Rehtori
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
029 545 3470

Kategoria: Tapahtumat, Uutisia

Kevyemmät ja vahvemmat; Komposiittien käyttö ajoneuvoissa ja ilmailussa pelastajien näkökulmasta

16.12.2024

Komposiittien ydinajatus on yhdistää eri materiaaleja yhdeksi rakenteeksi, joka on vahvempi ja kestävämpi kuin sen osat erikseen. Tavallisesti komposiitti koostuu kahdesta pääkomponentista, lujitteesta ja matriisista. Lujite tuo nimensä mukaan tuotteeseen lisää lujuutta, kuten esimerkiksi lasi- tai hiilikuidut.  Matriisi puolestaan sitoo lujitteen yhteen ja suojaa sitä ympäristön vaikutuksilta, kuten hartsit tai erilaiset polymeerit.

Komposiittimateriaalit ovat mahdollistaneet mitä mielikuvituksellisemmat rakenteet niin ilmailussa kuin autoteollisuudessakin. Entistä kevyempien ja lujempien rakenteiden saapumista markkinoille tervehdittiin ilolla. Mutta jäikö uusien materiaalien kehittämisen innostuksessa huomioimatta, millaisia riskejä komposiitit voivat aiheuttaa onnettomuustilanteissa, joissa pelastushenkilöstö joutuu kohtaamaan tai sammuttamaan niitä?

Pelastajien ja muiden onnettomuustilanteissa työskentelevien henkilöiden oma turvallisuus on itseisarvo monissa onnettomuustilanteissa, kuten tieliikennepelastamisessa. Kuitenkin niin sanotut näkymättömät turvallisuusuhat jätetään helposti liian vähäiselle huomiolle. Vaikka komposiitit parantavat autojen ja ilma-alusten suorituskykyä keveyden ja kestävyyden ansiosta, niiden käsittely pelastustilanteissa vaatii erityistä osaamista ja varusteita.

Komposiitti- ja nanomateriaalit operatiivisessa toiminnassa, altistuminen ja sen vähentäminen -hankkeen lähtökohtana onkin parantaa pelastajien työturvallisuutta onnettomuustilanteissa, joissa esiintyy komposiitteja. Hankkeessa halutaan selvittää, mille pelastustoimen työtehtävillä altistutaan ja kuinka pelastustehtävät sekä suojautuminen tulisi tehdä, jotta altistuminen komposiittien epäpuhtauksille pysyisi mahdollisimman pienenä. Lisäksi on tärkeä selvittää, kuinka nämä kuitumaiset epäpuhtaudet puhdistuvat suojavarusteista.

Komposiittien erityispiirteet onnettomuustilanteissa

Onnettomuustilanteissa komposiitit käyttäytyvät hyvin eri tavoin kuin esimerkiksi metallit. Toisin kuin metalli, joka taipuu ja muovautuu, esimerkiksi hiilikuitu hajoaa helposti teräviksi säleiksi. Tämä tekee pelastustehtävistä haastavampia, sillä terävät säleet voivat vahingoittaa pelastushenkilöstöä tai pelastettavia. Hiilikuitu ei myöskään reagoi vääntämiseen tai painumiseen samalla tavalla kuin perinteiset metallit, joten onnettomuustilanteessa niiden käyttäytymistä on vaikeampi ennakoida. Tämä vaatii pelastajilta erityistietämystä siitä, kuinka komposiittirakenteet käyttäytyvät, kun niitä leikataan tai puretaan. Pelastajilla tulisi olla myös tieto siitä, mitkä leikkausvälineet sopivat erityisesti komposiiteille.

Epäpuhtauksille altistuminen on ehkä yksi hankalimmista komposiittien aiheuttamista riskeistä pelastustilanteissa. Komposiittimateriaalit voivat palaa erittäin korkeissa lämpötiloissa ja vapauttaa palamistuotteita, kuten syanidia, hiilimonoksidia ja muita myrkyllisiä kaasuja. Tämä on erityisen ongelmallista ilmailualan pelastustilanteissa, joissa korkeita lämpötiloja esiintyy tavallista enemmän. Hengityksensuojaimet ovat siis välttämättömiä, jotta pelastajat eivät altistu vaarallisille yhdisteille.

Lisäksi monissa sähköajoneuvoissa käytetään komposiitteja keveytensä vuoksi, ja sähköajoneuvojen akkupalo voi syttyessään reagoida komposiittirakenteiden kanssa arvaamattomasti. Tämä luo uusia vaaratekijöitä. Komposiittimateriaalien leikkaaminen ja murtuminen vapauttaa lisäksi epäpuhtauksia ilmaan. Leikkaustilanteissa vapautuu helposti pieniä kuituja ja pölyä, jotka voivat aiheuttaa vähintäänkin hengitystieongelmia tai ihoärsytystä. Pelastustehtävälle osallistuvien onkin äärimmäisen tärkeää käyttää oikeanlaisia suojavarusteita, kuten riittävää hengityksensuojausta ja palopukua välttääkseen altistumista komposiittipölylle.

Sammutusasuinen henkilö leikkaa mopoauton runkoa hallitilassa.
Kuva 1. Sahatessa vapautuu runsaasti pieniä kuituja ja pölyä, jotka aiheuttavat vähintäänkin hengitystieongelmia tai ihoärsytystä. Testihenkilö sahaamassa lasikuituisen mopoauton runkoa.

Tutkimustuloksista käytäntöön?

Hankkeen ensimmäisten testien alustavat tulokset ovat antaneet jo viitteitä siitä, mitä tutkimushanketta hakiessa epäilimmekin; tälle tutkimukselle on ollut tarvetta. Puukkosahan upotessa komposiittiin, suojavarusteissa työtä tehnyt henkilö peittyi nopeasti komposiittipölyyn. Alustavat tulokset osoittivat, että edes puhallinavusteinen hengityksensuojain ei välttämättä riitä komposiittipölyä vastaan, vaan suojaimen tukkeutumisriski on ilmeinen. Alustavat tulokset antoivat huolestuttavia tuloksia myös siitä, että kuituja löytyy runsaasti palopuvun pinnasta.

Sammutusasuinen henkilö leikkaa hiilikuitukappaletta puukkosahalla.
Kuva 2. Moottoroitu hengityksensuojain ei aina riitä suojaamaan kuitupölyltä. Paineilmahengityslaitteet ovat tarpeen hiilikuitukappaleen puukkosahauksessa.

Vaikka komposiittien työstöstä muodostuu pölyä ja joskus myös arvaamattoman teräviä murtumapintoja, BMW iX:n hiilikuituvahvisteista pilaria leikatessa saimme hieman esimakua myös siitä, millaisia muita yllätyksiä komposiittirakenteet voivat pitää sisällään. Varmoin ottein valittu puukkosaha ei toiminut pilariin laisinkaan, vaan asianmukainen leikkausterä lähestulkoon suli ensimmäisten senttimetrien aikana. Pilari päätettiin leikata pelastajaopiskelijoiden avustuksella hydraulisin leikkurein. Leikkurit toki purivat hiilikuituvahvisteiseen teräkseen, mutta leikkausääni varoitti materiaalien jännitteistä. Tämä korosti entisestään sitä, että pelastustilanteessa oikeanlainen tekniikka ja taktiikka on suunniteltava tarkasti.

Tutkimusten aikana on noussut esiin huoli myös siitä, ettei eri automerkkien sisältämät hiilikuiturakenteet ole tiedossa, ja että niiden selvittäminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Tiedosta olisi erittäin suurta apua tilannepaikanjohtajalle.

Hankkeen loppuessa ja kaikkien tutkimusanalyysien valmistuttua meillä on varmasti antaa suositukset suojavarusteista ja työstömenetelmistä. Meidän tulee myös tutkimustulosten avulla vaikuttaa pelastajien asenteisiin, jotta hankkeella saadaan oikeasti parannettua heidän työturvallisuuttaan.

Riikka Salmi
Tutkija
COMPO-hanke

Lue lisää hankkeesta

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

Palveluiden vaikuttavuuden mittaamisen nykytila pelastustoimessa – nostoja hankkeemme kyselystä

26.11.2024

Vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi ovat tärkeässä osassa organisaatioiden ja niiden toiminnan kehittämisessä. Ajatuksena on, että mittaamalla ja arvioimalla tekemistään organisaatio kykenee parantamaan toimintaansa keräämänsä datan perusteella. Lisäksi arviointitieto auttaa organisaatioita oikeuttamaan olemassaolonsa ja vahvistamaan toimintaedellytyksiään muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tämä pätee pelastustoimeenkin, ja varmasti meillä kaikilla onkin kokemusta tekemisemme ja tuotostemme kirjaamisesta eri järjestelmiin. Pelastusopiston ja sisäministeriön yhteisessä Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita –esiselvityshankkeessa tarkastelemme asiaa valtakunnallisesti selvittämällä vaikuttavuuden mittaamisen nykytilaa pelastuslaitoksilla. Vaikuttavuudella tarkoitamme hankkeessa yhteiskunnallista hyötyä.

Syksyllä 2024 lähetimme Manner-Suomen 21 pelastuslaitokselle kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin nykyisiä käytäntöjä ja organisointia. Saimme vastaukset 19 laitokselta. Nostan seuraavassa esiin joitain huomionarvoisia esimerkkejä kyselyn vastauksista.

Arviointi kohdistuu sekä panoksiin, tuotoksiin, vaikutuksiin että vaikuttavuuteen eri tavoin eri alueilla

Vaikuttavuuden todentaminen edellyttää mittaamisen ja arvioinnin kautta saatua käsitystä omista palveluista ja tuotoksista. Lisäksi tarvitaan kokonaiskäsitystä siitä, miten palvelut saavat aikaiseksi toivottua muutosta sekä pitkän aikavälin yhteiskunnallista hyötyä. Kyse on tavallaan kaksivaiheisesta prosessista, jossa seurataan omien tuotosten lisäksi sitä, millaisia vaikutuksia toiminta saa aikaan kohteessaan, kuten asiakasryhmissä, paikallisyhteisössä tai onnettomuusmäärässä.

Kyselyvastauksista käy ilmi, että kaikki pelastuslaitokset arvioivat tuotoksiaan, kuten toimenpiteitä, suoritteita ja palvelukykyä. Kaksi kolmasosaa vastanneista kertoo tarkastelevansa myös panoksia, eli käytettyä henkilöresurssia ja rahamäärää. Noin puolet vastanneista ilmoitti tarkastelevansa arvioinnissa aikaansaamiaan vaikutuksia, kun taas yhteiskunnallista toimintansa vaikuttavuutta kertoi arvioivansa yksi viidesosa vastanneista pelastuslaitoksista.      

Vaikuttavuuden seurannassa olennaisessa osassa ovat asetetut vaikuttavuustavoitteet, eli se, mihin toimenpiteillä pyritään. Huomionarvoista on, että noin kolmasosa kyselyyn vastanneista pelastuslaitoksista ilmoitti, että organisaatiossa ei ole määritelty vaikuttavuustavoitteita. Vastaavasti kaksi kolmasosaa vastanneista kertoi määritelleensä tavoitteet erikseen eri palveluiden näkökulmasta ja/tai kokonaisuutena koko toiminnasta.

Vaikuttavuustietoja hyödynnetään toiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessä

Kysyttäessä, miten vaikuttavuustietoja hyödynnetään, vastaukset painottuivat palveluiden kehittämiseen.  Puolet vastanneista kertoi hyödyntävänsä tietoja onnettomuuksien ehkäisyn palveluiden kehittämisessä, kaksi kolmasosaa pelastustoiminnan kehittämisessä ja yksi kolmasosa varautumisen ja väestönsuojelun kehittämisessä.

Toiseksi eniten tietoja kerrottiin hyödynnettävän resurssien kohdentamisessa: neljäsosa vastanneista kertoi hyödyntävänsä tietoja onnettomuuksien ehkäisytyössä ja pelastustoiminnassa, kun taas väestönsuojelun ja varautumisen kohdalla näin kertoi tekevänsä yhdeksäsosa vastaajista. Hiukan alle neljäsosa vastanneista ilmoitti, että ei osaa sanoa tai ei tiedä tietoja hyödynnettävän tällä hetkellä organisaatiossa millään tavalla.

Vaikuttaa siltä, että moni tunnistaa organisaatiossaan useita kehittämisen paikkoja vaikuttavuustiedon hyödyntämisessä. Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että monella pelastuslaitoksella kehitystyö vaikuttavuusperustaisen tekemisen tehostamiseksi on jo käynnissä.

Kehittämiskohteita tunnistetaan niin omassa organisaatiossa kuin alalla valtakunnallisesti

Valtaosa vastaajista näkee tärkeimpänä oman organisaation vaikuttavuustyön kehittämiskohteena mittareiden ja arviointitapojen kehittämisen. Vastauksissa toistuvia mainintoja ovat esimerkiksi ”luotettavat mittarit”, ”oikeat työkalut” ja ”mittariston parantaminen”. Myös valtakunnallisena kehittämiskohteena nostetaan usein esiin toive pelastustoimen yhteisistä vaikuttavuuden mittareista ja arviointikriteereistä.

Myös resurssien riittävyyden varmistaminen nähdään tärkeäksi kehittämiskohteeksi niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Valtakunnalliselle tasolle toivottiin myös yhteistä, toimivaa tietojärjestelmää, joka mahdollistaisi tietojen systemaattisen seurannan, raportoinnin ja alueellisen vertailun luotettavasti.

Johtopäätöksenä kyselystä voi todeta, että etenkin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentaminen koetaan pelastustoimessa haastavaksi. Pelkät omaa toimintaa kuvaavat mittarit, kuten suoritteiden laskeminen tai talouslukuihin keskittyminen, ei yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tarkastelussa riitä. Arvioinnin tueksi tarvittaisiin lisäksi luotettavia, sekä laadullisia että määrällisiä, toteumaa ja niiden yhteyttä ympäröivään maailmaan pidemmällä aikavälillä tarkastelevia mittareita. Lisäksi hankkeen keskusteluissa on käynyt ilmi, että pelastusalalla koetaan tarvetta siirtyä taaksepäin katsovasta, määrällisestä toteuman arvioinnista kohti ilmiölähtöistä, asiakastarpeisiin tehokkaammin vastaavaa ennakoivaa arviointia.

Dan Sundblom
Tutkija
Pelastustoimen vaikuttavuus -hanke

Pelastusopisto ja sisäministeriö toteuttavat Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -esiselvityshankkeen 1.5.2024–28.2.2025. Hankkeessa kartoitetaan pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaamisen nykytila ja tehdään suunnitelma sen kehittämiseksi. Nykytilaa kartoitetaan pelastuslaitoksille suunnatulla kyselyllä sekä avoimissa työpajoissa ja verkkopohjaisessa Delfoi-paneelissa. Yhteistä ymmärrystä vaikuttavuudesta ja sen mittaamisen merkityksestä vahvistetaan sekä näkemyksiä mittaamisen kehittämistarpeista kerätään hankkeen kohtaamisissa. Hanke kutsuukin kaikki teemasta kiinnostuneet mukaan keskustelemaan ja kehittämään pelastusalan palveluiden vaikuttavuuden mittaamista. Hankkeen päättävä avoin verkkopaneeli järjestetään 18.11.–20.12.2024, lisätietoja ja osallistumisohjeet löytyvät hankkeen verkkosivulta.

Lue lisää hankkeen verkkosivulta

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

Pelastusopisto mukana Studia 2024 -messuilla

22.11.2024

Pelastusopisto osallistuu Studia 2024 -messuille Helsingissä 26.–27. marraskuuta. Studia on Suomen suurin nuorille suunnattu vuosittainen opiskelu- ja uratapahtuma.

Pelastusopiston löydät viranomaisalueen osastolta 5p49. Osastollamme voit tutustua Pelastusopiston tarjoamiin tutkintokoulutuksiin, osallistua mielenkiintoisiin aktiviteetteihin ja kokeilla virtuaalisammutusta. Lisäksi esillä on sammutusauto ja ambulanssi.

Pelastajakoulutuksen aloitusmäärä kasvaa

Pelastusopiston pelastajakoulutuksessa toteutetaan pelastajalisäystä, jonka myötä pelastajaopiskelijoiden vuosittainen aloitusmäärä nousee 240 opiskelijaan vuoden 2025 aikana. Seuraava pelastajatutkinnon haku järjestetään 13.1.–14.2.2025.

Inspiroivia tarinoita lavalla

Tule kuulemaan Pelastusopistossa opiskelleiden kokemuksia Inspis-lavalle molempina messupäivinä:

Tiistai 26.11. klo 11.00–11.30
Hätäkeskuspäivystäjän uratarina
Katri Saarva, ylipäivystäjä, Hätäkeskuslaitos

Keskiviikko 27.11. klo 13.30–14.00
Pelastajaopiskelijan uratarina
Tuomas Nuutinen, opiskelija, Pelastusopisto

Tervetuloa vierailemaan osastollamme!

Tapahtuman tiedot:
Ajankohta: 26.–27.11.2024 klo 9.00–17.00
Paikka: Helsingin Messukeskus

Lisätietoja:
Santtu Tuomisto
Markkinointi- ja viestintäsuunnittelija
Puh. 029 545 3476

Pekka Lindholm
Pelastajalisäyksen projektipäällikkö
Puh. 029 545 3419

Sähköpostit muotoa:
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Uutisia

Palontutkinnassa syntyvän tiedon hyödyntämisessä kehitettävää

18.11.2024

Palontutkinnan tietovarantohankkeen toinen osaraportti on valmistunut. Raportissa kuvataan palontutkinnassa syntyvän tiedon hyödyntämistä ja hyödynnettävyyttä laajan, 19 pelastuslaitosta käsittelevän haastattelukokonaisuuden perusteella. Raportti antaa äänen erityisesti palontutkintaan osallistuville sekä palontutkinnasta syntyvän tiedon käyttäjille.

Raportin tekivät yliopistonlehtori Ville Kivivirta sekä projektitutkija Anna Vahteristo Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimustulosten mukaan palontutkinnassa syntyy paljon erilaista tietoa, mutta sitä ei vielä hyödynnetä systemaattisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointialueiden käynnistymisvaiheen ja käytettävissä olevien resurssien lisäksi raportissa nostetaan esiin erilaiset tarpeet palontutkinnassa syntyvän ja käsiteltävän tiedon suhteen.

– Palontutkintaa tehdään ja sen tuloksia hyödynnetään erilaisissa verkostoissa, joten yhteistyö tiedonhallinnassa korostuu, kertoo osaraporttia tehnyt Ville Kivivirta.

Tahtotila tiedon parempaan hyödyntämiseen kuitenkin tunnistetaan pelastuslaitoksilla.

– Oli mielenkiintoista tarkastella tiedonhallinnan mahdollisuuksia palontutkinnan toimintakentässä. Huomion kiinnittäminen sääntelyn kehittämiseen ei riitä, vaan tarvitaan myös yhteistä tahtotilaa tiedon hyödyntämisen kehittämiseen, tiivistää Anna Vahteristo.

Hanke toteutetaan Pelastusopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä, ja hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto.

Tutustu osaraportin tuloksiin:

Koko osaraportti
Tiivistelmä hankkeen kahden osaraportin tuloksista

Lisätiedot raportista:

Ville Kivivirta
yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
etunimi.sukunimi@uef.fi

Anna Vahteristo
projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
etunimi.sukunimi@uef.fi


Lisätiedot hankkeesta:

Päivi Mäkelä
projektipäällikkö, Pelastusopisto
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Palontutkinnan tietovarantohanke

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • …
  • 30
  • Nästa sida »
  • Suomeksi (FI)
  • In English (EN)
Kontaktinformation  •  Sök

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter

Räddningsinstitutet

Räddningsinstitutet ordnar grundläggande yrkesutbildning och fortbildning för räddningsväsendet och nödcentralerna samt beredskapsutbildning. Vid sidan om utbildningsuppdraget svarar Räddningsinstitutet för samordningen av forskningsverksamheten inom hela räddningsväsendet i Finland och upprätthåller räddningsväsendets centralbibliotek. Räddningsinstitutet ansvarar för utbildning och rekrytering av sakkunniga samt skickar dem till operationer i utlandet.

Utbildning

Nödcentaloperatörsexamen »

Räddningsmannaexamen »

Underbefälsexamen »

Befälsexamen för räddningsbranschen (YH) »

Fortbildning »

Beredskapsutbildning »

Snabblänkar

Kontaktinformation »

Forskning och utveckling »

Bibliotek »

Materialbank »

Lediga jobb »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close