Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Suomi lähettää asiantuntijan tukemaan Ukrainaa CBRN-riskeihin varautumisessa

5.3.2024

Ukraina on pyytänyt EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta apua varautumisessa uhkiin, jotka liittyvät kemiallisiin ja biologisiin aineisiin, säteilyyn ja ydinaineisiin. Suomi vastaa pyyntöön lähettämällä asiantuntijan osaksi EU:n kansainvälistä tiimiä.

Euroopan komission alainen hätäavun koordinaatiokeskus ERCC (Emergency Response Coordination Centre) on koonnut kansainvälisen tiimin tukemaan Ukrainaa CBRN-uhkien (chemical, biological, radiological, nuclear) kartoittamisessa ja niihin varautumisessa. 

Osa tehtävään lähetettävistä asiantuntijoista työskentelee Ukrainassa ja osa Puolassa. Suomi lähettää asiantuntijan osaksi tiimiä, joka työskentelee Puolassa. 

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista. Kansainvälistä pelastustoimintaa käytetään esimerkiksi luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa ja onnettomuuksissa, joissa maan omat pelastusresurssit eivät riitä.

Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta mikä tahansa maa voi pyytää apua, kun se kohtaa kriisin, jonka hoitamisesta se ei selviä yksin. Euroopan komission alainen eurooppalainen hätäavun koordinaatiokeskus koordinoi avunantoa. Pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettava apu perustuu kansallisiin voimavaroihin. Apu voi olla esimerkiksi asiantuntija-, pelastusmuodostelma- tai materiaaliapua.

Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto toimii lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana ja vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.

Lisätietoja:

Pekka Tiainen, pelastusylitarkastaja, sisäministeriö
p. 050 456 4477, etunimi.sukunimi@gov.fi 

Matti Inkeroinen, ma. kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori, Pelastusopisto
p. 0295 453 547, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Uutisia

Suomi lähettää maastopaloihin varautumisen asiantuntijan Tšekkiin

1.3.2024

Tšekki on pyytänyt EU:n pelastuspalvelun kautta apua maastopaloihin varautumiseen. Suomi vastaa pyyntöön lähettämällä maahan riskien hallintaan erikoistuneen asiantuntijan osaksi EU:n kansainvälistä tiimiä. 

Tšekin tavoitteena on kehittää metsäpaloihin liittyvää varautumista ja ennaltaehkäisyä. Maa on pyytänyt varautumistyöhön apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tarve varautumisen kehittämiselle nousi esiin Tšekissä vuonna 2022 tapahtuneiden vakavien metsäpalojen jälkeen.

Suomi vastaa pyyntöön lähettämällä Tšekkiin riskien hallintaan erikoistuneen asiantuntijan kolmen viikon tehtävälle.

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista. Kansainvälistä pelastustoimintaa käytetään esimerkiksi luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa ja onnettomuuksissa, joissa maan omat pelastusresurssit eivät riitä.

Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta mikä tahansa maa voi pyytää apua, kun se kohtaa kriisin, jonka hoitamisesta se ei selviä yksin. Euroopan komission alainen eurooppalainen hätäavun koordinaatiokeskus koordinoi avunantoa. Pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettava apu perustuu kansallisiin voimavaroihin. Apu voi olla esimerkiksi asiantuntija-, pelastusmuodostelma- tai materiaaliapua.
 
Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto toimii niin lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana kuin vastaa myös asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.

Lisätietoja:

Pekka Tiainen, pelastusylitarkastaja, sisäministeriö
p. 050 456 4477, etunimi.sukunimi@gov.fi 

Jukka Räsänen, valmiussuunnittelija, kansainvälinen pelastustoiminta, Pelastusopisto
p. +358 295 453 689

Kategoria: Uutisia

Vuoden 2023 opettajaksi valittu Timo Laatikainen: ”Yksi isoimmista tunnustuksista, minkä opettaja voi työstään saada”

27.2.2024

Hätäkeskustiimin vanhemman opettajan Timo Laatikaisen työt ovat lähteneet vuodenvaihteen jälkeen perusrytmillä käyntiin. Tästä lukukaudesta omanlaisensa tekee se, että nyt opintonsa aloitti kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi.

– Se aiheuttaa tiettyjä järjestelyjä, mutta muuten lähtee normaalirataa pyörimään tämäkin lukukausi, Laatikainen kertoo.

Syyslukukauden valmistujaisjuhlissa Pelastusopiston Oppilasyhdistys valitsi Laatikaisen vuoden 2023 opettajaksi kiitokseksi erinomaisesta työstä ja panostuksesta oppilaiden hyväksi. Oppilasyhdistyksen mukaan Timo on loistava opettaja ja huikea persoona. Tunnit ovat mielenkiintoisia, ja Timo saa opiskelijat aina hyvälle tuulelle. Palkinnon saaminen yllätti Laatikaisen.

– Se hämmästytti minut suuresti, mutta tietysti arvostan tätä opiskelijoilta tullutta palautetta. Se on yksi isoimmista tunnustuksista, minkä opettaja voi työstään saada.

Uusia oppeja ja alan kehitystä

Opettajavuosien aikana Laatikainen kertoo harjaantuneensa toimimaan ihmisten kanssa opetustehtävissä. Vuodet ovat myös opettaneet monia uusia asioita, ja on päässyt näkemään alan kehityksen.

– Tulin Pelastusopistolle vuoden 2005 loppupuolella määräaikaiseksi opettajaksi. Siitä lähtien olen ollut opettajana, tällä hetkellä vanhemman opettajan virassa.

– Olen nähnyt tämän kehittyvän hätäkeskustoimintaympäristön, kehittyvät tehtävänkäsittelyohjeistukset, tietojärjestelmäuudistukset ja tällaiset asiat. Samoin moniviranomaistoiminnan kehittyminen on ollut yksi iso asia, Laatikainen lisää.

Korona-aika muovasi myös opetusmenetelmiä.

– Korona-aika opetti tällaisen ”vanhan opettajan” uusille opetus- ja oppimismenetelmille, eli tuli etäopetus ja itsenäisen oppimisen materiaalin laatiminen.

Opetustyössä Laatikaisen mielestä parasta on motivoituneet opiskelijat ja se, kun huomaa opiskelijoiden omaksuneen läpikäydyt asiat. Myös työyhteisön merkitys on iso.

–  Meillä tutkinnosta riippumatta porukka on motivoitunutta ja aiheesta kiinnostunutta. Sitten on myös erittäin hyvä työyhteisö. Pelastusopistolla on hyvä henki, ja omassa opetuksessani olen saanut tehdä yhteistyötä useamman tiimin kanssa.

Selkeä päämäärä ja rento ilmapiiri oppimisessa

Motivoituneisuuden lisäksi Laatikainen kuvailee Pelastusopiston opiskelijoita aiheeseen paneutuviksi.

– Heidän kanssaan on mukava tehdä yhteistyötä. Meillä on selkeä päämäärä oppimisessa, mutta silti rento ilmapiiri oppimistilanteissa. Opiskelijat ovat opettajia haastavia ja keskustelevaa, mukavaa porukkaa.

Laatikainen toivottaa opiskelijoille opiskelun iloa ja menestystä opintoihin.

– Mukavaa ja rentoa mutta kuitenkin päättäväistä opiskelua, tsemppiä siihen ja hyvää vuoden jatkoa! Tehdään hyvää yhteistyötä, ja haastakaa edelleenkin opettajia.

Kategoria: Uutisia

Suojavarusteiden pesutekniikoissa kohti uusimpia innovaatioita

26.2.2024

”Tämä SAVE-hanke kuulostaa kyllä omimmalle” – tuumasin Pelastusopiston silloiselle tutkimusjohtajalle Jarno Ruususelle, kun aloittelin tutkimusassistentin töitä Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa loppukesästä 2021. Aihe osui omaan osaamisalueeseeni, ja tuntui tärkeältä päästä olemaan osa tärkeää ketjua syöpävaarallisen altistumisen vähentämiseksi.

Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE) –hanke on antanut runsaasti vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita erikoistutkija Juha Laitisen kanssa lähdimme etsimään. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että pelastajien varusteiden kautta tulevaa altistumista tulisi saada vähennettyä entisestään. Tähän tarvitaan parempia taktiikoita, jotta perinteisestäkin vesipesusta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti. Lisäksi tarvitaan faktapohjaista kokemusta uusista tekniikoista, joilla pesutehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa. Tulevaisuudessa uusien menetelmien tulisi täyttää kiristyneet vaatimukset puhdistustehokkuudelle, myrkyllisten pesuvesien päästämiselle viemäriin sekä energian ja veden kulutukselle.

Vesipesulla vain tyydyttävään pesutulokseen

Tutkimustulokset osoittivat sen, mikä jo oikeastaan tiedettiin: vesipesulla saadaan pois vain osa syöpävaarallisista aineista. Ongelmana on myös se, että palopuvut ovat monikerroksisia, teknisiä ja niiden käyttöikä on kohtuullisen pitkä. Tämän takia pukujen kankaiden keskikerrokset ovat erityisen haastavia puhdistaa, ja epäpuhtaudet kertyvät niihin.

Tulokset osoittivat toisaalta myös sen, että pesulämpötilan nostaminen 60 asteeseen ei parantanut puhdistustehokkuutta. Pesukoneiden pesuohjelmissa veden lämpötila on korkeammissa asteissa vain lyhyen aikaa, mikä osin voi selittää tulosta. Toisaalta nykyaikaiset pesuaineet pesevät tehokkaasti myös matalissa lämpötiloissa. Tämä tulos oli merkittävä monestakin syystä. Matalampi pesulämpötila on hellävarainen tekstiileille ja esimerkiksi heijastinnauhoille, ja matalassa lämpötilassa peseminen säästää myös luonnonvaroja. Lisäksi matalampi pesulämpötila mahdollistaa pesemisen tarvittaessa putoamissuojaimia irrottamatta.

Pelastuslaitoksilla on ollut jo jonkun aikaa mahdollisuus käyttää otsonointikaappeja, mutta niiden käyttö on haastattelumme mukaan hyvin satunnaista. Myös vetyperoksidi on käytössä lähinnä ambulanssien desinfioinnissa. Tutkimuksessa selvitimme, miten nämä käsittelyt tehoavat hankalasti poispestäviin epäpuhtauksiin. Tuloksista nähtiin, että edes lisäkäsittelyillä epäpuhtauksia ei saada keskikerroksista tyydyttävästi vähenemään. Lisäksi tutkimuksien edetessä nousi huoli siitä, muuttavatko hapettavat käsittelyt epäpuhtauksia toisiksi, vieläkin haitallisimmiksi aineiksi.

Avaruuspukujen pesutekniikasta tulevaisuuden pesutekniikaksi?

Maailmalla on käytössä pesutekniikka, joka on alun perin kehitetty astronauttien varusteiden puhdistamiseen. Tämä menetelmä on sittemmin laajentunut myös muille tahoille, kuten pelastuslaitosten varusteiden puhdistamiseen. Menetelmässä epäpuhtaudet pestään suljetussa kierrossa nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO2). Tämän tekniikan etuja ovat tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja hellävaraisuus vaativillekin pestäville materiaaleille.

Aikaisemmissa tutkimuksissa menetelmä on todettu toimivaksi palopuvuille. Niiden keskikerroksetkin ovat puhdistuneet, jolloin pukujen tekniset ominaisuudet on saatu säilymään tai palautettua. Hankkeessamme testasimme nestemäisen hiilidioksidin puhdistustehokkuutta. Yhteistyökumppaniksemme tuli belgialainen Decontex NV, joka tarjoaa pesulapalvelua nestemäisellä hiilidioksidilla. Tuloksemme osoittivat sen, mitä aikaisemmissakin tutkimuksissa oli nähty: puvut saatiin syväpuhtaiksi.

Hankkeen loppupuolella teimme vierailun Belgiaan yhteistyökumppanimme Decontex NV:n toimitiloihin. Tutustuimme pesuprosessiin likaantuneiden varusteiden saapumisesta puhtaiden luovutukseen asti. Palvelukonseptiin kuuluu tarvittaessa myös varusteiden perusteellinen tarkastaminen ja korjaaminen.

Vierailulla virisi hedelmällinen keskustelu tutkimusyhteistyöstä ja siitä, olisiko myös Suomeen mahdollista suunnitella vastaavaa pesulapalvelua. Palvelua on toki jo nyt mahdollista hyödyntää lähettämällä puvut pestäviksi ulkomaille, esimerkiksi Belgiaan. Matkamme jälkeen saimmekin pian maistiaisia siitä, miten tällainen yhteistyökuvio voisi käytännössä toimia. Kuusitoista palopukua altistui pahoin muuntamopalossa, ja suosittelimme Pirkanmaan pelastuslaitosta lähettämään puvut pestäväksi Belgiaan. Tavoitteenamme oli, että edes muutama kallis palopuku saataisiin vielä pelastettua takaisin palvelukseen, ja niin tapahtui.

Tutkimuksen alusta on nyt kaksi ja puoli vuotta, tutkimusassistentin titteli on vaihtunut väitöskirjatutkijaksi ja tutkimukset on saatu päätökseen erikoistutkija Juha Laitisen ammattitaitoisella luotsauksella. Uunituore tutkimusraportti on juuri julkaistu Pelastusopiston nettisivuilla. Nyt voin sanoa, että oikeassa olin. On ollut upea päästä osaksi ketjua matkalla kohti pelastajien altistumisen vähentämistä.

SAVE-hankkeen tutkimusraportti

Riikka Salmi
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

Suojavarusteiden pesutekniikoissa kohti uusimpia innovaatioita

26.2.2024

”Tämä SAVE-hanke kuulostaa kyllä omimmalle” – tuumasin Pelastusopiston silloiselle tutkimusjohtajalle Jarno Ruususelle, kun aloittelin tutkimusassistentin töitä Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa loppukesästä 2021. Aihe osui omaan osaamisalueeseeni, ja tuntui tärkeältä päästä olemaan osa tärkeää ketjua syöpävaarallisen altistumisen vähentämiseksi.

Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE) –hanke on antanut runsaasti vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita erikoistutkija Juha Laitisen kanssa lähdimme etsimään. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että pelastajien varusteiden kautta tulevaa altistumista tulisi saada vähennettyä entisestään. Tähän tarvitaan parempia taktiikoita, jotta perinteisestäkin vesipesusta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti. Lisäksi tarvitaan faktapohjaista kokemusta uusista tekniikoista, joilla pesutehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa. Tulevaisuudessa uusien menetelmien tulisi täyttää kiristyneet vaatimukset puhdistustehokkuudelle, myrkyllisten pesuvesien päästämiselle viemäriin sekä energian ja veden kulutukselle.

Vesipesulla vain tyydyttävään pesutulokseen

Tutkimustulokset osoittivat sen, mikä jo oikeastaan tiedettiin: vesipesulla saadaan pois vain osa syöpävaarallisista aineista. Ongelmana on myös se, että palopuvut ovat monikerroksisia, teknisiä ja niiden käyttöikä on kohtuullisen pitkä. Tämän takia pukujen kankaiden keskikerrokset ovat erityisen haastavia puhdistaa, ja epäpuhtaudet kertyvät niihin.

Tulokset osoittivat toisaalta myös sen, että pesulämpötilan nostaminen 60 asteeseen ei parantanut puhdistustehokkuutta. Pesukoneiden pesuohjelmissa veden lämpötila on korkeammissa asteissa vain lyhyen aikaa, mikä osin voi selittää tulosta. Toisaalta nykyaikaiset pesuaineet pesevät tehokkaasti myös matalissa lämpötiloissa. Tämä tulos oli merkittävä monestakin syystä. Matalampi pesulämpötila on hellävarainen tekstiileille ja esimerkiksi heijastinnauhoille, ja matalassa lämpötilassa peseminen säästää myös luonnonvaroja. Lisäksi matalampi pesulämpötila mahdollistaa pesemisen tarvittaessa putoamissuojaimia irrottamatta.

Pelastuslaitoksilla on ollut jo jonkun aikaa mahdollisuus käyttää otsonointikaappeja, mutta niiden käyttö on haastattelumme mukaan hyvin satunnaista. Myös vetyperoksidi on käytössä lähinnä ambulanssien desinfioinnissa. Tutkimuksessa selvitimme, miten nämä käsittelyt tehoavat hankalasti poispestäviin epäpuhtauksiin. Tuloksista nähtiin, että edes lisäkäsittelyillä epäpuhtauksia ei saada keskikerroksista tyydyttävästi vähenemään. Lisäksi tutkimuksien edetessä nousi huoli siitä, muuttavatko hapettavat käsittelyt epäpuhtauksia toisiksi, vieläkin haitallisimmiksi aineiksi.

Avaruuspukujen pesutekniikasta tulevaisuuden pesutekniikaksi?

Maailmalla on käytössä pesutekniikka, joka on alun perin kehitetty astronauttien varusteiden puhdistamiseen. Tämä menetelmä on sittemmin laajentunut myös muille tahoille, kuten pelastuslaitosten varusteiden puhdistamiseen. Menetelmässä epäpuhtaudet pestään suljetussa kierrossa nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO2). Tämän tekniikan etuja ovat tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja hellävaraisuus vaativillekin pestäville materiaaleille.

Aikaisemmissa tutkimuksissa menetelmä on todettu toimivaksi palopuvuille. Niiden keskikerroksetkin ovat puhdistuneet, jolloin pukujen tekniset ominaisuudet on saatu säilymään tai palautettua. Hankkeessamme testasimme nestemäisen hiilidioksidin puhdistustehokkuutta. Yhteistyökumppaniksemme tuli belgialainen Decontex NV, joka tarjoaa pesulapalvelua nestemäisellä hiilidioksidilla. Tuloksemme osoittivat sen, mitä aikaisemmissakin tutkimuksissa oli nähty: puvut saatiin syväpuhtaiksi.

Hankkeen loppupuolella teimme vierailun Belgiaan yhteistyökumppanimme Decontex NV:n toimitiloihin. Tutustuimme pesuprosessiin likaantuneiden varusteiden saapumisesta puhtaiden luovutukseen asti. Palvelukonseptiin kuuluu tarvittaessa myös varusteiden perusteellinen tarkastaminen ja korjaaminen.

Vierailulla virisi hedelmällinen keskustelu tutkimusyhteistyöstä ja siitä, olisiko myös Suomeen mahdollista suunnitella vastaavaa pesulapalvelua. Palvelua on toki jo nyt mahdollista hyödyntää lähettämällä puvut pestäviksi ulkomaille, esimerkiksi Belgiaan. Matkamme jälkeen saimmekin pian maistiaisia siitä, miten tällainen yhteistyökuvio voisi käytännössä toimia. Kuusitoista palopukua altistui pahoin muuntamopalossa, ja suosittelimme Pirkanmaan pelastuslaitosta lähettämään puvut pestäväksi Belgiaan. Tavoitteenamme oli, että edes muutama kallis palopuku saataisiin vielä pelastettua takaisin palvelukseen, ja niin tapahtui.

Tutkimuksen alusta on nyt kaksi ja puoli vuotta, tutkimusassistentin titteli on vaihtunut väitöskirjatutkijaksi ja tutkimukset on saatu päätökseen erikoistutkija Juha Laitisen ammattitaitoisella luotsauksella. Uunituore tutkimusraportti on juuri julkaistu Pelastusopiston nettisivuilla. Nyt voin sanoa, että oikeassa olin. On ollut upea päästä osaksi ketjua matkalla kohti pelastajien altistumisen vähentämistä.

SAVE-hankkeen tutkimusraportti

Riikka Salmi
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Kategoria: Blogi

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 25
  • 26
  • 27
  • 28
  • 29
  • …
  • 35
  • Nästa sida »
Kontaktinformation  •  Sök
Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter
Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · Pelastusopisto

close