Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön

Ukrainan opit: Ukrainan sodan vaikutukset siviiliyhteiskuntaan sekä väestön suojaaminen sodan aikana

Ukrainan opit: Ukrainan sodan vaikutukset siviiliyhteiskuntaan sekä väestön suojaaminen sodan aikana

Hankkeen kesto:15.4.2024–15.4.2025
Hankkeen rahoitus:Sisäministeriö
Hankkeen koordinointi:Pelastusopisto

Hankkeen kuvaus

Ukrainan opit -hankkeessa kartoitetaan Ukrainan väestönsuojelun toimintaa Venäjän laittoman hyökkäyssodan aikana ja tuotetaan tämän tiedon perusteella toimenpidesuosituksia Suomen väestönsuojelun kehittämiseksi.

Venäjän Ukrainaan kohdistama laiton hyökkäyssota on 2. maailmansodan jälkeen ensimmäinen kerta, kun eurooppalaisen valtion väestönsuojelujärjestelmä joutuu vastaamaan täysimittaiseen valtioiden väliseen sotaan. Paitsi inhimillinen tragedia, sota Ukrainassa on myös uusi mittatikku väestönsuojelun toiminnalle modernin aseellisen konfliktin keskellä.

Eri tutkimusaineistoja yhdistelemällä hankkeessa selvitetään Ukrainan väestönsuojelun onnistumisia, kehittämistarpeita ja uusia innovaatioita. Näiden pohjalta voidaan tunnistaa kotimaan väestönsuojelulle kehittämis- ja jatkotutkimusmahdollisuuksia.

Hankkeen tavoitteet

1) Kartoittaa Ukrainan väestönsuojelun toimintaa ja kehitystä Venäjän laittoman hyökkäyssodan aikana

2) Kartoittaa sodan vaikutuksia siviiliväestölle ja Ukrainan kriittiselle infrastruktuurille

3) Tuottaa kerätyn tiedon perusteella toimenpide-ehdotuksia Suomen väestönsuojelun kehittämiseksi.

Hankkeen tuotokset

Hankkeen tuotoksia tullaan hyödyntämään kotimaisen väestönsuojelun kehittämisessä. Hankkeen tuotoksista julkaistaan tiedote ja soveltuvilta osin julkinen loppuraportti alkuvuonna 2025.

Lisätietoja

Mikko Räkköläinen
Tutkija
029 545 3479
 
Marko Juutinen
Projektipäällikkö
029 545 3423
 
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Hyvinvointialueiden ja pelastuslaitosten johdon sekä tietosuojavastaavien koulutus 4.6.2024

Miten pelastustoimen tiedonhallinta rakentuu voimassa olevassa lainsäädännössä? Miten pelastustoimen asiakirjat muodostuvat, ja mikä on niiden asema hyvinvointialueiden tiedonhallinnassa? Mitkä ovat tämänhetkiset ongelmakohdat?

Hyvinvointialueiden hallinto on järjestetty noin kaksi vuotta sitten, jolloin hyvinvointialueiden hallintosäännöt on laadittu. Palontutkinnan tietovarantohankkeen järjestämässä koulutuksessa käydään läpi, miten hallintosäännöissä olevat tiedonhallinnan ja tietosuojan vastuut ja velvollisuudet vastaavat sitä, mitä lainsäädännössä on säädetty näistä velvollisuuksista. Koulutuksen sisältö perustuu Pelastusopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen hankkeen tuoreisiin tutkimustuloksiin.

Koulutuksessa käsitellään erityisesti seuraavia teemoja:

  • tiedonhallinnan ja henkilötietojen käsittelyn vastuut hyvinvointialueiden pelastustoimessa
  • havaintoja hyvinvointialueiden hallintosäännöistä

Kouluttajina ovat julkisoikeuden prof. Tomi Voutilainen ja hallinto-oikeuden yliopisto-opettaja Helinä Tiura-Virta Itä-Suomen yliopistosta. Koulutus alkaa klo 12.00 ja kestää n. 1,5 tuntia. Koulutus on maksuton.

Koulutuksessa voidaan ottaa huomioon ainoastaan etukäteen esitettävät kysymykset. Mainitsethan jo ilmoittautumisen yhteydessä kysymykset, joihin toivot vastauksia koulutuksessa. Näin ne voidaan ottaa etukäteen huomioon esityksiä valmisteltaessa.

Ilmoittautuminen sulkeutuu sunnuntaina 26.5.2024. Koulutus järjestetään hybriditoteutuksella – voit tulla paikan päälle Pelastusopistolle tai osallistua etänä. Etäosallistujille lähetetään Teams-linkki tilaisuutta edeltävänä päivänä (maanantaina 3.6.2024).

Tule kuulemaan tuoretta tutkimustietoa hyvinvointialueiden hallintosäännöistä ja niiden toimivuudesta suhteessa voimassa olevaan tiedonhallinnan ja tietosuojan lainsäädäntöön!

Litiumioniakkupalot Suomessa

Litiumioniakut ovat osa arkipäiväämme, ja niitä käytetään laajasti eri laitteissa akkutyökaluista sähköautoihin. Vaikka litiumioniakkujen aiheuttamien tulipalojen määrä suhteessa niiden kokonaismäärään on Suomessa pieni, on tilanteita syytä tarkastella huolellisesti.

Litiumioniakuista johtuvia rakennuspaloja on sattunut vuosien 2020–2024 aikana noin 80 kappaletta, ja rakennuspalon vaaraa ne ovat aiheuttaneet noin 100 kertaa. Eniten paloja ovat aiheuttaneet akkutyökalut sekä sähköpolkupyörät ja -potkulaudat. Liikennevälinepaloja on tapahtunut noin 30, joista suurin osa on ollut sähköpolkupyörien tai -potkulautojen aiheuttamia.

Sähkö- ja hybridiautopalojen riskit

Sähköautojen määrä lisääntyy ja palojen riski kasvaa sähköautojen ja akustojen ikääntyessä. Vuosien 2020–2024 aikana on tapahtunut yksittäisiä sähköautopaloja, mutta enimmäkseen liikennevälinepaloissa näyttäytyvät hybridiautojen palot. Täyssähkö- ja hybridiautojen palot eivät aina johdu akusta, vaan ajoneuvon muusta sähköisestä laitteesta.

Täyssähkö- ja hybridiautojen kotilatauksessa on tärkeää huomioida, että sähköalan ammattilainen asentaa latauslaitteet kiinteistöön standardien mukaisesti. Pääsääntöisesti auton latauslaitteita varten kannattaa olla omat johdotukset suoraan sähkökeskuksesta, ja lataus tulee toteuttaa hyväksytyillä laitteilla. Jatkojohtoviritelmiä ei tulisi käyttää.

Vanhemmissa kiinteistöissä voi syntyä ongelmia paloturvallisuuden kannalta, jos sähköauton latauslaite kiinnitetään tavalliseen pistorasiaan. Irralliset latauslaitteet tunnistavat virran syötön ja oman vikaantumisen, mutta ne eivät tunnista kiinteistössä tapahtuvaa vikaantumista. Sähköpistokkeet eivät ole suunniteltu sille kuormitukselle, mitä täyssähkö- ja hybridiautojen lataus vaatii jatkuvassa käytössä.

Akkupalot tapahtuvat usein valvomattoman lataamisen aikana

Yli puolet litiumioniakkupaloista tapahtuu lataamisen aikana. Usein akkukäyttöisiä laitteita jätetään latautumaan ilman valvontaa, jolloin niiden vikaantuminen on vaikea havaita. Akkutyökalujen lataaminen varastoissa on yleistä, mikä vaikeuttaa vikaantumisen havaitsemista. Myös asuintiloissa ladataan erilaisia laitteita ilman valvontaa. Esimerkiksi nukkumaan mentäessä matkapuhelimen lataaminen yöpöydällä ei ole paloturvallisuuden kannalta suositeltavaa.

Palovaroittimien rooli akkupaloturvallisuudessa

Tilastoissa on paljon tapauksia, joissa rakennuspalon syttyminen on havaittu liian myöhään, joko ohikulkijan tai naapurin huomattua tilanteen. Toimiva ja oikein sijoitettu palovaroitin voi auttaa havaitsemaan palon alun nopeammin. Palovaroittimen voi asentaa kodin varastotiloihin tai esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen, jos siellä ladataan akkuja. Akkuja ladattaessa tulee huomioida, missä laitteita ladataan. Esimerkiksi matkapuhelimen lataaminen sängyllä tai sohvalla ei ole suositeltavaa, jos akku tai laturi jostain syystä vikaantuu. Varastossa ladattaessa tulisi huomioida, ettei lähellä olisi helposti syttyvää materiaalia. Litiumioniakkupalo voi levitä nopeasti sytyttämällä ympärillä olevaa materiaalia palaamaan joko suoraan tai akusta lähtevien heitteiden myötä.

Latausturvallisuus asuintiloissa: Vältä esteitä poistumisreiteillä

Sähköpolkupyörien tai -potkulautojen lataaminen asuintilassa tuo haasteita poistumiselle, jos niiden akut tai laturit vikaantuvat. Akkujen termisen karkaamisen ja palon myötä savua ja myrkyllisiä kaasuja muodostuu nopeasti. Savu ja myrkylliset kaasut estävät turvallisen poistumisen asunnosta. Vältä laitteiden lataamista huoneiston eteisessä tai muilla tärkeillä kulkureiteillä, jotta pääset poistumaan asunnosta turvallisesti tulipalon sattuessa.

Kimmo Rytkönen 
Suunnittelija 
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut 

Jari Mikkonen
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut 

Turvallisuuspääoman käsiteanalyysi on julkaistu Tiede ja Ase -lehdessä

NouHätä? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus -hankkeessa tehty käsiteanalyysi osoittaa, että turvallisuuspääoman käsiteellä on merkitystä niin tieteelliseen tutkimukseen kuin käytännön soveltamisen kannalta. Käsitteen määrittely auttaa rakentamaan teoreettista viitekehystä turvallisuuden ymmärtämiselle niin, että se huomioi sekä yksilölliset että yhteisölliset näkökulmat. Turvallisuuspääoman eri osa-alueiden välisiä yhteyksiä ja yhteisvaikutuksia tulee jatkossa tutkia tarkemmin.

Tiedot, taidot, asenne, luottamus ja tunne

Turvallisuuspääoma on käsite, joka toistuvasti nousee esille esimerkiksi sisäisen turvallisuuden kehittämisen ja tutkimuksen yhteydessä. Käsitteen määrittely ei ole aiemmin perustunut akateemiseen käsitemäärittelyyn. Ilmestyneessä artikkelissa tarkastellaan turvallisuuden ja pääomien käsitteitä, avataan yksilön turvallisuuspääomaa ylläpitäviä tekijöitä ja esitellään turvallisuuspääoman osa-alueet. Osa-alueita ovat tiedot, taidot, asenne, turvallisuudentunne ja luottamus.

Turvallisuus on ihmisten yhteisesti jakama arvo, tavoite ja oikeus, mutta myös velvollisuus: turvallisuutta ei voi ulkoistaa yksinomaan turvallisuustoimijoille, vaan jokainen edistää sitä arjessaan. Turvallisuuspääoma linkittyy käsitteenä Pierre Bourdieun kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman käsitteisiin. Toiset osa-alueet voidaan nähdä opittuina ja sisäistettyinä, esimerkiksi osaa antaa ensiapua ja toimia oikein vaaratilanteessa. Toiset osa-alueet muodostuvat suhteessa toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan, kuten luottamus viranomaisiin ja ihmisiin ja turvallisuuteen liittyvät asenteet.

Turvallisuuspääoman lisääminen väestössä nähdään tärkeänä tavoitteena turvallisuuden edistämisessä. Turvallisuuspääoman vahvistaminen paitsi tukee yksilöiden osaamista, myös luo luottamusta pelastusviranomaisiin. Kun ymmärretään turvallisuuspääoman kehittymistä, voidaan kohdentaa pelastusalan viestintää ja toimia tehokkaasti. Tässä tulee huomioida muun muassa eri väestöryhmät sekä koulutuksen ja viestinnän merkitys.

Hanke nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuudesta

Palosuojelurahaston rahoittama ja Pelastusopiston toteuttama NouHätä? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus -hanke käynnistyi vuoden 2021 alussa ja hanke tutkii Suomessa pitkät perinteet omaavan NouHätä!-kampanjan vaikuttavuutta.

Hankkeessa on tutkittu, millä tavalla NouHätä!-kampanja tukee nuorten turvallisuuspääoman kehittymistä kampanjan aikana ja sen jälkeen. Turvallisuuspääoman osa-alueita on mitattu kyselytutkimuksella, joka toteutettiin pitkittäisasetelmalla. Kampanjan rakennetta ja sisältöä kehitetään tutkimuksen pohjalta. Tutkimustuloksia hyödynnetään myös onnettomuuksien ehkäisyn koulutukseen yleisemminkin. Hanke päättyy kesäkuussa 2024.

Tekijät:

Dan Sundblom, valtiotieteiden maisteri, tutkija, Pelastusopisto, väitöskirjatutkija, Åbo Akademi
Saana Rikkilä, valtiotieteiden maisteri, tutkija, Pelastusopisto
Alisa Puustinen, yhteiskuntatieteiden tohtori/kauppatieteiden maisteri, dosentti, erikoistutkija, Pelastusopisto
Brita Somerkoski, turvallisuuspedagogiikan dosentti/kasvatustieteen tohtori, erikoistutkija, Turun yliopisto
Tomi Mäki-Opas, professori, johtaja, Vaikuttavuuden talo, Itä-Suomen yliopisto

Kansainvälinen pelastustoiminnan harjoitus Jämijärvellä valmistaa suomalaisia pelastajia kansainvälisiin tehtäviin

Pelastusopisto järjestää kansainvälisen pelastustoiminnan harjoituksen 14.–16.5.2024 Jämijärvellä Satakunnassa. Harjoituksessa harjoittelee suomalainen kansainväliseen valmiuteen tähtäävä maastopalomuodostelma. Harjoitukseen osallistuu myös Suomen muodostelman erikoisuus, sammutuskone ”Mörkö”, joka on rakennettu metsäkoneen alustalle.

Suomen maastopalomuodostelma

Maastopalomuodostelmassa on 58 henkilöä. He ovat pääasiassa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten ammattipelastajia ja sopimushenkilöstöä. Muodostelmaan kuuluu myös asiantuntijoita muualta Suomesta.

EU on rahoittanut maastopalomuodostelman kehitystyötä, ja muodostelma siirtyy EU:n pelastuspalvelumekanismin valmiuteen lähiaikoina. Valmiudessa ollessaan maastopalomuodostelma voidaan lähettää tehtäviin Suomen lähialueille, kuten Skandinaviaan ja Baltian maihin.

Harjoitellaan tositoimia kohdemaassa

Jämijärvellä harjoitellaan kansainvälisen pelastustehtävän kaikkia vaiheita: kokoontuminen Suomessa, siirtyminen paloautoilla kohdemaahan, rajan ylitys, leirin perustaminen ja leirissä eläminen sekä sammutustehtävät leiristä käsin.

– Harjoituksella pyritään antamaan osallistujille mahdollisimman realistinen kokemus Suomen ulkopuolella tapahtuvasta sammutustehtävästä. Kyseessä on ensimmäinen näin laaja kansainvälisen pelastustoiminnan harjoitus Suomessa, kertoo koulutussuunnittelija Tero Lähdesmäki.


Lisätietoja
Tero Lähdesmäki
Koulutussuunnittelija
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
029 545 3430

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

close