Juhlimme tänään Pelastusopistolla lukukauden avajaisia suuremmalla joukolla, kun pelastajalisäyksen myötä opintonsa aloitti kahden sijaan neljä pelastajakurssia. Alkava lukukausi on järjestyksessään 65. Opiskelijat ja henkilökunta kokoontuivat kuulemaan musiikkiesityksiä ja puheenvuoroja.

Rehtori Mervi Parviainen nosti avauspuheessaan esille alkaneen pelastajalisäyksen ja siihen liittyviä haasteita. Turvallisuuspäällikkö Antti Tyni korosti puheenvuorossaan toisten tukemista ja yhteistyön merkitystä, niin opiskelun aikana kuin myöhemmin työelämässä.

Opintonsa aloittivat hätäkeskuspäivystäjäkurssi 45, alipäällystökurssi 52 sekä pelastajakurssit 129, 130, 131 ja 132. Avajaisissa jaettiin uusille opiskelijoille opiskelijatunnukset.

Tervetuloa uudet opiskelijat ja hyvää alkanutta lukukautta kaikille!

Rehtori Mervi Parviaisen puhe

Hyvät pelastusopistolaiset, opiskelijat ja henkilökunta. Tervetuloa aloittamaan kuuman kesän jälkeen uutta lukukautta.

Pelastusopistolla on koulutettu pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan henkilöstöä jo yli 30 vuotta. Tätä lukukautta aloitettaessa olemme historiallisessa tilanteessa. Pelastajaopiskelijoita aloittaa nyt lukumääräisesti suurin ryhmä koskaan. Taustalla on valtakunnallinen pelastajapula, johon lisätyllä opiskelijamäärällä vastaamme. Tämä lisäys olisi itse asiassa pitänyt toteuttaa jo aikaisemmin, mutta rahastahan tämä on ollut kiinni. Pelastusopisto on ollut valmiina aloittamaan jo aikaisemmin. Kieltämättä välillä olen tuntenut turhautumista. Rahoitusta on väännetty vuosia ja samalla päättäjillä on jokin ihmeellinen ajatus, että lisäys toteutetaan sormia napsauttamalla juuri siinä hetkessä, kun ajatus on heille syntynyt. Pelastajatutkinto on kaikesta lyhyydestään huolimatta 1,5 vuotta, joten valmistuvia joudutaan odottamaan.

Kun aloituspaikkojen lisäystä sitten ryhdyttiin viimein toden teolla valmistelemaan, huolta tuottivat niin hakijoiden kuin tarvittavan opetushenkilöstön riittävyys. Hakijamäärät tuottivat myönteisen yllätyksen. Ala on vetovoimainen, mistä kertovat ennätykselliset hakijamäärät. Sen sijaan kaikin osin opettajien rekrytoinnissa emme ole onnistuneet yhtä hyvin. Taustalla on useita tekijöitä: hyvinvointialueet ovat nihkeitä myöntämään virkavapauksia, joillakin alueilla niitä ei myönnetä lainkaan. Palkkauksella on kieltämättä vaikutusta, meillä ei kerry haittatyölisiä, mikä heikentää palkkauksen kilpailukykyä. Toisaalta työaika on toista kuin pelastuslaitoksilla, meillä on päivätyö ja vapaat viikonloput. On henkilöitä, joilla olisi kiinnostusta tulla meille, mutta elämäntilanne ei anna myöten. Opetushenkilöstökysymykseen etsimme parhaillaan yhteistyössä ratkaisuja.

Ratkaisuja etsitään myös isomman kokoluokan talkoissa eli valtiontalouden tuottavuusohjelman toteutuksessa. Me kaikki tiedämme, että vaikka puhutaan tuottavuudesta, kyseessä ovat säästötoimenpiteet. Turvallisuussektoriin kohdistuvat pienemmät säästöprosentit, mutta nekin ovat suuruudeltaan merkittäviä ja ne vaikuttavat väistämättä toimintaan, myös meillä. Heti alkusyksystä käymme sisäministeriön kanssa neuvotteluja, miten säästöt toteutetaan. Tässä hetkessä minulla ei ole vielä vastausta, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Yhden linjauksen olen tehnyt, se on sama kuin aikaisemminkin vastaavissa säästöpaineissa. Turvallisuudesta ei tingitä. Esimerkiksi jos jotakin harjoitusta ei pystytä toteuttamaan vajaiden resurssien vuoksi turvallisesti, sitä ei toteuteta. Opetuksen perustana ovat opetussuunnitelmat, joissa on määritelty osaamistavoitteet eli mitä opiskelijan pitäisi osata opintojakson suoritettuaan. On hyvä varautua henkisesti siihen, että säästöjen vuoksi voidaan joutua muuttamaan toteutussuunnitelmia, jotta tavoitteet kuitenkin saavutettaisiin. Jos ja kun – ehkä vahvemmin kun – tulee muutoksia aikaisempaan, niistä tiedotetaan.

Hyvät opiskelijat, meillä on selkeä työnjako. Henkilöstömme luo puitteet ja mahdollistaa oppimisenne, mutta te kannatte itse vastuun oppimisestanne. Niin tärkeää kuin opiskelu onkin, se ei ole, eikä se saa olla ainoa elämänsisältönne. Pitäkää huolta itsestänne ja jaksamisestanne. Älkää unohtako läheisiänne, jotka myötäelävät opiskeluanne. Sama koskee tietenkin myös henkilökuntaa, niin tärkeää kuin työ onkin ihmisen elämässä, on se vain yksi osa elämän kokonaisuutta.

Pelastusopisto on iso yhteisö erilaisine yksilöineen, joilla ovat omat odotuksensa, tavoitteensa ja toiveensa. Tästä huolimatta ja oikeastaan juuri sen vuoksi osallistutaan itse kukin joka päivä turvallisen, avoimen ja mukavan ilmapiirin rakentamiseen. Jokainen meistä vaikuttaa osaltaan siihen, millaista täällä on olla, opiskella ja tehdä töitä. Tästä se sitten lähtee. Antoisaa ja turvallista lukukautta kaikille!

Lisätietoja:

Mervi Parviainen
Rehtori
029 545 3470
mervi.parviainen@pelastusopisto.fi

Suomi lähettää valmiussiirtona sisäministeriön päätöksellä Portugaliin 48 kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa tukemaan paikallisia viranomaisia maastopalojen hallinnassa. Pelastusopisto toimii lähetettävän pelastushenkilöstön työnantajana.

Kysyimme kolmelta lähtijältä lähtötunnelmia. Tavoitimme Kymenlaakson pelastuslaitokselta pelastuspäällikkö Teemu Veneskarin sekä Pohjois-Savon pelastuslaitokselta paloesimies Jari Marttilan ja sopimusryhmänjohtaja Tuomas Rantosen, joka työskentelee Yara Suomi Oy:ssä prosessiturvallisuusinsinöörinä ja teollisuuspalokunnan varapalopäällikkönä.

Mikä sai lähtemään mukaan valmiussiirrolle?

Teemu Veneskari ja Tuomas Rantonen lähtevät valmiussiirrolle ensimmäistä kertaa. Veneskari sai kipinän kansainvälisiin tehtäviin toimiessaan rauhanturvatehtävissä Libanonissa vuosina 2000–2001 lääkintäkersanttina. Valmiussiirrolla Veneskari toimii 2. rotaation muodostelman johtajana.

– Kiinnostus kehittää osaamistani motivoi opettelemaan uusia asioita. Valmiussiirron hallinnon sekä muodostelman suorituskyvyn ja henkilöiden kyvykkyyksien yhteensovittamisen osalta löytyy paljon sellaisia ammatillisia asiakokonaisuuksia, joiden hallinta sekä kehittäminen kiinnostavat, Veneskari kertoo.

– Toinen keskeinen asia on osaamiseni konkretisointi käytännössä. Tämän vuoden toukokuussa oli muun muassa maastopalomuodostelman kenttäharjoitus, jossa toimin muodostelman johtajana. Se antoi todella hyviä eväitä hakeutua valmiussiirrolle samaan tehtävään, hän lisää.

Lähtijät on koulutettu työskentelemään osana Suomen maastopalomuodostelmaa (GFFF-V). Muodostelman ydintehtävä on sammuttaa maastopaloja Suomessa ja ulkomailla, ja sen muodostavat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset.

Sopimuspelastajana ja maastopalomuodostelman jäsenenä vuodesta 2022 toimineella Rantosella on ollut tavoitteena hakea valmiussiirrolle heti muodostelmaan pääsystä lähtien. Perhe- ja työkiireet ovat olleet aiemmin esteenä, mutta tänä vuonna siihen avautui mahdollisuus. Valmiussiirrolla Rantonen toimii 1. rotaation pelastajana.

– Kansainvälinen pelastustoiminta on jo ajatuksena todella mielenkiintoinen asia. Halu kehittää itseään on tietysti yksi syy lähteä, ja se että saa olla mukana yhteiskunnallisesti merkittävässä toimessa. Sopimuspelastajan koulutuspolku on antanut paljon, ja nyt pääsen soveltamaan oppeja erilaisessa ympäristössä. Myös työnantajan ja perheen tuki on ollut merkittävä valmiussiirrolle hakeutumisessa, Rantonen toteaa.

Jari Marttila työskenteli ryhmänjohtajana vuosien 2022 ja 2023 valmiussiirroilla, ensin Kreikassa ja sitten Portugalissa. Etenkin viime vuonna Portugalista saadut hyvät kokemukset saivat Marttilan hakemaan valmiussiirrolle tänäkin vuonna. Marttila toimii valmiussiirrolla 1. rotaation joukkueenjohtajana.

– Vuoden 2023 valmiussiirto oli todella hyvä kokemus Portugalin viranomaisten kokonaisvaltaisesta sammutustoiminnasta ja -taktiikasta sekä kalustosta, joista mielestäni voimme oppia lisää. Myös verkostoituminen paikallisten palomiesten ja pelastusviranomaisten kanssa sekä työskentely kansainvälisessä pelastustoiminnassa on todella mielenkiintoista. EU:n pelastuspalvelumekanismi on mielestäni yksi keino lähteä avartamaan osaamistaan maailmalle, Marttila kertoo.

Miten olette valmistautunut lähtöön?

Kaikki lähtijät ovat käyneet Pelastusopiston järjestämän koulutuksen, joka koostuu maastopalomuodostelmalle räätälöidystä kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssista ja lähtöön valmistavasta kenttäharjoituksesta.

Valmiussiirto vaatii kouluttautumisen lisäksi hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa. Työskentelyolosuhteet voivat olla vaativia, kun paloja sammutetaan suurien korkeuserojen ja haastavien sääolosuhteiden keskellä.

– Olen lisännyt liikuntaa kestävyysurheilun muodossa, jotta tehtävällä kuumemmissa olosuhteissa on helpompi pärjätä myös hallinnon hommissa. Samalla muodostelman johtajan tehtäviin kuuluu toimintasuunnitelman valmistelu ja muiden asiakirjojen, kuten turvallisuus- ja viestintäsuunnitelman laadintaa, Veneskari sanoo.

– Hyvästä kunnosta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Tämän kesän helteet auttoivat tottumaan kuumassa työskentelyyn. Henkisellä puolella valmistautuminen on näin ensikertalaiselle hiukan vaativampaa, mutta onneksi aiemmilla valmiussiirroilla mukana olleet ovat kertoneet toimistaan avoimesti. Lisäksi vaimon ja lasten tuki on ollut tärkeää. Onneksi joukkueemme ja ryhmämme ovat osa isompaa paikallista kokonaisuutta, Rantonen toteaa.

Kunnosta huolta pitämisen lisäksi valmistautuminen vaatii hallinnollisia toimia.

– Fyysisen kunnon ylläpidon lisäksi olen tehnyt koko muodostelmaa koskevaa valmistelutyötä. Lisäksi olen varustautunut Pelastusopiston ja pelastuslaitoksen antamien ohjeiden ja koulutusten mukaisesti sekä tehnyt tietysti työnantajalle ilmoitukset ja työjärjestelyt, Marttila tiivistää.

– Varuste- ja asiakirjahankintoja olen joutunut jonkin verran tekemään. Se on omalta osaltaan lisännyt ymmärrystä, mitä kaikkea voi kohdalle tulla. Onneksi Pelastusopiston järjestämä kurssi antoi hyvin vastauksia käytännön asioihin, Rantonen kertoo.

– Varusteiden pakkaamisen ja tarkistamisen lisäksi olen valmistellut hallinnollisia asiakirjoja muodostelman ja johdon käyttöön. Samalla olemme valmistelleet erillisen materiaalin suorituskyvyn mittaamiseen, Veneskari kertoo.

Myös kielitaito on eduksi valmiussiirrolla.

– Olen harjoitellut portugalin kieltä, joten peruskohteliaisuudet ovat muistissa. Englanninkielistä pelastusalan sanastoa tulee vielä kerrata, Rantonen sanoo.

Mitä odotatte tehtävältä Portugalissa?

Lähtijät odottavat valmiussiirrolta muun muassa uusia oppeja ja toimintamalleja kuin myös muihin ihmisiin tutustumista ja yhdessä tekemistä.

– Odotan valmiussiirrolta paljon uusia kokemuksia, oppeja ja toimintamalleja metsäpaloista. Myös erilaisiin toimintatapoihin tutustuminen kiinnostaa: Miten sama asia voidaan hoitaa muualla? Tarkoituksena on tuoda näitä oppeja omaan varsinaiseen työhöni sekä sopimuspelastajakollegoille ja pelastuslaitokselle, Rantonen kertoo.

– Mukavinta tulee olemaan se, kun pääsee tutustumaan paremmin Suomesta mukana oleviin maastopalomuodostelman jäseniin. Mukava ”hitsata” porukkaa yhteen sekä muodostaa hyvä ja avoin meininki tehtävälle. Samalla odotan Portugalissa olevien kollegojen kanssa toimimista kansainvälisessä toimintaympäristössä, Veneskari kertoo.

– Uutena asiana odotan muodostelmalle laadittua suorituskyvyn arviointia ja tiedonkeruuta, jota on tehty ja suunniteltu yhdessä Teemu Veneskarin ja Jukka Innasen kanssa. Odotan mielenkiinnolla tuloksia ja niiden hyödyntämistä kansallisella tasolla. Kiinnostavaa on myös se, ovatko Portugalin viranomaiset kehittäneet maastopalojen sammuttamiseen jotain uutta kalustoa tai menetelmiä, joita voitaisiin hyödyntää Suomessa. Lisäksi tietysti tapaan mielelläni uusia tuttavuuksia. Olen avoimin mielin lähdössä ja valmis uusiin haasteisiin, Marttila kertoo.

Mitä viet tehtävälle ja mitä tuot tehtävältä kotiin?

– Vien kokemukseni aiemmista kansainvälisistä tehtävistä ja uskon, että voin olla vahvana tukena myös uusille muodostelman jäsenille. Aiemmat valmiussiirrot ovat kehittäneet valmistautumista, muodostelman sekä henkilökohtaisella tasolla. Minulla on hyvä näkemys, kuinka esimerkiksi kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyviä isäntämaan tukitoimia eli Host Nation Support (HNS) -toimintaa tulee järjestää pelastustoimen alueella ja mitä se vaatii niin henkilö- kuin organisaatiotasolla. Tietysti kansainvälisessä ympäristössä myös kielitaito paranee, Marttila kertoo.

– Vien osaamiseni sopimus- ja teollisuuspalokunnasta, myös prosessiturvallisuus kulkee mukana. Mikäli metsäpalot eivät rajoitu asumattomalle alueelle, vaan leviävät teollisuusalueille, tällöin osaamisestani voisi olla hyötyä. Palatessani tehtävältä voin toivottavasti sanoa oppineeni uutta erilaisista metsäpalotilanteista sekä niihin liittyvistä tukitoimista, Rantonen pohtii.

– Nykyinen työnkuvani tulosalueen johtajana sisältää toimia, joita voin kattavasti hyödyntää tällä tehtävällä. Samalla vien osaamiseni yhteisten päämäärien toteuttamiseen. Keskityn valmiussiirron aikana HNS-toimiin, joita Portugali isäntävaltiona meille toteuttaa. Näitä oppeja voimme hyödyntää myös Suomessa, Veneskari kertoo.

– Tehtävältä saan varmasti hienon kokemuksen lisäksi kasan uusia ideoita ja innovaatioita, joita voidaan toteuttaa Suomessa. Pelastustoimen suorituskykyjen ja osaamiseen liittyvien kyvykkyyksien kehittäminen on asia, jota Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa. Se, miten esimerkiksi Portugali käyttää robotiikkaa tai digitaalisia ratkaisuja pelastustoimen palvelutuotannossa, kiinnostaa kovasti, hän lisää.

Toivotamme Pelastusopistolta kaikille valmiussiirtoon lähtijöille turvallista ja antoisaa matkaa!

Lisätietoja Portugalin valmiussiirrosta:

Jukka Räsänen (29.7.–11.8. ja 20.–31.8.)
Valmiussuunnittelija
029 545 3689
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Matti Inkeroinen (12.–19.8.)
Kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori
029 545 3547
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Suomi lähettää valmiussiirtona Portugaliin 48 kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa, joiden tehtävänä on tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen hallinnassa. Kahdesta ryhmästä ensimmäinen lähtee Portugaliin elokuun alussa.

Suomi lähettää sisäministeriön päätöksellä Portugaliin pelastajia kahdessa ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä lähtee 1.8. ja toinen 16.8. Molemmat ryhmät työskentelevät Portugalissa noin kahden viikon ajan.

Portugali on pyytänyt ennakoiden apua maastopalojen hallintaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Pyyntöön vastataan valmiussiirroilla, joihin osallistuu pelastajia useista EU-maista. Pelastushenkilöstön tehtävänä on tukea paikallisia viranomaisia, jos alueella syttyy maastopaloja.

– Valmiussiirrot ovat osa EU-tasoista varautumista. Yhtenä tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista maastopalomuodostelmien yhteistyötä ja toimintamalleja, sanoo pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen sisäministeriöstä.

EU toteuttaa tänä vuonna valmiussiirtoja Portugalin lisäksi Espanjaan, Kreikkaan ja Ranskaan. Kaikkiaan valmiussiirtoihin osallistuu jäsenmaista yli 500 pelastajaa. Suomi on aiempina vuosina osallistunut valmiussiirtoihin Portugalissa ja Kreikassa.

Valmiussiirtoihin pelastajia useilta pelastuslaitoksilta

Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto kouluttaa, rekrytoi, lähettää ja toimii työnantajana kansainvälisillä pelastustoimen tehtävillä.

– Jatkossa on helpompi toimia niin avun antajana kuin vastaanottajanakin, kun on jo kokemusta yhdessä tekemisestä, sanoo Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori Matti Inkeroinen.

Valmiussiirtoon Portugalissa osallistuu pelastajia Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitoksilta sekä neljä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa asiantuntijarooleissa. Ryhmiä johtavat pelastusjohtaja Jani Kareinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta ja pelastuspäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista. Kansainvälistä pelastustoimintaa käytetään esimerkiksi luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa ja onnettomuuksissa, joissa maan omat pelastusresurssit eivät riitä.

Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. EU:n pelastuspalvelumekanismi on yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Maat voivat pyytää sen kautta apua muilta mailta onnettomuus- tai häiriötilanteista selviämiseen. 

Euroopan komission alainen eurooppalainen hätäavun koordinaatiokeskus ERCC koordinoi avunantoa. Pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettava apu perustuu kansallisiin voimavaroihin. Jäsenmaiden tarjoama apu voi olla esimerkiksi asiantuntija-, pelastusmuodostelma- tai materiaaliapua.

Lisätiedot:

pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen, sisäministeriö, p. 050 456 4477, etunimi.sukunimi@gov.fi (kansainvälinen pelastustoiminta)

24.–26.7. koulutussuunnittelija Jari Korpela, Pelastusopisto, p. 029 545 3480, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

29.7. alkaen valmiussuunnittelija Jukka Räsänen, Pelastusopisto, p. 029 545 3689, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi