Litiumioniakut ovat osa arkipäiväämme, ja niitä käytetään laajasti eri laitteissa akkutyökaluista sähköautoihin. Vaikka litiumioniakkujen aiheuttamien tulipalojen määrä suhteessa niiden kokonaismäärään on Suomessa pieni, on tilanteita syytä tarkastella huolellisesti.

Litiumioniakuista johtuvia rakennuspaloja on sattunut vuosien 2020–2024 aikana noin 80 kappaletta, ja rakennuspalon vaaraa ne ovat aiheuttaneet noin 100 kertaa. Eniten paloja ovat aiheuttaneet akkutyökalut sekä sähköpolkupyörät ja -potkulaudat. Liikennevälinepaloja on tapahtunut noin 30, joista suurin osa on ollut sähköpolkupyörien tai -potkulautojen aiheuttamia.

Sähkö- ja hybridiautopalojen riskit

Sähköautojen määrä lisääntyy ja palojen riski kasvaa sähköautojen ja akustojen ikääntyessä. Vuosien 2020–2024 aikana on tapahtunut yksittäisiä sähköautopaloja, mutta enimmäkseen liikennevälinepaloissa näyttäytyvät hybridiautojen palot. Täyssähkö- ja hybridiautojen palot eivät aina johdu akusta, vaan ajoneuvon muusta sähköisestä laitteesta.

Täyssähkö- ja hybridiautojen kotilatauksessa on tärkeää huomioida, että sähköalan ammattilainen asentaa latauslaitteet kiinteistöön standardien mukaisesti. Pääsääntöisesti auton latauslaitteita varten kannattaa olla omat johdotukset suoraan sähkökeskuksesta, ja lataus tulee toteuttaa hyväksytyillä laitteilla. Jatkojohtoviritelmiä ei tulisi käyttää.

Vanhemmissa kiinteistöissä voi syntyä ongelmia paloturvallisuuden kannalta, jos sähköauton latauslaite kiinnitetään tavalliseen pistorasiaan. Irralliset latauslaitteet tunnistavat virran syötön ja oman vikaantumisen, mutta ne eivät tunnista kiinteistössä tapahtuvaa vikaantumista. Sähköpistokkeet eivät ole suunniteltu sille kuormitukselle, mitä täyssähkö- ja hybridiautojen lataus vaatii jatkuvassa käytössä.

Akkupalot tapahtuvat usein valvomattoman lataamisen aikana

Yli puolet litiumioniakkupaloista tapahtuu lataamisen aikana. Usein akkukäyttöisiä laitteita jätetään latautumaan ilman valvontaa, jolloin niiden vikaantuminen on vaikea havaita. Akkutyökalujen lataaminen varastoissa on yleistä, mikä vaikeuttaa vikaantumisen havaitsemista. Myös asuintiloissa ladataan erilaisia laitteita ilman valvontaa. Esimerkiksi nukkumaan mentäessä matkapuhelimen lataaminen yöpöydällä ei ole paloturvallisuuden kannalta suositeltavaa.

Palovaroittimien rooli akkupaloturvallisuudessa

Tilastoissa on paljon tapauksia, joissa rakennuspalon syttyminen on havaittu liian myöhään, joko ohikulkijan tai naapurin huomattua tilanteen. Toimiva ja oikein sijoitettu palovaroitin voi auttaa havaitsemaan palon alun nopeammin. Palovaroittimen voi asentaa kodin varastotiloihin tai esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen, jos siellä ladataan akkuja. Akkuja ladattaessa tulee huomioida, missä laitteita ladataan. Esimerkiksi matkapuhelimen lataaminen sängyllä tai sohvalla ei ole suositeltavaa, jos akku tai laturi jostain syystä vikaantuu. Varastossa ladattaessa tulisi huomioida, ettei lähellä olisi helposti syttyvää materiaalia. Litiumioniakkupalo voi levitä nopeasti sytyttämällä ympärillä olevaa materiaalia palaamaan joko suoraan tai akusta lähtevien heitteiden myötä.

Latausturvallisuus asuintiloissa: Vältä esteitä poistumisreiteillä

Sähköpolkupyörien tai -potkulautojen lataaminen asuintilassa tuo haasteita poistumiselle, jos niiden akut tai laturit vikaantuvat. Akkujen termisen karkaamisen ja palon myötä savua ja myrkyllisiä kaasuja muodostuu nopeasti. Savu ja myrkylliset kaasut estävät turvallisen poistumisen asunnosta. Vältä laitteiden lataamista huoneiston eteisessä tai muilla tärkeillä kulkureiteillä, jotta pääset poistumaan asunnosta turvallisesti tulipalon sattuessa.

Kimmo Rytkönen 
Suunnittelija 
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut 

Jari Mikkonen
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut 

Hallitusohjelman (VN julkaisuja 2023:58) mukaisesti kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan tällä hallituskaudella myös koulutuksen näkökulmasta. Pelastajien koulutusmäärää lisätään ja Pelastusopiston pelastajakoulutusta vahvistetaan.

Aiempi opiskelijamäärän lisäyksen suunnitelma – ”pelastajamäärän tuplaus” – on muuttunut hallitusohjelmakirjauksen mukaiseksi lisäykseksi. Syksyllä 2024 suunnitelmana on aloittaa lukukausi 120 uuden pelastajaopiskelija voimin. Syksyllä 2025 pelastajan koulutusohjelmassa tulee olemaan 360 opiskelijaa nykyisen 216 opiskelijan sijaan. Tätä lisäystä jatkamme tämänhetkisen rahoituksen mukaisesti vuoteen 2027 saakka.

Mistä saatte opiskelijat, minne he mahtuvat, riittääkö sammutusautot, mistä opettajat?

Nämä kysymykset ovat TOP-4 listalla kun olen käynyt keskusteluja toimialan/muidenkin alojen edustajien kanssa. Kysymykset ovat varsin aiheellisia ja näiden parissa olemme myös Pelastusopistolla ”painineet”.

Opiskelijarekrytointi on äärettömän tärkeässä roolissa ja nyt helmikuun alussa loppuneen pelastajahaun tuloksien perusteella (468 hakijaa, Pelastusopiston historian ennätys!) olemme tehneet äärimmäisen hyvin suunnattua viestintää. ”Me” tarkoittaa koko toimialaa. Pelkkä hyvillä opintososiaalisilla eduilla oleva koulutus ei ihan riitä – tulevan työn vetovoiman pitää olla kohdallaan.

Pelastusopistolla on ollut toimitilasuunnittelu käynnissä ja suunnittelua aletaan siirtämään toteutusasteelle. Yhteisiä työn tekemisen tiloja kehitetään, luokkatilojen riittävyys on jo kartoitettu, etä-/verkko-opetuksen toteutusta tehdään, majoitustilojen saneerauksia aikataulutetaan. Nämä ovat välttämättömiä toimenpiteitä, jotta 1992 alun perin käyttöönotettu kampusalue, vuosien mittaan tehtyine laajennuksineen, saadaan hyödynnettyä vieläkin tehokkaammin. Pelastusopiston harjoitusaluetta kehitetään, jotta voimme toteuttaa entistä laadukkaampaa harjoittavaa opetusta useammassa harjoituskohteessa.

Sammutusautojen osalta teemme hankintoja, kuten myös muiden opetuksessa välttämättömien varusteiden osalta. Sammutusautojen sekä muun muassa harjoitusalueen harjoituskohteiden osalta tärkeimmässä roolissa on lukujärjestyssuunnittelu, jolla pystytään sijoittamaan oikea kalusto oikeisiin kohteisiin, oikeaan harjoitukseen. Tätä työtä vahvistamme henkilöstöresurssein.

Henkilöstöresurssien näkökulmasta on jatkettava hyvää yhteistyötä hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kanssa. Pelastajaopiskelijamäärän lisäyksen tarvitsema opetushenkilöstö tulee pääsääntöisesti pelastustoimen ammattilaisista ja vieno toiveemme hyvinvointialueiden suuntaan onkin mahdollistaa henkilöiden virkavapauskäytäntöjä, mikäli on halukkuutta tulla kehittämään omaa ja alan osaamista opettajana.

Mitä voimassa olevan rahoituksen jälkeen?

Jatkamme pelastajien kouluttamista suunnitellusti, tarvekartoituksiin perustuen, jotta pelastustoimen tekijöiden pula saadaan poistumaan. Tähän ei riitä pelkkä poliittinen tahtotila, koulutusmäärien lisääminen vaatii lisää resursseja = €€.  Rahoituksen epävarmuus on aikaansaanut monien eri suunnitelmien tekemistä samanaikaisesti, suunnitteluun varattujen resurssien kohdentamista eri osa-alueille.

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on myös otettava huomioon – valtion rahoitusta ei ole tarkoituksenmukaista käyttää kouluttamalla ammattitaitoista henkilöstöä työttömäksi!

Lopuksi

Pientä epävarmuutta on opittava sietämään, emme voi koulutuksenkaan osalta ikinä tehdä kiveen hakattua toteuttamissuunnitelmaa vaan meidän on pystyttävä reagoimaan, nopeastikin, eteen tuleviin haasteisiin, muuttamaan suunnitelmia nopealla aikataululla sekä soveltamaan.

Oma aitiopaikkani pelastustoimen ja ensihoidon katsomossa alkoi kolmekymmentä vuotta sitten päästessäni opiskelijaksi Pelastusopistoon. Tällä kokemuksella voin sanoa tämän toimialan olevan kykenevä toteuttamaan tämän lisäyksen, mutta se vaatii arvojemmekin mukaista yhteistyötä.

Pekka Lindholm
Koulutuspäällikkö
Pelastustoiminnan koulutuksen vastuualue