Pelastusalan vaikuttavuuden mittaaminen – mission (im)possible?
Pelastustoimen tehtävänä on ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaaminen. Tehtäväkenttä on laaja, joten siinä onnistumisen arvioinnin ei tulisikaan olla pelkkää turvallisuuskoulutusten tai toimintavalmiusaikojen toteuman seurantaa. Yhä enemmän keskustellaan siitä, kuinka pelastusala onnistuu tuottamaan laajempaa hyötyä hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle – siis kuinka vaikuttavaa sen toiminta on.
Vaikuttavuudella tarkoitetaan yleensä tavoitteellisesta toiminnasta yksilölle tai yhteiskunnalle syntyvää keskipitkän tai pitkän aikavälin hyötyä. Pelastusalalla se kattaa luonnollisesti tuloksellisen suoriutumisen lakisääteisistä ja välttämättömistä tehtävistä, mutta myös esimerkiksi resurssien suuntaamisen tehokkaasti. Käytännössä pelastusalan vaikuttavuus voi näkyä monin tavoin, kuten ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisena, taloudellisina säästöinä, luottamuksen vahvistumisena, ihmishenkien pelastamisena, ympäristön suojelemisena, alan tutkimuksen tuottamina turvallisuusinnovaatioina tai omatoimisen varautumisen lisääntymisenä.
Vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää sen mittaamista, mikä koetaan usein haastavaksi. Vaikuttavuus todentuu yleensä viiveellä, minkä lisäksi usein monimutkaisten vaikutusketjujen ja pelastustoimen ulkopuolisten, tilanteissa mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on haasteellista. Myös onnettomuuksien vaikea ennustettavuus hankaloittaa resurssien kohdentamista. Siitä huolimatta vaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä, ja hyvinvointialueiden pelastustoimelle se on lakisääteinen velvollisuus.
Pelastusalalla ei ole tähän mennessä tutkittu tai määritelty vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden mittareita kattavasti kokonaisuutena. 1.5.2024 käynnistynyt Pelastusopiston ja sisäministeriön yhteinen Pelastustoimen vaikuttavuus -esiselvityshanke ottaakin nyt yhden askeleen kohti vaikuttavuusperustaista tiedolla johtamista pelastusalalla. Se luo katsauksen vaikuttavuuden mittaamisen nykytilaan ja laatii suunnitelman sen kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa alan yhteistä ymmärrystä vaikuttavuudesta ja luoda pohjaa vaikuttavuusperustaiselle ja arviointia tehokkaasti hyödyntävälle toimintakulttuurille.
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi on tärkeää pelastusalalla?
Vaikuttavuuden mittaaminen tukee pelastusalaa päätöksenteossa. Se auttaa tunnistamaan toimivat ratkaisut, suuntaamaan resursseja ja kehittämään toimintaa läpinäkyvämmin ja luotettavammin. Mittaaminen voi keskittyä toteutuneisiin toimenpiteisiin, nykytilanteeseen tai tulevaisuuden haasteisiin: tieto toteumasta tukee tulevien päätösten tekoa, nykytilan arviointi auttaa resurssien kohdentamisessa ja ennakointi suuntaa pitkän aikavälin toimia.
Mittaamisen tulokset voivat antaa kehotteen vahvistaa joitain toimintoja, luopua toisista tai tarvittaessa tarkistaa myös tavoitteita. Jos esimerkiksi huomataan, että jokin kampanja vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen toivotulla tavalla, voimme suunnata resursseja sen toteutukseen. Jos taas toivottuja tuloksia ei synny, tekemistä voidaan muokata tai resursseja siirtää toisaalle.
Vaikuttavuuden mittaaminen voi avata ovia uudelle ymmärrykselle, joka johtaa lopulta laadukkaampiin, tehokkaampiin ja turvallisempiin toimintatapoihin. Vaikuttavuuden todentaminen ja näkyväksi tekeminen voivat myös parantaa mainetta ja lisätä alan houkuttelevuutta.
Mitä vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää pelastusalalta?
Tulokselliseen vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan toimintaympäristön muutostarpeiden tunnistamista, asiakaskeskeistä vaikuttavuustavoitteiden määrittelyä sekä tavoitteisiin pohjaavaa toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä eri ryhmien kanssa. Lisäksi tarpeen ovat yhteiset toimintamallit, tietovarannot ja selkeät mittarit arvioinnin toteutukseen. Asiakasymmärryksen lisäämiseksi on kerättävä ajantasaista, kattavaa ja päivittyvää tietoa eri ryhmien odotuksista ja tarpeista.
Lopulta tärkeää olisi omaksua vaikuttavuusperustainen johtaminen ja toimintakulttuuri, jossa vaikuttavuuden arviointi kytkeytyy osaksi kaikkea tekemistä. Tämä edellyttää rakenteita, resursseja ja osaamista, mutta myös halua jatkuvaan kehittämiseen ja oppimiseen.
Vähemmän on enemmän ja yksinkertainen kaunista – myös vaikuttavuuden mittaamisessa
Elämme mittaamisen aikakautta, jolloin on olemassa myös vaara sortua mittaamiseen sen itsensä vuoksi. Datan kerääminen tai mittaaminen ei tulisikaan olla itseisarvo, vaan sen tulisi tukea organisaation strategiaa. Tietoa on saatavilla rajattomasti ja tiedonkeruun mahdollisuudet ovat loputtomat. Mutta mikä tieto on lopulta relevanttia toiminnan kehittämisen näkökulmasta?
Lähtökohtaisesti kannattaa kerätä vain sellaista dataa, joka auttaa tekemään asioita paremmin. Myös datan keruu ja analyysi tulisi saattaa mahdollisimman yksinkertaiseksi ja huomioida myös automatisaation ja tekoälyn mahdollisuudet sen tehostamisessa.
Mittarien laatu on tärkeämpää kuin määrä. On parempi valita selkeät, käytännönläheiset ja helposti käyttöönotettavat mittarit, jotka luotettavasti kertovat tavoitteiden toteutumisesta. Mittarit tulee valita tavoitteiden mukaan ja niiden toimivuutta on hyvä arvioida säännöllisesti ja tarvittaessa päivittää.
Kohti vaikuttavuusperustaista johtamista ja toiminnan kehittämistä
Pelkkä datankeruu tai toimivatkaan mittarit eivät vielä tee autuaaksi. Lopulta olennaista on, mitä kerätyllä mittaustiedolla tehdään. Mittaustulokset muuttuvat arviointitiedoksi, kun niitä verrataan tavoitteisiin ja hyödynnetään toiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessä. Arviointitiedon tuominen käytäntöön edellyttää myös sitä, että vaikuttavuusperustainen toimintakulttuuri on aidosti jaettu.
Tuloksellinen vaikuttavuuden mittaaminen ei ole pelastusalalle hokkuspokkus-temppu, vaan se vaatii pitkäjänteistä yhdessä tekemistä, keskustelua ja sitoutumista. On tärkeää, että sekä pelastusalan johto ja henkilöstö että verkostot ovat mukana yhteisten tavoitteiden määrittelyssä ja haluavat kehittyä jatkuvasti. Mittaamisen hyötyjä on myös hyvä tehdä aika ajoin näkyväksi: yhteiseen vaikuttavuusperustaiseen toimintakulttuuriin on helpompi sitoutua, jos näkee, miten se tuottaa arvoa eri ryhmille.
Vaikuttavuuden mittaamisen ei tarvitse olla rakettitiedettä ja liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin. Jo muutama yhteisesti sovittu olennainen vaikuttavuustavoite, niille sopivat mittarit sekä jaettu tiedonkeruun ja -hallinnan toimintamalli auttavat alkuun. Yhteiskunnallinenkin vaikuttavuus lähtee lopulta liikkeelle arjen yksittäisistä kohtaamisista ja teoista. Näin myös sen arviointiin kannattaa suhtautua kuin elefanttiin: sekin syödään pala kerrallaan.
Aino Harinen
Tutkija
Pelastustoimen vaikuttavuus -hanke
Pelastusopisto ja sisäministeriö toteuttavat Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -esiselvityshankkeen 1.5.2024–28.2.2025. Hankkeessa kartoitetaan pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaamisen nykytila ja tehdään suunnitelma sen kehittämiseksi. Nykytilaa kartoitetaan pelastuslaitoksille suunnatulla kyselyllä sekä avoimissa työpajoissa ja verkkopohjaisessa Delfoi-paneelissa. Yhteistä ymmärrystä vaikuttavuudesta ja sen mittaamisen merkityksestä vahvistetaan sekä näkemyksiä mittaamisen kehittämistarpeista kerätään hankkeen kohtaamisissa. Hanke kutsuukin kaikki teemasta kiinnostuneet mukaan keskustelemaan ja kehittämään pelastusalan palveluiden vaikuttavuuden mittaamista. Työpajojen ohjelmat on julkaistu ja ilmoittautuminen avoinna hankkeen verkkosivulla.
Erilaisia tilannejohtamisen malleja pelastustoiminnan johtamisessa
Olen käsitellyt tilannejohtamisen erilaisia malleja aiemmin muun muassa Pelastustiedon artikkelissa 4.11.2019 Erilaisia johtamismalleja Suomessa – etäjohtaminen lisääntynyt pelastustoiminnassa. Tämän jälkeen pelastustoiminta on kehittynyt ja olemme saaneet näistä asioista kokemusta. Sähköiset järjestelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa johtamistoiminnassa. Lainsäädännön päivitykset ja uudet säädökset ovat tuoneet esille tarpeen kehittää uusia malleja ja vahvistaa aiempia malleja pelastustoiminnan johtamiseen.
Yhteinen käsitys onnettomuustilanteen aikaisesta johtamisesta on keskeinen edellytys pelastustoiminnan onnistumiselle. Pelastustoiminnan johtaminen sekä yhteistyö onnettomuustilanteen aikana mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen tuloksekkaammin, jos johtamisessa käytetyt toimintamallit ovat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteneväiset.
Johtamiseen kuuluvat muun muassa tietojen kerääminen, tilanneymmärrys sekä tilannekuvan ylläpitäminen, analysointi ja jakaminen. Lisäksi tehtävänä on valmiuden ylläpitäminen sekä pelastustoiminnan johtaminen ja sen tukeminen.
Pelastustoiminnan muodostelman suorituskyky, tuloksellisuus ja henkilöstön osaaminen ovat yhteydessä hyvään johtamiseen. Johtamisen kehittämisellä ja oikean toimintamallin valinnalla voidaan saavuttaa erilaisia hyötyjä onnettomuustilanteessa.
Aikaisempien rinnalle tarvitaan uudenlaisia johtamismalleja, joita on harjoiteltu, ja valittava niistä malli, joka sopii parhaiten tilanteeseen. Aikaisempia mallejakaan ei kannata unohtaa, vaan on valittava parhaiten sopiva malli tilannekohtaisesti.
Pidempään pelastustoiminnan johtajana työskenteleville uusien käytäntöjen ja uusien johtamismallien huomioiminen ja hyväksyminen eivät tapahdu hetkessä. Jokainen käyttää osaamisensa tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
”Älä tee sitä, mikä ei toimi, vaan sitä, mikä toimii.” (Ristikangas, Marja-Riitta & Ristikangas, Vesa 2010)
Etäjohtamisen määritelmä: Pelastustoiminnan etäjohtaminen tarkoittaa johtamisjärjestelyä, jossa toimivaltainen pelastusviranomainen tukee ja johtaa pelastustoimintaa video- ja/tai viestiyhteyden sekä muiden teknisten apuvälineiden avulla johtopaikastaan. Pelastustoiminnan etäjohtamisessa toimivaltainen pelastusviranomainen toimii pelastustoiminnan johtajana, vaikka hän ei fyysisesti ole onnettomuuspaikalla. Pelastustoiminnan etäjohtaminen edellyttää aina tilannepaikan johtajan nimeämistä. (Hyvönen Eemu, 2019)
Seuraavaksi käsittelen erilaisia tilannejohtamisen malleja pelastustoiminnan johtamisessa. Aluksi käsittelen mallia, jossa pelastustoiminnanjohtaja menee onnettomuuskohteeseen, ja toisena kokonaisuutena etäjohtamisen malleja.
Johtaminen kohteessa
Perinteinen tapa on, että onnettomuustilannetta johdetaan onnettomuuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Tämän tavan toinen versio on, että suurissa tehtävissä pelastustoiminnan johtaja on kohteessa ja perustaa johtopaikan johtoautoon ja muodostaa esikunnan. Jos henkilöt ovat sijoittuneet eri paikkoihin, pelastustoiminnan johtaja tekee hajautetun esikunnan perustamispäätöksen, ja operaatiopäällikkö sekä tilannepäällikkö perustavat työskentelypaikan esimerkiksi pelastustoiminnan johtokeskukseen, johtoautoon tai muuhun sopivaan paikkaan ja ottavat videoyhteyden keskenään sekä muut tarvittavat yhteydet toimintamallin mukaisesti. Kaikki henkilöt toimivat fyysisesti eri paikoissa.
Etäjohtaminen: Tilannepaikan johtaminen
Toinen tapa on etäjohtaminen, jossa pelastustoimintaa johdetaan matkan aikana ajoneuvosta, ja päästyään onnettomuuspaikalle pelastustoiminnanjohtaja alkaa johtamaan onnettomuustilannetta onnettomuuspaikalta käsin. Tässä mallissa olisi hyvä olla käytettävissä ajoneuvon kuljettaja. Tilanteessa on voitu nimetä tilannepaikanjohtaja, joka johtaa tilannetta siihen saakka, kunnes pelastustoiminnan johtaja on onnettomuuspaikalla.
Etäjohtamismallissa on mahdollista myös, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde heti onnettomuuspaikalle, vaan sitten kun on saanut alkutoimet hallitusti käyntiin. Hän nimeää tilannepaikanjohtajan onnettomuuspaikalle siksi aikaa, kunnes itse saapuu paikalle.
On myös mahdollista, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde lainkaan onnettomuuspaikalle, vaan nimeää tilannepaikanjohtajan onnettomuuspaikalle. Pelastustoiminnan johtaja perustaa johtopaikan esimerkiksi pelastustoiminnan johtokeskukseen, johtoautoon tai muuhun sopivaan paikkaan.
Etäjohtaminen: yleisjohtaminen ja pelastusmuodostelman johtaminen
Kolmas tapa on, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde onnettomuuspaikalle, vaan nimeää pelastusmuodostelman johtajan ja toimii itse pelastustoiminnan johtajana yleisjohtajan roolissa huolehtien muun muassa kokonaistilanteen johtamisesta, tiedottamisesta, valmiussiirroista ja viranomaisyhteistyöstä. Pelastusmuodostelman johtajan määrittäminen koskee vain suuria, pitkäkestoisia ja laajoja onnettomuustilanteita, keskisuurissa tehtävissä käytetään tilannepaikanjohtajuutta. Tämä malli on uudentyyppinen tapa ajatella pelastustoiminnan johtamista. Tässä mallissa saadaan johdettavien määrä pidettyä hallittavana ja toiminnan tehokkuus säilyy. Esikunta voi työskennellä pelastustoiminnan johtajan tukena joko samassa johtopaikassa tai hajautetun mallin mukaisesti eri työskentelypisteissä.
Johtamistavoissa kaksi ja kolme on kyseessä etäjohtaminen.
Pelastustoiminnan johtamisen yhteisesti hyväksytyt ja käytetyt mallit ovat keskeinen osa onnistunutta pelastustoimintaa onnettomuustilanteessa.
Lähteet:
Hakkarainen, Mikko 2019: Etäjohtaminen poliisin työssä, Valmentavan johtamisen hyödyntäminen yleispoliisitoiminnan etäjohtamisessa, Poliisiammattikorkeakoulu.
Honkanen, Matti 2019: Erilaisia johtamismalleja Suomessa, luentomateriaali, Pelastusopisto.
Honkanen, Matti 2024: Erilaisia tilannejohtamismalleja Suomessa, luentomateriaali, Pelastusopisto.
Hyvönen, Eemu 2019: Pelastustoiminnan etäjohtamisen perusteet, opinnäytetyö, Pelastusopisto.
Ristikangas, Marja-Riitta & Ristikangas, Vesa 2010: Valmentava johtajuus. Helsinki, Alma Talent.
Matti Honkanen
Yliopettaja
Pelastustoiminnan johtaminen
Pelastusopisto testaa vaara-aluemäärittelyä maastopalossa Etelä-Kallavedellä pe 30.8.2024
Pelastusopisto testaa savun leviämistä ja polttaa kasvustoa Kuopion kaupungin omistamassa Etelä-Kallaveden saaristossa perjantaina 30.8.
Pelastusopisto tutkii, kuvaa savun leviämistä ja testaa maastopalojen vaara-alueohjeistusta käytännössä. Nämä selvitykset palvelevat Palosuojelurahaston rahoittamaa MPV25-hanketta, jossa tehostetaan metsäpaloihin varautumista ja kehitetään menetelmiä metsäpalojen aikaisempaan havaitsemiseen.
Poltolla pyritään lisäksi edistämään lokkien pesintää hävittämällä pensas- ja kenttäkerrosta sekä puustoa. Samalla saareen saadaan palanutta puuta, mikä on tärkeä elinympäristö monille harvinaistuneille eliöille. Toimenpiteellä toteutetaan kaupunginvaltuuston keväällä hyväksymää luonnonmonimuotoisuusohjelmaa (LUMO).
Poltosta voi aiheutua savuhaittaa Etelä-Kallaveden itärannalla entisen Vehmersalmen puolella ja saaristossa. Todennäköisimmin savun voi havaita ainakin Tervassalon, Ritoniemen, Litmaniemen, Mansikkaniemen, Rytökylän ja Räsälänlahden seuduilla, mikäli tuuli käy ennusteen mukaisesti lounaan suunnalta.
Lisätietoja
Kalle Kiviranta
Tutkija, Pelastusopisto
p. 029 545 3526, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Kalle Ruokolainen
Luonnonsuojelusuunnittelija, Kuopion kaupunki
p. 044 718 2145, etunimi.sukunimi@kuopio.fi
Uusia toimintatapoja pelastajalisäyksen myötä
Syksy tuo mukanaan monia muutoksia, jotka alkavat pian näkyä arjessamme. Pelastajalisäyksen vaikutukset ovat alkamassa, ja ensi vuoden aikana Pelastusopistolla vakiintuneet käytännöt muuttuvat merkittävästi. Tämä herättää ymmärrettävästi huolta, sillä uusien toimintatapojen toimivuus on vielä epävarmaa.
Meidän tulee huolehtia henkilökunnan jaksamisesta, kun uudistukset etenevät nopeasti. Uskon kuitenkin, että keskittymällä olennaisiin asioihin voimme varmistaa, että pelastajat saavat tarvittavat ydinosaamiset ja voivat toimia tehokkaasti pelastusyksikön jäseninä ja perustason ensihoitajina.
Positiivista kehitystä edustaa pelastajakoulutukseen hakijoiden määrän kasvu, mikä osoittaa, että olemme onnistuneet houkuttelemaan edelleen riittävästi päteviä hakijoita. Työskentely aloittavien kurssien kanssa on jo käynnissä, mutta tulevaisuudessa voimme kohdata haasteita pienenevien ikäluokkien vuoksi.
Erityinen huolenaihe on, kuinka valmistuneet pelastajat saadaan siirtymään alueille, joissa pelastajapula on suurin. Tämä ongelma voitaisiin mahdollisesti ratkaista koulutuksen uudistuksella. Pelastustoimen valtiollistamista on esitetty ratkaisuksi, mutta toistaiseksi asia on vielä keskustelun tasolla.
Mikä on tekoälyn rooli oppilaitosympäristössä?
Tekoälyn rooli herättää paljon kysymyksiä. Mitä tarkoittaa, kun puhumme tekoälystä? Kaikki meistä ovat jo olleet tekemisissä sen kanssa käyttäessämme verkkosivuja tai älypuhelimia.
Tekoäly on teknologia, jota kannattaa hyödyntää. Nyt saatavilla olevat generatiiviset tekoälyt ovat tietyissä tehtävissä ylivoimaisia, mutta niitä ei kannata käyttää kaikissa tilanteissa. Arvioiden mukaan noin 40 % työtehtävistä on sellaisia, joihin tekoäly ei sovellu tai joista ei ole merkittävää hyötyä.
Näitä tehtäviä on paljon myös oppilaitoksessamme. Suurena haasteena onkin, miten oppilaitosympäristössä hyödynnetään tätä uutta teknologiaa, kun generatiiviset tekoälyt muuttavat oppimista. Uusien menetelmien käyttöönotto voi tuoda mukanaan uusia haasteita, mutta historiasta olemme oppineet, ettei uuden teknologian vastustaminen kannata.
On tärkeää varmistaa, että opiskelijamme osaavat käyttää tekoälyä tehokkaasti.
Tekoäly voi olla arvokas työpari ja avustaja
Niille, jotka miettivät tekoälyn käyttöönottoa, sanon, että generatiivinen tekoäly voi olla arvokas työpari ja avustaja. Sen kyky käsitellä tietoa on usein vaikuttava, eikä se tee niin paljon virheitä kuin julkisuudessa on toisinaan annettu ymmärtää. Jos työsi kuuluu siihen 60 % tehtävistä, jossa tekoäly voi tuoda hyötyä, sen oikeaoppinen käyttö helpottaa työskentelyäsi. Uusien asioiden oppiminen ei koskaan mene hukkaan.
Kannustan ottamaan tekoälyn käyttöön ja arvioimaan itse, onko siitä hyötyä omassa työssäsi. Opettajille perusosaaminen tekoälystä on tänä päivänä välttämätöntä.
Everett Rogersin ”Diffusion of Innovations” -mallin mukaan ihmiset jakautuvat viiteen ryhmään sen perusteella, kuinka nopeasti he ottavat uutta teknologiaa käyttöönsä. Olet siis vielä hyvin mukana tässä kehityksessä.
Kannattaa myös ottaa huomioon, että Gartnerin hypekäyrän mukaan teknologian hyödyt yliarvioidaan usein lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.
Vielä yksi pikku juttu: onko tämä teksti tekoälyn kirjoittama vai ihmisen käsialaa?
Jarkko Lundberg
Opettaja
Ensihoitotiimi
- « Föregående sida
- 1
- …
- 10
- 11
- 12
- 13
- 14
- …
- 29
- Nästa sida »
