Huoneistopalon sattuessa asukkaat voivat altistua terveydelle haitallisille kemiallisille yhdisteille. Pelastusopiston hankkeessa kerätään tietoa altistumisesta, sen aiheuttamista oireista sekä toiminnasta palotilanteissa. Hankkeessa laaditaan toimintaohje, joka auttaa vähentämään asukkaan altistumista, kunnon heikkenemistä ja huomioi myös asukkaan henkilökohtaiset ominaisuudet.

Altistumistietoa kerätään välittömästi huoneistopalotilanteiden jälkeen 

Huoneistopaloissa muodostuu haitallisia kemiallisia yhdisteitä, jotka voivat altistaa asukkaita muun muassa hengitysteiden ja ihon kautta. Altistumisesta on tarpeellista saada lisätietoa, jotta altistumista ja sen haittavaikutuksia voitaisiin vähentää.

− Hankkeessa on meneillään tiedonkeruu, jossa pelastuslaitosten ja ensihoidon henkilöstön avulla kerätään tietoa palotilanteissa altistuneilta asukkailta, kertoo tutkija Marjaleena Aatamila.

Henkilöstö tunnistaa tutkimukseen soveltuvat palotilanteet ja tiedustelee niissä altistuneilta asukkailta kiinnostusta osallistua tutkimukseen. Tutkimushenkilöiltä otetaan veri- ja virtsanäytteet ja heitä pyydetään vastaamaan kysymyksiin terveydentilastaan ja oireistaan.

Tavoitteena vähentää huoneistopalojen haitallisia terveysvaikutuksia

Tutkimushenkilöiden altistumis- ja oiretiedot yhdistetään palotilanteista kerättyihin tietoihin. Lisäksi kyselyillä selvitetään eri tahojen toimintatapoja huoneistopaloissa. Saatuja tietoja hyödynnetään ohjeistuksen laatimisessa, jotta asukkaiden altistumista ja terveydentilan heikkenemistä voidaan vähentää. Ohjeessa huomioidaan myös yksilölliset tekijät, kuten riskiryhmät ja erityistä tukea tarvitsevat väestöryhmät.

Pelastusopisto toteuttaa Huoneistopalot, asukkaiden altistuminen ja pelastuslaitosten toimintaohjeet -hankkeen yhteistyössä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosten sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kanssa. Hanke kestää huhtikuuhun 2026 saakka, ja sen rahoittaa Palosuojelurahasto.

Hankkeesta viestitään verkkosivulla sekä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Huoneistopalot.

Lisätietoja:

Marjaleena Aatamila
tutkija, Pelastusopisto
029 5453 528

Juha Laitinen
erikoistutkija, Pelastusopisto
029 5453 443

Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Pelastusopisto on sisäministeriön toimeksiannosta toteuttanut Ukrainan opit -hankkeen, joka on kartoittanut Ukrainan väestönsuojelutoimintaa Venäjän laittoman hyökkäyssodan aikana. Hanke myös tuotti joukon suosituksia väestönsuojelun kehittämiseksi. Hankkeen projektipäällikkönä toimi YTT Marko Juutinen ja tutkijoina YTM Mikko Räkköläinen ja VTM Dan Sundblom. Sen loppuraportti julkaistaan 24. maaliskuuta.

– Ukrainasta otetaan toki jo oppia viranomaistoiminnan kehittämisessä. Ukrainan opit -hankkeen tarkoitus oli tuottaa herätteitä myös kokonaan uusien aiheiden tutkimukseen, kertoo Räkköläinen. Hän korostaa, ettei hankkeessa ole tehty laajaa Suomen väestönsuojelun nykytilanteen kartoitusta, eikä sen tuottamia suosituksia tulisi siksi nähdä kannanottona Suomen väestönsuojelun nykytilaan.

Väestönsuojelun on varauduttava moninaisiin ja muuttuviin haasteisiin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei vastannut sellaista ydinasein käytävää suurvaltasotaa, jota väestönsuojelun suunnittelussa on totuttu käyttämään lähtökohtana. Sodan aikanakin tilanne on vaihtunut vuoden 2022 liikkuvasta sodankäynnistä nykyiseen kulutussotaan, jonka kohteena on Ukrainan kriittinen infrastruktuuri. Sotilaallisen tilanteen muuttuessa myös väestönsuojelun kohtaamat haasteet muuttuvat. Myös Suomessa väestönsuojelun suunnittelussa tulisi varautua laajaan kirjoon erityyppisiä kriisejä, sekä tilanteen muuttumiseen pitkäaikaisen kriisin aikana.

Eräs merkittävin hankkeen tuottama havaintokokonaisuus liittyy väestönsuojiin. Ukrainassa on siirrytty ”uuteen normaaliin”, jossa arkeen kuuluvat säännöllisesti eri mittaiset suojissa vietetyt jaksot.

– Tämänkaltainen jatkuva käyttö vaatii suojilta parempaa käytettävyyttä ja varavoiman sekä internetyhteyden kaltaisia perusmukavuuksia, jotta asukkaat jaksavat hakeutua niihin yhä uudelleen, sanoo Räkköläinen.

Ukraina on kehittänyt joukon digitaalisia väestönsuojelun työkaluja, joista myös Suomessa olisi syytä ottaa oppia. Keskeisin näistä on Air Alert -kännykkäsovellus, joka varoittaa asukkaita alueellisesti ilmaiskuista sekä muista sotilaallisista vaaroista. Lähimmän väestönsuojan löytämiseen ja vaikkapa vapaaehtoiseksi auttajaksi rekisteröitymiseen on myös olemassa omat sovelluksensa. Ukrainan opit -hanke suosittelee, että Suomessa vastaavia toiminallisuuksia luotaisiin ennakoivasti.

Häiriönsietokyky ylläpitää yhteiskunnan perustoimintoja kriisin aikana

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut häiriönsietokyvyn merkityksen yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämisessä. Laajojen, kriittistä infrastruktuuria vastaan tehtävien ilmahyökkäysten täydellinen torjuminen on nykyisellä teknologialla mahdotonta. Sähkön ja lämmön jakelun on pystyttävä kestämään vaurioita ja niiden nopeaan korjaamiseen on oltava riittävät resurssit.

Myös pelastustoimen on täytynyt kehittää häiriönsietokykyään, sillä Venäjä on toistuvasti iskenyt uudelleen pelastajien saavuttua paikalle. Ukrainan pelastustoimi onkin ottanut käyttöön materiaalisia ja taktisia ratkaisuja, joilla pelastajia pyritään suojaamaan vihollisen hyökkäyksiltä. Samankaltaisten toimintamallien kouluttaminen myös Suomessa olisi kustannustehokas varautumisen keino.

Ukrainan tilanne on osoittanut, että modernissa sodassa resurssien kulutus on niin suurta, ettei sitä voida käydä ilman ulkomaista apua.

– Tässä suhteessa Ukraina on luonut erinomaisen kyvyn hallinnoida ja jaella ulkomailta saapuvaa apua väestönsuojelun ja pelastustoimen käyttöön. Myös tästä järjestelmästä olisi syytä ottaa kotimaan poikkeusolovarautumisessa oppia, toteaa Räkköläinen.

Ukrainan opit -hankkeen tutkimusraportti on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta on saatavilla hankkeen verkkosivuilla.

Ruotsinkielinen tutkimusraportti julkaistaan huhtikuun aikana.

Lisätietoja:

Mikko Räkköläinen
tutkija
029 545 3479
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Marko Juutinen
projektipäällikkö, erikoistutkija
029 545 3423
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mikko Hiltunen
pelastusylitarkastaja, sisäministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi

NouHätä!-kampanja on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) koordinoima yläkoulun kahdeksasluokkalaisille suunnattu valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Se järjestetään vuosittain ja se tavoittaa noin 45 000 nuorta valtakunnallisesti. Palosuojelurahaston rahoittamassa NouHätä? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus -hankkeessa tarkasteltiin kampanjan vaikuttavuutta ja keinoja sen vahvistamiseksi. Hankkeen tulokset on koottu hankkeen loppuraporttiin. Raportti on koonti hankkeen aikana tehdystä työstä, jossa tekijöinä ovat olleet Dan Sunblom, Saana Rikkilä, Tiina Ahonen ja Brita Somerkoski.

NouHätä!-kampanjan avulla ylläpidetään koulujen ja yhteisöjen turvallisuuskulttuuria. Kampanja on myös tärkeä alusta pelastustoimelle esittäytyä nuorille, ja se toimii rajapintana yläkoulujen ja pelastustoimen välillä.

– Loppuraportissa on tunnistettu kampanjan toteutuksessa sekä hyviä että huonoja käytäntöjä sekä tapoja kehittää kampanjaa, kertoo erikoistutkija Marko Juutinen.

Loppuraportin suositukset jakautuvat neljään ryhmään. Ne liittyvät kampanjan prosessuaaliseen kehittämiseen, kampanjaan osallistuvien tahojen keskinäisen yhteistyön vahvistamiseen sekä koulujen rooliin hankkeessa. Raportti nostaa esille, että turvallisuuspääoma on paitsi ymmärrystä turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä, myös taitoa toimia. Kädentaitoja opitaan harjoittelemalla. Raportissa esitetään harkittavaksi virtuaalisia oppimistyökaluja tekemisen harjoitteluun.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin:

Hankkeen rahoitti Palosuojelurahasto.

Lisätietoja

Mimmi Tolvanen
Tutkimusjohtaja
029 545 3409

Marko Juutinen
Erikoistutkija
029 545 3423

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi