Pelastusopisto on historian saatossa järjestänyt yhteisharjoituksia moniviranomaistoiminnan näkökulmasta aiemminkin, mutta harvakseltaan. Yhteistyöstä opetus- ja harjoitusresurssien puitteissa on ollut keskustelua erinäisissä tilaisuuksissa vuosien ajan, mutta nyt olemme siirtyneet puheista toimintaan, josta tämä perjantaina 14.2. järjestetty harjoitus oli hyvä ensiaskel. Perjantain harjoituksessa simuloitiin liikenneonnettomuutta, jossa oli osallisena useita potilaita.
Harjoitus tukee pelastajatutkinnon ensihoidon kokonaisuutta
Pelastajatutkintoon sisältyy ensihoidon opintokokonaisuus, joka antaa kelpoisuuden toimia ensihoitoyksikön toisena ensihoitajana terveydenhuollon tutkinnon suorittaneen henkilön työparina.
– Tässä harjoituksessa pelastajaopiskelijalle avautui hyvä mahdollisuus päästä oppimaan toimimista mahdollisimman realistisella kokoonpanolla liikenneonnettomuustilanteissa, toteaa Pelastusopiston koulutuspäällikkö Kimmo Laurila.
Pelastusopiston harjoitusalueella erinomaiset puitteet harjoituksen järjestämiselle
Harjoitukseen osallistuivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoitopalvelut, useat Kuopion yliopistollisen sairaalan yksiköt, Pelastusopisto ja hyvinvointialueiden kanssa lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava FinnHEMS Kuopion lääkäriyksikkö. Tällaisella kokoonpanolla emme olleet aiemmin toteuttaneet harjoituksia, ja nyt saaduista kokemuksista pääsemme jalostamaan harjoitusyhteistyötä eteenpäin.
Harjoitus oli kaksiosainen ketjusimulaatio, jossa toimittiin kenttäolosuhteissa ja sairaalan sisällä. Pelastusopiston harjoitusalue tarjosi harjoitteluun loistavat puitteet, joita saimme hyödyntää laajasti. Saimme muun muassa lavastettua liikenneonnettomuuden harjoitusalueen liikennevirtaan. Tällöin harjoitus ei häirinnyt kansalaisten normaalia liikennöintiä yleisillä teillä, missä yleensä vastaavan kokoluokan harjoituksia pidetään. Harjoituksen tavoitteena oli testata ja kehittää viranomaisten välistä tiedonkulkua, yhteistyökykyä ja toiminnan sujuvuutta onnettomuuden alkuvaiheessa sekä opettaa niitä opiskelijoille työelämää varten.
Toinen osuus pidettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksen tiloissa. Harjoituksessa olivat mukana päivystys eri ammattiryhmineen, leikkaussali, tehohoidon osasto sekä kaikki tarvittavat tukitoimet, kuten laboratorio ja kuvantaminen. Normaali päivystyksen päivittäistoiminta ei häiriintynyt harjoituksen aikana, vaikka harjoitukseen osallistuneet toimijat näkyivätkin hoitotiloissa. Näin saimme testattua skenaariota oikeassa ympäristössä, joka hyödyttää toimijoita oikean tilanteen sattuessa.
– Iltapäivän osuuden tavoitteena oli simuloida sairaalan toimintaa monipotilasonnettomuustilanteessa, testata resursseja ja varautumista sekä kehittää moniammatillista yhteistyötä sekä kommunikaation sujuvuutta, kertoo Marja Suuronen, KYS kliinisen koulutuskeskuksen koulutussuunnittelija.
Yhteisharjoituksen suunnittelu käynnistyi syksyllä
Harjoituksen suunnittelu aloitettiin jo viime syksynä. Tällainen laajamittainen harjoitus, johon osallistuu useita organisaatioita ja yksiköitä, on suuri ponnistus kaikille toimijoille. Suunnitteluvaiheessa kävimme läpi karkeat suunnitelmat, laadimme käsikirjoituksen ja teimme käytännön järjestelyjä, mikä on edellyttänyt useita palavereita ja selvitystyötä. Suunnittelun merkitys harjoituksen onnistumiselle korostuu, kun liikkuvia osia on näin paljon.
Harjoitus luokiteltiin korkeariskiseksi, mikä korostaa osallistujien ennakkotiedon merkitystä. Koska osallistujat eivät tunteneet toistensa toimintatapoja ennalta ja mukana oli myös potilaita, joiden vointi voi muuttua nopeasti, monia asioita tuli huomioida etukäteen. Vaikka toimintamallien tulisi olla yhtenäisiä, jokainen tehtävä ja osallistuja tuo mukanaan omat erityispiirteensä.
Harjoituksen suunnittelu tavoitteet edellä
Moniviranomaistoimintana toteutettava harjoitus vaatii laajaa osaamista eri alueilla, jotta siitä voi suoriutua onnistuneesti. Pelastajakoulutuksessa on jo useiden vuosien ajan painotettu tavoiteperusteisuutta, jolloin harjoituksen suunnittelu, toteutus ja arviointi perustuvat ennalta määriteltyihin oppimistavoitteisiin.
– Suunnitelmat tehtiin nimenomaan harjoituksen tavoitteet edellä, joten tarkoituksena ei ollut testata esimerkiksi yksittäisen teknisen toimenpiteen suorittamista. Tämän vuoksi osallistujille jaettiin ennakkotiedot tehtävästä hyvissä ajoin, jotta tavoitteiden saavuttaminen olisi helpompaa, kertoo Pelastusopiston opettaja ja harjoituksen johtaja Jonna Holopainen.
Moniviranomaisharjoituksissa on usein kehittämistarpeita viestiliikenteen sujuvuudessa. Tavoiteperusteisuuden mukaisesti laadimme yhdessä hyvinvointialueen kanssa selkeät kertausmateriaalit kutsutunnuksiin, organisoitumiseen ja muuhun viestiliikenteeseen. Lisäksi järjestimme osallistujille ohjeistuksen ennen harjoitusta. Näin pyrimme varmistamaan, ettei viestiliikenteen toimivuus jää kiinni siitä, että eri toimijoilla on aiemmin ollut erilaiset toimintatavat kentällä.
Viestiliikenne ei jää vain sairaalan ulkopuoliseen maailmaan, vaan nykyään myös sairaalan sisällä käytetään samoja välineitä ja keinoja. Siksi onkin tärkeää muistaa sujuva, ennakoiva ja selkeä viestiminen myös kentän ja sairaalan välillä.
Oppimistulosten ja palautteen läpikäynnillä kehitetään omaa työtä
Harjoitus oli erityinen kaikille osapuolille, sillä näin laajamittaista tapahtumaa ei ole aiemmin järjestetty tällä alueella. Opiskelijat saivat tiedon harjoituksen sisällöstä vähän ennen harjoitusta, joten heidän odotuksistaan ei vielä ollut tarkkaa käsitystä. Heidän oppimistavoitteensa keskittyivät kuitenkin erityisesti viranomaisyhteistyöhön, joka sisälsi useita eri osa-alueita.
Opiskelijoita toimi harjoituksessa myös potilaan roolissa ja heille avautui parhaat näkymät seurata koko tiimin työskentelyä. He näkivät potilaan koko hoitoketjun ja siten saivat ainutlaatuista näkemystä potilaan roolista ja sen herättämistä tuntemuksista. Tämä auttaa huomioimaan koko toiminnan perusteen, eli potilaan auttamisen, tulevaisuudessa työelämässä. Samalla toimijat saivat objektiivista palautetta potilasnäkökulmasta, jonka avulla voidaan parantaa potilaan hoitokokemusta.
Harjoituksen oppimistuloksia seurattiin monella tasolla. Jokaisella potilaalla oli oma simulaatio-ohjaaja, joka seurasi tilannetta ja piti oppimiskeskustelun tilanteen päätyttyä. Lisäksi opettajat antoivat palautetta omista vastuualueistaan, kuten pelastustoimesta. Lopuksi järjestettiin harjoitusalueella osallistuneille yhteinen lyhyt yhteenveto, jossa arvioitiin tavoitteisiin pääsemistä ja nostettiin esiin keskeisiä oppeja. Näin varmistimme, että harjoituksesta saadut kokemukset hyödynnetään jatkossa omassa työssä ja siinä kehittymisessä. Sairaalan sisällä toimittiin samoin. Kaikille osallistujille jaettiin palautelomake, jonka tuloksia tarkastellaan jälkikäteen. Monesti anonymiteetin myötä rohkaistutaan antamaan rakentavaa palautetta, jonka myötä voimme kehittää toimintaa tulevissa harjoituksissa.
– Harjoitus oli monipuolinen ja sisälsi monta potilasta verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet. Mukana oli myös paljon enemmän toimijoita, sekä pelastustoimelta että ensihoidolta. Harjoituksessa oli monipuolisia potilastilanteita ja erilaisia loukkaantumisia. Haasteita harjoituksessa oli, mutta aika pitkälti yhteistyöllä ja omilla taidoilla selvittiin tästä tehtävästä. Me saimme perspektiiviä siihen, mitä meidän kuuluu tehdä ja ottaa huomioon tällaisessa tilanteessa, kertoo pelastajaopiskelija Jimi Hannelius.
Harjoituksessa korostui moniammatillisten tiimien yhteistyö
Monipotilasharjoituksen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä monipotilas- ja suuronnettomuustilanteissa.
Harjoitus oli tärkeä osa alueen valmiusharjoituksia, ja se mahdollisti toimijoiden välisten toimintatapojen kehittämistä ja yhteistoiminnan vahvistamista. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan 100 henkilöä.
Harjoitus sujui kaikkien osapuolten näkemyksen mukaan hienosti. Sujuvuuden itse harjoittelupäivänä takasi hyvin tehty suunnittelu- ja valmistelutyö useiden ryhmien kanssa.
