Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Pelastusalan kohtaamissa epäasiallisuuksissa ja väkivallassa on tapahtunut parannuksia

27.2.2025

Pelastusopiston toteuttama Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hanke päättyy helmikuussa 2025. Hankkeessa on selvitetty pelastusalan ja ensihoidon epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyttä, vaikutuksia ja estäviä toimenpiteitä. Hanke piti hybridimuotoisen päätösseminaarin tiistaina 25.2. Pelastusopistolla.

Tulokset eivät ole mairittelevia: jopa puolet kyselytutkimukseen vastanneista on kohdannut epäasiallista tai väkivaltaista kohtelua viimeisen vuoden aikana työyhteisönsä sisällä sekä asiakkailta tai potilailta. Tutkija ja projektipäällikkö Oliver Saal näkee kuitenkin tuloksissa myös positiivisia näkökulmia.

– Tutkimus mahdollistaa ongelman tiedostamisen ja siten siihen vaikuttamisen. Sisäministeriön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman toimenpiteet näyttävät myös purevan lievästi, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Vihamielisyys, syrjintä ja väkivalta aiheuttaa niin inhimillisiä kuin organisaatiollisia ongelmia

Pelastusalalla on viime vuosina keskusteltu alan veto- ja pitovoimasta sekä taloudellisesta tilanteesta hyvinvointialueilla. Nollatoleranssi-hankkeen tutkimus osoitti, että varsinkin organisaation sisäiset sosiaaliset ongelmat ovat yhteydessä haittavaikutuksiin niin alan toimijoille kuin organisaatioille.

– Mitä enemmän epäasiallisuutta ja väkivaltaa vastaaja oli kohdannut, sitä todennäköisemmin hän oli työuupunut, ja sitä todennäköisemmin hän harkitsi lähtöä organisaatiosta tai jopa koko alalta, kertoo Saal.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat yhteyksiä työpaikkaväkivallan ja mielenterveysongelmien välillä, mikä epäsuorasti näkyy myös organisaatioiden henkilöstö- ja terveyspalvelukustannuksissa. Iso-Britannian terveydenhuoltojärjestelmässä esiintyvä työpaikkakiusaaminen on arvioitu kustantavan National Health Service -palvelulle kaksi prosenttia järjestelmän kokonaisvuosikustannuksista.

– Talousvaikeuksista ja pelastajapulasta kärsivillä laitoksilla ei meidän näkemyksemme mukaan ole varaa heikentää omaa henkilöstötilannettaan tällä tavalla. Ongelmaan on puututtava vahvasti, ja onneksi puuttumista on jo osittain tehty, toteaa Saal.

Päätösseminaarissa käsiteltiin työhyvinvointia sekä epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ehkäisykeinoja

Hankkeen päätösseminaari pidettiin tiistaina 25.2.2025 Pelastusopistolla sekä etäyhteydellä. Seminaarissa kuultiin hankkeen tulosten lisäksi Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta pelastusalan työhyvinvoinnista vuonna 2024. Vaikka vuoden aikana on tapahtunut useita parannuksia laitosten henkilöstön hyvinvoinnissa, lähiesihenkilöiden voimavarat ja resurssit nousevat esille muita heikompina.

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistui edustajia pelastustoimesta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Pelastusopiston opiskelijoista sekä Nollatoleranssi-hankkeen tutkija. Keskustelussa moderaattori ja erikoistutkija Marko Juutinen johdatti osallistujia miettimään, millaiselta esimerkiksi kahden tunnin työpaikkakoulutus epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ehkäisemiseksi voisi näyttää.

– Kulttuurinmuutos, kahdessa tunnissa? Mahdotonta. Kuitenkin havaitsen arjessani, miten henkilökuntamme osaa sanoa “hyvin meni!”. Jos kahden tunnin koulutus pitäisi toteuttaa, niin voidaanko sen kautta lisätä sanavarastoomme myös “anteeksi?”, pohtii pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Hankkeen tutkimusraportti on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta sekä päätösseminaarin tallenteet ovat saatavilla hankkeen verkkosivuilla.

Hankkeen tutkimusraportti
Hankkeen verkkosivut

Oliver Saal
Tutkija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi (3.3.2025 alkaen etunimi.sukunimi@gov.fi)

Mimmi Tolvanen
Tutkimusjohtaja, hankkeen vastuullinen tutkija
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Sopimuspalokuntalaisesta pelastusalan ammattilaiseksi?

25.2.2025

Sopimuspalokuntien hälytysosaston pelastustoimintaan osallistuminen herättää usein ajatuksen pelastustoimesta myös mahdollisena ammattina, harrastuksen lisäksi. Tällöin usein herää myös huoli fyysisen toimintakyvyn riittämisestä pelastajatutkinnon suorittamiseen, sekä kiinnostus pelastajakoulutuksen valintaperusteista ja hakijoiden pisteytyksestä.

Haluaisin pelastajaksi, mutta ovatko pääsyvaatimukset liian haastavia?

Pelastajatutkinnon hakuvaihe sisältää lihaskuntotestin ja lääkäritarkastuksen. Hakuvaiheessa suoritettava lihaskuntoa mittaava testi ja suorituskyvyn minimivaatimus ovat vastaavat kuin pelastustoimen pintapelastus- sekä savu- ja kemikaalisukellustehtävien suorittamisessa edellytetään.

Sari Rautiala, vuoden 2023 palomies, on erinomainen esimerkki ja esikuva myös naisille, jotka harkitsevat pelastajan ammattia. Voit lukea Sarin haastattelun ja hänen mielipiteensä kuntotesteistä pelastustoimen sivuilta:

Sari Rautiala on Vuoden palomies (pelastustoimi.fi)

Valintakokeen ensimmäisessä osassa arvioidaan hakijan fyysistä toimintakykyä sekä korkean- ja ahtaanpaikan fobioita. Ensimmäinen osaa sisältää 12 minuutin juoksutestin ja juoksun jälkeen suoritettavan uintitaitotestin, jossa noudetaan esine noin kahden metrin syvyydestä ja uidaan 200 metriä alle 4 min 45 sekunnin ajassa. Uinti suoritetaan juoksutestin jälkeen, mikä on hyvä tiedostaa kokonaiskuormituksen näkökulmasta.

Psyykkistä soveltuvuutta pelastajan ammattiin arvioidaan valintakokeen toisessa osassa. Soveltuvuusarvioinnissa selvitetään hakijan turvallisuuskäyttäytymistä, persoonallisuutta sekä kyvykkyyksiä. Arviointiin kuuluu myös haastattelu ja ryhmätehtävä. Pelastustoimen tehtävissä toimiminen on joukkuepelaamista, jossa jokaisella pelastustoimintaan osallistujalla on oma tärkeä roolinsa joukkueen jäsenenä.

Valintaperusteet ja hakijoiden pisteytys

Valintaperusteita ovat ikä (vähintään 18-v.), koulutus, terveydentila, valintakokeen hyväksytysti suorittaminen sekä koulutuksen aloituspäivään mennessä hankittu C-luokan ajoneuvon ajo-oikeus. Hakijat saavat valintapisteitä hakuvaiheessa suoritettavasta lihaskuntotestistä, kiinnostuksesta pelastusalaan sekä valintakokeen molemmista osista. Valintakokeen hyväksytysti suorittaneista pelastajakoulutukseen pääsee 120 eniten pisteitä saanutta hakijaa. Lisätietoja valintaperusteista sekä hakijoiden pisteytyksestä löydät Pelastusopiston Pelastajatutkinnon valintaperusteet -sivulta.

Hae ammattilaiseksi

Pelastustoimi tarvitsee uusia pelastajia. Sisäministeriön julkaisun mukaan ammattipelastajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 1 000 pelastajaa lisää. Pelastajakoulutettavien koulutuspaikkoja on lisätty, jotta tarvittava lisähenkilöstömäärä pelastajia voidaan kouluttaa.

Pelastajatutkinto (90 op) on mahdollista suorittaa Pelastusopistossa Kuopiossa sekä Helsingin Pelastuskoulussa. Pelastusopistossa on mahdollista suorittaa myös alipäällystötutkinto, pelastusalan päällystötutkinto (AMK) sekä hätäkeskuspäivystäjätutkinto. Pelastusopistolla kaikkien tutkinto-opiskelijoiden opintososiaaliset edut ovat hyvät, esimerkiksi Pelastusopistolla toteutettavan opetuksen aikana majoitus ja ruokailut ovat maksuttomia.

Mikäli olet kiinnostunut hakeutumaan pelastusalan ammattilaiseksi, hakuajat seuraaviin tutkintokoulutuksiin löytyvät Pelastusopiston verkkosivuilta:

Tutkintokoulutusten hakuajat

Pekka Lindholm
Koulutuspäällikkö
Pelastustoiminnan koulutuksen vastuualue
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Lähteet

Sisäministeriö. 2022. Ennakoiva talous- ja henkilöstösuunnittelu- pelastustoimen suorituskyvyn perusta. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2022:12. [Ennakoiva talous- ja henkilöstösuunnittelu – pelastustoimen suorituskyvyn perusta (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

Sisäministeriö. 2022. Poliisibarometri. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2023:25 [Poliisibarometri 2022: Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

SPAL. 2023. Pelastushenkilöstön tehtäväkohtaiset palkat. [Pelastustoimen_palkat_ja_kokonaispalkkaus_joulukuu_2023.pdf viitattu 2.4.2024]

Pelastustieto. 2021.  Savusukellus on vaativaa työtä [Savusukellus on vaativaa työtä: FireFit-indeksin arvo 3 on ehdoton minimivaatimus savusukelluskurssille – Pelastustieto viitattu 2.4.2024]

Työterveyslaitos. 2023.  Pelastajatutkinto ja vaatimukset naapurimaissa. Pelastustehtävien kuormitus

[julkaisematon lähde, viitattu 2.4.2024]

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58 [Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

Blogitekstin aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin laajemmin Palokuntalaisessa 2/2024.

Kategoria: Blogi

Tervetuloa LION-hankkeen webinaarisarjaan litiumioniakkujen paloturvallisuudesta!

24.2.2025

Pelastusopiston LION-hanke järjestää kolmen webinaarin sarjan, jossa syvennytään litiumioniakkujen paloturvallisuuteen eri näkökulmista. Webinaarit ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Webinaariaikataulu ja aiheet:

1. Litiumioniakkupalojen sammuttaminen ja pelastajien suojautuminen

  • Aika: 10.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
    klo 18:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
  • Sisältö: Webinaarissa käsitellään pelastustoimen operatiivisia suosituksia litiumioniakkupalojen sammuttamisesta ja pelastushenkilöstön suojautumisesta. Litiumioniakkupalot eroavat perinteisistä paloista, joten on tärkeää tietää, miten tilanteissa tulee toimia.
  • Kohderyhmä: Pelastustoimen vakituiset ja vapaaehtoiset toimijat.

2. Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus, sekä litiumioniakut kotitaloudessa

  • Aika: 13.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
    klo 18:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
  • Sisältö: Webinaarissa pureudutaan litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittamiseen rakennuksissa ja ympäristössä, huomioiden paloturvallisuus ja pelastustoiminnan edellytykset. Webinaarissa käydään läpi myös kotitalouksien varautuminen litiumioniakkupaloihin. Litiumioniakkuenergiavarastot ovat uusi asia, josta ei ole vielä helposti saatavilla tietämystä ja ohjeita. Kotitalouksille on aiemmin ollut ohjeistusta, ja webinaarissa tarkennetaan kotitalouksien paloturvallisuuteen liittyviä asioita.
  • Kohderyhmä: Pelastustoimen varautumisen ja onnettomuuden ehkäisyn asiantuntijat ja rakennusviranomaiset.

3. Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä

  • Aika: 26.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
    klo 18:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
  • Sisältö: Webinaarissa käsitellään litiumioniakkujen käyttöä teollisuusympäristössä ja varautumista niiden mahdollisiin paloihin. Miten toimia, jos akkuun tulee lämpökarkaus, ja millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa? Webinaari kattaa laajasti eri sovelluskohteita, kuten käsityökalut, sähköiset kulkuneuvot, akkujen varastointi ja kierrätys.
  • Kohderyhmä: Teollisuuden toimijat, turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja pelastustoimi.

Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistumaan pääset linkkiä painamalla.

Päivän ensimmäinen webinaariesitys tallennetaan ja se on kahden viikon ajan saatavilla LION-hankkeen verkkosivuilta:

LION-hanke

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan litiumioniakkujen paloturvallisuudesta ja varautumisesta!

Kimmo Rytkönen
Puh. 029 545 3498
Suunnittelija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Jari Mikkonen
Tutkija
Puh. 029 545 3497
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION) -hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. Lisätietoa LION-hankkeesta: http://www.pelastusopisto.fi/lion

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Vahva ja ennakoiva pelastustoimi 2035

21.2.2025

Oletko koskaan miettinyt, mitä pelastajan kuuluisi osata? Tai miten voidaan parhaiten vähentää onnettomuusriskejä? Tai mille koulutukselle on kysyntää tulevaisuudessa? Tai tarvitsevatko lapset villakerraston suojapuvun alle?

Kaikki nämä kysymykset voivat perustua uteliaisuuteen, mutta monelle ne ovat toimintaa ohjaavia kysymyksiä. Pelastusopistossa seurataan pelastajien osaamisvaatimuksia, ja sen takia pelastajat edelleen harjoittelevat käden taitoja, eivätkä opiskele kirjekurssilla. Valtioneuvosto, hyvinvointialueet ja pelastuslaitokset seuraavat omaa toimintakenttäänsä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Nuoret tutkivat koulutustarjontaa samalla, kun seuraavat eri alojen työllisyysnäkymiä ja miettivät, millaista elämää haluavat elää. Vanhemmat katsovat aamulla lämpömittariin ja tarkastavat säätiedotteen.

Pelastustoimen toimintaympäristö on monimutkainen ja edellyttää siksi lukuisten erilaisten tekijöiden vaikutusanalyysiä, ennakointia ja riskiarviointia. Työ kulminoituu esimerkiksi siinä, kuinka monella pelastusasemalla on CBRNE-kyvykkyyksiä, millaiset vahvuudet vuoroissa on ja kuinka monta pelastusajoneuvoa on tallissa. Kunkin alueen toimintaympäristö kaikkine erityispiirteineen määrittää alueellista palvelutarvetta.

Pirstaleisuuden ongelma

Pelastusopisto, sisäministeriön pelastusosasto, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja hyvinvointialueiden pelastuslaitokset tekevät jatkuvasti työtä ennakoivan ja vaikuttavan pelastustoiminnan vahvistamiseksi sekä yhdessä että erikseen. Meillä on tähän valtavat tietolähteet, oma tilastollinen tietovaranto ja tuhansittain eri tason kenttäasiantuntijoita pelastusviranomaisten, sopimuspalokuntalaisten, pelastusalan järjestöjen ja turvallisuusalan tutkijoiden joukossa.

Pirstaleisuus on meidän ehkä suurin haasteemme. Se näkyy tavoissa kerätä ja koota tietoa. Lopulta se näkyy tavoissa tuottaa valtavasta datamassasta sellaista tietoa, jonka avulla pelastusala kokonaisuutena vahvistaa isänmaamme turvallisuutta valtakunnallisesti ja naapurin mummon turvallisuutta paikallisesti.

Pirstaleisuuden ongelmaan on ratkaisuja: yhteistyö. Tänä vuonna toimintansa aloittaa pelastusalan laaja asiantuntijaverkosto, joka tuo viranomaiset samaan pöytään järjestö- ja tutkimuskentän kanssa. Pelastusopisto, pelastusosasto ja Kumppanuusverkosto ovat yhdistäneet voimansa toimintaympäristöanalyysityön äärellä, ja keinoja riskianalyysien automatisoinniksi punnitaan. Pelastustoimella ei ole vielä toimialakohtaisesti määriteltyä toimintaympäristöanalyysin mallia. Tähän puutteeseen vastaaminen on yksi yhteistyön kärkitavoite.

Ennakoinnilla varautumista sekä visioita tulevaisuuteen

Ohjeet ovat tärkeä yhteistyön elementti, koska ne tuottavat yhteisiä periaatteita ja toimintatapoja. Pelastustoimelle ne ovat välineitä yhdenvertaisten ja yhdenmukaisten palveluiden tuottamiselle. Uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen 16.8.2024 julkaistussa luonnoksessa todetaan, että toimintaympäristöanalyysi ja siihen sisältyvä riskianalyysi tuottaa taustatietoja pelastustoiminnan palvelutarpeen arvioinnille. Siksi pelastustoimelle räätälöity toimintaympäristöanalyysin malli on tärkeä tavoite.

Toimintaympäristöanalyysin avulla voidaan varautua tunnistettuihin uhkiin ja ennalta ehkäistä niiden toteutumista. Parhaimmillaan ennakoiva toimija ei pelkästään varaudu tulevaan, vaan myös visioi ja muokkaa tulevaisuutta. Yrityksille se voi tarkoittaa tuotekehittelyä ja sijoittajille riskejä, mutta myös suurten voittojen mahdollisuutta. Tulevaisuudessa uusiutuvan energian laajamittainen varastointi voi sekä tuoda sijoittajille suuria voittoja että mahdollistaa maapallon kantokyvyn tulevilla vuosisadoilla.

Viranomaistoiminnassa visiointi ei ehkä johda samalla tavalla suuriin mullistuksiin. Meiltähän puuttuu kokonaan riskirahoitus. Silti oman toimijuuden vaikuttavuutta nimenomaan tulevaisuuden tekijöinä ei sopisi unohtaa. Visiointi on väline luoda yhteistä toimijuutta.

Suomen turvallisuustilanteeseen vuonna 2035 vaikuttavat monet tekijät. Yksi niistä tekijöistä on pelastustoimi. Millainen pelastustoimi on vuonna 2035, määrittyy sen mukaan, mitä me pelastusalalla suunnittelemme tänään ja toteutamme huomenna. Vahva ja ennakoiva pelastustoimi on yksi kokonaisturvallisuuden kivijaloista.

Marko Juutinen
Erikoistutkija, YTT
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Kategoria: Blogi

Litiumioniakkujen paloturvallisuutta koskevat suositukset ovat valmistuneet – suosituksia esitellään webinaarisarjassa

20.2.2025

Pelastusopiston LION-hankkeessa on kerätty yhteen tietoa litiumioniakkupaloista ja niihin varautumisesta, kansallisista ja kansainvälisistä käytänteistä, tutkimuksista ja ohjeistuksista. Tiedon keräämisen yhteenvedon tuloksena valmistui neljä suositusta litiumioniakkupalojen sammuttamiseen ja varautumiseen. Valmiit suositukset esitellään kaikille avoimessa webinaarisarjassa.

Litiumioniakkupalojen sammuttaminen ja pelastajien suojautuminen

Litiumioniakkupalojen operatiivisen toiminnan suositukset käsittelevät litiumioniakkupalojen sammuttamista ja pelastajien suojautumista sammutustehtävän aikana sekä varustehuoltoa. Litiumioniakkupalot poikkeavat perinteisistä paloista, jonka vuoksi on hyvä tietää, miten toimitaan palon sattuessa ja kuinka pelastajien tulee suojautua.

Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus

Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus -suositus käsittelee litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittamista, paloturvallisuutta ja pelastustoiminnan edellytyksiä. Litiumioniakkuenergiavarastot ovat melko uusi asia, ja yhteisiä käytänteitä tai ohjeita ei ole vielä ole saatavilla yleisesti. Paloturvallisuuden näkökulmasta monia asioita tulee ottaa huomioon esimerkiksi kotitaloudessa tai teollisuudessa litiumioniakkuenergiavarastoja rakennettaessa.

Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä

Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä -suositus käsittelee litiumioniakkujen paloturvallisuutta teollisuusympäristössä. Miten toimitaan litiumioniakun lämpökarkaamisen tapahtuessa ja kuinka niihin voidaan varautua? Suositus käsittelee laajasti paloturvallisuusasioita, jotka liittyvät käsityökaluihin, sähköisiin kulkuneuvoihin sekä akkujen varastointiin ja kierrätykseen.

Litiumioniakut kotitaloudessa

Litiumioniakkupaloihin varautuminen kotitalouksissa -suositus käsittelee kotitalouksien varautumista litiumioniakkupaloihin ja ohjaa, kuinka toimitaan palon sattuessa. Litiumioniakut ovat yleistyneet kotitalouksissa ja niiden lataaminen sekä käyttö tulisi olla huolellista. Sähköautot ja sähköiset kulkuvälineet yleistyvät ja suositus kertoo, miten voidaan parantaa paloturvallisuutta kotitalouksissa.

Suositukset ja lisätiedot webinaareista löytyvät LION-hankeen nettisivuilta:

LION-hanke

Webinaariaikataulu ja aiheet:

  1. Litiumioniakkupalojen sammuttaminen ja pelastajien suojautuminen: 10.3.2025
  2. Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus, sekä litiumioniakut kotitaloudessa: 13.3.2025
  3. Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä: 26.3.2025

Webinaarit järjestetään kahdesti päivässä klo 13.00 ja 18.00

Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION) -hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto.

Lisätiedot:

Kimmo Rytkönen
Puh. 029 545 3498
Suunnittelija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Jari Mikkonen
Tutkija
Puh. 029 545 3497
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

  • « Föregående sida
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • …
  • 30
  • Nästa sida »
  • Suomeksi (FI)
  • In English (EN)
Kontaktinformation  •  Sök

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter

Räddningsinstitutet

Räddningsinstitutet ordnar grundläggande yrkesutbildning och fortbildning för räddningsväsendet och nödcentralerna samt beredskapsutbildning. Vid sidan om utbildningsuppdraget svarar Räddningsinstitutet för samordningen av forskningsverksamheten inom hela räddningsväsendet i Finland och upprätthåller räddningsväsendets centralbibliotek. Räddningsinstitutet ansvarar för utbildning och rekrytering av sakkunniga samt skickar dem till operationer i utlandet.

Utbildning

Nödcentaloperatörsexamen »

Räddningsmannaexamen »

Underbefälsexamen »

Befälsexamen för räddningsbranschen (YH) »

Fortbildning »

Beredskapsutbildning »

Snabblänkar

Kontaktinformation »

Forskning och utveckling »

Bibliotek »

Materialbank »

Lediga jobb »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close