Pelastusopiston varautumisen peruskoulutustarjonta on laajentunut Varautumisen peruskurssin verkkokurssilla, jonka laskennallinen suoritusaika on 7 tuntia. Lisäksi tänä keväänä kurssi tulee tarjolle myös ruotsinkielisenä nimellä Grundkurs i beredskap. Myös Väestönsuojelun peruskurssin verkkokurssiversio on valmisteilla. Kyseinen kurssi tullaan tekemään myös ruotsinkielisenä. Kurssit ovat maksuttomia julkishallinnolle.

Itsenäisesti, väljässä neljän viikon aikataulussa suoritettavat verkkokurssit antavat työelämässä olevalle kurssilaiselle vapautta opiskeluun työn ohessa. Verkkokurssilla opiskelu säästää myös matkustamiseen käytettävää aikaa, jolloin verkkokurssi on ajansäästön lisäksi myös ekologisesti kestävä ratkaisu.

Koska työelämän kognitiivinen kuormitus voi olla hyvinkin suurta, on siviilivalmiuden verkkokursseilla moduulimainen ja systemaattisesti etenevä rakenne. Tällöin kurssilainen voi keskittyä yhteen rajattuun teemaan kerrallaan. Lisäksi teemoihin sisältyy pieniä kertaustehtäviä, jotka ohjaavat keskeisten asioiden oppimiseen. Lisäksi verkkokursseja on rakennettu tiedostaen, että aikuisella oppijalla voi olla hyvinkin laajaa koulutuksen, työn ja muun elämän tuomaa tietopuolista osaamista varautumisesta. Esimerkiksi Varautumisen peruskurssi onkin monille osin kertausta, mutta kurssilta saa myös uusia ajatuksia ja ajantasaista tietoa varautumistyöhön.

Verkkokurssi on muutakin kuin lukemista

Itsenäisesti suoritettava verkkokurssi antaa mahdollisuuksia osin myös yhteisöllisyyden kokemukseen. Kertaus- ja pohdintatehtävien avulla kurssilaisia voi osallistaa eri tavoin, ja osin ohjata myös luomaan yhteistä ymmärrystä varautumisesta. Alla olevassa kuvassa kurssilaiset ovat esimerkiksi määritelleet kokonaisturvallisuutta:

Lyhyt verkkokurssi ei voi antaa kaikenkattavaa tietopuolista osaamista. Tietopuolisen aineiston lisäksi erilaiset pohdinta- ja keskustelutehtävät ohjaavat kurssilaista miettimään asioita oman organisaation ja oman työtehtävän näkökulmista. Siten esimerkiksi varautumisen verkkokurssi toimii parhaimmillaan tietopuolisen osaamisen lisäämisen kanavana sekä ajatusten herättelijänä ja varautumisen käytännön kehittämistyön edistäjänä.

Uutena verkkokurssina tulossa Väestönsuojelun peruskurssi 

Valmisteilla oleva Väestönsuojelun peruskurssin verkkokurssi on yleiskatsaus väestönsuojeluun. Kurssi sisältää useita asiantuntijaluentoja eri teemoista. Väestönsuojelun verkkokurssilla käsitellään muun muassa laaja-alaista vaikuttamista ja sen tuomia sotilaallisia sekä CBRN-uhkia. Laaja-alaisen vaikuttamisen muotoja käsitellään kurssilla monipuolisesti, jotta kurssilaiselle muodostuu käsitys, millaisissa olosuhteissa väestönsuojelutoimia mahdollisesti tehdään.

Väestönsuojelun toimijoita ja niiden tehtäviä tarkastellaan kurssilla tarkemmin kunnan, sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen, sekä 3. ja 4. sektorin osalta. Väestönsuojelun verkkokurssi antaa myös tietoutta väestön mahdollisesta toiminnasta ja käyttäytymisestä erilaisissa väestönsuojelutilanteissa. Kurssin kohderyhmä tarkentuu kevään 2024 aikana.

Varautuminen tehdään yhdessä – niin myös kehittämistyö

Verkkokursseilta kerättävä palaute on Pelastusopiston siviilivalmiuden koulutuksen kehittämisen kannalta merkityksellistä. Kehitettäviin kohteisiin on tarvittaessa reagoitava, ja uuden tiedon kumotessa vanhaa on myös pystyttävä tekemään tarvittavia muutoksia verkkokurssille. Siten Pelastusopiston varautumisen verkkokurssit elävät ajassa. Ja siihenkin on varauduttava.

Anu Keränen
Suunnittelija
Onnettomuuksien ehkäisyn ja siviilivalmiuden tiimi

Miehittämättömän ilmailun käyttö pelastustoiminnassa on lisääntynyt, kiitos uusien teknisten innovaatioiden ja tiiviimmän yhteistyön eri viranomaisten välillä. Pelastuslaitokset ovat lisänneet UAS-toiminta, ja pelastustoimen tilastojen mukaan käyttömäärät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Käyttömääriin on voinut myötävaikuttaa paitsi laitteiden kehittyminen myös tilastoinnin tärkeyden viestittäminen sekä UAS-toiminnan kirjaamismahdollisuuksien lisääminen Pronto-järjestelmään. Oletettavasti myös harjoitusmäärät ovat nousseet tehtävämäärien myötä.  

UAS-toiminta parantaa tilannekuvan muodostamista pelastustoimen tehtävillä. Nopean ja kattavan tilannekuvan saaminen helpottaa ja tehostaa pelastustoiminnan johtajan päätöksentekoa, mikä vaikuttaa pelastustoiminnan taktiikkaan. Esimerkiksi, maastopalojen tapauksessa, UAS- toiminnalla saatu tarkka tilannekuva mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman sammutusstrategian suunnittelun. 

Koulutuksen myötä turvallisempaa ilmatoimintaa miehittämättömillä ilma-aluksilla 

Hankkeen tuottamien UAS-koulutusten myötä yhteiset osaamisvaatimukset ja kyvyt tulevat selkeämmin esille ja dronejen käyttäminen on yhtenäisempää. Haasteena säilyy hyvinvointialueiden pelastuslaitosten määrä. Yhtenäinen koulutusmateriaali on saatavilla, mutta koulutusten toteuttaminen ja harjoitusmäärät eivät toteudu samalla tavalla eri pelastuslaitoksilla. Kaikilla pelastuslaitoksilla ei ole mahdollista antaa riittävästi aikaa UAS-toiminnan koulutukseen ja harjoitteluun, kun muitakin pelastustoimen osaamisalueita tulee harjoitella. 

Tiedon ja osaamisen vaihtoa UAS-toiminnassa on tehostettava 

Yhtenä huomattavana asiana havaittiin, että tiedon ja osaamisen vaihto pelastuslaitosten kesken vaatii vielä kehittämistä erilaisista olemassa olevista verkostoista huolimatta. Avoimet keskusteluyhteydet ja yhteiset viestintäkanavat edistäisivät tiedon jakamista, jolloin pelastuslaitosten ei tarvitsisi itsenäisesti hankkia kaikkea tietoa ja osaamista UAS-toimintaan liittyen. 

Tämän hankkeen aikana saimme tuotua pelastuslaitosten UAS-toimijoita yhteen osaamisen ja kokemusten vaihtamiseksi. Hankkeessa luotujen UAS-koulutusten myötä pelastustoimen UAS-toiminnan toivotaan kehittyvän ja tuovan lisähyötyjä toimialalle. Tärkeää on, että UAS-toiminta toteutetaan turvallisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, niin pelastuslaitosten kesken kuin viranomaisyhteistyössäkin. 

Täydennyskoulutuksena toteutettavan UAS-jatkokoulutuksen tarkoitus on mahdollistaa eri pelastuslaitoksilla toimivien UAS-kauko-ohjaajien kokemusten ja tietämyksen vaihto sekä yhdenmukaistaa kouluttajien ja erityislentomenetelmien osaamista. 

Viranomaisyhteistyössä tehtävää kehittämistä on lisättävä 

Viranomaisyhteistyöhön tarvitaan jatkossa vahvempaa ministeriöiden ohjausta, sillä lähitulevaisuudessa viranomaisyhteistyön tarve kasvaa. Miehittämätön ilmailu yleistyy ja ilmailun eri toimijoiden on sovittava turvallisesti samalle taivaalle, erityisesti pelastustoimen näkökulmasta mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Vaikka valtion miehittämätön ilmailu ei suoraan ole EU:n sääntelyn alaista, on tärkeää huomioida tämäkin näkökulma, kun toimintaa yhteensovitetaan turvallisesti muun ilmailun kanssa. 

Timo Ikonen 
Suunnittelija, Projektipäällikkö, MiPeVi-hanke 
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut 

Kimmo Rytkönen 
Suunnittelija, MiPeVi-hanke 
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut 

Palosuojelurahaston rahoittama Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi) -hanke rakentaa viranomaisten välistä yhteistyötä UAS-toiminnassa. Yhteistoiminnan ja vuoropuhelun avulla kehitetään pelastustoimen UAS-koulutusta vastaamaan nykyhetken vaatimuksia. Pelastustoimen kentältä nousseita näkemyksiä ja kokemuksia jalostetaan niin teoria- kuin käytännön UAS-koulutukseen. Pelastustoiminnan johtajille on luotu verkkokoulutus UAS-toimintaan liittyen, jotta ymmärrys UAS-laitteiden käyttömahdollisuuksista kasvaisi ja ymmärrys UAS-toimintaan liittyvään lainsäädäntöön lisääntyisi. Hankkeen aikana päivitettiin olemassa oleva UAS-peruskoulutus vastaamaan voimassa olevia määräyksiä.