Hola Valencia, EENA2024

Moni varmasti otsikkoa lukiessaan mietti, että mikä EENA? Kyseessä on Euroopan hätänumerojärjestö (European Emergency Number Association), joka on turvallisuusalalla toimiva maailmanlaajuinen kolmannen sektorin organisaatio. Järjestöllä on jäseniä yli 80 maassa. Itse olen ollut mukana EENAn toiminnassa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Mielestäni nykyisellään ei ole mahdollisuuksia jättäytyä pois hätäkeskustoiminnan globaalin yhteistyön suurimmasta verkostosta.

Minulla oli hieno tilaisuus osallistua vuosittaiseen EENAn seminaariin, joka pidettiin tänä vuonna Valenciassa Espanjassa. Tälläkin tapahtumalla on pitkät perinteet, olihan tämä jo 25. seminaari. Minulle tämä oli ensimmäinen kerta seminaarissa, ja pääsin heti pitämään alustusta hätäkeskuspäivystäjien koulutuksesta. Olin erittäin tyytyväinen, että tämä teema otettiin mukaan seminaarin ohjelmaan (toki itse sitä esitin ohjelmaan). Tulevina vuosina pyrin edesauttamaan, että se pysyy siellä jatkossakin.

Kolmipäiväinen seminaari ja turvallisuusalojen toimintaa esittelevä näyttely Valencian messukeskuksessa kokosivat yli tuhat rekisteröitynyttä osallistujaa. Ensikertalaisena voin sanoa olevani vaikuttunut tapahtuman monipuolisuudesta ja niistä lukuisista keskusteluista sekä ajatustenvaihdosta, joita käytiin. Ihmisen voi jälleen kerran todeta olevan sosiaalinen olento, joka kaipaa kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä. Tämän kuulin monen toimijan suusta.

Tulevaisuuden visioita sekä arjessa jaksamista

Seminaarin aiheet olivat monipuolisia, mutta pari kokonaisuutta voisin mainita tässä yhteydessä: uuden teknologian mahdollisuudet (niin kutsuttu uuden sukupolven 112, NG112) sekä mielenterveyteen ja psyykkiseen jaksamiseen liittyvät teemat. Pääsin seuraamaan molempiin liittyviä esityksiä sekä keskusteluita. Tulevaisuuden näkymät ovat kyllä mielenkiintoisia, ja teknologian kehittyminen avaa meille uusia portteja. Toisaalta teknologialle ei pidä antaa liian suurta valtaa eikä luottaa siihen sataprosenttisesti. Varautumisesta puhuneelta kuultiin virkistävän ymmärrettävä kommentti: ”Pitäkää huolta, että kriittisistä suunnitelmista on aina ajan tasalla olevat versiot myös paperilla”.

Itseäni ilahdutti päivystäjien psyykkisen jaksamisen ja koulutuksen esille nostaminen muutamassakin yhteydessä. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että työ on henkisesti todella kuormittavaa. Mutta tämän kuorman hallintaan tai käsittelyyn ei välttämättä ole työkaluja. Asiaan on toki herätty ja tähänkin kehitetään eri työkaluja. Esimerkiksi Romaniassa on luotu psyykkisen jaksamisen itsearviointityökalua ja tukimuotoja. Paljon työtä on kuitenkin vielä tekemättä, Yhdysvalloissa koulutuksen puute oli yhden puhujan mukaan suurin syy irtisanoutumisiin.

Kyllä kannatti!

Seminaaripäivät olivat tiiviitä ja pitkiä, pitivät sisällään paljon tietoa sekä kohtaamisia. Mutta voin varauksetta todeta matkani olleen Pelastusopiston näkökulmasta kannattava. Nyt jokainen esitykseni kuullut tietää meistä enemmän, ja mikä tärkeintä, minä tiedän monesta asiasta enemmän. Tämä voi poikia myöhempiä yhteydenottoja ja jopa yhteistyöprojekteja.

Seuraava seminaari järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Toivottavasti näemme paljon suomalaisia turvallisuusalan toimijoita Helsingissä Messukeskuksessa 9.‒11.4.2025. Yhteistyössä on voimaa ja maailmanlaajuisessa yhteistyössä sitä vasta onkin.

Toni Alatalo
Opettaja
Hätäkeskustiimi

Litiumioniakut ovat osa arkipäiväämme, ja niitä käytetään laajasti eri laitteissa akkutyökaluista sähköautoihin. Vaikka litiumioniakkujen aiheuttamien tulipalojen määrä suhteessa niiden kokonaismäärään on Suomessa pieni, on tilanteita syytä tarkastella huolellisesti.

Litiumioniakuista johtuvia rakennuspaloja on sattunut vuosien 2020–2024 aikana noin 80 kappaletta, ja rakennuspalon vaaraa ne ovat aiheuttaneet noin 100 kertaa. Eniten paloja ovat aiheuttaneet akkutyökalut sekä sähköpolkupyörät ja -potkulaudat. Liikennevälinepaloja on tapahtunut noin 30, joista suurin osa on ollut sähköpolkupyörien tai -potkulautojen aiheuttamia.

Sähkö- ja hybridiautopalojen riskit

Sähköautojen määrä lisääntyy ja palojen riski kasvaa sähköautojen ja akustojen ikääntyessä. Vuosien 2020–2024 aikana on tapahtunut yksittäisiä sähköautopaloja, mutta enimmäkseen liikennevälinepaloissa näyttäytyvät hybridiautojen palot. Täyssähkö- ja hybridiautojen palot eivät aina johdu akusta, vaan ajoneuvon muusta sähköisestä laitteesta.

Täyssähkö- ja hybridiautojen kotilatauksessa on tärkeää huomioida, että sähköalan ammattilainen asentaa latauslaitteet kiinteistöön standardien mukaisesti. Pääsääntöisesti auton latauslaitteita varten kannattaa olla omat johdotukset suoraan sähkökeskuksesta, ja lataus tulee toteuttaa hyväksytyillä laitteilla. Jatkojohtoviritelmiä ei tulisi käyttää.

Vanhemmissa kiinteistöissä voi syntyä ongelmia paloturvallisuuden kannalta, jos sähköauton latauslaite kiinnitetään tavalliseen pistorasiaan. Irralliset latauslaitteet tunnistavat virran syötön ja oman vikaantumisen, mutta ne eivät tunnista kiinteistössä tapahtuvaa vikaantumista. Sähköpistokkeet eivät ole suunniteltu sille kuormitukselle, mitä täyssähkö- ja hybridiautojen lataus vaatii jatkuvassa käytössä.

Akkupalot tapahtuvat usein valvomattoman lataamisen aikana

Yli puolet litiumioniakkupaloista tapahtuu lataamisen aikana. Usein akkukäyttöisiä laitteita jätetään latautumaan ilman valvontaa, jolloin niiden vikaantuminen on vaikea havaita. Akkutyökalujen lataaminen varastoissa on yleistä, mikä vaikeuttaa vikaantumisen havaitsemista. Myös asuintiloissa ladataan erilaisia laitteita ilman valvontaa. Esimerkiksi nukkumaan mentäessä matkapuhelimen lataaminen yöpöydällä ei ole paloturvallisuuden kannalta suositeltavaa.

Palovaroittimien rooli akkupaloturvallisuudessa

Tilastoissa on paljon tapauksia, joissa rakennuspalon syttyminen on havaittu liian myöhään, joko ohikulkijan tai naapurin huomattua tilanteen. Toimiva ja oikein sijoitettu palovaroitin voi auttaa havaitsemaan palon alun nopeammin. Palovaroittimen voi asentaa kodin varastotiloihin tai esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen, jos siellä ladataan akkuja. Akkuja ladattaessa tulee huomioida, missä laitteita ladataan. Esimerkiksi matkapuhelimen lataaminen sängyllä tai sohvalla ei ole suositeltavaa, jos akku tai laturi jostain syystä vikaantuu. Varastossa ladattaessa tulisi huomioida, ettei lähellä olisi helposti syttyvää materiaalia. Litiumioniakkupalo voi levitä nopeasti sytyttämällä ympärillä olevaa materiaalia palaamaan joko suoraan tai akusta lähtevien heitteiden myötä.

Latausturvallisuus asuintiloissa: Vältä esteitä poistumisreiteillä

Sähköpolkupyörien tai -potkulautojen lataaminen asuintilassa tuo haasteita poistumiselle, jos niiden akut tai laturit vikaantuvat. Akkujen termisen karkaamisen ja palon myötä savua ja myrkyllisiä kaasuja muodostuu nopeasti. Savu ja myrkylliset kaasut estävät turvallisen poistumisen asunnosta. Vältä laitteiden lataamista huoneiston eteisessä tai muilla tärkeillä kulkureiteillä, jotta pääset poistumaan asunnosta turvallisesti tulipalon sattuessa.

Kimmo Rytkönen 
Suunnittelija 
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut 

Jari Mikkonen
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut