Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Pelastusopiston harjoituksessa poltetaan rakennus Varpasaarentiellä Kuopiossa 20.11.2024

18.11.2024

Pelastusopiston harjoituksessa hävitetään polttamalla käytöstä poistettu puutalo keskiviikkona 20.11.2024 Varpasaarentiellä Kuopiossa. Polttamisesta aiheutuu näkyvää savua alueella.

Kohteena on haja-asutusalueella sijaitseva vanha omakotitalo Varpasaarentiellä Kuopiossa. Harjoitus on käynnissä klo 8.45–19.00 siten, että savua muodostava toiminta alkaa noin klo 9.30.

Alueella liikkuvia pyydetään pitämään turvallinen etäisyys kohteeseen sekä pitämään ajotiet auki, jotta raskas pelastuskalusto pääsee liikkumaan esteettä. Harjoituksesta on tiedotettu viranomaisia, kuten hätäkeskusta ja pelastuslaitosta.

Harjoitukset pääasiassa Pelastusopiston omalla harjoitusalueella

Pelastusopisto toteuttaa opiskelijoiden harjoitukset pääsääntöisesti omalla harjoitusalueellaan Kuopion Korvaharjussa. Harjoitusalueen ulkopuolella oikeissa kohteissa harjoituksia toteutetaan pari kertaa vuodessa. Tilanteet ja kohteet arvioidaan tarkasti etukäteen ja huolehditaan muun muassa tarvittavista lupa-asioista. Poltettavia harjoituskohteita voi tarjota Pelastusopistolle jatkuvasti.

Lisätiedot:

Harjoituksen johtajana toimii
Yliopettaja Ismo Huttu
puh. 050 528 2911
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi 

Kategoria: Uutisia

Pelastusopiston yhteistoimintamenettelyt koskien vuotta 2025 päättyivät 18.11.2024

18.11.2024

Pelastusopiston yhteistoimintamenettelyt koskien vuotta 2025 päättyivät 18.11.2024. Samassa yhteydessä Pelastusopisto päivitti tuottavuusohjelmaa vuosille 2025–2028. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin rakentavassa yhteishengessä. Yhteistoimintamenettelyiden tuloksena löydettiin säästöjä noin 400.000 euroa vuodelle 2025. Käsitellyt tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet näkyvät Pelastusopistolla järjestettävien kurssien ja koulutusten määrissä. Tuottavuustoimilla on vaikutusta myös opetushenkilöstön työntekemisen muotoihin ja työtehtävien sijoittumiseen. Myös organisaatiorakenne päivitetään tuottavuusohjelman mukaisesti, huomioiden henkilöstökyselyn tulokset. Tässä yhteydessä lakkaa yksi esihenkilötehtävä.

Neuvottelujen aikana löydettiin vaihtoehtoisia ratkaisua suorien henkilöstömenojen säästötavoitteen saavuttamiseksi. Näin ollen Pelastusopisto ei esitä neuvottelujen päätyttyä tehtävien osa-aikaistamisia. Henkilöstömenosäästöjä saadaan aikaan määräaikaisuuksien päättymisten ja eläköitymisten myötä sekä vähentämällä ns. tuntipalkkaisen henkilöstön käyttöä. Tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi henkilöstöä kannustetaan vapaaehtoisten palkattomien poissaolojen ja lomarahavapaiden pitämiseen tulevien vuosien aikana, huomioiden kuitenkin toiminta.

Tuottavuusohjelman muutokset koskettavat vuotta 2025 ja toimintaa siitä eteenpäin. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2025. Käsitellyillä tuottavuusohjelman mukaisilla toimilla saavutetaan kokonaisuudessaan keskimäärin 600.000 euron säästöt vuotta kohden vuosille 2025–2028. Ratkaisuja haettiin ensisijaisesti rakenteellisia muutoksia tekemällä.

Lisätietoja antavat:

Mervi Parviainen, rehtori
mervi.parviainen(a)pelastusopisto.fi
p. 0295 45 34 70

Kaarina Halonen, hallintojohtaja
kaarina.halonen(a)pelastusopisto.fi
p. 0295 45 34 37

Minna Hirvonen, koulutusjohtaja
minna.hirvonen(a)pelastusopisto.fi
p. 0295 45 34 13

Kategoria: Uutisia

TOKEVA-ohjeiden päivitys valmistunut

15.11.2024

Pelastustoimen TOKEVA-ohjeet on nyt uudistettu. Pelastustoimen vaarallisten aineiden tilanteiden torjuntaohjeiden kehittäminen (TOKEVA 2024) -hanke päivitti TOKEVA-ohjeet vastaamaan uudistettua sisäministeriön pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnan ohjetta.

– TOKEVA-ohjeiden eri onnettomuustyyppien vaara-aluemääritelmät tarkastettiin, kemikaalisukelluksen suorituskykyvaatimukset määriteltiin ja kemikaalisukeltajan perusvarustusta ja työtapoja tarkennettiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jouni Salminen.

Vaara-aluemääritelmät

TOKEVA-ohjeiden graafiset vaara-aluemallit uudistettiin ja niiden havainnollisuutta parannettiin merkitsemällä ne eri väreillä. Uudet vaara-aluekuviot sisältävät välittömän vaaran alueen (tummanpunainen), vaara-alueen (keltainen) ja pelastustoiminta-alueen (vihreä). Vaara-alueet perustuvat Työterveyslaitoksen, VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen tekemien laskelmien perusteella arvioituihin leviämismalleihin, jotka johtuvat nesteiden, haihtuvien nesteiden, helposti haihtuvien nesteiden sekä kaasujen nestepuolen ja kaasupuolen vuodoista.

Uudet torjuntaohjeet

Hankkeessa laadittiin viisi uutta torjuntaohjetta (T-ohje) ja kaksi uutta menetelmäohjetta (M-ohje).

Uusista T-ohjeista CBRNE-ohje käsittelee tilanteita, joissa CBRNE-aineita käytetään tahallisesti vahingoittamistarkoituksessa tai niiden uhkaa esiintyy. Neljä muuta uutta T-ohjetta laadittiin vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädännön vaarallisuusluokkien tarkemmin määrittelemien luokituskoodien mukaisesti seuraaville aineille: T5.1b Hapettavat aineet, myrkylliset, syövyttävät, T6g Myrkylliset aineet, palavat, syövyttävät, T6h Myrkylliset, torjunta-aineina käytettävät nesteet ja kiinteät aineet, T8e Syövyttävät kiinteät aineet.

– Hankkeen aikana kaikki aiemmat T-ohjeet tarkistettiin ja muokattiin, parantaen niiden sisältöä ja informatiivisuutta muun muassa lisäämällä kunkin aineryhmän yleisimpien aineiden yksityiskohtaisia tietoja, kertoo Salminen.

Uudet M-ohjeet ovat M4e Kaasupullojen tunnistaminen ja M5a Onnettomuuspaikan eristäminen. Lisäksi tarkastettiin ja muokattiin useita muita M-ohjeita, parantaen niiden laatua ja sisältöä.

TOKEVA-ohjeisiin linkitetyt muut tietolähteet

TOKEVA-ohjeisiin linkitettyjen tärkeiden tietolähteiden linkityksiä on tarkastettu ja korjattu. Linkitettyjä tietolähteitä ovat: Työterveyslaitoksen ylläpitämät OVA-ohjeet (torjuntaohjeet onnettomuusvaaraa aiheuttaville aineille), kansainväliset kemikaalikortit (ICSC, International Chemical Safety Cards), Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) KemiDigi-tietokanta sekä Ilmatieteen laitoksen Escape-leviämismalliohjelma.

TOKEVA on kemikaalitorjunnan tärkein ohje

TOKEVA-ohjeet ovat ensisijaisesti pelastuslaitosten käytössä, ja ne muodostavat tärkeimmän toimintaohjeen vaarallisten aineiden onnettomuustilanteisiin. TOKEVA-ohjeet ovat erittäin keskeisessä roolissa kaikissa Pelastusopiston pelastusalan tutkintojen, erityisesti pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) ja alipäällystötutkinnon vaarallisten aineiden opetuksessa sekä vaarallisten aineiden täydennyskoulutuksissa. TOKEVA-ohjetta hyödyntävät myös muun muassa Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, sopimuspalokunnat ja teollisuuspalokunnat.

– Päivitettyjen ohjeiden avulla varmistetaan tehokas ja turvallinen pelastustoiminnan johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuustilanteissa, kertoo Salminen.

Hankkeen rahoittajana toimii Palosuojelurahasto.

Tutustu TOKEVA 2024 -hankkeen päivitettyihin ohjeisiin:

TOKEVA 2024

Lisätietoja:

Jouni Salminen
Projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Puh. 029 545 3521

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Työyhteisön epäasiallisuudet ja väkivalta heikentävät alan pitovoimaa

13.11.2024

Pelastusopiston toteuttama ja Palosuojelurahaston rahoittama Nollatoleranssi-hanke on selvittänyt epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyttä, vaikutuksia ja toimenpiteitä pelastusalalla. Tämä blogi on osa neljän julkaisun blogisarjaa, jossa käsitellään valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksia. Seuraava blogi julkaistaan 18. joulukuuta 2024. Lue aikaisempi blogi täältä.

Nollatoleranssi-hankkeen tulosten toisessa blogissa käsittelemme epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun vaikutuksia. Millaisia vaikutuksia kohtelulla on henkilölle sekä organisaatiolle? Miten kohtelu vaikuttaa vastaajien haluun pysyä alalla?

Muistutamme, että kyselyn aihe voi aiheuttaa valikoitumisharhaa. Tuloksia tulee tulkita varovaisesti ja välttää yleistämistä koko alaan.

Henkilövaikutukset riippuvat kohtelun tekoympäristöstä

Kaikki vastaajat, jotka olivat kokeneet vähintään yhden epäasiallisen tai väkivaltaisen kohtelutilanteen viimeisen 12 kuukauden aikana, saivat vastata kysymyksiin kokemansa kohtelun vaikutuksista. Jaoimme vaikutukset kolmeen ryhmään: fyysiset, psyykkiset ja ammatilliset. Jokaiselle vaikutukselle esitimme tutkimuksen ja asiantuntijatyöpajan pohjalta työstetyt esimerkit lievälle, kohtalaiselle ja vakavalle vaikutukselle.

Fyysisiä vaikutuksia koettiin selkeästi muita vaikutuksia harvemmin ja vähäisemmin (Kuva 1). Noin puolet vastaajista kokivat ammatillisia vaikutuksia, kuten motivaation heikkenemistä, sairaslomia tai jopa tehtävien vaihtoja ja eroamisia. Jopa 60 prosenttia koki psyykkisiä vaikutuksia, vaihdellen epäluottamuksesta ja ahdistuksesta masennukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin.

Palkkikuvio, josta näkyy vastaajien fyysisten, psyykkisten ja ammatillisten vaikutusten vakavuustasojen osuudet prosenteissa. Fyysisiä vaikutuksia 85,9 % ei kokenut ollenkaan, 12,5 % koki lieviä, 1,9 % koki kohtalaisia ja 0,2 % koki vakavia. Psyykkisiä vaikutuksia 37,5 % ei kokenut ollenkaan, 45,4 % koki lieviä, 12,7 % koki kohtalaisia, 4,3 % koki vakavia ja 0,2 % jätti vastaamatta. Ammatillisia vaikutuksia 49,1 % ei kokenut ollenkaan, 36,2 % koki lieviä, 10,2 % koki kohtalaisia, 4,0% koki vakavia, ja 0,5 % jätti vastaamatta.
Kuva 1. Omakohtaisesti koetun kohtelun vaikutusten vakavuus.

Koetun epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun määrä on yhteydessä vaikutusten vakavuuteen, mutta yhteydet eroavat tekoympäristön mukaan. Organisaation sisäisen kohtelun määrä on yhteydessä nousseisiin psyykkisiin ja ammatillisiin vaikutuksiin, mutta laskeneisiin fyysisiin vaikutuksiin. Fyysisten vaikutusten lasku voi johtua sairaslomista, jolloin henkilö ei yksinkertaisesti voi kokea enempiä vaikutuksia työpaikkaväkivallan takia. Organisaation ulkopuolinen, asiakkailta tai sidosryhmiltä tuleva väkivalta on yhteydessä vain fyysisiin vaikutuksiin, mutta yhteys on kolme kertaa vahvempi kuin organisaation sisäiset yhteydet.

Työuupumus seuraa koetun kohtelun määrää

Epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun määrät ovat yhteydessä työuupumusmittariston pisteiden kanssa riippumatta ympäristöstä (Kuva 2). Yhteys on kuitenkin vahvempi organisaation sisäisen kohtelun osalta (r = 0,34) kuin ulkoisen kohtelun osalta (r = 0,19).

Pistekaavio, josta näkyy epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelumäärän korrelaatio työuupumuksen kanssa organisaation sisäisesti ja ulkoisesti erikseen. Organisaation sisäisen kohtelun korrelaatio on 0,34 ja merkitsevyys on 5,8 * 10^-27. Ulkoisen kohtelun korrelaatio on 0,19 ja merkitsevyys on 6,6 * 10^-9. Molemmissa vertailuissa otoskoko on 945 vastaajaa.
Kuva 2. Työuupumuksen yhteys epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun kanssa.

Jokainen lisäpiste organisaation sisäistä kohtelumäärää nostaa vastaajan todennäköisyyttä olla työuupunut 1.23-kertaisesti. Organisaation ulkopuolinen kohtelumäärä ei kuitenkaan ole yhteydessä työuupumuksen todennäköisyyteen.

Todennäköisesti työuupunut vastaaja on kohdannut jopa kuusi kertaa enemmän organisaation sisäistä epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua (Kuva 3). Organisaation ulkoisen kohtelun kohdalla ero ei ole merkitsevä uupumustilan mukaan.

Laatikkojanakuvio, josta näkyy epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun määrät vastaajan työuupumusstatuksen mukaan, organisaation sisäisesti että ulkoisesti erikseen. Organisaation sisäisesti työuupuneiden kohtelun keskiarvo on 4,95 ja ei-työuupuneiden keskiarvo on 0,81. Ero on merkitsevä, ja merkitsevyysarvo on 2,9 * 10^-7. Organisaation ulkoisesti työuupuneiden kohtelun keskiarvo on 1,95 ja ei-työuupuneiden keskiarvo on 1,26. Ero ei ole merkitsevä, ja merkitsevyysarvo on 0,16. Molemmissa vertailuissa otoskoko on 960 vastaajaa.
Kuva 3. Epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun määrät työuupumuksen todennäköisyyksien mukaan.

Organisaation sisäistä kohtelua kohdanneet haluavat useammin muutoksia työkuvaansa

Kysyimme kaikilta vastaajilta, onko heillä ollut työ- tai harrastuskuvansa muutosaikeita viimeisen 12 kuukauden ajan. Aikeet kohdistuivat kolmeen eri ryhmään: tehtävien muutokset, organisaation vaihtaminen sekä alalta lähtö. Jokaisessa ryhmässä vastaajat saivat valita, jos he ovat harkinneet asiaa, ovat toteuttamassa tai ovat jo toteuttaneet. Kysymys oli monivalinta, eli vastaajat saivat valita kaikki yhdeksän mahdollista vaihtoehtoa.

Kaikista vastaajista noin 20 prosenttia on harkinnut jotain muutosta. Joka kymmenes on muuttanut tai muuttamassa tehtävänkuvaansa. 2–4 prosenttia on vaihtamassa organisaatiotaan tai lähtemässä alalta.

Mitä enemmän vastaaja oli kohdannut epäasiallista tai väkivaltaista kohtelua, sitä useamman muutosaikeen hän oli ilmoittanut kyselyssä (Kuva 4). Yhteys on keskivahva organisaation sisäisen kohtelumäärän ja muutosaikeiden välillä (r = 0,41), mutta pieni organisaation ulkoisen kohtelun osalta (r = 0,24).

Pistekaavio, josta näkyy epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelumäärän korrelaatio muutosaikeiden summamuuttujan kanssa organisaation sisäisesti ja ulkoisesti erikseen. Organisaation sisäisen kohtelun korrelaatio on 0,41 ja merkitsevyys on 9 * 10^-40. Ulkoisen kohtelun korrelaatio on 0,24 ja merkitsevyys on 1,6 * 10^-13. Molemmissa vertailuissa otoskoko on 960 vastaajaa.
Kuva 4. Muutosaikeiden yhteys epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun kanssa.

Jokainen lisäpiste organisaation sisäistä kohtelun määrää nostaa vastaajan todennäköisyyttä valita melkein minkä tahansa muutosaikeen. Tehtävänkuvan muutosten toteuttaminen ei ole tilastollisessa yhteydessä kohtelun määrään. Todennäköisyydet nousevat noin 1,1–1,2-kertaisesti jokaisella lisäpisteellä.

Organisaation ulkoinen kohtelu ei ole yhtä selkeässä yhteydessä muutosaikeiden todennäköisyydelle. Mitä enemmän vastaaja oli kohdannut epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua organisaation ulkopuolelta, sitä enemmän hän oli harkinnut jotain muutoksista, mutta toteuttamisen ja kohtelun välillä ei nähty tilastollista yhteyttä. Todennäköisyyksien nousut ovat myös organisaatiosisäisen kohtelun yhteyksiä puolet pienempiä, vain noin 1,05-kertaisia.

Yhteenveto

Jo vuosikymmenten ajan tutkimukset ovat osoittaneet, miten työpaikalla tapahtuva epäasiallinen ja väkivaltainen kohtelu on yhteydessä moniin eri negatiivisiin yksilö- ja organisaatiotason vaikutuksiin. Nollatoleranssi-hanke vahvistaa näitä tuloksia, mutta vaikutuksissa on myös eroja kohtelun tekoympäristön mukaan.

Kyselyn vastanneiden kesken organisaation sisäinen kohtelu on tilastollisessa yhteydessä kaikkiin vaikutusmuotoihin, mutta organisaatioulkoinen kohtelu on yhteydessä vain fyysisiin vaikutuksiin. Selityksenä voi olla kenttäväkivallan odotukset: jos alan toimijat odottavat väkivallan kokemuksia asiakkailta ja potilailta, he voivat olla enemmän vastustuskykyisiä sen aiheuttamille psyykkisille ja ammatillisille vaikutuksille. Työpaikkasisäistä epäasiallisuutta ja väkivaltaa ei ehkä odoteta samoissa määrin, jolloin vaikutukset ovat myös vakavammat.

Todennäköisesti työuupuneet vastaajat kohtaavat jopa kuusi kertaa enemmän epäasiallisuutta ja väkivaltaa organisaationsa sisällä kuin muut. Todellisuudessa kausaalisuhde on luultavasti toisinpäin, eli mitä enemmän työpaikkaväkivaltaa pelastusalan toimijat kohtaavat, sitä todennäköisemmin he ovat työuupuneita. Työuupumus on vakava terveydellinen tila, jonka korjaaminen voi vaatia jopa kuukausi- tai vuosikausia kuntoutusta.

Jos kohtelua kohtaava vastaaja kuitenkin säilyy työkykyisenä, hänen halunsa pysyä tehtävissään nykyisessä organisaatiossa näyttää laskevan kohtelun myötä. Mitä useammin vastaajat olivat kohdanneet epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua työyhteisössään, sitä useammin he myös olivat harkinneet tehtävänmuutoksia tai jopa alalta lähtöä viimeisen vuoden aikana. Huomattavaa on, että yhteys koskee enimmäkseen työyhteisön sisällä tapahtuvaa kohtelua, eikä asiakasväkivaltaa: pelastusalan pitovoima voi heiketä oman työyhteisökulttuurinsa takia.

Epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun vaikutukset ovat vakavia, ja aiheuttavat niin inhimillistä kärsimystä kuin taloudellisia vahinkoja. Jotta organisaatiot voivat tehokkaasti puuttua työyhteisön ongelmiin, tarvitaan kuitenkin tietoa ongelmien olemassaolosta. Seuraavassa blogissa käsittelemme epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ilmoituskanavien käyttöä ja niihin kohdistuvia asenteita.

Nollatoleranssi-hanke jatkuu helmikuun 2025 loppuun asti. Hankkeen tuloksia työstetään pelastusalaa osallistavissa asiantuntijatyöpajoissa, ja tuloksista vedostetaan toimenpide- ja jatkotutkimusehdotukset. Lue lisää hankkeesta osoitteessa https://www.pelastusopisto.fi/nollatoleranssi. Hankkeesta viestitään sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #PTNollatoleranssi.

Oliver Saal
Tutkija ja projektipäällikkö
Nollatoleranssi-hanke

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

Portugalin valmiussiirrolta saatuja kokemuksia jaettiin Pelastusopistolla syyskuussa

8.11.2024

Suomi lähetti elokuussa valmiussiirtona 48 kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa Portugaliin kahdessa ryhmässä. Heidän tehtävänään oli tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen hallinnassa.

Kysyimme heinäkuussa pelastuspäällikkö Teemu Veneskarilta, paloesimies Jari Marttilalta ja sopimusryhmänjohtaja Tuomas Rantoselta heidän mietteitään tulevasta valmiussiirrosta. Vastasiko valmiussiirto odotuksia?

– Kyllä vastasi. Oli helppo valmistautua tehtävälle, koska tiesin vuoden 2023 kokemuksesta Portugalin toimintamallin sekä tunsin henkilöitä sijoituspaikastani, koska olimme pitäneet yhteyttä pitkin vuotta, Marttila kertoo.

– Oli erityisen hienoa edustaa Suomea Finn Rescue Teamin jäsenenä kansainvälisellä tehtävällä. Olen varma, että Portugalin pelastusviranomaiset olivat tyytyväisiä toimintaamme. Valmiussiirto oli monella tapaa ”silmiä aukaiseva” kokemus, Veneskari kertoo.

– Odotuksena oli, että pääsemme sammutustehtäville, mutta ei kukaan voi luvata niitä ennakkoon. Mielessä oli se mahdollisuus, että odottelua tulee, joten se oli otettava vastaan. Mutta pääsimme kuitenkin tehtäville mukaan, Rantonen kertoo.

Valmiussiirron jälkeinen Lessons Learned -tilaisuus järjestettiin Pelastusopistolla torstaina 26.9.2024. Tilaisuudessa analysoitiin valmiussiirron ajalta kerättyä tietoa ja käytiin läpi tehtävälle osallistuneiden asiantuntijoiden palautteita työjaksojen kulusta. Tilaisuudessa keskusteltiin myös kehittämisideoista ja kerättiin talteen parhaita hyväksi havaittuja käytänteitä tulevaisuutta varten.

Tilaisuuden tärkeimpänä antina oli valmiussiirrolle osallistuneiden ryhmäkeskustelut, joissa tehtiin yhteenvetoa kalustoon, henkilöstöön ja kansallisiin oppeihin liittyvistä toimivista asioista sekä kehityskohteista.

Kalusto ja varusteet

Moottorimaski koettiin valmiussiirrolla toimivaksi ja helppokäyttöiseksi, mutta kehitystarpeita maskille olisi myös. Valjaiden istuvuutta ja maskin akkukapasiteettia tulisi parantaa, ja moottorimaskin ja juomarepun yhdistelmä vaatisi vielä kehitystä.

Sammutusasussa oli kevyt ja miellyttävä työskennellä, vaikkakin taskuja olisi kaivattu asuun enemmän kuin myös valmiita kiinnitysvarusteita. Lisäksi muun muassa sammutusasun lahkeisiin toivotaan kiinteitä kiristysnauhoja, jottei tuhkaa menisi lahkeesta sisään. Viiltosuojaukset jalkineissa olivat maastossa tarpeen, mikä oli opittu jo kaksi vuotta sitten Kreikan valmiussiirrolla.

Lisäksi yhtenäiseen varustukseen tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Yksittäisen asiantuntijan käyttöön suunniteltujen ICT-reppujen sisältöä ei koettu täysin riittäväksi, kun ryhmä jaettiin kahdelle paloasemalle.

Henkilöstö

Koulutukseen ja ryhmähenkeen liittyvät seikat saivat kiitosta valmiussiirtoon osallistuneilta. Koulutus on hyvää sekä Suomessa että Portugalissa, ja ne sopivat hyvin yhteen. Ennakkotietoja saatiin riittävästi valmiussiirrolla pärjäämiseen.

Johdon koulutusta voisi kuitenkin jatkossa kehittää. Pelastusopistolla ennen valmiussiirtoa pidettävään koulutukseen kaivattiin lisää johtamisvälineisiin tutustumista sekä valmistelu- ja suunnittelutyötä. Johdon tehtäviin kaivattaisiin myös enemmän koulutettua henkilöstöä. Tätä kuitenkin rajoittaa EU:n koulutuspolku, sillä johdon tehtäviin harjoittavilla EU-kursseilla ja -harjoituksilla ei ole tarjolla riittävästi koulutuspaikkoja. Johdolle ehdotettiin myös vuosittaista TableTop-harjoitusta.

Henkilöitä rakennuksen edustalla perehtymässä sammutuskalustoon.
Etualalla pelastaja letkukerä selässään, taustalla pelastushenkilöstöä ja sammutusajoneuvo.
Pelastaja sammuttamassa paloa vedellä.

Koko muodostelman henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta. Ilmapiiri pysyi valmiussiirrolla hyvänä, vaikka odotukset olivat korkealla eivätkä ne kaikkien osalta täyttyneet. Ryhmäytyminen on tärkeää, oma-aloitteisuutta ja osallistumista korostettiin. Ryhmäytymistä tulisi edistää edelleen myös koulutuksessa. Plussaa sai myös se, että valmiussiirrolla oli mukana sekä ensikertalaisia että aiemmin mukana olleita, sillä vertaisoppimista tapahtui ja ensikertalaiset saivat neuvoja helposti.

Organisaatiokaavio koettiin toimivan oikeassa suhteessa johdon ja ryhmien suhteen. Myös määrä koettiin sopivaksi, ja henkilöstö joustavaksi ja monikäyttöiseksi. Organisaatiokaavio toimi erityisesti asemapalveluksen ja itsenäisen toiminnan aikana. Hyödynnettävyys kuitenkin kärsi, kun muodostelman jäsenet toimivat osana portugalilaisten tiimiä. Portugalilaisille ei saatu jaettua riittävästi ennakkotietoa muodostelmasta ja sen resurssista.

Ryhmäläisten keskinäisiä rooleja ja sijaistamista tulisi kirkastaa. Rooleja tulisi myös tarkastella kriittisesti, onko kaikille positioille tarvetta valmiussiirrolla. Koettiin myös, että muodostelmaan voisi sisällyttää yhden pelastajan lisää, jolloin äkillisiä poissaoloja voitaisiin jouhevasti paikata.

Tiedon liikkumisessa koettiin haasteita. Tiedotuskanavia tulisi selkeyttää, ja tiedon tulisi liikkua siten, että kaikki saavat tarvittavat tiedot helposti. Ryhmän jäsenille toivottiin omia puhelimia. Radiopuhelimet eivät aina toimineet, syynä saattoi olla päällekkäinen liikenne. Paikannusvälineitä ei valmiussiirrolla ollut.

Kansalliset opit

Kansallisiin oppeihin kiteytyi ryhmien keskuudessa Portugalissa käytetyt sammutustaktiikat ja -tekniikat sekä muodostelman valmius, Host Nation Support -toiminta ja tilannekuvan ylläpito.

Portugalissa vettä ei ole käytettävissä samoin kuin Suomessa, joten erilaiset vaihtoehtoiset tekniikat, kuten rajoituslinjojen teko ja vastatulen käyttö joissain tilanteissa voisivat olla hyviä lisiä sammutustoimintaan. Sammutuskopterit ovat merkittävä osa Portugalin sammutuskalustoa, näiden hyödyntämistä ja kehittämistä tulisi pohtia myös Suomessa.

– Lentosammutusta olisi hyvä nähdä Suomessa enemmän, sillä on suuri merkitys erityisesti maastopalon ensivaiheissa. Meillä voisi entistä enemmän tehdä myös drone-tiedustelua paloalueesta ja mahdollisesta vesilähteestä, Rantonen pohtii.

Muodostelman valmiutta ja hyödyntämistä kotimaan tehtäville tulisi kirkastaa, asia tuntuu olevan tällä hetkellä epäselvä laitoskohtaisesti. Lisäksi valmiusvuorot helpottaisivat valmistautumista ja osallistumista mahdollisiin tehtäviin.

– Keskeisin asia minusta on saada lisää näkyvyyttä myös sille suuremmalle valmiuden ja varautumisen osakokonaisuudelle, jota Suomi ja Portugaliin lähetetty maastopalomuodostelma edusti. Olimme yksi osa Euroopan unionin tämän kesän maastopalojen varautumiseen liittyvää eurooppalaista suorituskykyä. Erityisesti tällä tarkoitan sitä yli 550 pelastajan ja asiantuntijan kokonaisuutta, jotka olivat tämän kesän aikana lähetty osaksi EU:n ja jäsenvaltioiden rahoituksella vastaamaan ennalta tunnistettuun maastopalojen kasvavaan riskiin, Veneskari kertoo.

Kaksi pelastajaa ja sammutusauto tiellä, tien vieressä palaa tulipalo.
Pelastushenkilöstöä ajamassa tulipalokohteeseen. Etäällä taivaalle nousee sankkoja savupilviä.

Portugalin kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyvät tukitoimet eli niin sanottu HNS-toiminta (Host Nation Support) oli valmiussiirtoon osallistuneiden mielestä esimerkillistä, mukaan lukien muun muassa vastaanottoon liittyvät toimet sekä tarjotut fasiliteetit.

– Valmiussiirto kehitti ymmärrystä siitä, kuinka voimme toimia HNS-roolissa, kun saamme kansainvälistä apua Suomeen, Marttila kertoo.

– Tämä valmiussiirto antoi paljon tukea ja laajaa näkemystä olemassa olevalle kansainvälisten muodostelmien johtamisen osaamiselle, mutta toi myös kehitettäviä asioita esiin. Yhtenä esimerkkinä on monimuotoisen isäntävaltion HNS-toimien toteuttamisen hallinta ja ymmärtäminen. Tähän kokonaisuuteen liittyy paljon kehitettävää niin yksilö- kuin organisaatiotasoilla Suomessa, Veneskari kertoo.

Portugalilaisten käyttämä tilannekuvasovellus sai paljon kehuja. Tilannekuva oli kaikkien käytössä, ja sitä oli helppo ylläpitää. Pienenä kehityskohteena toivottiin, että saataisiin eroteltua tehtäväkohtainen tilannekuva ja muodostelman tilannekuva toisistaan. Pohdittiin myös, mitä järjestelmää voitaisiin hyödyntää Suomessa.

Suomen valmiussiirroista

  • Suomi on lähettänyt maastopalomuodostelman kolme kertaa valmiussiirrolle. Ensimmäinen valmiussiirto oli vuonna 2022 Kreikassa, vuonna 2023 ja 2024 valmiussiirrot toteutettiin Portugalissa.
  • Jokaisella valmiussiirrolla on ollut 48 kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa ja kaikkiaan valmiussiirroille on osallistunut yhteensä 65 eri asiantuntijaa. Pelastushenkilöstöä on ollut mukana kahdeksalta eri laitokselta sekä logistiikkoja siviilisektorilta.

Suomen maastopalomuodostelma

  • Muodostelma on perustettu ensisijaisesti kotimaassa tapahtuvien vaativien ja pitkäkestoisten maastopalojen sammutukseen.
  • Maastopalomuodostelman tehtäville lähtevä peruskokoonpano muodostuu 58 henkilöstä. Kaikkiaan muodostelmaan kuuluu noin 250 henkilöä. He ovat pääasiassa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten ammattipelastajia ja sopimushenkilöstöä. Muodostelmaan kuuluu myös asiantuntijoita muualta Suomesta.
  • Muodostelmalla on mukana oleville pelastuslaitoksille sijoitettuna esimerkiksi metsäsammutuskone, neljä vesihuoltoperäkärryä varusteineen, mönkijä- ja sammutusperävaunukalustoa, kaksi metsäpalokonttia sekä henkilökohtaisia suojavarusteita ja RPAS-laitteistoja ilmasta tiedusteluun.
  • EU on rahoittanut maastopalomuodostelman kehitystyötä, ja kansainväliseen toimintaan tänä vuonna sertifioitu muodostelma on osa EU:n pelastuspalvelumekanismia. Maastopalomuodostelma kuuluu EU:n hätäapuvalmiuksiin (Civil Protection Pool, CPP) ja on hälytettävissä suurten metsä- ja maastopalojen sammutukseen ajoneuvoja käyttäen.
  • Valmiudessa ollessaan maastopalomuodostelma voidaan lähettää tehtäviin Suomen lähialueille, kuten Skandinaviaan ja Baltian maihin. Suomi on sitoutunut pitämään muodostelmaa valmiudessa seitsemän vuoden ajan.
  • Ulkomaan tehtävät hoidetaan Pelastusopiston koordinoimana. Pelastusopisto kouluttaa, rekrytoi, lähettää ja toimii työnantajana kansainvälisillä pelastustoimen tehtävillä, ja pääosin EU:n korvaamana. EU korvaa sertifioitujen muodostelmien operaatiokuluista 75 prosenttia ja Suomen valtio loput 25 prosenttia.

Kategoria: Uutisia

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • …
  • 30
  • Nästa sida »
  • Suomeksi (FI)
  • In English (EN)
Kontaktinformation  •  Sök

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter

Räddningsinstitutet

Räddningsinstitutet ordnar grundläggande yrkesutbildning och fortbildning för räddningsväsendet och nödcentralerna samt beredskapsutbildning. Vid sidan om utbildningsuppdraget svarar Räddningsinstitutet för samordningen av forskningsverksamheten inom hela räddningsväsendet i Finland och upprätthåller räddningsväsendets centralbibliotek. Räddningsinstitutet ansvarar för utbildning och rekrytering av sakkunniga samt skickar dem till operationer i utlandet.

Utbildning

Nödcentaloperatörsexamen »

Räddningsmannaexamen »

Underbefälsexamen »

Befälsexamen för räddningsbranschen (YH) »

Fortbildning »

Beredskapsutbildning »

Snabblänkar

Kontaktinformation »

Forskning och utveckling »

Bibliotek »

Materialbank »

Lediga jobb »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close