Pelastusopistossa on käynnistynyt Ukrainan opit -hanke, jossa kartoitetaan Ukrainan väestönsuojelun toimintaa. Kerätyn tiedon avulla kehitetään suomalaista väestönsuojelua ja keskitytään viranomaistyön tukemiseen.

Työn lähtökohtana on tiedon kerääminen siitä, miten väestön suojaaminen on järjestetty Ukrainassa Venäjän hyökkäyssodan aikana ja millaiset sodan vaikutukset ovat olleet siviiliyhteiskuntaan ja kriittiseen infrastruktuuriin. Hankkeessa selvitetään, miten Ukrainan kokemuksia ja oppeja voidaan hyödyntää suomalaista väestönsuojelua kehitettäessä.  

– Väestönsuojelua niin kuin muutakin toimintaa täytyy suhteuttaa kulloiseenkin toimintaympäristöön ja kehittää sitä uusien haasteiden ja palvelujärjestelmän muutosten kannalta optimaaliseen suuntaan. Ukrainassa on tätä työtä tehty sodan aikana. Kokemukset siitä, missä on onnistuttu ja mikä ei toimi, ovat arvokkaita myös suomalaisen varautumisen kehittämiseksi. Niitä oppeja pyritään nyt keräämään systemaattisesti, ja niitä käytetään meidän omassa kehittämistyössämme, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marko Juutinen.

Tietolähteitä hankkeessa on useita. Hankkeen tavoitteena on koota yhteen olemassa olevia eurooppalaisten viranomaisten keräämiä oppeja sodan vaikutuksista väestönsuojeluun. Lisäksi tietoa kerätään suoraan Ukrainan viranomaisilta.

Hankkeen toimeksiantajana toimii sisäministeriö.  

Lisätietoja:

Marko Juutinen
Projektipäällikkö, Pelastusopisto
029 545 3423
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mikko Räkköläinen
Tutkija, Pelastusopisto
029 545 3479
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Heikki Honkanen
Asiantuntija, sisäministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi

Sisäministeriö on tilannut Pelastusopistolta selvityksen, jonka tarkoituksena on väestönsuojien viranomaisvalvonnan kehittäminen. Tämä työ on jatkoa sisäministeriön väestönsuojia koskevalle selvityshankkeelle. Pelastusopistolla hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat projektipäällikkö Marko Juutinen ja esiselvityksen tekijä tutkija Janne Koivukoski. Koivukoski on eläköitynyt pelastusneuvoksen virasta ja on kehittänyt aikaisemmissa tehtävissään väestönsuojelun säädöksiä ja perusteita.

Hanke toteutetaan laajassa yhteistyössä mm. ympäristöministeriön, alan järjestöjen, pelastusviranomaisten, kiinteistön omistajien, väestönsuojien käyttäjien, laitevalmistajien ja väestönsuojan määräaikaistarkastuksia tekevien tahojen edustajien kanssa.​

– Väestönsuojien viranomaisvalvonnan kehittäminen on merkittävä askel kohti turvallisempaa ja paremmin varautunutta yhteiskuntaa. Yhteistyö eri tahojen kanssa mahdollistaa kattavien ja käytännöllisten ohjeiden laatimisen, kertoo projektipäällikkö Marko Juutinen.

Väestönsuoja-hankkeessa tehdään esiselvitys, jonka perusteella voidaan laatia viranomaisohjeet väestönsuojien rakentamisen ohjaamiseen, asianmukaiseen kunnossapitoon, tarkastuksiin ja valvontaan, jotta väestönsuojat ovat teknisesti käyttöönotettavissa.

Hankeen tulosten pohjalta parannetaan väestönsuojien rakentamisen ohjauksen ja valvonnan viranomaisyhteistyötä sekä viranomaisten välistä tiedonvaihtoa.

– Esiselvityksessä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus selvittää hyvinvointialueiden ja kuntien välisen viranomaisyhteistyön toimivuutta väestönsuojien rakentamisen ohjauksessa, toteaa tutkija Janne Koivukoski.

Hanke alkoi huhtikuussa ja päättyy vuoden 2024 lopussa.

Lisätietoja:

Marko Juutinen
Projektipäällikkö, Pelastusopisto 
029 545 3423
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Janne Koivukoski
Tutkija, Pelastusopisto 
029 545 3559
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Mikko Hiltunen
Pelastusylitarkastaja, sisäministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi

Palontutkinnan tietovarantohankkeen osaraportti on valmistunut. Raportissa jäsennetään lainsäädäntöä, joka koskee palontutkinnan asiakirjojen tiedonhallintaa. Vaikka näkökulmana on palontutkinta, raportti avaa laajemminkin pelastustoimen tiedonhallinnan sääntelyn nykytilaa ja siihen liittyviä kehittämistarpeita erityisesti hyvinvointialueiden kontekstissa.

Raportin ovat tehneet hallinto-oikeuden yliopisto-opettaja Helinä Tiura-Virta ja erityisesti informaatio-oikeuteen ja sähköiseen hallintoon erikoistunut julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutustu raporttiin:

Lakisääteiset vastuut monimutkaisia ja epäselviä

Palontutkinnan tietovarantohankkeen tavoitteena on monipuolisesti kehittää palontutkinnan tiedonkeruuta, tiedonhallintaa ja hyödyntämistä. Nykytilaa on kartoitettu mm. laajalla haastattelukierroksella, johon osallistui 19 pelastuslaitosta.

Tutkimuksen perusteella pelastustoimen lakisääteiset tiedonhallintaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevat vastuut muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Hyvinvointialueiden sekä pelastustoimen viranomaisten väliset tiedonhallinnan vastuut muodostuvat epäselviksi sääntelyn ja hyvinvointialueiden hallintosääntöjen perusteella. Epäselvät ja osin päällekkäiset vastuut vaikeuttavat palontutkinnan tietojohtoista toteutumista ja pelastustoimen tiedonhallinnan lakisääteistä toteuttamista.

Tutkimuksen perusteella esitetään suosituksia, joilla voidaan kehittää hätäkeskustoiminnasta annetun lain ja pelastuslain tiedonhallintaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä. On hyvä huomioida, että hyvinvointialueiden hallintosäännöt eivät vastaa sitä, mitä laissa on säädetty tiedonhallinnasta.

Hanke toteutetaan Pelastusopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä, ja hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto. 

Lisätiedot raportista:

Helinä Tiura-Virta, helinä.tiura-virta@uef.fi
Tomi Voutilainen, tomi.voutilainen@uef.fi

Lisätiedot hankkeesta:

Päivi Mäkelä, Pelastusopisto, paivi.makela@pelastusopisto.fi

Pelastusopisto on käynnistänyt uuden hankkeen, joka kehittää sortumapelastamisen osaamista koko Suomessa. Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku -hanke (SOPE) luo koko maan kattavan toimintamallin ja koulutusjärjestelmän sortumapelastamiselle.

Sortumapelastamisen koulutuksen ja koko maan kattavan toimintamallin kehittäminen on noussut ajankohtaiseksi toimintaympäristön muutoksen vuoksi. Viime aikoina kansallisen turvallisuuden uhkakuvat ovat muuttuneet, ja Euroopassa käydään sotaa. Ilmastonmuutos on lisännyt sään ääri-ilmiöitä ja luonnononnettomuuksien todennäköisyyttä. Maailmanlaajuisesti on esimerkkejä suurista katastrofeista ja luonnononnettomuuksista, jotka ovat korostaneet sortumapelastamisen osaamisen ja yli rajojen tapahtuvan yhteistoiminnan tärkeyttä.

– Näiden muutosten myötä on tärkeää kehittää pelastustoimen sortumapelastamisen osaamista, jotta voimme tehokkaasti vastata uusiin haasteisiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Nina Pulli Pelastusopistolta.

Hankkeessa määritellään sortumaetsintä- ja pelastustoiminnalle kansallinen toimintamalli ja osaamisvaatimukset. Hanke kehittää kattavan koulutuskokonaisuuden, joka sisältää koulutusmateriaalien tuottamisen ja kouluttajakoulutuksen pilotoinnin. Lisäksi hanke luo valtakunnallisen koulutusjärjestelmän, josta hyötyvät pelastustoimen lisäksi myös muut viranomaiset ja vapaaehtoistoimijat.

Parempaa yhteistyötä ja osaamista

Uusi koulutusjärjestelmä parantaa pelastustoimen henkilöstön osaamista ja valmiutta toimia tehokkaasti sortumaonnettomuuksissa. Hanke edistää myös viranomaisten välistä yhteistyötä ja kehittää vapaaehtoisten koulutusjärjestelmiä, mikä vahvistaa koko pelastustoiminnan suorituskykyä.

– Hankkeen tuloksena syntyy järjestelmä, joka ei vastaa ainoastaan nykyisiin, vaan valmistautuu myös tulevaisuuden haasteisiin. Tämä osaltaan turvaa sen, että Suomessa on osaavia ja valmiita pelastajia auttamaan erilaisissa kriisitilanteissa, kertoo Pulli.

Pelastusopiston SOPE-hanke on tärkeä askel pelastustoimen kehittämisessä, sillä se luo pohjan sortumaonnettomuuksien yhtenäiselle ja tehokkaalle pelastustoiminnalle. Se varmistaa, että pelastustoimi kykenee vastaamaan niin luonnonkatastrofien kuin muiden kriisien aiheuttamiin haasteisiin.

Hankkeen toteutuksesta vastaa Pelastusopisto ja hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa.

Lue lisää hankkeen verkkosivuilta:

Lisätietoja:

Nina Pulli
Projektipäällikkö
Puh. 029 545 3543
Sähköposti on etunimi.sukunimi@pelastustopisto.fi