Marjo Pitkänen, Author at Pelastusopisto

Sopimuspalokuntalaisesta pelastusalan ammattilaiseksi?

25.2.2025

Sopimuspalokuntien hälytysosaston pelastustoimintaan osallistuminen herättää usein ajatuksen pelastustoimesta myös mahdollisena ammattina, harrastuksen lisäksi. Tällöin usein herää myös huoli fyysisen toimintakyvyn riittämisestä pelastajatutkinnon suorittamiseen, sekä kiinnostus pelastajakoulutuksen valintaperusteista ja hakijoiden pisteytyksestä.

Haluaisin pelastajaksi, mutta ovatko pääsyvaatimukset liian haastavia?

Pelastajatutkinnon hakuvaihe sisältää lihaskuntotestin ja lääkäritarkastuksen. Hakuvaiheessa suoritettava lihaskuntoa mittaava testi ja suorituskyvyn minimivaatimus ovat vastaavat kuin pelastustoimen pintapelastus- sekä savu- ja kemikaalisukellustehtävien suorittamisessa edellytetään.

Sari Rautiala, vuoden 2023 palomies, on erinomainen esimerkki ja esikuva myös naisille, jotka harkitsevat pelastajan ammattia. Voit lukea Sarin haastattelun ja hänen mielipiteensä kuntotesteistä pelastustoimen sivuilta:

Sari Rautiala on Vuoden palomies (pelastustoimi.fi)

Valintakokeen ensimmäisessä osassa arvioidaan hakijan fyysistä toimintakykyä sekä korkean- ja ahtaanpaikan fobioita. Ensimmäinen osaa sisältää 12 minuutin juoksutestin ja juoksun jälkeen suoritettavan uintitaitotestin, jossa noudetaan esine noin kahden metrin syvyydestä ja uidaan 200 metriä alle 4 min 45 sekunnin ajassa. Uinti suoritetaan juoksutestin jälkeen, mikä on hyvä tiedostaa kokonaiskuormituksen näkökulmasta.

Psyykkistä soveltuvuutta pelastajan ammattiin arvioidaan valintakokeen toisessa osassa. Soveltuvuusarvioinnissa selvitetään hakijan turvallisuuskäyttäytymistä, persoonallisuutta sekä kyvykkyyksiä. Arviointiin kuuluu myös haastattelu ja ryhmätehtävä. Pelastustoimen tehtävissä toimiminen on joukkuepelaamista, jossa jokaisella pelastustoimintaan osallistujalla on oma tärkeä roolinsa joukkueen jäsenenä.

Valintaperusteet ja hakijoiden pisteytys

Valintaperusteita ovat ikä (vähintään 18-v.), koulutus, terveydentila, valintakokeen hyväksytysti suorittaminen sekä koulutuksen aloituspäivään mennessä hankittu C-luokan ajoneuvon ajo-oikeus. Hakijat saavat valintapisteitä hakuvaiheessa suoritettavasta lihaskuntotestistä, kiinnostuksesta pelastusalaan sekä valintakokeen molemmista osista. Valintakokeen hyväksytysti suorittaneista pelastajakoulutukseen pääsee 120 eniten pisteitä saanutta hakijaa. Lisätietoja valintaperusteista sekä hakijoiden pisteytyksestä löydät Pelastusopiston Pelastajatutkinnon valintaperusteet -sivulta.

Hae ammattilaiseksi

Pelastustoimi tarvitsee uusia pelastajia. Sisäministeriön julkaisun mukaan ammattipelastajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 1 000 pelastajaa lisää. Pelastajakoulutettavien koulutuspaikkoja on lisätty, jotta tarvittava lisähenkilöstömäärä pelastajia voidaan kouluttaa.

Pelastajatutkinto (90 op) on mahdollista suorittaa Pelastusopistossa Kuopiossa sekä Helsingin Pelastuskoulussa. Pelastusopistossa on mahdollista suorittaa myös alipäällystötutkinto, pelastusalan päällystötutkinto (AMK) sekä hätäkeskuspäivystäjätutkinto. Pelastusopistolla kaikkien tutkinto-opiskelijoiden opintososiaaliset edut ovat hyvät, esimerkiksi Pelastusopistolla toteutettavan opetuksen aikana majoitus ja ruokailut ovat maksuttomia.

Mikäli olet kiinnostunut hakeutumaan pelastusalan ammattilaiseksi, hakuajat seuraaviin tutkintokoulutuksiin löytyvät Pelastusopiston verkkosivuilta:

Tutkintokoulutusten hakuajat

Pekka Lindholm
Koulutuspäällikkö
Pelastustoiminnan koulutuksen vastuualue
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Lähteet

Sisäministeriö. 2022. Ennakoiva talous- ja henkilöstösuunnittelu- pelastustoimen suorituskyvyn perusta. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2022:12. [Ennakoiva talous- ja henkilöstösuunnittelu – pelastustoimen suorituskyvyn perusta (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

Sisäministeriö. 2022. Poliisibarometri. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2023:25 [Poliisibarometri 2022: Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

SPAL. 2023. Pelastushenkilöstön tehtäväkohtaiset palkat. [Pelastustoimen_palkat_ja_kokonaispalkkaus_joulukuu_2023.pdf viitattu 2.4.2024]

Pelastustieto. 2021. Savusukellus on vaativaa työtä [Savusukellus on vaativaa työtä: FireFit-indeksin arvo 3 on ehdoton minimivaatimus savusukelluskurssille – Pelastustieto viitattu 2.4.2024]

Työterveyslaitos. 2023. Pelastajatutkinto ja vaatimukset naapurimaissa. Pelastustehtävien kuormitus

[julkaisematon lähde, viitattu 2.4.2024]

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58 [Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (valtioneuvosto.fi) viitattu 2.4.2024]

Blogitekstin aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin laajemmin Palokuntalaisessa 2/2024.

Tervetuloa LION-hankkeen webinaarisarjaan litiumioniakkujen paloturvallisuudesta!

24.2.2025

Pelastusopiston LION-hanke järjestää kolmen webinaarin sarjan, jossa syvennytään litiumioniakkujen paloturvallisuuteen eri näkökulmista. Webinaarit ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Webinaariaikataulu ja aiheet:

1. Litiumioniakkupalojen sammuttaminen ja pelastajien suojautuminen

Aika: 10.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
Teams-linkki:
klo 13:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
klo 18:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
Sisältö: Webinaarissa käsitellään pelastustoimen operatiivisia suosituksia litiumioniakkupalojen sammuttamisesta ja pelastushenkilöstön suojautumisesta. Litiumioniakkupalot eroavat perinteisistä paloista, joten on tärkeää tietää, miten tilanteissa tulee toimia.
Kohderyhmä: Pelastustoimen vakituiset ja vapaaehtoiset toimijat.

2. Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus, sekä litiumioniakut kotitaloudessa

Aika: 13.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
Teams-linkki:
klo 13:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
klo 18:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
Sisältö: Webinaarissa pureudutaan litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittamiseen rakennuksissa ja ympäristössä, huomioiden paloturvallisuus ja pelastustoiminnan edellytykset. Webinaarissa käydään läpi myös kotitalouksien varautuminen litiumioniakkupaloihin. Litiumioniakkuenergiavarastot ovat uusi asia, josta ei ole vielä helposti saatavilla tietämystä ja ohjeita. Kotitalouksille on aiemmin ollut ohjeistusta, ja webinaarissa tarkennetaan kotitalouksien paloturvallisuuteen liittyviä asioita.
Kohderyhmä: Pelastustoimen varautumisen ja onnettomuuden ehkäisyn asiantuntijat ja rakennusviranomaiset.

3. Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä

Aika: 26.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
Teams-linkki:
klo 13:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
klo 18:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
Sisältö: Webinaarissa käsitellään litiumioniakkujen käyttöä teollisuusympäristössä ja varautumista niiden mahdollisiin paloihin. Miten toimia, jos akkuun tulee lämpökarkaus, ja millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa? Webinaari kattaa laajasti eri sovelluskohteita, kuten käsityökalut, sähköiset kulkuneuvot, akkujen varastointi ja kierrätys.
Kohderyhmä: Teollisuuden toimijat, turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja pelastustoimi.

Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistumaan pääset linkkiä painamalla.

Päivän ensimmäinen webinaariesitys tallennetaan ja se on kahden viikon ajan saatavilla LION-hankkeen verkkosivuilta:

LION-hanke

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan litiumioniakkujen paloturvallisuudesta ja varautumisesta!

Kimmo Rytkönen
Puh. 029 545 3498
Suunnittelija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Jari Mikkonen
Tutkija
Puh. 029 545 3497
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION) -hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. Lisätietoa LION-hankkeesta: http://www.pelastusopisto.fi/lion

Vahva ja ennakoiva pelastustoimi 2035

21.2.2025

Oletko koskaan miettinyt, mitä pelastajan kuuluisi osata? Tai miten voidaan parhaiten vähentää onnettomuusriskejä? Tai mille koulutukselle on kysyntää tulevaisuudessa? Tai tarvitsevatko lapset villakerraston suojapuvun alle?

Kaikki nämä kysymykset voivat perustua uteliaisuuteen, mutta monelle ne ovat toimintaa ohjaavia kysymyksiä. Pelastusopistossa seurataan pelastajien osaamisvaatimuksia, ja sen takia pelastajat edelleen harjoittelevat käden taitoja, eivätkä opiskele kirjekurssilla. Valtioneuvosto, hyvinvointialueet ja pelastuslaitokset seuraavat omaa toimintakenttäänsä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Nuoret tutkivat koulutustarjontaa samalla, kun seuraavat eri alojen työllisyysnäkymiä ja miettivät, millaista elämää haluavat elää. Vanhemmat katsovat aamulla lämpömittariin ja tarkastavat säätiedotteen.

Pelastustoimen toimintaympäristö on monimutkainen ja edellyttää siksi lukuisten erilaisten tekijöiden vaikutusanalyysiä, ennakointia ja riskiarviointia. Työ kulminoituu esimerkiksi siinä, kuinka monella pelastusasemalla on CBRNE-kyvykkyyksiä, millaiset vahvuudet vuoroissa on ja kuinka monta pelastusajoneuvoa on tallissa. Kunkin alueen toimintaympäristö kaikkine erityispiirteineen määrittää alueellista palvelutarvetta.

Pirstaleisuuden ongelma

Pelastusopisto, sisäministeriön pelastusosasto, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja hyvinvointialueiden pelastuslaitokset tekevät jatkuvasti työtä ennakoivan ja vaikuttavan pelastustoiminnan vahvistamiseksi sekä yhdessä että erikseen. Meillä on tähän valtavat tietolähteet, oma tilastollinen tietovaranto ja tuhansittain eri tason kenttäasiantuntijoita pelastusviranomaisten, sopimuspalokuntalaisten, pelastusalan järjestöjen ja turvallisuusalan tutkijoiden joukossa.

Pirstaleisuus on meidän ehkä suurin haasteemme. Se näkyy tavoissa kerätä ja koota tietoa. Lopulta se näkyy tavoissa tuottaa valtavasta datamassasta sellaista tietoa, jonka avulla pelastusala kokonaisuutena vahvistaa isänmaamme turvallisuutta valtakunnallisesti ja naapurin mummon turvallisuutta paikallisesti.

Pirstaleisuuden ongelmaan on ratkaisuja: yhteistyö. Tänä vuonna toimintansa aloittaa pelastusalan laaja asiantuntijaverkosto, joka tuo viranomaiset samaan pöytään järjestö- ja tutkimuskentän kanssa. Pelastusopisto, pelastusosasto ja Kumppanuusverkosto ovat yhdistäneet voimansa toimintaympäristöanalyysityön äärellä, ja keinoja riskianalyysien automatisoinniksi punnitaan. Pelastustoimella ei ole vielä toimialakohtaisesti määriteltyä toimintaympäristöanalyysin mallia. Tähän puutteeseen vastaaminen on yksi yhteistyön kärkitavoite.

Ennakoinnilla varautumista sekä visioita tulevaisuuteen

Ohjeet ovat tärkeä yhteistyön elementti, koska ne tuottavat yhteisiä periaatteita ja toimintatapoja. Pelastustoimelle ne ovat välineitä yhdenvertaisten ja yhdenmukaisten palveluiden tuottamiselle. Uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen 16.8.2024 julkaistussa luonnoksessa todetaan, että toimintaympäristöanalyysi ja siihen sisältyvä riskianalyysi tuottaa taustatietoja pelastustoiminnan palvelutarpeen arvioinnille. Siksi pelastustoimelle räätälöity toimintaympäristöanalyysin malli on tärkeä tavoite.

Toimintaympäristöanalyysin avulla voidaan varautua tunnistettuihin uhkiin ja ennalta ehkäistä niiden toteutumista. Parhaimmillaan ennakoiva toimija ei pelkästään varaudu tulevaan, vaan myös visioi ja muokkaa tulevaisuutta. Yrityksille se voi tarkoittaa tuotekehittelyä ja sijoittajille riskejä, mutta myös suurten voittojen mahdollisuutta. Tulevaisuudessa uusiutuvan energian laajamittainen varastointi voi sekä tuoda sijoittajille suuria voittoja että mahdollistaa maapallon kantokyvyn tulevilla vuosisadoilla.

Viranomaistoiminnassa visiointi ei ehkä johda samalla tavalla suuriin mullistuksiin. Meiltähän puuttuu kokonaan riskirahoitus. Silti oman toimijuuden vaikuttavuutta nimenomaan tulevaisuuden tekijöinä ei sopisi unohtaa. Visiointi on väline luoda yhteistä toimijuutta.

Suomen turvallisuustilanteeseen vuonna 2035 vaikuttavat monet tekijät. Yksi niistä tekijöistä on pelastustoimi. Millainen pelastustoimi on vuonna 2035, määrittyy sen mukaan, mitä me pelastusalalla suunnittelemme tänään ja toteutamme huomenna. Vahva ja ennakoiva pelastustoimi on yksi kokonaisturvallisuuden kivijaloista.

Marko Juutinen
Erikoistutkija, YTT
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Litiumioniakkujen paloturvallisuutta koskevat suositukset ovat valmistuneet – suosituksia esitellään webinaarisarjassa

20.2.2025

Pelastusopiston LION-hankkeessa on kerätty yhteen tietoa litiumioniakkupaloista ja niihin varautumisesta, kansallisista ja kansainvälisistä käytänteistä, tutkimuksista ja ohjeistuksista. Tiedon keräämisen yhteenvedon tuloksena valmistui neljä suositusta litiumioniakkupalojen sammuttamiseen ja varautumiseen. Valmiit suositukset esitellään kaikille avoimessa webinaarisarjassa.

Litiumioniakkupalojen sammuttaminen ja pelastajien suojautuminen

Litiumioniakkupalojen operatiivisen toiminnan suositukset käsittelevät litiumioniakkupalojen sammuttamista ja pelastajien suojautumista sammutustehtävän aikana sekä varustehuoltoa. Litiumioniakkupalot poikkeavat perinteisistä paloista, jonka vuoksi on hyvä tietää, miten toimitaan palon sattuessa ja kuinka pelastajien tulee suojautua.

Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus

Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus -suositus käsittelee litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittamista, paloturvallisuutta ja pelastustoiminnan edellytyksiä. Litiumioniakkuenergiavarastot ovat melko uusi asia, ja yhteisiä käytänteitä tai ohjeita ei ole vielä ole saatavilla yleisesti. Paloturvallisuuden näkökulmasta monia asioita tulee ottaa huomioon esimerkiksi kotitaloudessa tai teollisuudessa litiumioniakkuenergiavarastoja rakennettaessa.

Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä

Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä -suositus käsittelee litiumioniakkujen paloturvallisuutta teollisuusympäristössä. Miten toimitaan litiumioniakun lämpökarkaamisen tapahtuessa ja kuinka niihin voidaan varautua? Suositus käsittelee laajasti paloturvallisuusasioita, jotka liittyvät käsityökaluihin, sähköisiin kulkuneuvoihin sekä akkujen varastointiin ja kierrätykseen.

Litiumioniakut kotitaloudessa

Litiumioniakkupaloihin varautuminen kotitalouksissa -suositus käsittelee kotitalouksien varautumista litiumioniakkupaloihin ja ohjaa, kuinka toimitaan palon sattuessa. Litiumioniakut ovat yleistyneet kotitalouksissa ja niiden lataaminen sekä käyttö tulisi olla huolellista. Sähköautot ja sähköiset kulkuvälineet yleistyvät ja suositus kertoo, miten voidaan parantaa paloturvallisuutta kotitalouksissa.

Suositukset ja lisätiedot webinaareista löytyvät LION-hankeen nettisivuilta:

LION-hanke

Webinaariaikataulu ja aiheet:

Litiumioniakkupalojen sammuttaminen ja pelastajien suojautuminen: 10.3.2025
Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus, sekä litiumioniakut kotitaloudessa: 13.3.2025
Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä: 26.3.2025

Webinaarit järjestetään kahdesti päivässä klo 13.00 ja 18.00

Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION) -hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto.

Lisätiedot:

Kimmo Rytkönen
Puh. 029 545 3498
Suunnittelija, projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Jari Mikkonen
Tutkija
Puh. 029 545 3497
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Tavoitteena huippuosaaminen – Pelastajaopiskelijat harjoittelivat ammattilaisten rinnalla

19.2.2025

Pelastusopisto on historian saatossa järjestänyt yhteisharjoituksia moniviranomaistoiminnan näkökulmasta aiemminkin, mutta harvakseltaan. Yhteistyöstä opetus- ja harjoitusresurssien puitteissa on ollut keskustelua erinäisissä tilaisuuksissa vuosien ajan, mutta nyt olemme siirtyneet puheista toimintaan, josta tämä perjantaina 14.2. järjestetty harjoitus oli hyvä ensiaskel. Perjantain harjoituksessa simuloitiin liikenneonnettomuutta, jossa oli osallisena useita potilaita.

Harjoitus tukee pelastajatutkinnon ensihoidon kokonaisuutta

Pelastajatutkintoon sisältyy ensihoidon opintokokonaisuus, joka antaa kelpoisuuden toimia ensihoitoyksikön toisena ensihoitajana terveydenhuollon tutkinnon suorittaneen henkilön työparina.

– Tässä harjoituksessa pelastajaopiskelijalle avautui hyvä mahdollisuus päästä oppimaan toimimista mahdollisimman realistisella kokoonpanolla liikenneonnettomuustilanteissa, toteaa Pelastusopiston koulutuspäällikkö Kimmo Laurila.

Tien sivussa ambulansseja sekä kaksi henkilöautoa, jotka ovat kolaroineet harjoituksessa. Henkilöautojen luona paljon pelastushenkilöstöä, ohjaajat seuraavat harjoitusta sivusta.

Potilas makaa sairaalan sängyssä, häntä kuljetetaan toimenpidehuoneeseen. Käytävällä useita henkilöitä.

Potilas hoidettavana toimenpidehuoneessa, paikalla useita henkilöitä.

Pelastusopiston harjoitusalueella erinomaiset puitteet harjoituksen järjestämiselle

Harjoitukseen osallistuivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoitopalvelut, useat Kuopion yliopistollisen sairaalan yksiköt, Pelastusopisto ja hyvinvointialueiden kanssa lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava FinnHEMS Kuopion lääkäriyksikkö. Tällaisella kokoonpanolla emme olleet aiemmin toteuttaneet harjoituksia, ja nyt saaduista kokemuksista pääsemme jalostamaan harjoitusyhteistyötä eteenpäin.

Harjoitus oli kaksiosainen ketjusimulaatio, jossa toimittiin kenttäolosuhteissa ja sairaalan sisällä. Pelastusopiston harjoitusalue tarjosi harjoitteluun loistavat puitteet, joita saimme hyödyntää laajasti. Saimme muun muassa lavastettua liikenneonnettomuuden harjoitusalueen liikennevirtaan. Tällöin harjoitus ei häirinnyt kansalaisten normaalia liikennöintiä yleisillä teillä, missä yleensä vastaavan kokoluokan harjoituksia pidetään. Harjoituksen tavoitteena oli testata ja kehittää viranomaisten välistä tiedonkulkua, yhteistyökykyä ja toiminnan sujuvuutta onnettomuuden alkuvaiheessa sekä opettaa niitä opiskelijoille työelämää varten.

Suora tienpätkä, jonka varrella ambulansseja pysäköitynä sekä kolme henkilöautoa, jotka ovat kolaroineet harjoituksessa. Henkilöautojen luona pelastushenkilöstöä.

Tien sivussa sammutusautoja sekä kaksi henkilöautoa, jotka ovat kolaroineet harjoituksessa. Henkilöautojen luona paljon pelastushenkilöstöä, ohjaajat seuraavat harjoitusta sivusta.

Toinen osuus pidettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksen tiloissa. Harjoituksessa olivat mukana päivystys eri ammattiryhmineen, leikkaussali, tehohoidon osasto sekä kaikki tarvittavat tukitoimet, kuten laboratorio ja kuvantaminen. Normaali päivystyksen päivittäistoiminta ei häiriintynyt harjoituksen aikana, vaikka harjoitukseen osallistuneet toimijat näkyivätkin hoitotiloissa. Näin saimme testattua skenaariota oikeassa ympäristössä, joka hyödyttää toimijoita oikean tilanteen sattuessa.

– Iltapäivän osuuden tavoitteena oli simuloida sairaalan toimintaa monipotilasonnettomuustilanteessa, testata resursseja ja varautumista sekä kehittää moniammatillista yhteistyötä sekä kommunikaation sujuvuutta, kertoo Marja Suuronen, KYS kliinisen koulutuskeskuksen koulutussuunnittelija.

Yhteisharjoituksen suunnittelu käynnistyi syksyllä

Harjoituksen suunnittelu aloitettiin jo viime syksynä. Tällainen laajamittainen harjoitus, johon osallistuu useita organisaatioita ja yksiköitä, on suuri ponnistus kaikille toimijoille. Suunnitteluvaiheessa kävimme läpi karkeat suunnitelmat, laadimme käsikirjoituksen ja teimme käytännön järjestelyjä, mikä on edellyttänyt useita palavereita ja selvitystyötä. Suunnittelun merkitys harjoituksen onnistumiselle korostuu, kun liikkuvia osia on näin paljon.

Harjoitus luokiteltiin korkeariskiseksi, mikä korostaa osallistujien ennakkotiedon merkitystä. Koska osallistujat eivät tunteneet toistensa toimintatapoja ennalta ja mukana oli myös potilaita, joiden vointi voi muuttua nopeasti, monia asioita tuli huomioida etukäteen. Vaikka toimintamallien tulisi olla yhtenäisiä, jokainen tehtävä ja osallistuja tuo mukanaan omat erityispiirteensä.

Henkilöitä istuu penkkiriveillä kuuntelemassa ohjeistusta harjoituksesta.

Ensihoitaja keskustelemassa sairaalan henkilökunnan kanssa.

Harjoituksen suunnittelu tavoitteet edellä

Moniviranomaistoimintana toteutettava harjoitus vaatii laajaa osaamista eri alueilla, jotta siitä voi suoriutua onnistuneesti. Pelastajakoulutuksessa on jo useiden vuosien ajan painotettu tavoiteperusteisuutta, jolloin harjoituksen suunnittelu, toteutus ja arviointi perustuvat ennalta määriteltyihin oppimistavoitteisiin.

– Suunnitelmat tehtiin nimenomaan harjoituksen tavoitteet edellä, joten tarkoituksena ei ollut testata esimerkiksi yksittäisen teknisen toimenpiteen suorittamista. Tämän vuoksi osallistujille jaettiin ennakkotiedot tehtävästä hyvissä ajoin, jotta tavoitteiden saavuttaminen olisi helpompaa, kertoo Pelastusopiston opettaja ja harjoituksen johtaja Jonna Holopainen.

Moniviranomaisharjoituksissa on usein kehittämistarpeita viestiliikenteen sujuvuudessa. Tavoiteperusteisuuden mukaisesti laadimme yhdessä hyvinvointialueen kanssa selkeät kertausmateriaalit kutsutunnuksiin, organisoitumiseen ja muuhun viestiliikenteeseen. Lisäksi järjestimme osallistujille ohjeistuksen ennen harjoitusta. Näin pyrimme varmistamaan, ettei viestiliikenteen toimivuus jää kiinni siitä, että eri toimijoilla on aiemmin ollut erilaiset toimintatavat kentällä.

Viestiliikenne ei jää vain sairaalan ulkopuoliseen maailmaan, vaan nykyään myös sairaalan sisällä käytetään samoja välineitä ja keinoja. Siksi onkin tärkeää muistaa sujuva, ennakoiva ja selkeä viestiminen myös kentän ja sairaalan välillä.

Oppimistulosten ja palautteen läpikäynnillä kehitetään omaa työtä

Harjoitus oli erityinen kaikille osapuolille, sillä näin laajamittaista tapahtumaa ei ole aiemmin järjestetty tällä alueella. Opiskelijat saivat tiedon harjoituksen sisällöstä vähän ennen harjoitusta, joten heidän odotuksistaan ei vielä ollut tarkkaa käsitystä. Heidän oppimistavoitteensa keskittyivät kuitenkin erityisesti viranomaisyhteistyöhön, joka sisälsi useita eri osa-alueita.

Opiskelijoita toimi harjoituksessa myös potilaan roolissa ja heille avautui parhaat näkymät seurata koko tiimin työskentelyä. He näkivät potilaan koko hoitoketjun ja siten saivat ainutlaatuista näkemystä potilaan roolista ja sen herättämistä tuntemuksista. Tämä auttaa huomioimaan koko toiminnan perusteen, eli potilaan auttamisen, tulevaisuudessa työelämässä. Samalla toimijat saivat objektiivista palautetta potilasnäkökulmasta, jonka avulla voidaan parantaa potilaan hoitokokemusta.

Potilas hoidettavana toimenpidehuoneessa.

Harjoituksen oppimistuloksia seurattiin monella tasolla. Jokaisella potilaalla oli oma simulaatio-ohjaaja, joka seurasi tilannetta ja piti oppimiskeskustelun tilanteen päätyttyä. Lisäksi opettajat antoivat palautetta omista vastuualueistaan, kuten pelastustoimesta. Lopuksi järjestettiin harjoitusalueella osallistuneille yhteinen lyhyt yhteenveto, jossa arvioitiin tavoitteisiin pääsemistä ja nostettiin esiin keskeisiä oppeja. Näin varmistimme, että harjoituksesta saadut kokemukset hyödynnetään jatkossa omassa työssä ja siinä kehittymisessä. Sairaalan sisällä toimittiin samoin. Kaikille osallistujille jaettiin palautelomake, jonka tuloksia tarkastellaan jälkikäteen. Monesti anonymiteetin myötä rohkaistutaan antamaan rakentavaa palautetta, jonka myötä voimme kehittää toimintaa tulevissa harjoituksissa.

Liikenneonnettomuusharjoituksessa tilannejohtaja ja simuohjaaja seuraavat harjoituksen etenemistä.

Pelastushenkilöstöä kuljettamassa potilasta paareilla ambulanssiin, ohjaaja seuraa harjoitusta vierestä.

Henkilökuntaa kokoontuneena sairaalan aulaan.

Henkilökuntaa sairaalan toimenpidehuoneessa, henkilöä tuodaan paareilla hoidettavaksi.

– Harjoitus oli monipuolinen ja sisälsi monta potilasta verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet. Mukana oli myös paljon enemmän toimijoita, sekä pelastustoimelta että ensihoidolta. Harjoituksessa oli monipuolisia potilastilanteita ja erilaisia loukkaantumisia. Haasteita harjoituksessa oli, mutta aika pitkälti yhteistyöllä ja omilla taidoilla selvittiin tästä tehtävästä. Me saimme perspektiiviä siihen, mitä meidän kuuluu tehdä ja ottaa huomioon tällaisessa tilanteessa, kertoo pelastajaopiskelija Jimi Hannelius.

Harjoituksessa korostui moniammatillisten tiimien yhteistyö

Monipotilasharjoituksen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä monipotilas- ja suuronnettomuustilanteissa.

Harjoitus oli tärkeä osa alueen valmiusharjoituksia, ja se mahdollisti toimijoiden välisten toimintatapojen kehittämistä ja yhteistoiminnan vahvistamista. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan 100 henkilöä.

Harjoitus sujui kaikkien osapuolten näkemyksen mukaan hienosti. Sujuvuuden itse harjoittelupäivänä takasi hyvin tehty suunnittelu- ja valmistelutyö useiden ryhmien kanssa.