Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Pelastustoimen miehittämätön ilmailu osana tehokasta pelastustoimintaa 

28.3.2024

Miehittämättömän ilmailun käyttö pelastustoiminnassa on lisääntynyt, kiitos uusien teknisten innovaatioiden ja tiiviimmän yhteistyön eri viranomaisten välillä. Pelastuslaitokset ovat lisänneet UAS-toiminta, ja pelastustoimen tilastojen mukaan käyttömäärät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Käyttömääriin on voinut myötävaikuttaa paitsi laitteiden kehittyminen myös tilastoinnin tärkeyden viestittäminen sekä UAS-toiminnan kirjaamismahdollisuuksien lisääminen Pronto-järjestelmään. Oletettavasti myös harjoitusmäärät ovat nousseet tehtävämäärien myötä.  

UAS-toiminta parantaa tilannekuvan muodostamista pelastustoimen tehtävillä. Nopean ja kattavan tilannekuvan saaminen helpottaa ja tehostaa pelastustoiminnan johtajan päätöksentekoa, mikä vaikuttaa pelastustoiminnan taktiikkaan. Esimerkiksi, maastopalojen tapauksessa, UAS- toiminnalla saatu tarkka tilannekuva mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman sammutusstrategian suunnittelun. 

Koulutuksen myötä turvallisempaa ilmatoimintaa miehittämättömillä ilma-aluksilla 

Hankkeen tuottamien UAS-koulutusten myötä yhteiset osaamisvaatimukset ja kyvyt tulevat selkeämmin esille ja dronejen käyttäminen on yhtenäisempää. Haasteena säilyy hyvinvointialueiden pelastuslaitosten määrä. Yhtenäinen koulutusmateriaali on saatavilla, mutta koulutusten toteuttaminen ja harjoitusmäärät eivät toteudu samalla tavalla eri pelastuslaitoksilla. Kaikilla pelastuslaitoksilla ei ole mahdollista antaa riittävästi aikaa UAS-toiminnan koulutukseen ja harjoitteluun, kun muitakin pelastustoimen osaamisalueita tulee harjoitella. 

Tiedon ja osaamisen vaihtoa UAS-toiminnassa on tehostettava 

Yhtenä huomattavana asiana havaittiin, että tiedon ja osaamisen vaihto pelastuslaitosten kesken vaatii vielä kehittämistä erilaisista olemassa olevista verkostoista huolimatta. Avoimet keskusteluyhteydet ja yhteiset viestintäkanavat edistäisivät tiedon jakamista, jolloin pelastuslaitosten ei tarvitsisi itsenäisesti hankkia kaikkea tietoa ja osaamista UAS-toimintaan liittyen. 

Tämän hankkeen aikana saimme tuotua pelastuslaitosten UAS-toimijoita yhteen osaamisen ja kokemusten vaihtamiseksi. Hankkeessa luotujen UAS-koulutusten myötä pelastustoimen UAS-toiminnan toivotaan kehittyvän ja tuovan lisähyötyjä toimialalle. Tärkeää on, että UAS-toiminta toteutetaan turvallisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, niin pelastuslaitosten kesken kuin viranomaisyhteistyössäkin. 

Täydennyskoulutuksena toteutettavan UAS-jatkokoulutuksen tarkoitus on mahdollistaa eri pelastuslaitoksilla toimivien UAS-kauko-ohjaajien kokemusten ja tietämyksen vaihto sekä yhdenmukaistaa kouluttajien ja erityislentomenetelmien osaamista. 

Viranomaisyhteistyössä tehtävää kehittämistä on lisättävä 

Viranomaisyhteistyöhön tarvitaan jatkossa vahvempaa ministeriöiden ohjausta, sillä lähitulevaisuudessa viranomaisyhteistyön tarve kasvaa. Miehittämätön ilmailu yleistyy ja ilmailun eri toimijoiden on sovittava turvallisesti samalle taivaalle, erityisesti pelastustoimen näkökulmasta mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Vaikka valtion miehittämätön ilmailu ei suoraan ole EU:n sääntelyn alaista, on tärkeää huomioida tämäkin näkökulma, kun toimintaa yhteensovitetaan turvallisesti muun ilmailun kanssa. 

Timo Ikonen 
Suunnittelija, Projektipäällikkö, MiPeVi-hanke 
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut 

Kimmo Rytkönen 
Suunnittelija, MiPeVi-hanke 
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut 

Tutustu MiPeVi-hankkeeseen

Palosuojelurahaston rahoittama Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi) -hanke rakentaa viranomaisten välistä yhteistyötä UAS-toiminnassa. Yhteistoiminnan ja vuoropuhelun avulla kehitetään pelastustoimen UAS-koulutusta vastaamaan nykyhetken vaatimuksia. Pelastustoimen kentältä nousseita näkemyksiä ja kokemuksia jalostetaan niin teoria- kuin käytännön UAS-koulutukseen. Pelastustoiminnan johtajille on luotu verkkokoulutus UAS-toimintaan liittyen, jotta ymmärrys UAS-laitteiden käyttömahdollisuuksista kasvaisi ja ymmärrys UAS-toimintaan liittyvään lainsäädäntöön lisääntyisi. Hankkeen aikana päivitettiin olemassa oleva UAS-peruskoulutus vastaamaan voimassa olevia määräyksiä. 

Kategoria: Blogi

Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa (Ilmo2) -hankkeen päätöswebinaari torstaina 18.4.2024 klo 13

27.3.2024

Hankkeen päätösseminaarissa teemme monipuolisen esiintyjäjoukon (pelastus, poliisi, syyttäjä) voimin nostoja hankkeen keskeisistä teemoista:

  • ykköstason palontutkinnan merkitys ja PelL 41 § / 106 § -ilmoitusmenettely
  • ensivaiheen dokumentointi
  • pelastustoimen, poliisin ja syyttäjän palontutkinnan yhteistyöryhmät
  • palotapauksissa todistajina ja asiantuntijoina toimivien ohjeistukset
  • hankkeessa tuotettu koulutusmateriaali tuottamuksellisuuden arvioinnista ja ilmoitusmenettelystä

Webinaarin kesto on n. 2–2,5 h – riippuen keskustelun vilkkaudesta!

Webinaariin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan voit tulla suoraan mukaan tästä: Liity kokoukseen nyt

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Päivi Mäkelä
Tutkija
paivi.makela@pelastusopisto.fi
029 545 3549

Lisätietoa hankkeesta

Kategoria: Tapahtumat, TKI-toiminta, Uutisia

Uusi hanke keskittyy litiumioniakkujen elinkaareen ja turvallisuuteen pelastusalan näkökulmasta

27.3.2024

Pelastusopistolla on käynnistynyt Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet -hanke (LION), joka luo litiumioniakkupaloja koskevat palo- ja työturvallisuusohjeistukset pelastuslaitosten käyttöön ja viestii litiumioniakkupaloista myös laajemmille kohderyhmille.

Litiumioniakkupaloissa kehittyy myrkyllisiä kaasuja, joilta pelastajan tulisi pystyä suojautumaan oikeaoppisesti. Haastavia kohteita ovat erityisesti suljetut ja maanalaiset tilat, joissa kaasut eivät pääse poistumaan vapaasti.

Litiumioniakkujen vikaantuessa akut alkavat lämmetä ja savuttaa. Tällöin syntyy helposti syttyviä kaasuja, jotka aiheuttavat leimahduksen vaaran. Reaktiota kutsutaan termiseksi karkaamiseksi. Myös vesi ja mahdolliset epäpuhtaudet sammutustyön yhteydessä lisäävät riskiä vedyn syntymiselle, joka lisää leimahduksen vaaraa. Riskit tulee aina huomioida sammutustyössä ja akkujen siirrossa.

– Litiumioniakkupalot tulevat lisääntymään akkujen lisääntyessä, ja tietoa siitä, miten niiden kanssa tulee toimia pelastustoiminnassa, on erittäin tärkeää tutkia sekä kouluttaa pelastusalan ammattilaisille, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Kimmo Rytkönen.

Hankkeessa kootaan tietopankki altistumisesta, suojautumisesta ja sammutuksesta

LION-hanke tutustuu kansallisiin ja kansainvälisiin pelastustoimen ohjeistuksiin ja toimintamalleihin sekä litiumioniakkuteknologia-alan yrityksiin ja toimijoihin. Selvitystyön pohjalta rakennetaan tietopankki pelastajien altistumisesta ja suojavarusteista sekä tehokkaimmista sammutustekniikoista ja -taktiikoista.

Lisäksi hanke luo turvaohjesuositukset litiumioniakkujen valmistuslinjoille sekä akkujen käsittelyyn ja purkamiseen pelastustoimen näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan myös litiumioniakkujen turvallisuutta energiavarastoina.

Litiumioniakuissa on vaaroja, jotka kaikkien käyttäjien tulisi tietää: Tulipalo voi alkaa huomaamatta ja kehittyä nopeasti

Aihe on ajankohtainen ja tärkeä paloturvallisuuden kannalta, sillä esimerkiksi vuonna 2023 kodeissa ja yrityksissä tapahtui noin 60 litiumioniakkupaloa, joista suurin osa aiheutti hengenvaaraa ihmisille. Useammassa tapauksessa palo oli saanut alkunsa latauksessa olleesta pienakusta tai laitteesta.

Tietoa litiumioniakkujen paloturvallisuudesta tulee lisätä

Litiumioniakkujen ikääntyminen ja niiden käytön lisääntyminen kasvattavat paloriskiä. Palo voi alkaa huomaamatta ja kehittyä nopeasti. Sen sammuttaminen on haastavaa myös pelastustoimelle. Litiumioniakkupalot voivat olla voimakkaita, ja niiden paloaika vaihtelee akun koon ja tyypin mukaan.

Tietoa akkujen turvallisesta käytöstä ja mahdolliseen akkupaloon varautumisesta onkin tarpeen lisätä. Tietoa tarvitaan akkujen turvallisesta käytöstä, säilytyksestä, valvotun latauksen tärkeydestä ja käytönjälkeisestä kierrätyksestä.

– Esimerkiksi akkukäyttöisten potkulautojen tai polkupyörien lataaminen asunnon eteisessä ei ole turvallisin vaihtoehto, sillä palon sattuessa se voi estää turvallisen poistumisen asunnosta, kertoo Pelastusopiston tutkija Jari Mikkonen.

Jos akkua ei saa heti siirrettyä tai sammutettua, on turvallisempaa soittaa 112, poistua tilasta ja sulkea ovat tilasta poistuttaessa, jottei palo ja savukaasut pääse leviämään laajemmin.

– Palanut sähköauton tai energiavaraston litiumioniakku voi syttyä vielä uudelleen ensimmäisen sammuttamisen jälkeen pitkänkin ajan kuluttua, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Kimmo Rytkönen.

Hanke kestää vuoden 2025 loppuun ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto. Hankkeen etenemisestä ja tilaisuuksista viestitään hankkeen verkkosivulla www.pelastusopisto.fi/lion ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #LIONhanke.

Lisätietoa:

Kimmo Rytkönen
Suunnittelija
kimmo.rytkonen@pelastusopisto.fi
029 545 3498

Jari Mikkonen
Tutkija
jari.mikkonen@pelastusopisto.fi
029 545 3497

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Petri Leppinen sai Vuoden 2023 kouluttaja -palkinnon

25.3.2024

Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry palkitsi 112-päivänä Petri Leppisen Vuoden 2023 kouluttajaksi. Palkinto myönnettiin ansiokkaasta toiminnasta palokuntaleiriläisten kouluttajana.

– Täytyy kiitollisena ottaa vastaan, kun tuollainen tunnustus annetaan, toteaa Leppinen.

Leppinen on ollut viime vuosina mukana Itä-Suomen palokuntanuorten kesäisin järjestettävillä leireillä. Vastuualueena Leppisellä on ollut Pelastustoiminnan peruskurssin eli PeToPe-kurssin järjestäminen.

– Leireille osallistuvat nuoret ovat 7–18-vuotiaita. PeToPe-kurssille osallistuvat ovat 16–18-vuotiaita. Kurssihan on kaikille, jotka vapaaehtoiskentällä toimivat hälytystoiminnassa, mutta leirillä pidettävä kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu nuorille.

VPK-nuorista opettajan uralle

Leppisen tausta kannusti lähtemään mukaan palokuntanuorten toimintaan.

– Oikeastaan sieltä VPK-nuorista 1980-luvulta on lähtenyt oma ura, ja nyt olen ollut Pelastusopistolla opettajana 20 vuotta. Ihan mielelläni lähdin nuorille pitämään tätä kurssia. Se antaa nuorille hyviä valmiuksia myös yleisesti arjen turvallisuuteen.

– Vuonna 2019 pidin ensimmäisen PeToPe-kurssin, sitten vuonna 2021 ja viime vuonna viimeksi. Olen aikaisemminkin ollut toiminnassa mukana, mutta pitkän tauon jälkeen vuonna 2019 minua pyydettiin uudestaan mukaan toimintaan, Leppinen lisää.

Onnistumisen hetket palkitsevat kouluttajankin

PeToPe-kurssi jakautuu kahteen osioon, henkilökohtaisiin taitoihin keskittyvään perehdytykseen ja toisessa osiossa ryhmässä suoritettaviin harjoituksiin.

– Ensin on perehdytysosa ja 1–2 viikkoa ennen leiriä pidetään toisen osion teoriatunteja etänä. Leirillä harjoitellaan lähtökohtaisesti enemmänkin pelastusryhmän toimintaa sammutus- ja pelastustehtävillä.

Leppinen on huomannut samankaltaisuuksia Pelastusopiston opiskelijoiden ja palokuntanuorten välillä. Parasta kouluttamisessa on, kun näkee leiriläisten kehittymisen opeteltavissa asioissa.

– Olen aina pitänyt omasta työstäni, koska opiskelijat Pelastusopistolla ovat erittäin motivoituneita. Sama motivaatio näkyy myös nuorissa, jotka ovat mukana palokuntatoiminnassa.

Erilaisia oppijoita ja tiedon kertausta

Leppinen työskentelee Pelastusopistolla pelastustekniikan tiimissä. Leppinen kokee saavansa palokuntanuorten toiminnasta uusia näkökulmia omaan työhönsä, ja myös opettajan työstä on hyötyä nuorten kouluttamisessa.

– Opettajan työssä näkee erilaisia oppijoita. Lisäksi voin muun muassa hyödyntää käytössä olevia opetusmenetelmiä nuorten koulutuksessa, pidetään oppimiskeskusteluja ja käydään läpi harjoitukselle asetettuja tavoitteita. Oman työn pääpaino on vaarallisten aineiden opetuksessa, ja sen vuoksi pelastustekniikan muut asiat jäävät vähän vähemmälle. PeToPe-kurssin pitäminen nuorille edellyttää omien pelastustekniikan tietojen ja taitojen kertausta sekä päivittämistä ajan tasalle, ja se pitää mielen virkeänä.

Yhteistä vapaa-aikaa leirillä

Leppinen suosittelee lähtemään mukaan palokuntanuorten toimintaan. Leppisen kohdalla se on hänen ja lastensa yhteistä tekemistä.

– Minulla on 10-vuotiaat kaksospojat, ja pojat ovat olleet aina mukana leirillä suorittamassa oman ikäluokkansa kursseja. Se on minusta hyvä harrastus, ja se on myös meidän yhteistä tekemistämme vapaa-ajalla. Pojat saavat perustaitoja tapaturmien ehkäisemiseen ja siihen, jos jotain sattuu, niin he osaavat myös toimia.

Kategoria: Uutisia

Aikakriittisyys, koulutus ja yhdenmukaisuus suurimpina haasteina pelastustoiminnan dronejen käytössä

15.3.2024

Miehittämätön ilmailu kehittyy nopeasti, ja laitteiden mahdollisuuksista opitaan jatkuvasti lisää. Pelastustoimi lähti takamatkalta hyödyntämään droneja toiminnassaan, ja kehityksessä on hyödynnetty muilta viranomaisilta saatuja oppeja. Haasteita dronejen käyttöön pelastustoiminnassa luovat aikakriittisyys, koulutus ja yhdenmukaisuus. Tällaiseen tulokseen tultiin Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä -hankkeen selvityksessä, jossa kartoitettiin miehittämättömän ilmailun tilaa pelastustoimessa. Hankkeen tuloksia käsiteltiin loppuwebinaarissa perjantaina 15.3. Webinaaritallenne on katsottavissa kahden viikon ajan täältä: Loppuwebinaaritallenne. 

Aikakriittisyys ominaista pelastustoimen UAS-toiminnassa  

Suurimpana erona muiden viranomaisten jokapäiväiseen toimintaan on pelastustoiminnan aikakriittisyys, mikä luo oman haasteensa laitteiden käyttöön niin osaamisen kuin yleisen turvallisuuden näkökulmasta.  

– Pelastustoimen tehtäviä ei voida suunnitella etukäteen kaikkiin tilanteisiin. Tehtäviä varten voidaan kuitenkin harjoitella erilaisissa ympäristöissä, jotta UAS-toiminta olisi turvallisempaa ja tehokkaampaa, kertoo suunnittelija Timo Ikonen. 

Hälytyksen tullessa pelastustoiminnan tai tilannepaikan johtaja päättää, onko dronesta hyötyä tehtävällä. Ympäristöstä ja tehtävästä riippuen tehtävä voi olla matalan riskin toimintaa, jolloin lennätys on suoraviivaista. Mikäli dronen käyttö tapahtuu esimerkiksi UAS-ilmatilavyöhykkeillä tai näköyhteyden ulkopuolella, tarvitaan lennätyksen valmisteluun hieman enemmän aikaa ja ilmatoiminnan turvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. 

Uusia koulutuksia dronejen käytön hyödyistä ja haastavista UAS-toiminnan tilanteista 

Hankkeessa kehitettiin pelastustoiminnan ja tilannepaikan johtajien UAS-koulutus, jotta johtajilla on ajantasainen tieto dronejen käytön hyödyistä pelastustoiminnassa. Kurssin on tammikuun loppuun mennessä suorittanut lähes 90 henkilöä. 

Pelastusopistolla valmistellaan UAS-jatkokoulutusta, jossa keskitytään haastavimpiin UAS-toiminnan tilanteisiin kauko-ohjaajan näkökulmasta. Ensimmäinen koulutus pidetään elokuussa 2024, ja jatkossa koulutus on tarkoitus pitää kerran tai kahdesti vuodessa. 

Yhteiset toimintamallit viranomaisyhteistyön ilmatoimintaan 

Hankkeessa luotiin viranomaisten yhteinen ilmatoiminnan koordinoinnin koulutusmateriaali, jonka avulla eri viranomaiset voivat toimia droneilla yhteisellä toimintamallilla. Poliisiammattikorkeakoulun kanssa järjestettiin myös ensimmäinen viranomaisten UAS-seminaari, joka kokosi yhteen viranomaiset ja viranomaistoimintaan kiinteästi liittyvät tahot. Tilaisuuden myötä eri toimijoiden tarpeet ja toiveet tulivat kuulluksi. 

Tulevaisuuden haasteena eri toimijoiden yhteensovittaminen 

UAS-toiminnan tulevaisuuden haasteena on useiden eri toimijoiden yhteensovittaminen, kun mukana on sekä miehitettyä että miehittämätöntä ilmailua.  

– Toiminnan yhteensovittamista edesauttaa mahdollisimman yhdenmukaiset toimintamallit toimialalla ja eri viranomaisten kesken. Yhteensovittamisen pohjatyölle on jatkossakin selkeä tarve, korostaa suunnittelija Kimmo Rytkönen. 

Hankkeen loppuraportti on saatavilla seuraavasta linkistä: Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä MiPeVi-hankkeen loppuraportti 

Lisätietoa MiPeVi-hankkeesta ja pelastustoimen UAS-toiminnasta:  

Timo Ikonen 
Suunnittelija, projektipäällikkö 
Puh. 029 545 3663 
timo.ikonen@pelastusopisto.fi 

Kimmo Rytkönen
Suunnittelija 
Puh. 029 545 3498 
kimmo.rytkonen@pelastusopisto.fi

Tutustu MiPeVi-hankkeeseen

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 25
  • 26
  • 27
  • 28
  • 29
  • …
  • 37
  • Nästa sida »
Kontaktinformation  •  Sök
Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter
Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · Pelastusopisto

close