Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Portugaliin lähtee elokuussa kattava joukko kokeneita ja ensikertalaisia

29.7.2024

Suomi lähettää valmiussiirtona sisäministeriön päätöksellä Portugaliin 48 kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa tukemaan paikallisia viranomaisia maastopalojen hallinnassa. Pelastusopisto toimii lähetettävän pelastushenkilöstön työnantajana.

Kysyimme kolmelta lähtijältä lähtötunnelmia. Tavoitimme Kymenlaakson pelastuslaitokselta pelastuspäällikkö Teemu Veneskarin sekä Pohjois-Savon pelastuslaitokselta paloesimies Jari Marttilan ja sopimusryhmänjohtaja Tuomas Rantosen, joka työskentelee Yara Suomi Oy:ssä prosessiturvallisuusinsinöörinä ja teollisuuspalokunnan varapalopäällikkönä.

Mikä sai lähtemään mukaan valmiussiirrolle?

Teemu Veneskari ja Tuomas Rantonen lähtevät valmiussiirrolle ensimmäistä kertaa. Veneskari sai kipinän kansainvälisiin tehtäviin toimiessaan rauhanturvatehtävissä Libanonissa vuosina 2000–2001 lääkintäkersanttina. Valmiussiirrolla Veneskari toimii 2. rotaation muodostelman johtajana.

– Kiinnostus kehittää osaamistani motivoi opettelemaan uusia asioita. Valmiussiirron hallinnon sekä muodostelman suorituskyvyn ja henkilöiden kyvykkyyksien yhteensovittamisen osalta löytyy paljon sellaisia ammatillisia asiakokonaisuuksia, joiden hallinta sekä kehittäminen kiinnostavat, Veneskari kertoo.

– Toinen keskeinen asia on osaamiseni konkretisointi käytännössä. Tämän vuoden toukokuussa oli muun muassa maastopalomuodostelman kenttäharjoitus, jossa toimin muodostelman johtajana. Se antoi todella hyviä eväitä hakeutua valmiussiirrolle samaan tehtävään, hän lisää.

Henkilökuva, taustalla metsää.
Teemu Veneskari kiinnostui kansainvälisistä tehtävistä toimiessaan rauhanturvatehtävissä Libanonissa 2000-luvun alussa.

Lähtijät on koulutettu työskentelemään osana Suomen maastopalomuodostelmaa (GFFF-V). Muodostelman ydintehtävä on sammuttaa maastopaloja Suomessa ja ulkomailla, ja sen muodostavat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset.

Sopimuspelastajana ja maastopalomuodostelman jäsenenä vuodesta 2022 toimineella Rantosella on ollut tavoitteena hakea valmiussiirrolle heti muodostelmaan pääsystä lähtien. Perhe- ja työkiireet ovat olleet aiemmin esteenä, mutta tänä vuonna siihen avautui mahdollisuus. Valmiussiirrolla Rantonen toimii 1. rotaation pelastajana.

– Kansainvälinen pelastustoiminta on jo ajatuksena todella mielenkiintoinen asia. Halu kehittää itseään on tietysti yksi syy lähteä, ja se että saa olla mukana yhteiskunnallisesti merkittävässä toimessa. Sopimuspelastajan koulutuspolku on antanut paljon, ja nyt pääsen soveltamaan oppeja erilaisessa ympäristössä. Myös työnantajan ja perheen tuki on ollut merkittävä valmiussiirrolle hakeutumisessa, Rantonen toteaa.

Jari Marttila työskenteli ryhmänjohtajana vuosien 2022 ja 2023 valmiussiirroilla, ensin Kreikassa ja sitten Portugalissa. Etenkin viime vuonna Portugalista saadut hyvät kokemukset saivat Marttilan hakemaan valmiussiirrolle tänäkin vuonna. Marttila toimii valmiussiirrolla 1. rotaation joukkueenjohtajana.

– Vuoden 2023 valmiussiirto oli todella hyvä kokemus Portugalin viranomaisten kokonaisvaltaisesta sammutustoiminnasta ja -taktiikasta sekä kalustosta, joista mielestäni voimme oppia lisää. Myös verkostoituminen paikallisten palomiesten ja pelastusviranomaisten kanssa sekä työskentely kansainvälisessä pelastustoiminnassa on todella mielenkiintoista. EU:n pelastuspalvelumekanismi on mielestäni yksi keino lähteä avartamaan osaamistaan maailmalle, Marttila kertoo.

Miten olette valmistautunut lähtöön?

Kaikki lähtijät ovat käyneet Pelastusopiston järjestämän koulutuksen, joka koostuu maastopalomuodostelmalle räätälöidystä kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssista ja lähtöön valmistavasta kenttäharjoituksesta.

Valmiussiirto vaatii kouluttautumisen lisäksi hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa. Työskentelyolosuhteet voivat olla vaativia, kun paloja sammutetaan suurien korkeuserojen ja haastavien sääolosuhteiden keskellä.

– Olen lisännyt liikuntaa kestävyysurheilun muodossa, jotta tehtävällä kuumemmissa olosuhteissa on helpompi pärjätä myös hallinnon hommissa. Samalla muodostelman johtajan tehtäviin kuuluu toimintasuunnitelman valmistelu ja muiden asiakirjojen, kuten turvallisuus- ja viestintäsuunnitelman laadintaa, Veneskari sanoo.

– Hyvästä kunnosta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Tämän kesän helteet auttoivat tottumaan kuumassa työskentelyyn. Henkisellä puolella valmistautuminen on näin ensikertalaiselle hiukan vaativampaa, mutta onneksi aiemmilla valmiussiirroilla mukana olleet ovat kertoneet toimistaan avoimesti. Lisäksi vaimon ja lasten tuki on ollut tärkeää. Onneksi joukkueemme ja ryhmämme ovat osa isompaa paikallista kokonaisuutta, Rantonen toteaa.

Henkilö seisoo sammutusauton vieressä ja katsoo kameraan.
Kesän helteet ovat auttaneet Tuomas Rantosta tottumaan kuumassa työskentelyyn.

Kunnosta huolta pitämisen lisäksi valmistautuminen vaatii hallinnollisia toimia.

– Fyysisen kunnon ylläpidon lisäksi olen tehnyt koko muodostelmaa koskevaa valmistelutyötä. Lisäksi olen varustautunut Pelastusopiston ja pelastuslaitoksen antamien ohjeiden ja koulutusten mukaisesti sekä tehnyt tietysti työnantajalle ilmoitukset ja työjärjestelyt, Marttila tiivistää.

– Varuste- ja asiakirjahankintoja olen joutunut jonkin verran tekemään. Se on omalta osaltaan lisännyt ymmärrystä, mitä kaikkea voi kohdalle tulla. Onneksi Pelastusopiston järjestämä kurssi antoi hyvin vastauksia käytännön asioihin, Rantonen kertoo.

– Varusteiden pakkaamisen ja tarkistamisen lisäksi olen valmistellut hallinnollisia asiakirjoja muodostelman ja johdon käyttöön. Samalla olemme valmistelleet erillisen materiaalin suorituskyvyn mittaamiseen, Veneskari kertoo.

Myös kielitaito on eduksi valmiussiirrolla.

– Olen harjoitellut portugalin kieltä, joten peruskohteliaisuudet ovat muistissa. Englanninkielistä pelastusalan sanastoa tulee vielä kerrata, Rantonen sanoo.

Mitä odotatte tehtävältä Portugalissa?

Lähtijät odottavat valmiussiirrolta muun muassa uusia oppeja ja toimintamalleja kuin myös muihin ihmisiin tutustumista ja yhdessä tekemistä.

– Odotan valmiussiirrolta paljon uusia kokemuksia, oppeja ja toimintamalleja metsäpaloista. Myös erilaisiin toimintatapoihin tutustuminen kiinnostaa: Miten sama asia voidaan hoitaa muualla? Tarkoituksena on tuoda näitä oppeja omaan varsinaiseen työhöni sekä sopimuspelastajakollegoille ja pelastuslaitokselle, Rantonen kertoo.

– Mukavinta tulee olemaan se, kun pääsee tutustumaan paremmin Suomesta mukana oleviin maastopalomuodostelman jäseniin. Mukava ”hitsata” porukkaa yhteen sekä muodostaa hyvä ja avoin meininki tehtävälle. Samalla odotan Portugalissa olevien kollegojen kanssa toimimista kansainvälisessä toimintaympäristössä, Veneskari kertoo.

– Uutena asiana odotan muodostelmalle laadittua suorituskyvyn arviointia ja tiedonkeruuta, jota on tehty ja suunniteltu yhdessä Teemu Veneskarin ja Jukka Innasen kanssa. Odotan mielenkiinnolla tuloksia ja niiden hyödyntämistä kansallisella tasolla. Kiinnostavaa on myös se, ovatko Portugalin viranomaiset kehittäneet maastopalojen sammuttamiseen jotain uutta kalustoa tai menetelmiä, joita voitaisiin hyödyntää Suomessa. Lisäksi tietysti tapaan mielelläni uusia tuttavuuksia. Olen avoimin mielin lähdössä ja valmis uusiin haasteisiin, Marttila kertoo.

Henkilö hymyilee ja seisoo sammutusauton edessä.
Jari Marttila odottaa valmiussiirrolta muodostelman suorituskyvyn arvioinnin tuloksia sekä uusia tuttavuuksia ja mahdollisia uusia sammutusmenetelmiä Suomeen vietäväksi.

Mitä viet tehtävälle ja mitä tuot tehtävältä kotiin?

– Vien kokemukseni aiemmista kansainvälisistä tehtävistä ja uskon, että voin olla vahvana tukena myös uusille muodostelman jäsenille. Aiemmat valmiussiirrot ovat kehittäneet valmistautumista, muodostelman sekä henkilökohtaisella tasolla. Minulla on hyvä näkemys, kuinka esimerkiksi kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyviä isäntämaan tukitoimia eli Host Nation Support (HNS) -toimintaa tulee järjestää pelastustoimen alueella ja mitä se vaatii niin henkilö- kuin organisaatiotasolla. Tietysti kansainvälisessä ympäristössä myös kielitaito paranee, Marttila kertoo.

– Vien osaamiseni sopimus- ja teollisuuspalokunnasta, myös prosessiturvallisuus kulkee mukana. Mikäli metsäpalot eivät rajoitu asumattomalle alueelle, vaan leviävät teollisuusalueille, tällöin osaamisestani voisi olla hyötyä. Palatessani tehtävältä voin toivottavasti sanoa oppineeni uutta erilaisista metsäpalotilanteista sekä niihin liittyvistä tukitoimista, Rantonen pohtii.

– Nykyinen työnkuvani tulosalueen johtajana sisältää toimia, joita voin kattavasti hyödyntää tällä tehtävällä. Samalla vien osaamiseni yhteisten päämäärien toteuttamiseen. Keskityn valmiussiirron aikana HNS-toimiin, joita Portugali isäntävaltiona meille toteuttaa. Näitä oppeja voimme hyödyntää myös Suomessa, Veneskari kertoo.

– Tehtävältä saan varmasti hienon kokemuksen lisäksi kasan uusia ideoita ja innovaatioita, joita voidaan toteuttaa Suomessa. Pelastustoimen suorituskykyjen ja osaamiseen liittyvien kyvykkyyksien kehittäminen on asia, jota Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa. Se, miten esimerkiksi Portugali käyttää robotiikkaa tai digitaalisia ratkaisuja pelastustoimen palvelutuotannossa, kiinnostaa kovasti, hän lisää.

Toivotamme Pelastusopistolta kaikille valmiussiirtoon lähtijöille turvallista ja antoisaa matkaa!

Lisätietoja Portugalin valmiussiirrosta:

Jukka Räsänen (29.7.–11.8. ja 20.–31.8.)
Valmiussuunnittelija
029 545 3689
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Matti Inkeroinen (12.–19.8.)
Kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori
029 545 3547
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mediatiedote: Suomi lähettää pelastushenkilöstöä Portugaliin tukemaan maastopalojen hallintaa

Kategoria: Uutisia

Suomi lähettää pelastushenkilöstöä Portugaliin tukemaan maastopalojen hallintaa

24.7.2024

Suomi lähettää valmiussiirtona Portugaliin 48 kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa, joiden tehtävänä on tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen hallinnassa. Kahdesta ryhmästä ensimmäinen lähtee Portugaliin elokuun alussa.

Suomi lähettää sisäministeriön päätöksellä Portugaliin pelastajia kahdessa ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä lähtee 1.8. ja toinen 16.8. Molemmat ryhmät työskentelevät Portugalissa noin kahden viikon ajan.

Portugali on pyytänyt ennakoiden apua maastopalojen hallintaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Pyyntöön vastataan valmiussiirroilla, joihin osallistuu pelastajia useista EU-maista. Pelastushenkilöstön tehtävänä on tukea paikallisia viranomaisia, jos alueella syttyy maastopaloja.

– Valmiussiirrot ovat osa EU-tasoista varautumista. Yhtenä tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista maastopalomuodostelmien yhteistyötä ja toimintamalleja, sanoo pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen sisäministeriöstä.

EU toteuttaa tänä vuonna valmiussiirtoja Portugalin lisäksi Espanjaan, Kreikkaan ja Ranskaan. Kaikkiaan valmiussiirtoihin osallistuu jäsenmaista yli 500 pelastajaa. Suomi on aiempina vuosina osallistunut valmiussiirtoihin Portugalissa ja Kreikassa.

Valmiussiirtoihin pelastajia useilta pelastuslaitoksilta

Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto kouluttaa, rekrytoi, lähettää ja toimii työnantajana kansainvälisillä pelastustoimen tehtävillä.

– Jatkossa on helpompi toimia niin avun antajana kuin vastaanottajanakin, kun on jo kokemusta yhdessä tekemisestä, sanoo Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori Matti Inkeroinen.

Valmiussiirtoon Portugalissa osallistuu pelastajia Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitoksilta sekä neljä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa asiantuntijarooleissa. Ryhmiä johtavat pelastusjohtaja Jani Kareinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta ja pelastuspäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista. Kansainvälistä pelastustoimintaa käytetään esimerkiksi luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa ja onnettomuuksissa, joissa maan omat pelastusresurssit eivät riitä.

Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. EU:n pelastuspalvelumekanismi on yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Maat voivat pyytää sen kautta apua muilta mailta onnettomuus- tai häiriötilanteista selviämiseen. 

Euroopan komission alainen eurooppalainen hätäavun koordinaatiokeskus ERCC koordinoi avunantoa. Pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettava apu perustuu kansallisiin voimavaroihin. Jäsenmaiden tarjoama apu voi olla esimerkiksi asiantuntija-, pelastusmuodostelma- tai materiaaliapua.

Lisätiedot:

pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen, sisäministeriö, p. 050 456 4477, etunimi.sukunimi@gov.fi (kansainvälinen pelastustoiminta)

24.–26.7. koulutussuunnittelija Jari Korpela, Pelastusopisto, p. 029 545 3480, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

29.7. alkaen valmiussuunnittelija Jukka Räsänen, Pelastusopisto, p. 029 545 3689, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Uutisia

Uusi hanke kartoittaa Ukrainan sodan vaikutuksia siviiliyhteiskuntaan ja väestönsuojeluun sodan aikana

27.6.2024

Pelastusopistossa on käynnistynyt Ukrainan opit -hanke, jossa kartoitetaan Ukrainan väestönsuojelun toimintaa. Kerätyn tiedon avulla kehitetään suomalaista väestönsuojelua ja keskitytään viranomaistyön tukemiseen.

Työn lähtökohtana on tiedon kerääminen siitä, miten väestön suojaaminen on järjestetty Ukrainassa Venäjän hyökkäyssodan aikana ja millaiset sodan vaikutukset ovat olleet siviiliyhteiskuntaan ja kriittiseen infrastruktuuriin. Hankkeessa selvitetään, miten Ukrainan kokemuksia ja oppeja voidaan hyödyntää suomalaista väestönsuojelua kehitettäessä.  

– Väestönsuojelua niin kuin muutakin toimintaa täytyy suhteuttaa kulloiseenkin toimintaympäristöön ja kehittää sitä uusien haasteiden ja palvelujärjestelmän muutosten kannalta optimaaliseen suuntaan. Ukrainassa on tätä työtä tehty sodan aikana. Kokemukset siitä, missä on onnistuttu ja mikä ei toimi, ovat arvokkaita myös suomalaisen varautumisen kehittämiseksi. Niitä oppeja pyritään nyt keräämään systemaattisesti, ja niitä käytetään meidän omassa kehittämistyössämme, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marko Juutinen.

Tietolähteitä hankkeessa on useita. Hankkeen tavoitteena on koota yhteen olemassa olevia eurooppalaisten viranomaisten keräämiä oppeja sodan vaikutuksista väestönsuojeluun. Lisäksi tietoa kerätään suoraan Ukrainan viranomaisilta.

Hankkeen toimeksiantajana toimii sisäministeriö.  

Lisätietoja:

Marko Juutinen
Projektipäällikkö, Pelastusopisto
029 545 3423
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mikko Räkköläinen
Tutkija, Pelastusopisto
029 545 3479
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Heikki Honkanen
Asiantuntija, sisäministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Selvitystyö väestönsuojien rakentamisen ja valvonnan parantamiseksi on käynnistynyt

26.6.2024

Sisäministeriö on tilannut Pelastusopistolta selvityksen, jonka tarkoituksena on väestönsuojien viranomaisvalvonnan kehittäminen. Tämä työ on jatkoa sisäministeriön väestönsuojia koskevalle selvityshankkeelle. Pelastusopistolla hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat projektipäällikkö Marko Juutinen ja esiselvityksen tekijä tutkija Janne Koivukoski. Koivukoski on eläköitynyt pelastusneuvoksen virasta ja on kehittänyt aikaisemmissa tehtävissään väestönsuojelun säädöksiä ja perusteita.

Hanke toteutetaan laajassa yhteistyössä mm. ympäristöministeriön, alan järjestöjen, pelastusviranomaisten, kiinteistön omistajien, väestönsuojien käyttäjien, laitevalmistajien ja väestönsuojan määräaikaistarkastuksia tekevien tahojen edustajien kanssa.​

– Väestönsuojien viranomaisvalvonnan kehittäminen on merkittävä askel kohti turvallisempaa ja paremmin varautunutta yhteiskuntaa. Yhteistyö eri tahojen kanssa mahdollistaa kattavien ja käytännöllisten ohjeiden laatimisen, kertoo projektipäällikkö Marko Juutinen.

Väestönsuoja-hankkeessa tehdään esiselvitys, jonka perusteella voidaan laatia viranomaisohjeet väestönsuojien rakentamisen ohjaamiseen, asianmukaiseen kunnossapitoon, tarkastuksiin ja valvontaan, jotta väestönsuojat ovat teknisesti käyttöönotettavissa.

Hankeen tulosten pohjalta parannetaan väestönsuojien rakentamisen ohjauksen ja valvonnan viranomaisyhteistyötä sekä viranomaisten välistä tiedonvaihtoa.

– Esiselvityksessä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus selvittää hyvinvointialueiden ja kuntien välisen viranomaisyhteistyön toimivuutta väestönsuojien rakentamisen ohjauksessa, toteaa tutkija Janne Koivukoski.

Hanke alkoi huhtikuussa ja päättyy vuoden 2024 lopussa.

Lisätietoja:

Marko Juutinen
Projektipäällikkö, Pelastusopisto 
029 545 3423
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Janne Koivukoski
Tutkija, Pelastusopisto 
029 545 3559
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mikko Hiltunen
Pelastusylitarkastaja, sisäministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Kesäisiä terveisiä Nollatoleranssi-hankkeesta!

25.6.2024

Sää lämpenee, talvi siirtyy syrjään ja työt tihenevät Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -tutkimushankkeen parissa. Pelastusopiston toteuttama ja Palosuojelurahaston rahoittama hanke alkoi lokakuussa 2023 ja jatkuu vuoden 2024 loppuun asti.

Hanketyö alkuun tutkimusjulkaisujen kokoamisella

Aloitimme työn hakemalla vuosina 2010–2023 Suomessa ja Euroopassa julkaistut tutkimusjulkaisut pelastusalan ja ensihoidon kohtaamasta epäasiallisesta kohtelusta. Kirjallisuuskatsaukseen osui kahdeksantuhatta tulosta, joista lopulliseen tarkastukseen jäi 69 opinnäytettä, raporttia ja artikkelia.

Kirjallisuuskatsauksen tekoon osallistui myös opinnäytetyön muodossa kaksi Pelastusopiston päällystötutkinnon AMK-opiskelijaa, Konsta Huovinen ja Maki Rimpiläinen. Opinnäytetyö keskittyi Suomessa toteutettuihin opinnäytteisiin ja viranomaisraportteihin, ja on luettavissa Theseus-palvelussa. Maki ja Konsta tekivät suuren työn hankkeelle, josta olemme erittäin kiitollisia! Tutustu opinnäytetyöhön:

Syrjinnän ja häirinnän laajuus ja ilmeneminen pelastusalalla Suomessa

Kirjallisuuskatsauksesta kyselytyökalun kehittämiseen

Kirjallisuuskatsauksen lisäksi oli aika kehittää kyselytyökalu. Kolusimme aikaisemmat tutkimukset läpi ja haimme niistä useimmiten käytettyjä määritelmiä, kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja. Kyselyn kehittämiseen osallistui maaliskuussa työpajan muodossa 20 asiantuntijaa, joiden kommentit ja muutosehdotukset nostivat kyselylomakkeen laatua merkittävästi.

Kyselyjen kehittämisessä onkin pitkä liuta haasteita. Miten pitkä kyselyn tulisi olla? Keskitytäänkö yleisiin kokemuksiin vai yksittäisiin epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun tilanteisiin? Mitä yksityiskohtia meidän tulee tietää, ja mitkä joudumme tietosuojasyistä jättämään pois? Miten ”epäasiallista kohtelua” tulisi edes mitata ja kuinka se määritellään?

Artikkeli mittaristosta ja laadunvarmentamisesta

Epäasiallisen kohtelun mittaaminen osoittautui isommaksi haasteeksi kuin ehkä alussa ajattelimme. Määritelmiä on monia, käsitteet eivät ole toisiaan poissulkevia, ja eri ihmisillä on hyvinkin eriäviä käsityksiä ilmiön ala-aiheista.

Päätimme siksi kirjoittaa tieteellisen artikkelin, jossa käsittelemme mittariston kehittämistä ja tieteellistä laadunvarmentamista. Artikkeli toteutetaan rekisteröitynä tutkimusraporttina yhteistyössä Jyväskylän yliopiston RR-keskuksen kanssa: rekisteröidyssä raportissa suunniteltu tutkimus tarkastetaan ennen sen toteuttamista, kun yleensä tutkimukset tarkastetaan vasta jälkeen. Artikkeli ilmestyy toivon mukaan tämän vuoden loppupuolella tieteellisessä aikakauslehdessä.

Laadunvarmistamiseen kuuluu myös eettisiä seikkoja. Nollatoleranssi-hankkeen aihe edellyttää eettistä ennakkoarviointia, jonka olemme toteuttaneet Itä-Suomen yliopiston ihmistieteiden eettisessä toimikunnassa. Arvioinnissa otetaan kantaa kyselyn vastaajien yksityisyyden suojaan, haittojen ja hyötyjen tasapainottamiseen, sekä suuressa määrin tutkimuksen tietosuojaan ja tietoturvaan. Prosessi oli pitkä mutta erittäin hyödyllinen: Nollatoleranssi-hankkeen tutkimus on nyt varmennettu eettisesti erittäin kestäväksi ja tietoturvalliseksi.

Hankkeen kuulumisia esille Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivillä

Hankkeemme työryhmä osallistui vuoden 2024 Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäiville. Esittelimme siellä kirjallisuuskatsauksen alustavia tuloksia, valmistunutta opinnäytetyötä ja valmistuvaa tutkimusartikkelia. Tapahtumaan osallistuminen oli ennen kaikkea tilaisuus kohdata alan asiantuntijoita, esitellä jo tehtyä työtä sekä levittää tietoutta syksyllä toteutettavasta kyselystä.

Ennen kesälomia haemme vielä tutkimuslupia jokaiselta tutkimukseen osallistuvalta hyvinvointialueelta ja organisaatiolta. Lisäksi valmistelemme kyselyn lähettämistä yhteistyötahojen kanssa. Kysely avataan elokuussa 2024 – seuraa siis oman organisaatiosi viestintää sekä pelastusalan medioita.

Toivotamme lukijoille hyvää kesän alkua, ja toivottavasti kohtaamme taas syksyllä pelastusalan kehittämisen merkeissä!

Oliver Saal
Tutkija ja projektipäällikkö

Iida Silfverhuth
Tutkimusassistentti

Konsta Huovinen
Tutkimusapulainen

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Lue lisää Nollatoleranssi-hankkeesta

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • …
  • 32
  • Nästa sida »
Kontaktinformation  •  Sök
Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter
Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close